Filosofinen kysymys
Antti Ylikoski
tämän varmuuden välttämiseksi myös .tiede-ryhmään), joten laitan tämän
tänne, vaikka en ole filosofi vaan tietojenkäsittelytieteen tutkija.
Käsissäni on seuraava tieteellinen tarkastelu.
On olemassa ongelma Pr, jota en tässä muuten rajoita kuin että se on
reaalimaailman objekti, joka voidaan kuvata luonnollisella kielellä,
ja kuvaus on äärellisen pituinen.
Pr:stä voidaan muodostaa ongelman formaali kuvaus
DSC = DSC(Pr)
missä DSC on diskreetti symbolijono, jonka pituus on äärellinen. DSC
voisi esimerkiksi olla ongelman kuvaus predikaattilogiikalla, tai
LISP-ohjelmointikelen symbolisella lausekkeella (S-expression).
Nyt sitten DSC:stä muodostetaan sellainen ongelman kuvaus, että se
voidaan antaa tietoa käsittelevän olion käsiteltäväksi ongelman Pr
ratkaisemiseksi. Tämä on esimerkiksi
LISP-DSC = LISP(DSC)
tällöin DSC siis koodattuna siinä muodossa, LISP-kielisenä
S-lausekkeena, että ongelman Pr voi antaa LISP-kielisen ohjelman
ratkaistavaksi, tai esimerkiksi
TM-DSC = TM(DSC)
ongelman Pr kuvaus DSC esitettynä äärellisenä symbolijonona, jonka voi
kirjoittaa Turingin koneen nauhalle ja näin antaa Turingin koneen
ratkaistavaksi.
Kun yllä olevaa vähän tarkastelee, niin voi nähdä, että siinä on itse
asiassa kysymys reaalitodellisuuden kuvaamisesta mallin avulla. Tässä
vain kyseinen malli on formaalisti ilmaistu, koska tarkoitus
on ratkaista ongelma Pr tietokoneella tai vastaavalla.
Koskien tätä kysymystä -- todellisuuden kuvaamista mallin avulla --
muistaakseni filosofiystäväni Antti Hautamäen mukaan filosofia on
tutkinut tätä kysymystä, ja filosofialla voisi olla hyvinkin paljon
eitriviaalia ja hyödyllistä sanottavaa asiaan.
Osaisiko joku neuvoa minulle muutaman hyvän filosofisen referenssin
koskien kyseistä ongelmaa?
parhain terveisin DI Antti Ylikoski, TKK
Kai Kille
> Koskien t�t� kysymyst� -- todellisuuden kuvaamista mallin avulla --
> muistaakseni filosofiyst�v�ni Antti Hautam�en mukaan filosofia on
> tutkinut t�t� kysymyst�, ja filosofialla voisi olla hyvinkin paljon
> eitriviaalia ja hy�dyllist� sanottavaa asiaan.
>
>
> Osaisiko joku neuvoa minulle muutaman hyv�n filosofisen referenssin
> koskien kyseist� ongelmaa?
>
>
>
> parhain terveisin DI Antti Ylikoski, TKK
Asia on todellakin ollut mm. ns. kielifilosofian tutkimuskohteena jo pitk�n
aikaa.
Nopeasti tulee mieleen kielen kuvateoria (my�s Wittgenstein: kieli maailman
rajoina), varhaisemmilta ajoilta esimerkiksi Rudolf Carnapin yritys kuvata
maailmaa loogisen kalkyylin tai syntaksin avulla.
T�st� j�lkimm�isest� esimerkkin� esimerkiksi Carnapin teos The Logical
Structure of the World (alkuper. Der Logische Aufbau Der Welt, jonka
ensimm�inen versio kirjoitettiin vuosina 1922-1925). Yritys ei kuitenkaan
ollut kovin tuloksekas ja esim. G.H. von Wright esittelee t�t� pyrkimyst�
yleistajuisesti jonkin verran kirjassaan Logiikka, filosofia ja kieli.
Suurimpia kiistoja ja pohdinnan aiheita lienee ollut mm. se, onko jokin
kieli ylip��t��n adekvaatti v�line todellisuuden kuvaamiseen ja millainen
t�m�n kielen pit�isi olla. Keskeinen kysymys t�ss� on esim. se, miten kieli
"kuvaa" tai "vastaa" todellisuutta eli mit� t�llainen suhde voisi
tarkoittaa.
Samanlaisiin ongelmiin t�rm�t��n mm. ns. totuuden korrespondenssiteoriassa
(Alfred Tarskin ns. T-skeema),
Tarski, Alfred: 1944, 'The Semantic Conception of Truth and the Foundations
of Semantics',
Tarski, Alfred: 1956, 'The Concept of Truth in Formalized Languages',
, jossa totuus m��rittyy v�itteen vastaavuussuhteena "asioiden todelliseen
tilaan".
Muita esimerkkej� yrityksest� m��ritell�/kuvata loogisen kalkyylin avulla
"maailmaa" ovat esim. Richard Montaquen ns. Montaque-kielioppi. Samoin viel�
1980-luvulla Jon Barwisen ja John Perryn ns. situaatiosemantiikka (esim.
kirjassa Situations and Attitudes, 1983), jossa predikaattilogiikan keinoin
yritet��n kuvata maailmaa (subjects: formal logic and computational
linguistics), k�yt�nn�ss� "kaikki reaalimaailman mahdolliset suhteet".
Paljon muutakin asiaa koskevaa on l�ydett�viss� filosofian puolelta, mutta
t�ss�p� n�m� ad hoc-muistumat.
Matti E Simonaho
Totuus on SANAT ja N�YTT� siit� ett� mit� sanoin on esitetty on totta.
A. Totuus,
voi olla sanat ja n�ytt� jostain mik� on ollut ja on laillista, hyv��,
terveellist�, parantavaa j n e fyysisesti ja/tai psyykkisesti
yksitt�iselle
henkil�lle, kansalle, ihmiskunnalle.
B. Totuus,
voi olla neutraali.
C. Totuus,
voi olla sanat ja n�ytt� jostain mik� ei ole laillista, ei ole hyv��,
ei ole terveellist�, ei ole parantavaa j n e fyysisesti ja/tai
psyykkisesti
yksitt�iselle henkil�lle, kansalle, ihmiskunnalle.
Jos Totuus on jostain mik� kuuluu C:hen, sen kielt�minen johtaa A:han.
Totta tai tarua:
Etninen Kansa koostuu t�n��n ihmisist�, jotka muodostavat erillisen
ryhm�n omassa Is�nmaassaan Maailmassa, kuten my�s fyysisen ja psyykkisen
perim�n alkuper�n perusteella. Geneettisen perim�tiedon lis�ksi,
etnisyyteen kuuluu l�pi ihmiskunnan historian vanhemmilta lapsille
sukupolvelta toiselle periytyneest� etnisen Kansan �idin kielest�, kieleen
yhdistetyst� Kansan mielest� ja Kansan sielusta. Etninen Kansa tiedostaa
laissa vaaditun ja lain suojeleman totuuden perusteella - sanat ja n�ytt�
siit� ett� sanat ovat totta- muodostavansa erillisen etnisen ryhm�n, joka
osallistuu yhteiseen kulttuuriinsa alkuper��n perustuviin toimintoihin.
Ett� tuntee ja tiet�� oman ihmisarvonsa, mist� se todellisuudessa kumpuaa,
on meille kaikille t�rke��. Oman henkil�kohtaisen ihmisarvonsa
tuntemisella, on vaikutus henkil�kohtaisen ja Kansallisen omantunnon,
itsetunnon, kunnian ja vakauden (vakaumuksen) kanssa.
Henkil�kohtainen sukulinjasi ihmiskunnan historiassa
Sin� joka t�t� luet, edustat ensisijaisesti omia vanhempiasi, �iti�si ja
Is��si jotka ovat mahdollistaneet sinun olemassaolosi t�n��n. Heid�n
lis�ksi sin� edustat Isovanhempiasi, jotka ovat mahdollistaneet �itisi ja
is�si olemassaolon. N�in sinun henkil�kohtainen sukulinjasi rakentuu
taaksep�in ihmiskunnan historiassa, sukupolvelta toiselle.
Johdonmukaisesti sukulinjasi ihmiskunnan historiassa, alkaa ensimm�isest�
�idist� ja Is�st�.
Ensimm�inen Kansan �iti ja Kansan Is�: A D A M
Sin� et kuitenkaan ole yksin. Ottaen huomioon sen, ett� etniseen Kansaan
jota sin� edustat, kuuluu suuri m��r� muita ihmisi�, joiden sukulinja
rakentuu samalla tavalla niinkuin sinun ihmiskunnan historiassa.
Ensimm�inen �iti ja Is�, johdonmukaisesti ovat etnisen Kansan Ensimm�inen
Kansan �iti ja Kansan Is�, jotka tunnemme nimell� A D A M; �iti (A) ja (D)
Is� (A) Lapset (M).
Etnisen Kansan �idin kieli ja Mieli
Ensimm�iselt� Kansan �idilt� ja Kansan Is�lt�, perint�n� l�pi koko
ihmiskunnan historian, sukupolvelta toiselle, ensisijaisesti vanhemmilta
lapsille samalla tavalla niin kuin t�n��nkin, on periytynyt etnisen Kansan
�idin kieli ja �idin kieleen yhdistetty Kansan Mieli. Sukulaisuus ei
m��r�ydy vain ja ainoastaan geneettisen perim�n mukaan, vaan my�s
kielellisen ja mielellisen perim�n mukaan.
Kansan Mieli ja Kansan Sielu
Kaikki etniseen Kansaan kuuluvat henkil�t ihmiskunnan historiassa jotka
eiv�t fyysisesti ole l�sn�, kuuluvat etnisen Kansan Sielulliseen
perim�tietoon. Kaikki t�n��n fyysisesti l�sn� olevat etniseen Kansaan
kuuluvat henkil�t, kuuluvat etnisen Kansan Mieli -osioon, jolla kuuluu
olla yhteys Sielu -osioon; Ett� tiet�� kuka on ja ket� edustaa t�n��n ja
ihmiskunnan historiassa.
Etniset Kansat Maailmassa
Maailmassa on monia muita etnisi� Kansoja, joiden perim� perusluonteeltaan
on samanlainen kuin meill�. Kielellisen perim�n lis�ksi, etnisyyteen kuuluu
geneettinen perim� yksityiskohtineen, ja ett� el�mme 'Maassa jonka Jumala
on antanut'. Ensisijaisesti geneettisesti ja kielellisesti meist�
poikkeavilla etnisill� Kansoilla Maailmassa, on oma ensimm�inen Kansan
�iti ja Kansan Is�, A D A M, joilta he ovat perineet oman �idin kielen ja
�idin kieleen yhdistetyn Kansan Mielen sek� Kansan Sielun, samalla tavalla
niinkuin me.
Vaikka geneettinen ja kielellinen perim� kaikilla etnisill� Kansoilla on
erilainen, mielellisen ja sielullisen perim�tiedon mukaan; Ihmiset ovat
yhdenvertaisia lain edess�. Moniarvoisuuden m��ritelm� kumpuaa siit�, ett�
yksitt�inen etninen Kansa tiet�� oman arvonsa, joka on perusta tietoudelle
siit�, ett� kaikki etniset Kansat Maailmassa, ovat yht� arvokkaita.
Lain mukaan kenell�k��n ei ole koskaan ollut oikeutta esitt�� sinulle
muuta kuin totuus siit� kuka sin� henkil�kohtaisesti olet ja ket� sin�
edustat ihmiskunnan historiassa. Kenell�k��n ei ole ollut oikeutta esitt��
muuta kuin totuus siit� ket� me etnisen� Suomen Kansana edustamme
ihmiskunnan historiassa. Sama koskee kaikkia muita etnisi� Kansoja
Maailmassa.
Yll� oleviin asioihin perustuu henkil�kohtainen, Kansallinen ja Kansain
v�linen identiteetti kuten my�s ihmisarvo, kunnia, omatunto, itsetunto,
vakaus (vakaumus) ja (ihmis)oikeudet.
--
*kirjoita sigusi t�h�n*