Tieteen merkityksesta ja tutkijakoulutuksesta kansainvalisesti
Pekka Orponen
26.7.2000
--------------
Olemme laajentaneet jakelulistaamme ja valitan mahdollista
päällekkäispostitusta. Mikäli ette jatkossa halua tiedotteitamme,
poistamme teidät listoiltamme!
Kesäisin terveisin
Tarja Timonen
tiedottaja
--------------
Jyväskylän kymmenes kansainvälinen kesäkoulu 31.7 - 18.8.2000
pohtii yleisölle avoimissa juhlasymposiumeissaan 12. ja 14.8.
Mitä luonnontieteiden historia meille opettaa?
Osuuko tutkijakoulutus olennaiseen?
Mitä luonnontieteiden ja tietojenkäsittelytieteiden historia on meille
opettanut? Millaisena suomalainen tieteen kehitys näyttäytyy
globaalin kehityksen rinnalla? Millaisena tieteenalojen arvostetut
huippututkijat näkevät tulevan?
- Juhlistaaksemme Jyväskylän yliopiston luonnontieteiden ja niitä
lähellä olevien alojen kansainvälisen kesäkoulun kymmenvuotista,
maassamme ainutlaatuista toimintaa, päätimme järjestää kaksi
poikkitieteellistä ja laajalle yleisölle avointa symposiumia,
kesäkoulun johtaja professori Jouko Korppi-Tommola kertoo.
Ensimmäinen symposium lauantaina 12.8. keskittyy luonnon- ja
tietojenkäsittelytieteiden 1900-luvun historiaan ja toinen
maanantaina 14.8. näiden alojen tutkijakoulutukseen.
Luonnontieteiden vaikutukset asiantuntijoiden arvioitavina
Kaikki Jyväskylän 10-vuotisjuhlasymposiumiin 12.8. klo 12.00 - 19.30
tulevat professorit, matemaatikko Jean Dhombres, fyysikko Sir Roger
Elliott, kemisti A. D. Buckingham, tilastotieteilijä Anthony Edwards
ja tietojenkäsittelytieteilijä Juris Hartmanis ovat seuranneet alaansa
omilta tieteellisiltä näköalapaikoiltaan ja kuvaavat yleistajuisissa
esityksissään näkemyksiään kehityksestä. Kansainvälistä taustaa vasten
kuullaan myös professori Anto Leikolan esitys Suomen tieteen
historiasta.
- Tuskin mitkään muut tieteenalat tulevat vaikuttamaan ihmiskunnan
kehitykseen ja ihmisen jokapäiväiseen elämään yhtä voimakkaasti kuin
luonnontieteet. Esimerkkeinä mainittakoon kasvien ja eläinten perimän
manipulaatioon perustuvat mahdollisuudet ja varjopuolet, kestävään
energiantuotantoon ja teolliseen kierrätykseen liittyvät ongelmat,
nestemäisiin polttoaineisiin liittyvät ratkaisut, tietotekniikan ja
uuden viestinnän kaikkialle ulottuvat seuraamukset, Korppi-Tommola
luettelee.
Juhlasymposiumin 'Exact Sciences in the 20th Century' päättävässä
dosentti Osmo Pekosen johtamassa pyöreän pöydän keskustelussa klo
18.15 tarjoutuu näkymiä luonnontieteiden kehitykseen kuluvalla
vuosisadalla.
Tohtorikoulutuksen tarpeet puntarissa
Tarvitaanko tulevaisuudessa tohtoreita sellaisia määriä kuin
valtakunnalliset suunnitelmamme edellyttävät? Koulutammeko heitä
oikealla tavalla? Menevätkö pienten maiden parhaat tohtorit suurempien
maiden hyödyksi?
Toinen kesäkoulun avoin symposium'Graduate Education in the Changing
European Society' 14.8. klo 12.15-17.00 keskittyy tähän
yliopistomaailman arjen ajankohtaiseen aiheeseen, jatkokoulutukseen
luonnontieteissä sekä tieto- ja informaatiotekniikassa.
Keskustelun pohjaksi kuullaan kahdeksan lyhyttä esitystä, joissa mm.
selviää, miten asiat tehdään Yhdysvalloissa ja Brittein saarilla, ja
mitä toivoo Brysseli. Kotimaista tilannetta punnitaan ulkomaista
taustaa vasten. Mm. tohtori Marja Simonsuuri-Sorsa
opetusministeriöstä, akatemiaprofessori Risto Nieminen ja Suomen
Akatemian tutkimusjohtaja Jorma Hattula sekä TEKESin ja teollisuuden
edustajat esittävät näkemyksensä. Tilaisuuden päättää avoin
keskustelu.
Monitieteiset energia- ja ympäristökysymykset kiinnostavat
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta,
informaatioteknologian tiedekunta ja yhteiskuntatieteellinen
tiedekunta järjestävät kymmenennen Jyväskylän kesäkoulun 31.7 -
18.8.2000 välisenä aikana. Kouluun on tulossa yli 350 opintonsa
loppuvaiheessa tai väitöskirjatyönsä alkuvaiheessa olevaa
luonnontieteiden ja tietotekniikan opiskelijaa ja 45 opettajaa,
kaikkiaan 40 eri maasta.
Yli kahdellakymmenellä kurssilla perehdytään biologian,
ympäristötieteen, kemian, fysiikan, matematiikan, tilastotieteen,
informaatioteknologian ja tietotekniikan aihepiireihin. Yksi kesän
suosituimmista kursseista paneutuu mm. uusiutuvaan energiantuotantoon
ja ympäristökysymyksiin.
Kesäkoulu on valittu kahdesti valtakunnalliseksi opetuksen
laatuyksiköksi, ja se on myös kahdesti onnistunut saamaan merkittävää
rahoitusta EU:n tutkimusohjelmista. Jokaisessa kesäkoulussa on ollut
opettajia maailman parhaimmista yliopistoista. Eräs tämän vuoden
huippuluennoitsijoista on fysiikan professori Michael E. Fisher
Marylandin yliopistosta.
Oheisena symposiumien ohjelmat ja lisätietoa puhujista. Avustamme
mieluusti haastattelu- ja yhteydenottojärjestelyissä!
Lisätietoja:
http://www.jyu.fi/summerschool/
kesäkoulun johtaja professori Jouko Korppi-Tommola, puh. (014) 260
2553, 050 587 7530 varajohtaja professori Pekka Orponen, puh. (014)
260 2738 kesäkoulun sihteerit Anni Mikkonen ja Miira Riipinen, puh.
(014) 260 2206, 050 581 8351, fax. (014) 260 2201, j...@cc.jyu.fi
tiedottaja Tarja Timonen (31.7. lähtien) (014) 260 1043, 050 313 0401,
tied...@jyu.fi
--------------------
Symposiumien ohjelmat
Kesäkoulun 10-vuotisjuhlasymposium
EXACT SCIENCES IN THE 20TH CENTURY
lauantaina 12.8. 2000 Jyväskylän kaupunginteatterissa
Sessio I:
Puheenjohtaja professori Jouko Korppi-Tommola
12.00 - 12.15
Symposiumin avaa rehtori Aino Sallinen
12.15 - 13.00
professori Jean Dhombres, Centre Alexandre Koyré, Pariisi:
History of Mathematics
13.00 - 13.45
professori Sir Roger Elliott, University of Oxford:
Magnetism in the 20th Century
13.45 - 14.30
professori David Buckingham, University of Cambridge:
Development of Theoretical Methods in Chemistry
Sessio II:
puheenjohtaja professori Pekka Orponen
15.30 - 16.15
professori Anthony Edwards, Gonville and Caius College, Cambridge:
R.A. Fisher's "Genetical Theory of Natural Selection" (1930) 16.15 -
17.00 professori Juris Hartmanis, Cornell University: From Foundations
of Mathematics to Science Policy
Sessio III:
puheenjohtaja dosentti Osmo Pekonen
17.30 - 18.15
professori emeritus Anto Leikola, Helsingin yliopisto:
Development of Science in Finland
18.15 - 19.30
Pyöreän pöydän keskustelu luonnontieteiden tutkimuksen tulevaisuudesta
19.30 - 21.30 Iltavastaanotto
---------------------
SYMPOSIUM TUTKIJAKOULUTUKSESTA MUUTTUVASSA EUROOPASSA
GRADUATE EDUCATION IN A CHANGING EUROPEAN SOCIETY
maanantaina 14.8.2000
bio- ja ympäristötieteiden laitoksella, Ambiotica YAA 303
12.15 - 12.30
Symposiumin avaa dekaani, professori Matti Manninen:
"The Jyväskylä Summer School - Connecting Youth and Expertise"
12.30 - 13.00
professori. Juris Hartmanis:
"Directions in Graduate Education in the USA - The Case of Computer
Science and Engineering" 13.00 - 13.20 tohtori Marja
Simonsuuri-Sorsa, OPM: "The Finnish Graduate School System - Present
and Future" 13.20 - 13.40 akatemiaprofessori Risto Nieminen,
Teknillinen korkeakoulu: "Who Needs a Doctor? Challenges for Graduate
Education" 13.40 - 14.00 pääjohtaja Hannu Vornamo, Kemianteollisuus
ry: "Collaboration between Universities and Companies in the Context
of Graduate Education"
14.30 - 15.00
professori Peter Butler, University of Liverpool:
"The British Graduate Education in Science"
15.00 - 15.30
pääjohtaja Georges Bingen, Marie Curie Fellowship Unit, EC:
"Training and Mobility of Researchers as a Contribution towards an
European Research Area" 15.30 - 15.50 tutkimusjohtaja Jorma Hattula,
Suomen Akatemia: "Post-Doctoral Research and Training as a Part of an
Academic Career Path" 15.50 - 16.10 johtaja Raimo Pakkanen, Tekes:
"Graduate Education and New Technology Development Programmes" 16.10 -
17.00 Paneelikeskustelu
--------------
Juhlasymposiumin "Exact Sciences in the 20th Century"
asiantuntijaluennoitsijat
Professori Jean Dhombres,
Centre Alexandre-Koyré, EHESS
- ranskalainen matematiikan ja teknologian historian perinteen jatkaja
Professori Jean Dhombres (s. 1942) on matemaatikko ja tieteen
historian tutkija, joka toimittuaan vuodesta 1972 Nantesin yliopiston
matematiikan professorina siirtyi tämän vuoden alusta työskentelemään
Centre Alexandre-Koyréen Pariisiin. Dhombres, joka tutkii tällä
hetkellä matematiikan ja yleisemmin myös teknologian historiaa, on
tunnettujen ranskalaisten tieteenhistorioitsijoiden kuten Pierre
Duhemin, Gaston Bachelardin ja Alexandre Koyrén epistemologisen
perinteen jatkaja. Hän on toimittanut mm. Lazare Carnot'n ja
Desarguesin tieteelliset elämäkerrat, joista ensinmainittu toi hänelle
Prix Roberval -palkinnon v. 1997.
Professori Sir Roger Elliott
University of Oxford
- tutkijana, jatkokouluttajana ja kustannusalalla ansioitunut;
aateloitu
Professori Elliott syntyi Chesterfieldissä Derbyshiressä vuonna 1928.
Hän väitteli Oxfordin yliopistossa fysiikasta suoritettuaan siellä
ensin MSc-tutkinnon. Väitöskirjansa jälkeen hän työskenteli
post-doc-tutkijana Berkeleyssä, Kaliforniassa ja Harwellissa (UK
Atomic Energy Research establishment). Vuodesta 1957 hän on
työskennellyt Oxfordin yliopistossa, vuodesta 1974 eteenpäin
professorina. Vuosina 1989-1993 hän toimi Oxford University Pressin
toimitusjohtajana, minkä jälkeen hän palasi takaisin professoriksi
Oxfordin yliopistoon. Tällä hetkellä hän on Oxfordin yliopiston
emeritusprofessori. Professori Elliott valittiin Royal Societyn
jäseneksi vuonna 1976 ja aateloitiin vuonna 1987. Hän on saavuttanut
myös useita akateemisia palkintoja ja työskennellyt korkeissa
luottamusasemissa sekä akateemisissa yhteisöissä että kustantamoissa.
Professori Elliottin tieteellinen mielenkiinto kattaa laajasti
materiaalifysiikan eri alueita. Hänen tieteellisesti korkeasti
arvostetut artikkelinsa ovat käsitelleet mm. paramagneettista
resonanssista, eksitaatiota puolijohteissa, neutronisirontaa
magneeteissa, harvinaisia maametalleja, magneettisia viritystiloja
kierteisissä rakenteissa, epäjärjestyneitä magneetteja, spin aaltojen
vuorovaikutuksia, ferrosähköisyyttä, kiinteiden aineiden diffuusiota,
amorfisia aineita ja kvanttikuoppia. Professori Elliottin ohjaamista
jatko-opiskelijoista useita on myöhemmin valittu professoreiksi eri
puolille maailmaa. Yksi hänen ohjaamistaan jatko-opiskelijoista on
nykyinen akatemiaprofessori Kimmo Kaski Helsingin teknillisestä
korkeakoulusta.
Professori A. David Buckingham
University of Cambridge
- nobelistin oppilas, molekyylien vuorovaikutuksen tutkimuksen
jättiläinen
Professori A. D. Buckingham on Nobelisti John A. Poplen oppilas. Hän
väitteli Cambridgen yliopistossa vuonna 1956 suoritettuaan maisterin
tutkinnon kotikaupungissaan Sidneyssä. Toimittuaan Oxfordissa
luennoitsijana ja Bristolin yliopistossa teoreettisen kemian
professorina hän palasi Cambridgeen kemian professoriksi 1969, mistä
virasta hän on äskettäin jäänyt eläkkeelle. Professori Buckingham on
Nancyn ja Sidneyn yliopistojen kunniatohtori ja Lontoon kuninkaallisen
seuran jäsen (FRS) ja saanut useita tieteellisiä kunnianosoituksia.
Tiedemaailmaa hän on palvellut väsymättömällä tarmolla Molecular
Physics lehden päätoimittajana 1968 -1972 sekä Chemical Physics
Letters lehden vastuullisena toimittajana viimeisten kahdenkymmenen
vuoden ajan. Professori Buckingham on mainittu molekyylien välisten
vuorovaikutusvoimien selvittämistyön intellektuaalisena jättiläisenä.
Hän on sekä havainnut että teoreettisesti määritellyt molekyylin
kvadrupoolimomentin v. 1959 ja formuloinut teorian, jonka avulla
liuottimen vaikutus molekyylien värähtely ja NMR spektreihin voidaan
ennustaa. Hänen työnsä käsittelee laajasti ulkoisen sähkökentän
lineaarisia ja epälineaarisia vaikutuksia molekyyleissä. Tästä
kauniina esimerkkinä mainittakoon kiraalisten molekyylien optinen
aktiivisuus Raman sironnassa. Vuonna 1996 oli tarkoitus julkaista
Molecular Physics lehden erikoisnumero professori Buckinghamin
kunniaksi, lopulta erikoisnumero laajeni seitsemäksi lehden numeroksi,
jotka kaikki julkaistiin ko. vuonna.
Professori Anthony Edwards,
Cambridgen yliopisto
- nykyaikaisen tilastotieteen perustajan oppilas ja
tieteenhistorioitsija
A.W.F Edwards on tilastotieteilijä ja geneetikko. Hän on nykyaikaisen
tilastotieteen luojan ja huomattavan geneetikon, Sir R.A. Fisherin
viimeisin oppilas ja valmistui v. 1957 Cambridgen yliopistosta.
Edwards tunnetaan tilastotieteen, genetiikan matematiikan tutkijana.
Viime vuosina hän on erityisesti kirjoittanut tieteen historiasta
useisiin kokoomateoksiin. Edwardsin tieteellinen tuotanto on
poikkeuksellisen laaja, noin 170 julkaisua. Erityisen tunnettuja ovat
teokset "Uskottavuus" (1972), "Matemaattisen genetiikan perusteet"
(1986) ja "Pascalin aritmeettinen kolmio" (1987). Hänet tunnetaan
myös genetiikan malleihin liittyvien tietokoneohjelmien pioneerina
työstään jo 1960-luvun alussa. A.W.F. Edwards on perustanut (yhdessä
J.H. Renwickin kanssa) tieteellisen seuran "European Society of Human
Genetics" ja toiminut International Biometric Society'n Britannian
alueen presidenttinä. A.W.F. Edwards toimii biometrian opettajana ja
tutkijana Cambridgen yliopistossa. Hänen nykyinen tutkimustyönsä
kohdistuu tilastotieteen ja genetiikan historiaan. Viimeaikaisista
töistä keskeisiä ovat Mendelin tulosten luotettavuutta käsittelevä
kirjoitus (1986) ja luonnonvalinnan perusteoriaa käsittelevä kirjoitus
(1994).
Professori Juris Hartmanis
Cornell University
- tietojenkäsittelytieteen palkittu pioneeri ja strategi
Juris Hartmanis on syntynyt vuonna 1928 Riikassa, Latviassa. Hän on
väitellyt matematiikasta vuonna 1955 Kalifornian teknillisessä
korkeakoulussa (California Institute of Technology). Vuodesta 1965 hän
on toiminut tietojenkäsittelytieteen professorina Cornellin
yliopistossa, mm. laitoksen johtajana alan nopean kehityksen aikaan
1970- ja 1980-luvuilla. Vuonna 1992 hän toimi puheenjohtajana
Yhdysvaltain tiedeakatemian asettamassa tietotekniikan alan
tutkimuslinjauksia hahmotelleessa strategiatyöryhmässä, ja vuosina
1996-98 hän jatkoi tiedehallintotyötä Yhdysvaltain kansallisen
tiedesäätiön NSF:n tietojenkäsittelytieteen ja -tekniikan osaston
johtajana. Hänelle myönnettiin vuonna 1993 tietojenkäsittelyalan
arvostetuin tiedepalkinto, ACM-järjestön Turing Award. Hän on
Yhdysvaltain teknillisten tieteiden akatemian jäsen ja Latvian
tiedeakatemian kunniajäsen. Lisäksi hän on Amerikan taide- ja
tiedeakatemian sekä New Yorkin tiedeakatemian jäsen. Professori.
Hartmanisin tutkimusaloja ovat tietojenkäsittelyteoria, erityisesti
laskennan kompleksisuus.
Professori Anto Leikola
Helsingin yliopisto
- suomalainen oppihistorian, erityisesti biotieteiden historian
asiantuntija
Anto Leikola on syntynyt Helsingissä 1937, valmistunut filosofian
kandidaatiksi 1959 Helsingin yliopistosta pääaineenaan eläintiede ja
väitellyt 1963 sekä työskennellyt eri tehtävissä Helsingin yliopiston
eläintieteen laitoksen fysiologian osastolla, mm. kehitysbiologian
dosenttina 1972-1988 ja laboratorion johtajana1974-1986 sekä
vertailevan eläinfysiologian vt. apulaisprofessorina 1976-77. Hän on
julkaissut lukuisia kokeellisia tutkimuksia erityisesti
sammakkoeläinten ja lintujen alkionkehityksen varhaisvaiheista.
Leikola nimitettiin oppihistorian dosentiksi Oulun yliopistoon 1979,
ja hän on hoitanut siellä yleisen aate- ja oppihistorian professuuria
vuodet 1980 ja 1983. Suomen Oppihistoriallisen Seuran
puheenjohtajuutta hän on hoitanut 1971-1973 ja 1976-1997, vuodesta
1997 seuran kunniajäsen. Tieteenhistorian Kansainvälisen Akatemian
kirjeenvaihtajajäsen vuodesta 1983, Suomen Historiallisen Seuran
tutkijajäsen vuodesta 1985, Suomen Tiedeseuran jäsen vuodesta 1988 ja
Latvian Tiedeakatemian ulkomainen jäsen vuodesta 1992. Leikola on
toiminut lisäksi lukuisten kirjallisten ja kulttuuriorganisaatioiden
johtoelimissä mm. Suomen Kulttuurirahasto, Kansanvalistusseura,
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen PEN, Suomen Tietokirjailijat,
Lauri Jäntin Säätiö, Maailman Luonnon Suomen rahasto, Suomen
Unesco-toimikunta, Rozentals-seura. Oppihistoriassa Leikolan päähuomio
on kohdistunut biotieteiden historiaan, erityisesti kokeellisen
biologian syntyvaiheisiin 1600-luvulla, mutta myös mm. antiikin,
renessanssin ja valistusajan biologiaan, darwinismiin ym, kotimaisessa
biologianhistoriassa lähinnä 1700- ja 1800-lukuihin. Valmistumistaan
odottavia töitä ovat mm. Vanamo-seuran historia sekä eläintieteen
osuus Suomen Tiedeseuran sarjassa History of Science and Learning in
Finland 1828-1918.