Tekoälyn ihmisoikeudet, revisited
Grohn
johon minulta työkiireiden vuoksi silloin jäi vastaamatta.
Vastaan allaolevaan Valmarin viestiin seuraavassa
erillisessä viestissäni.
Lauri Gröhn
http://www.synestesia.com
==============================================================
From: ava@.c.s...t.u.t...f.i. (Valmari Antti)
Subject: Re: Tekälyn ihmisoikeudet?
Date: 1999/09/30
Distribution: sfnet
Organization: Tampere University of Technology
Newsgroups: sfnet.tiede.tekoaly,sfnet.keskustelu.filosofia
> Analogiakoneessa on varsin konkreettinen ajan käsite, jota
> mitataan yleensä reaaliluvuilla.
Johon Lauri Gröhn:
! Mutta nyt oli kyse "abstraktista" analogiakoneesta.
! Voisitko tarkentaa tuon "mittauksen"?
Se on vain sana, jota on tapana käyttää tällaisissa yhteyksissä.
Tarkoitin, että analogiakoneessa (teoreettisena käsittenä) on
varsin tarkka vastine ajan käsitteelle, ja tämä vastine on yleensä
reaaliluku.
> [ teoreettista analogia- tai digitaalikonetta ]
> en saa herättämään minua aamulla, mutta kummankin
> mukaan voin rakentaa todellisen laitteen, joka herättää minut
> aamulla.
! Mitä tarkoittaa "kummankin mukaan"? Mistä tulee tuo
! reaaliajan emergenssi?
Teoreettisessa digitaalikoneessa voin kuvitella, että yksi
kellojakso on 100 ns. Kun sitten varustan todellisen laitteen
10 MHz kellokiteellä, rukkaan sen oikeaan aikaan ja teen ne
temput jotka teorian mukaan tarkoittavat asettamista herättämään
seuraavana aamuna kahdeksalta, kello todella herättää minut noin
kahdeksalta.
> [ Teoreettisella analogia- ja digitaalikoneella ]
> on sama yhteys reaalimaailmaan kuin abstraktioilla
> yleensäkin. Esimerkiksi matemaattisen heilurin suhde todelliseen
> heiluriin on varsin samankaltainen kuin ym. digitaalikoneen
> suhde todelliseen tietokoneeseen.
! 1)Luonnossa ei ole objektia, jolla olisi tarkkaan ottaen
! "matemaattisen heilurin" ominaisuudet.
! 2)Abstraktin digitaalikoneen osalta taas uudesta kysymys, mistä
! tulee tuo ajan emergenssi.
! Kohtien 1) ja 2) eriluonteisuus osoittanee, ettei
! "suhde ole samanlainen".
En näe, missä on kohtien 1 ja 2 erilaisuus. Luonnossa ei ole
objektia, jolla olisi tarkkaan ottaen "matemaattisen heilurin"
ominaisuudet, eikä luonnossa ole objektia, jolla olisi tarkkaan
ottaen teoreettisen digitaalikoneen ominaisuudet. Matemaattisen
heilurin teorian pohjalta voidaan kuitenkin suunnitella ja
rakentaa aikaa melko hyvin mittaava todellinen kello, ja
digitaalikoneen pohjalta voidaan suunnitella ja rakentaa aikaa
vielä paremmin mittaava todellinen kello.
! En edelleenkä pysty valitettavasti sisäistämään ajatusta
! "ajatusten luonnonlaeista". Samaten en pysty pitämään
! artefaktien ominaisuuksien "tutkimusta" tutkimuksena.
! Minusta kyse on vain testaamisesta, validoinnista,
! verifioinnista, evaluoinnista jne. mitenkään niitä
! väheksymättä.
Yritän havainnollistaa mitä tarkoitan kääntämällä argumenttisi
fysiikkaan. Silloin toteaisin, että kokeellinen fysiikka on
sellaisten artefaktien kuin vaaka, jännitemittari ja
hiukkaskiihdytin testaamista tms. Sanoisin, että en mitenkään
pysty pitämään tällaisten artefaktien ominaisuuksien "tutkimusta"
tutkimuksena.
Mutta silloin kiistäisin sen, että vaikka jännitemittari on
artefakti, sen käyttäytyminen ei ole.
! moottorit jne. ovat tekniikkaa, seurausta fysiikan
! laeista, eivät sinänsä fysiikkaa.
Aivan. Samoin Turingin koneet, teoreettiset analogiakoneet
sun muut ovat "ajatusten tekniikkaa", seurausta ajatusten
luonnonlaeista, eivät sinänsä ajatusten luonnonlakeja. (Sekä
moottoreista että Turingin koneista olisi parempi sanoa, että
ne eivät ole seurausta fysiikan/ajatusten laeista, vaan ko.
lait rajoittavat niiden konstruoimista ja, sen jälkeen kun
ne on konstruoitu, määräävät niiden käyttäytymisen.)
! Tämäkin esimerkki ontuu. Moottorit jne. "perustuvat" fysiikan
! lakeihin. Tietokoneet eivät "perustu" Turingin koneeseen, jota
! voidaan vain käyttää havainnollistuksiin.
Turingin kone on oikean tietokoneen teoreettinen malli, jota voi
käyttää paljon muuhunkin kuin havainnollistuksiin. Moottoreiden
maailmassa en heti keksi vastinetta, mutta esimerkiksi
transistorille on olemassa nelinapana tunnettu teoreettinen malli,
ja heilurille matemaattinen heiluri. Turingin kone ei siis ole
luonnonlain paikalla.
Tietokoneiden laskentamahdollisuudet määräytyvät ajatusten
luonnonlaeista samalla lailla kuin moottorien toimintamahdollisuudet
fysiikan laeista. Oikeastaan, jos ollaan tarkkoja, Turingin koneiden
laskentamahdollisuudet määräytyvät ajatusten luonnonlaeista samalla
lailla kuin moottorien toimintamahdollisuudet fysiikan laeista, ja
oikeissa tietokoneissa on pakko ottaa fysikka mukaan niinkuin
kaikessa, mikä tehdään aineesta. Kuitenkin oikeiden tietokoneiden
ja (rajallisella muistilla varustettujen) Turingin koneiden
käyttäytymisen vastaavuus on hyvin tarkkaa, tarkempaa kuin teoreettisen
ja todellisen kohteen vastaavuudella on yleensä tapana olla, joten
on mielestäni oikein sanoa, että tietokoneiden käyttäytyminen määräytyy
ennen kaikkea ajatusten luonnonlaeista.
> [ tarinaa leikattu ]
> Laskettavien funktioiden joukko näyttää olevan lähes riippumaton siitä,
> miten määrittelemme laskettavuuden! Tämän havainnon jälkeen on vaikea
> väittää, että laskettavien funktioiden joukko --- tai se jokin, jota
> esitämme käsitteellä "laskettavien funktioiden joukko" --- on
> mielivaltainen artefakti.
! Mistä tuo "mielivaltainen" tuohon putkahti?
No, jätetään se pois. Mainitsemieni syiden vuoksi näyttää siltä,
että se jokin, jota esitämme käsitteellä "laskettavien funktioiden
joukko" ei ole artefakti.
Tässä on selvä analogia energian häviämättömyyden lakiin. Ensi
näkemältä eri puolilla fysiikkaa määritellyt energiakäsitteet
tuntuvat hyvin erillisiltä (esim. potentiaalienergia vs.
lämpöenergia), ja vaikkapa potentiaalienergia tuntuu hyvin
keinotekoiselta, täysin teoreettiselta käsitteeltä jolla ei
luulisi olevan vastinetta tosimaailmassa. Kuitenkin havaittiin,
että erityyppisiä energioita voi muuntaa toisikseen, ja näissä
muunnoksissa **kokonaisenergia säilyy aina muuttumattomana**.
Tämä havainto muotoiltiin energian säilymislaiksi, ja
se on nykyisin eräs tärkeimpiä fysiikan lakeja.
Aivan kuten energian säilymislaki kytkeytyy aineelliseen
todellisuuteen siinä mielessä kuin fysiikan lait kytkeytyvät,
laskettavien funktioiden joukon "säilymislaki" kytkeytyy
abstraktioiden todellisuuteen, ja ansaitsee tulla kutsutuksi
(erään kollegani ilmausta käyttäen) "abstraktin fysiikan" laiksi,
tai (kuten itse mieluummin sanon) "ajatusten luonnonlaiksi".
--- Antti Valmari ---
Lauri Gröhn
> > Analogiakoneessa on varsin konkreettinen ajan käsite, jota
> > mitataan yleensä reaaliluvuilla.
>
> Johon Lauri Gröhn:
> ! Mutta nyt oli kyse "abstraktista" analogiakoneesta.
> ! Voisitko tarkentaa tuon "mittauksen"?
>
> Se on vain sana, jota on tapana käyttää tällaisissa yhteyksissä.
> Tarkoitin, että analogiakoneessa (teoreettisena käsittenä) on
> varsin tarkka vastine ajan käsitteelle, ja tämä vastine on yleensä
> reaaliluku.
Mitähän mahtaa tarkoittaa "konkreettinen", "teoreettinen" ajan
käsite? Ja reaalivutkin ovat vain abstraktioita, joita
ei voida esittää kuten ei myöskään fraktaaleja kuin
viallisina aproksimaationa...
> ! En edelleenkä pysty valitettavasti sisäistämään ajatusta
> ! "ajatusten luonnonlaeista". Samaten en pysty pitämään
> ! artefaktien ominaisuuksien "tutkimusta" tutkimuksena.
> ! Minusta kyse on vain testaamisesta, validoinnista,
> ! verifioinnista, evaluoinnista jne. mitenkään niitä
> ! väheksymättä.
>
> Yritän havainnollistaa mitä tarkoitan kääntämällä argumenttisi
> fysiikkaan. Silloin toteaisin, että kokeellinen fysiikka on
> sellaisten artefaktien kuin vaaka, jännitemittari ja
> hiukkaskiihdytin testaamista tms. Sanoisin, että en mitenkään
> pysty pitämään tällaisten artefaktien ominaisuuksien "tutkimusta"
> tutkimuksena.
Ei kokeellinen fysiikka ole noiden artefaktien testaamista,
vaan niiden mallien testaamista. Ja siinä on ISO ero.
> ! moottorit jne. ovat tekniikkaa, seurausta fysiikan
> ! laeista, eivät sinänsä fysiikkaa.
>
> Aivan. Samoin Turingin koneet, teoreettiset analogiakoneet
> sun muut ovat "ajatusten tekniikkaa", seurausta ajatusten
> luonnonlaeista, eivät sinänsä ajatusten luonnonlakeja.
Eivät voi olla mitään "seurausta". On artefakteja joilla
on jonkinlainen likimääräinen isomorfia "todellisuusteen"
ja sitten löytyy niitä joilla tuota yhteyttä ei ole.
On mielivaltaista sanoa, että edelliset ovat seurausta
"ajatusten luonnonlaeista". Puhe ajatusten tekniikasta
on absurdia, koska ajattelunn ja tietoisuuden tutkimus
on vielä tuskin edes lastenkengissä...
> Turingin kone on oikean tietokoneen teoreettinen malli, jota voi
Tietyntyyppisten tietokoneiden. Jos kohta kuvitellaan,
että Turingin koneella voisi simulaida kaikenlaisia
koneita, liikutaan jo toisella käsitetasolla.
> Tietokoneiden laskentamahdollisuudet määräytyvät ajatusten
> luonnonlaeista samalla lailla kuin moottorien toimintamahdollisuudet
> fysiikan laeista.
Termi "laskentamahdollisuudet" on absurdi. Sanoisimpa
että pseudotieteellinen. Tai sitten väite on triviaali.
> Aivan kuten energian säilymislaki kytkeytyy aineelliseen
> todellisuuteen siinä mielessä kuin fysiikan lait kytkeytyvät,
> laskettavien funktioiden joukon "säilymislaki" kytkeytyy
> abstraktioiden todellisuuteen, ja ansaitsee tulla kutsutuksi
> (erään kollegani ilmausta käyttäen) "abstraktin fysiikan" laiksi,
> tai (kuten itse mieluummin sanon) "ajatusten luonnonlaiksi".
En usko.