Muistista
Koe-eläin 021C
tällä kuitenkin on jotain tekemistä tekoälynkin kanssa, niin kirjoitan
tämän tänne.
Toimiiko ihmisen muisti seuraavasti (en löytänyt artikkeleja
aiheesta mistään):
Kun jotain 'tallennetaan' ihmisen mieleen, kaikki sen hetkiset
(suurpirteiset) 'asennot' aisteissa ja tunteissa (esim. kuinka paljon
hyvänolon- tai pelontunnetta esiintyi sillä hetkellä, tai mitä silmät
olivat aistineet) 'valokopioituvat'* synapsille.
Kun tätä muistoa lähdetään sorkkimaan (jokin ulkopuolinen ärsyke saa
sähkövirran kulkemaan sen läpi), niin se synapsi lähettää tämän
valokopion kaikille aisteille/ tietoisuuteen**.
Vai kuten tavallista minulle, se on aivan jotain muuta?
*okei, yritäppä itse olla käyttämättä ulkomaalaisia sanoja, kun haluat
kaikkille ymmärrettävää tekstiä.
**mikä muuten on se ns. piste jossa on tietoisuus?
--
Kaikki usenet-ryhmät osoitteessa www.mphelsinki.net
Jani Miettinen
> Toimiiko ihmisen muisti seuraavasti (en löytänyt artikkeleja
> aiheesta mistään):
Itse asiassa kukaan ei vielä tiedä kunnolla.
(Huom: Kärjistetty rajusti) Joidenkin mukaan ihminen ei tallenna
"muistiin" mitään kokonaisuutta, vain palasia ja niiden yhteyksiä,
ja näiden yhteyksiä. Mieleenpalauttamisen aikana asiakokonaisuus
rakennetaan alusta lähtien uudestaan mielikuvaksi. Tämän takia
muistoihin voi vaikuttaa ja ne voivat muuttua, mikä ei olisi
mahdollista tai ainakaan helppoa, jos kyse olisi
"valokopioitumisesta".
Pari kuukautta sitten luin kirjan Molekyyleistä muistiksi (Rose,
Steven, ISBN 951-884-153-5). Siitä voisi löytyä hieman
ylimääräiseltä tuntuvan tiedemaailmahöpinän seasta paljon
mielenkiintoisia ajatuksia. Muitakin kirjoja voi löytyä, ja itsekin
kuulisin mielelläni niistä.
--
Mustissaan kirput kulkivat hautajaisiin.
Kateissa olleita tovereita muistettiin.
Koe-eläin 021C
vai kirjoitinko?
Kun ottaa huomioon, kuinka paljon siellä on jopa yhdessä täydellisessä
muistikuvassa, niin luulisi jo ihmiseltä loppuvan kapasiteetti parissa
kymmenissä (ikävuosia), ellei aikaisemmin (mitäkähän niille
fotograafisen muistin omaaville kuuluu?).
Ja sitten kun jotain näitä synapseja ärsytetään, ja tietoisuuteen menee
kuva, niin eikös siinä samalla kaikkiin vastaavan tyylisiin muistikuviin
lähetetä omat uudet impulssit, jotta asiasta saadaan suurempi varmuus
edellisiin vertailemalla?
Jani Miettinen
> Tarkoitin kylläkin suurpiirteistä valokopiota... Niinhän minä
> kirjoitin, vai kirjoitinko?
(Vastaat ilmeisesti minun viestiini, vaikka vastauksesi onkin
säikeessä vastauksena omaan viestiisi.)
Ei ole täyttä varmuutta siitä, miten tiedot talletetaan muistiin.
Suurpiirteinen valokopiokaan ei välttämättä ole kovinkaan lähellä
totuutta.
> Kun ottaa huomioon, kuinka paljon siellä on jopa yhdessä
> täydellisessä muistikuvassa, niin luulisi jo ihmiseltä
> loppuvan kapasiteetti parissa kymmenissä (ikävuosia), ellei
> aikaisemmin (mitäkähän niille fotograafisen muistin omaaville
> kuuluu?).
Nämä asiat ovatkin niin hankalia. Jos muistikuva on todellakin
"valokopio", eli vaikkapa jonkinlainen kopio siitä näköjärjestelmän
tilasta, joka sillä on kun jokin kuva nähdään, informaatiota on
talletettava aivan mielettömiä määriä, jos sitä talletettaisiin
jatkuvasti.
Toisaalta ei ole täysin varmaa, että edes kaikkein tarkimmin
muistavat valokuvamuistin omaavat eivät rekonstruoisi näkemäänsä.
Esim. jos mieleen talletetaan kirja, talletettavana on oikeasti
vain pieni joukko symboleja ja niiden sijainti. On mahdollista,
että vain nämä painetaan mieleen sen sijaan, että mieleen painetaan
tarkalleen se, mitä nähdään. Kun kirjaa "luetaan mielestä",
mielikuva luodaan lennosta.
Sama koskee mm. maisemakuvia. Pystyn muodostamaan helposti
tarkkojakin mielikuvia täysin kuvitteellisista maisemista. Miksen
pystyisi muodostamaan samanlaista mielikuvaa maisemasta, jonka olen
jo nähnyt?
> Ja sitten kun jotain näitä synapseja ärsytetään, ja
> tietoisuuteen menee kuva, niin eikös siinä samalla kaikkiin
> vastaavan tyylisiin muistikuviin lähetetä omat uudet
> impulssit, jotta asiasta saadaan suurempi varmuus edellisiin
> vertailemalla?
En täysin tiedä, mitä ajat takaa, mutta vastaan silti :)
Siitäkään ei ole täyttä varmuutta, mikä on yksittäisten
hermosolujen rooli muistamisessa. Ovatko ne vain avainpisteitä,
joiden aktivoiminen käynnistää tiettyjen muistojen rekonstruoinnin
vai onko niillä enemmänkin tekemistä itse muiston säilyttämisen
kanssa?
Antti (Andy) Ylikoski
> --
> Mustissaan kirput kulkivat hautajaisiin.
> Kateissa olleita tovereita muistettiin.
Mikä oli Etelä-Afrikan apartheid-aikojen suosituin iskelmä??
Tietysti "Pidä musta kiinni!"