Laskutikku
Matti Karhumäki
Mitä mieltä mokomasta. 9.8.1997 MK
Matti Karhumäki
Laskutikku
Laskutikku on yksi tieteen ja tekniikan ihmeistä. Sen periaate keksittiin
tiettävästi jossain 1660 luvun tienoilla, ja 1844 Amedee Mannheim konstruoi
ensimmäisen "päästävedettävän. Tikku piti puolensa 1970 luvun alkuvuosille.
Se on dokumentti johon on taltioitu kaikkeuden vakioita ja perustotuuksia.
Olen kiinnostunut kaikesta aiheeseen liittyvästä, tikuista,
logaritmisuudesta, tms. Lähettelen mielelläni aiheeseen liittyvää.
11.08.1997 MK
Juhani Risku
Laskutikusta...
Hauska ja hyödyllinen kapine. Itselläni on pieni olkalaukku, jossa on
mukana kaikki tarpeellinen, mitä tutkimusmatkailija, akustikko ja
ihmettelijä voi tarvita, kaikki alle 15 cm:n mittaisia:
- työkalut: jakoavain, ruuvari, sä ätöpihdit, sivuleikkurit, sakset,
pinsetit, taskulamppu, puukko, viila, pullonavaaja
- kynäsarja, kumi, skaalatikku, laskutikku, paperiveitsi, liimaa, vihko
- kamera, kiikarit, Kalevala, Earth Facts -kirja, Inventions -kirja,
Niveapurkki
- hammasharja, hajuvesi, passi, pankkikortti.
Harppi, kompassi, vesivaaka, pienoissekstantti ja tulukset puuttuvat.
Silti mukaan mahtuu vielä mitä vain, sillä pikkulaukku on vasta
puolillaan.
Laskutikku muodostaa oleellisen osan logaritmisen havaintokentän
hallinnasta. Sillä saa laskettua jälkikaiunta-ajat, melulaskelmat,
tehtyä perpsektiivipiirroskonstruktiot, tehtyä kaaviot ja taulukot ja
laskettua pinta-alat. Mallini HEMMI SUN/Japan on riittävän tarkka,
pituus on 12 cm. Ostin niitä viisi vuotta sitten muutaman kilon
Tukholmasta parilla kruunulla kappale.
Mitenkähän laskutikkua hyödyntäisi etäisyysmittauksessa,
aistinvaraisessa havainnoinnissa, suurten määrien (esim. puun lehtien)
arvioinnissa?
Onko laskutikkulaskennasta suomenkielistä ohjekirjaa?
Juhani Risku
Johan Halmen FCMS
Harri Honkaharju (honk...@cc.helsinki.fi) wrote:
: Matti Karhumäki <taav...@nettilinja.fi> wrote:
:
:
: : Olen kiinnostunut kaikesta aiheeseen liittyvästä, tikuista,
: : logaritmisuudesta, tms. Lähettelen mielelläni aiheeseen liittyvää.
:
: : 11.08.1997 MK
: Omistan ko. vehkeen, mutten osaa käyttää. Olisin kiitollinen esim.
: parista simppelistä esimerkistä, kuinka pääsen alkuun.
Kun liu'utat tikkua, kaksi asteikkoa liukuu toisiaan vasten. Kumpikin
asteikko alkaa ykkösellä ja päättyy kymppiin. Tai sataan. Jos haluat
laskea kaksi kertaa kolme, aseta ensimmäisen asteikon ykkönen toisen
asteikon kakkosen kohdalle. Sitten etsi ensimmäisen asteikon kolmonen
ja katso mitä toisen asteikon kohdalla lukee tämän kolmosen kohdalla.
Siinä on kuutonen. Jakolasku tapahtuu käänteisesti. Eli kuusi
jaettuna kolmella lasketaan niin että asteikot asetetaan siihen
asentoon missä ne ovat tuon 2x3 laskun jälkeen, eli kuutonen asetetaan
vasten kolmosta ja luetaan ykkösen kohdalla vastaus.
Johan Halmén
Matti Karhumäki
Juhani Risku <ri...@sci.fi> kirjoitti artikkelissa
<33F5CD...@sci.fi>...
> Laskutikusta...
>
> Hauska ja hyödyllinen kapine. Itselläni on pieni olkalaukku, jossa on
> mukana kaikki tarpeellinen, mitä tutkimusmatkailija, akustikko ja
> ihmettelijä voi tarvita, kaikki alle 15 cm:n mittaisia:
>
Hei Juhani.
Olemme samoilla jäljillä. Olet kerännyt itsellesi rautaisannoksen jolla
ratkaiset varmaan yli 80 prosenttia eteentulevista pikkuongelmista. Olin
aikanaan lintsillä sähköpäivystäjänä huvipuiston aukioloaikana. Keräsin
pieneen olkalaukkuun kolmisenkymmentä nimikettä, ja niillä selvitti lähes
kaiken.
Varustukseesi kuuluu SUN - Hemmi. SUN on vanha tehdas auringonnousun
maasta. Vanhat tasku SUN nit ovat miellyttäviä. Puurunko, melko paksu, ja
jotenkin turvallisen tuntuiunen kädessä. Myöhemmin kuvaan tuli Hemmi.
Arvelisin, että Hemmi ei ole alkuperäinen japanilaisfirma? No Hemmin
mukaantulo teki tikuista massatuotteita.
Itselläni on eräs harvinaisuus. Hughes yhtiöiden laskutikku kovaan
maastokäyttöön. Tikku on hyvin tukevaa tekoa, metalliheloitettu, ja
asteikot ovat monipuoliset. Erikoisuutena on nahkainen, kansiläpällä
varustettu vyökotelo. Howardhan teki töitä USA;n armeijan piikkiin
"monenlaisissa" olosuhteissa. Voin hyvin kuvitella tilanteen jossain
viidakossa. Howardin miestä vastaan tulee varsovan liiton agentti, ja välit
on jotenkin selvitettävä. No, tilanteen voittaa se joka "vetäisee lonkalta
lännen nopeimmat logaritmit"
Jatketaanhan? Matti.
Matti Karhumäki
Juhani Risku <ri...@sci.fi> kirjoitti artikkelissa
<33FC6C...@sci.fi>...
Hei Juhani
"Nappasin tuolta muutaman rivin, ovathan ne sinun?
Juhani Risku <ri...@sci.fi> wrote:
JR>Mitenkähän laskutikkua hyödyntäisi etäisyysmittauksessa,
JR>aistinvaraisessa havainnoinnissa, suurten määrien (esim. puun lehtien)
JR>arvioinnissa?
Jälkimmäinen kysymys sitoo yhteen minulle kolme kovin arvokasta asiaa.
Luonnon, luonnollisen ligaritmijärjesteämän kantaluvun e, ja laskutikun.
Kun matemaatikko kertoilee oppilaileen mikä on e, niin tavallistakin
tavallisempi esimerkki on puun , (ta krokitiilin) kasvu.
Puu, ja sen lehdistö kasvaa seuraavan kaavan mukaan;
(t)
Puun massa M = m e
Mielestäni "luonnollisen" logaritmin havainnollistamiseen luonnollisen
esimerkki on luonnon puu.
Etäisyysmittauksilla ilmeisesti tässä yhteydessä tarkoitetaan n x km tasoa
olevia asioita. Auton trippi on ainoa hallussani oleva instrumentti tason
työstä, olen maallikko.
Voin kuitenkin antaa rikkiviisaan vastauksen, ja sen annettuani minut
ilmeisesti ammutaan upoksiin.
Ota vanhanmallinen 25 cm Nestler MS ja aseta se maahan kengänkärkesi
jatkeeksi. Siirrä tikkua oma pituutensa, ja vedä tukkimiehen kirjanpitoon
pystyviiva, jne.
Etäisyys lasketaan kaavalla; (esimerkkitapaus)
11931 laskutikullista
____________________ = 2,98275 km
4
Ethän pahastu tästä satiirisesta jutusta, tämä juttu kuuluisi oikeastaan
huumori ryhmään.
Terveisin Matti
Juhani Risku
Terve Taas!
Käsiini osui Hesari la 5.4.97/Auto&liikenne, jossa esiteltiin poliisin
törmäysnopeuden ja pysähtymismatkan laskentakiekko. Samoin löysin
Lohjan yrityskeskuksen katetuoton, lisämyynnin ja hinnanalennuksen
laskentakiekon. Fiksuja vempeleitä sinänsä.
Mutta mielestäni nämä kiekot eivät silti vastanneet tarkoitustaan
parhaimmalla tavalla, sillä niillä yritetään vaikuttaa ajonopeuksien
vähentämiseen. Parempi olisi ollut kiekko, jossa näytetään ylinopeuden
antama "lisäaika" perillä, suhteessa matkan pituuteen ja (yli)nopeuden
määrään. Tunnetusti voitettu aika on lyhyt.
Itselläni on myös Kodakin Professional Photoguide (ns. apinakirja),
jossa on useita laskentakiekkoja valokuvauskäyttöön (mm. valotusaikoja,
kuvakulmia, värilämpötiloja laskevia). Kodakin laskurit ovat
ammattikuvaajille hyviä apuvälineitä, varsinkin käytettäessä vaativia
suotimia ja palkkikameraa ja vaikeita valaistusolosuhteita.
Tein kerran mallin mukaan "laskentaliukurin", jolla pystyi tekemään
erikoisia cocktail-sekoituksia.
Mitähän muita "laskukiekkoja" on olemassa?
Juhani Risku
Matti Karhumäki
Juhani Risku <ri...@sci.fi> kirjoitti artikkelissa
<340D83...@sci.fi>...
Hei Juhani
>
> Käsiini osui Hesari la 5.4.97/Auto&liikenne, jossa esiteltiin poliisin
> törmäysnopeuden ja pysähtymismatkan laskentakiekko.
Keräilen tikkuja, ja minulla on "muutamia". Tuo poliisin kiekko on minulle
ennestää tuntematon. Täytyy kysellä virkamiehiltä, kun heitä tapaan.
> Parempi olisi ollut kiekko, jossa näytetään ylinopeuden
> antama "lisäaika" perillä, suhteessa matkan pituuteen ja (yli)nopeuden
> määrään. Tunnetusti voitettu aika on lyhyt.
>
> Samoin löysin
> Lohjan yrityskeskuksen katetuoton, lisämyynnin ja hinnanalennuksen
> laskentakiekon. Fiksuja vempeleitä sinänsä.
Juuri hinnoittelussa kiekko on kovassa käytössä vielä tänäänkin. Tuo
"lohjalainen kuitenkin puuttuu kokoelmastani, kiitos vihjeestä.
Helsinkiläinen opettaja Lumme on kehitellyt huvän hinnoittelukiekon.
> Itselläni on myös Kodakin Professional Photoguide (ns. apinakirja),
Apinakirja minulta puuttuu. Sille olisi keräilykappaleen lisäksi muutakin
käyttöä, sitä voisi käyttää perhealbumina.
> jossa on useita laskentakiekkoja valokuvauskäyttöön (mm. >valotusaikoja,
> kuvakulmia, värilämpötiloja laskevia). Kodakin laskurit ovat
> ammattikuvaajille hyviä apuvälineitä, varsinkin käytettäessä vaativia
> suotimia ja palkkikameraa ja vaikeita valaistusolosuhteita.
>
> Tein kerran mallin mukaan "laskentaliukurin", jolla pystyi tekemään
> erikoisia cocktail-sekoituksia.
Mikä tää o.
>
> Mitähän muita "laskukiekkoja" on olemassa?
Paljon monenmoisia. mm. kylmän sodan ajoilta on sekä päästävedettäviä, että
kiekkoja ydiräjäyksen vaikutusten tutkiskeluun. Kun säteilyiskun luonne,
intesitetti, ja vaikutusaika on mitattu, niin näillä kiekoilla voi laskea
mm jäljeläolevan todennäköisen elinaikansa. Onko se kaksi tuntia, kaksi
viikkoa, kaksi kuukautta jne. Siitä vaan sitten suunnittelemaan mitä
"loppuelämällään" tekee.
Hei Matti
Pertti Rautiainen
news_check.py (ltest@rte9-sun_5.5.1) wrote:
: Mitähän muita "laskukiekkoja" on olemassa?
Planisfääri. Siinä on useita päällekkäin olevia kiekkoja, joista
osa on läpinäkyviä. Yhdellä kiekolla on tähtikartta, päällimäinen
peittää näkyvistä horisontin alapuolella olevat tähdet. Ominai-
suudet vaihtelevat versiosta toiseen, useimmissa on mahdollisuus
määrittää kohteiden nousu- ja laskuaikoja. Joissakin malleissa
on lisäksi mahdollisuus määrittää hämärän alkamisaikoja (hämä-
rä on määritelty käsite, tosin niitä on kolmea lajia). Tähti-
tieteen historiasta löytyisi luultavasti enemmänkin leikkikaluja.
Pertti
Juhani Risku
Terve. Vastauksia:
Itse kirjoitin:
> Tein kerran mallin mukaan "laskentaliukurin", jolla pystyi tekemään
> erikoisia cocktail-sekoituksia.
Matti K. kirjoitti:
> Mikä tää o.
Tuo cocktail-liukuri oli isäni kopioima 10x20 cm^2 -kokoinen pahvinen
"kuori", jonka sisällä hieman pienempi "kieli". Kuoressa oli kapea
pystysuora aukko, josta kielen rastit osoittivat kuoressa olevien
sekoitusaineiden riippuvuussuhteen kielen yläosassa olevaan cocktailiin.
Siis ei nyt erikoisen fiksu laite, mutta 12-vuotiaalle aikanaan aika
viehko. Nyt siitä voisi kehittää mallin, jossa useat liukurit ja hahlot
ilmoittavat jos mitä. Niistä saisi tosi hienoja käyttämällä vähäsen
grafiikkaohjelmistoja.
Lasketko pysäköintikiekot "laskutikkuihin"? Englannista toin paikallisen
pahvisen, joka on hieno. Moottoripyörääni olen tehnyt 52%:sen mallin
värikopiointitekniikalla. Mahtuu paremmin katteen ikkunalle. Onneksi
tunnin pituus pysyi samana pienennyksestä huolimatta.
Olen hahmotellut tunne-kiekon, josta voi hallita tai ainakin analysoida
omia vallitsevia ja hetkittäisiä tunteita. Kyse on siis eräänlaisesta
psykofyysisestä "laskennasta".
Kodakin Professional Photoguidesta on myös pieni taskuversio. Uskoisin
jonkin ammattivalokuvausliikkeen myyvän näitä.
Oma lukunsa laskentakiekkoja ovat tykistön ammunnoissa käytettävät
panostus/ampumaetäisyys/tuuli/ym. taulukot, joilla hallittiin
ballistisia käyriä. Nyttemin kai tietokoneet tuovat täsmällisyyttä tai
sitten laajatuhopommit sallivat epätäsmällisyyttäkin.
Juhani Risku
PS. Eräänlainen "laskentakiekko" on rannekelloni, jossa on osoitinnäyttö
(viisari) sekunneista kahteen sataan vuoteen. Viikot, kuukaudenpäivät,
kuukaudet, tunnit ja minuutit tietysti myös. Haluaisin pari planeettaa
lisäksi, mutta jäänee toiveeksi.
Matti Karhumäki
Juhani Risku <ri...@sci.fi> kirjoitti artikkelissa
<341C16...@sci.fi>...
> Terve. Vastauksia:
>
> Itse kirjoitin:
> > Tein kerran mallin mukaan "laskentaliukurin", jolla pystyi tekemään
> > erikoisia cocktail-sekoituksia.
>
> Matti K. kirjoitti:
> > Mikä tää o.
>
> Tuo cocktail-liukuri oli isäni kopioima 10x20 cm^2 -kokoinen pahvinen
> "kuori", jonka sisällä hieman pienempi "kieli". Kuoressa oli kapea
> pystysuora aukko, josta kielen rastit osoittivat kuoressa olevien
> sekoitusaineiden riippuvuussuhteen kielen yläosassa olevaan cocktailiin.
Tämäntyyppisiä, yleensä pahvisia oh hallussani muutamia. Kääyttöalue
saattaa olla lähes mikä tahansa.
> Siis ei nyt erikoisen fiksu laite, mutta 12-vuotiaalle aikanaan aika
> viehko. Nyt siitä voisi kehittää mallin, jossa useat liukurit ja hahlot
> ilmoittavat jos mitä. Niistä saisi tosi hienoja käyttämällä vähäsen
> grafiikkaohjelmistoja.
Uskon, että coctailkäyttöön saisi kontruoitua asteikkotikun, leveän
kaksiliukuisen. Ensimmäisessä liussa on "sisällysluettelo, sanoja +
lukurakoja, joista valitaan martinit, tai siniset enkelit. Toinen liuku
voisi olla logaritminen "väkevyysmittari".
>
> Lasketko pysäköintikiekot "laskutikkuihin"? Englannista toin paikallisen
> pahvisen, joka on hieno. Moottoripyörääni olen tehnyt 52%:sen mallin
> värikopiointitekniikalla. Mahtuu paremmin katteen ikkunalle.
Pysäköintikiekko on käsittääkseni mekaaninen muisti. Se tallentaa yhden
ajan, ei muuta. Oma määritelmäni laskutikulle on, että on vähintään kaksi
vertailtavaa asiaa. Sama asia toisin sanoin kuuluu, että laitteella voidaan
"tehdä" luvulle, tai muulle asialle jotain muuta kuin vain muistaa.
> Onneksi tunnin pituus pysyi samana pienennyksestä huolimatta.
Hauska sutkaus. Samaan sarjaan kuuluu, että kun värikopiokoneet tulivat,
niin SP oli huolissaan, josko koneilla ruvettaisiin kopioimaan satasia.
Lisäämällä koneen suurennusprosenttia voisi kait satasesta helposti
kopioida tonnin seteleitä.
>
> Olen hahmotellut tunne-kiekon, josta voi hallita tai ainakin analysoida
> omia vallitsevia ja hetkittäisiä tunteita. Kyse on siis eräänlaisesta
> psykofyysisestä "laskennasta".
Kiinnostava aihe. Olen tälläinen scifi-friikki. Postaukseni, ja yleensäkkin
ilmaisuni on sutkia, ... Olen sitä mieltä, että jos haluaa saada
keskustelua pystyyn, niin jutun tulee maistua jollekkin, tai haista
savulle. Suolatonta kauravelliä on ryhmät täynnänsä ja kalenteri on ainoa
joka heittää nämä velit aikanaa nseinään.
Tähän takoitukseen olen kirjoitellut kaksi parin sivun "huuhaa" juttua.
Huumorimittari, ja vitutusmittari.
Tämä mainitsemasi tunnelaskutikku lie samoilla hehtaareilla. kiinnostaa
kerro lisää.
>
> Kodakin Professional Photoguidesta on myös pieni taskuversio. Uskoisin
> jonkin ammattivalokuvausliikkeen myyvän näitä.
>
> Oma lukunsa laskentakiekkoja ovat tykistön ammunnoissa käytettävät
> panostus/ampumaetäisyys/tuuli/ym. taulukot, joilla hallittiin
> ballistisia käyriä. Nyttemin kai tietokoneet tuovat täsmällisyyttä tai
> sitten laajatuhopommit sallivat epätäsmällisyyttäkin.
Näin on. Olen kuullut näistä tykistön kalkulaattoreista, mutta vaikka
SA;ssa on tuttuja, niin tuskin saan mokomia "laillisesti, tai virallisesti"
haltuuni. Muulla keinoilla en halua keräilysesineitä hankkia.
>
> Juhani Risku
>
> PS. Eräänlainen "laskentakiekko" on rannekelloni, jossa on osoitinnäyttö
> (viisari) sekunneista kahteen sataan vuoteen. Viikot, kuukaudenpäivät,
> kuukaudet, tunnit ja minuutit tietysti myös. Haluaisin pari planeettaa
> lisäksi, mutta jäänee toiveeksi.
>
Joissain kelloissa on kuun asennon osoitin.
Hei Matti
Timo Leipala
> Laskutikku on yksi tieteen ja tekniikan ihmeistä. Sen periaate keksittiin
> tiettävästi jossain 1660 luvun tienoilla, ja 1844 Amedee Mannheim konstruoi
> ensimmäisen "päästävedettävän. Tikku piti puolensa 1970 luvun alkuvuosille.
> Se on dokumentti johon on taltioitu kaikkeuden vakioita ja perustotuuksia.
> logaritmisuudesta, tms. Lähettelen mielelläni aiheeseen liittyvää.
>
> 11.08.1997 MK
Ei Sinulla tai jollakin muulla laskutikkuharrastajalla ole joutilaana
nurkissa Faber-Castell tikkua, jossa on Addiator yhteenlaskulaita tai
elektroninen taskulaskin takapuolella. Maksaisin kummastakin
kuriositeetista hyvin!
Timo Leipälä
Turku
Kari Tikkanen
In sfnet.tiede.matematiikka Matti Karhumäki <da...@nettilinja.fi> wrote:
: Pertti Rautiainen <per...@sun3.oulu.fi> kirjoitti artikkelissa
: <5v6ftp$a0j$2...@ousrvr3.oulu.fi>...
: > news_check.py (ltest@rte9-sun_5.5.1) wrote:
: >
: > : Mitähän muita "laskukiekkoja" on olemassa?
Taa on jo vanha kysymys, mutta vastaan kuitenkin.
Pienlentokoneen lentajille annetaan kouluissa laskentakiekko
(tai annettiin jokunen vuosi sitten), jota ne kutsuu 'kakkaraksi'.
Silla ne pystyy laskemaan mm. etta jos tuulee suunnasta nopeudella
alfa ja koneen pitaisi menna suuntaan beta matka on x , niin milloinka
ollaan perilla ja mika on keskinopeus jne.
Siina on sen verran 'tietokonetta', etta lentamista harrastava veli oli
ihmeissaan kun mina pystyin ratkaisemaan homman ilman tuota
kakkaraa geometrisesti paperilla. Siis vektorilaskentaa...
----------------------- ktik...@paju.oulu.fi ----------------------
Kari Tikkanen ! . . -#- ! b ! begin
FIN-90550 OULU ! ! ! I = / f(x)dx ! s:=s+Eq(i);
FINLAND ! . . Vega ! a ! end
--------------------------------------------------------------------
Matti Karhumäki
> : > : Mitähän muita "laskukiekkoja" on olemassa?
>
Juuri näin. Lentäjän kakkara on käytössä tänäpäivänäkin.
Yleisin lienee Jeppesen flight computer. Sen käyttöön
olen parhaiten tutustunut.
Se lie halkaisijaltaan n. 12 cm ja siinä on kalkulaattoripuoli,
ja tuulipuoli.
Mainitsit tuossa,että laskit lennon arvot vektorimatematiikalla.
Juuri näin. Koneen lentoradan laskeminen on puhdas
vektorilaskutehtävä jossa tuulen suunta, ja nopeus
summataan suuruutensa ja suuntansa säilyttäen koneen
sijaintiin ja nopeuteen.
Kakkaran tuulipuolella koneeseen vaikuttava tuuli jaetaan
koneeseen nähden koneen suuntaiseen, ja koneeseen nähden
sivusuuntaiseen komponenttiin. Senjälkeen kakkara käännetään,
ja arvot siirretään kalkulaattoripuolelle ja muutamalla
pyöräytyksellä lasketaan lennon datat.
Kakkaran koko, n12 cm pyöreä kiekko, on muodostunut ssiitä,
että senkokoinen kiekko mahtuu normaaliin rintataskuun, ja
tälläinen pyörylä on helppo käsitellä yhdellä kädellä.
Hallussaani on mm, Jeppesenin kuningasmalli, ohut alumiininen
levy, joka on lähes A4 sen kokoinen. Kallis ostaa.
Iso, hankala, osat liikkuvat jäykästi "narisemalla".
Lisäksi tämä huoppumalli vaikuttaa jotenkin sellaiselta,
että jos siinä on kaksin käsin kiinni, ja iso ilmakuoppa
rysähtää, niin sitä tahtomattaa vääntää tuon hennon alumiinipellin
mutkalle, ja samalla kakkaran käyttökelvottomaksi.
Siinäpä sitä kakkaraa.
Matti