Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss
Pituuspiirin määrittäminen
41 views
Skip to first unread message
Matti Lehtiniemi
Sep 2, 2014, 3:32:23 AM9/2/14
to
Yritin tuossa eilen historiankijaa lukiessani mietti� p��ni puhki, ett� miten
ennen vanhaan kyettiin m��rittelem��n jonkun paikan pituuspiiri.
Leveyspiirin n�kee pohjant�hden korkeudesta, mutta ent� pituuspiiri ?
Pituuspiirin m��ritt�miseen tarvitaan tieto absoluuttisesta kellonajasta.Aurinko
nousee meill� kaksi tuntia aikaisemmin kuin esim Lontoossa joten aurinkoa ei voi
ainakan k�ytt��.
Siis Kreikkalaisen sivistyksen kulta-aikana tajuttiin, ett� maapallo on
py�re�.Sitten asia unohtui vuosisadoiksi kunnes muslimit ja arabit v.800-1200
kehittiv�t matematiikkaa ja pallotrigonometriaa.
1600 luvulla kun kaukoputki keksittiin niin absoluuttisen ajan pystyi katsomaan
Jupiterin kuista.
Tai itseasiassahan siihen aikaan se meni niin varmaankin ett� aika saatiin
kohtalaisen tarkoista kelloista ja valonnopeus pystyttiin mittaamaan
siit�,milloin Jupiterin kuu ilmestyi ja milloin sen olisi pit�nyt ilmesty�)
Oletetaan ett� ollaan vuodessa 950 ja olemme jossa muslimimaassa vaikka
Bagdadissa.Nyt pit�isi m��ritell� suunta Mekkaan. Miten se tapahtui silloin ?
Kuunpimennyksiss� on Saroksen jakso(joka tiedettiin jo muinoin) ja kuun
pimennyksen alkamisaikaa voidaan pit�� absoluuttisen ajan mittarina.
Eli katsotaan mihin kellonaikaan pimennys alkaa Mekassa ja mihin aikaan
Bagdadissa ja verrataan niit� toisiinsa.Erotus on vastaus.
Ei kun helvetti. Nyt h�n m� tajusin .T�hdet pysyy paikalla ja maapallo
py�rii.Pit�� katsoa mik� t�hti on taivaanrannassa auringonlaskun aikaan ja
verrata sen saman t�hden sijaintia taivaalla auringonlaskun aikaan toisella
paikkakunnalla.(eli kuinka kauan se on ollut taivaalla).Pit�� siis olla
yhten�inen kalenterij�rjestelm� ja kirjeenvaihtoa.
Kai t�h�n tarkoitukseen arabit kehittiv�t pallotrigonometrian.
Ai niin ,vaikuttaahan siihen nousuaikaan my�s leveyspiiri eli sit�
pallotrigonometriaa pit�� oikeasti harrastaa t�ss� asiassa.
Paitsi jos leveyspiiri on sama.Silloinhan t�hden nousuaikojen erotuksesta n�kee
suoraan pituuspiirin.
Arabit ja muslimit on siis joskus matkanneet it��n ja l�nteen ja verranneet
t�htien nousuaikoja.Sitten he on matkustaneet pohjoiseen ja etel��n ja
verranneet t�hti�.Jossain vaiheessa he ovat kehitelleet pallotrigonometrisi�
kaavoja ettei ole tarvinnut matkustaa.
Vai ovatko babylonialaiset tienneet jo ett� maapallo on py�re� ? Eli onko
kuunpimennyksi� k�ytetty pituuspiirin m��ritt�miseen ? (babylonialaiset tiesiv�t
jo Saroksen jaksosta)
(Huomaa ett� siit� on monta vuotta kun viimeksi k�ytin kaukoputkea ja mietin
n�it� juttuja :-)
Matti
ennen vanhaan kyettiin m��rittelem��n jonkun paikan pituuspiiri.
Leveyspiirin n�kee pohjant�hden korkeudesta, mutta ent� pituuspiiri ?
Pituuspiirin m��ritt�miseen tarvitaan tieto absoluuttisesta kellonajasta.Aurinko
nousee meill� kaksi tuntia aikaisemmin kuin esim Lontoossa joten aurinkoa ei voi
ainakan k�ytt��.
Siis Kreikkalaisen sivistyksen kulta-aikana tajuttiin, ett� maapallo on
py�re�.Sitten asia unohtui vuosisadoiksi kunnes muslimit ja arabit v.800-1200
kehittiv�t matematiikkaa ja pallotrigonometriaa.
1600 luvulla kun kaukoputki keksittiin niin absoluuttisen ajan pystyi katsomaan
Jupiterin kuista.
Tai itseasiassahan siihen aikaan se meni niin varmaankin ett� aika saatiin
kohtalaisen tarkoista kelloista ja valonnopeus pystyttiin mittaamaan
siit�,milloin Jupiterin kuu ilmestyi ja milloin sen olisi pit�nyt ilmesty�)
Oletetaan ett� ollaan vuodessa 950 ja olemme jossa muslimimaassa vaikka
Bagdadissa.Nyt pit�isi m��ritell� suunta Mekkaan. Miten se tapahtui silloin ?
Kuunpimennyksiss� on Saroksen jakso(joka tiedettiin jo muinoin) ja kuun
pimennyksen alkamisaikaa voidaan pit�� absoluuttisen ajan mittarina.
Eli katsotaan mihin kellonaikaan pimennys alkaa Mekassa ja mihin aikaan
Bagdadissa ja verrataan niit� toisiinsa.Erotus on vastaus.
Ei kun helvetti. Nyt h�n m� tajusin .T�hdet pysyy paikalla ja maapallo
py�rii.Pit�� katsoa mik� t�hti on taivaanrannassa auringonlaskun aikaan ja
verrata sen saman t�hden sijaintia taivaalla auringonlaskun aikaan toisella
paikkakunnalla.(eli kuinka kauan se on ollut taivaalla).Pit�� siis olla
yhten�inen kalenterij�rjestelm� ja kirjeenvaihtoa.
Kai t�h�n tarkoitukseen arabit kehittiv�t pallotrigonometrian.
Ai niin ,vaikuttaahan siihen nousuaikaan my�s leveyspiiri eli sit�
pallotrigonometriaa pit�� oikeasti harrastaa t�ss� asiassa.
Paitsi jos leveyspiiri on sama.Silloinhan t�hden nousuaikojen erotuksesta n�kee
suoraan pituuspiirin.
Arabit ja muslimit on siis joskus matkanneet it��n ja l�nteen ja verranneet
t�htien nousuaikoja.Sitten he on matkustaneet pohjoiseen ja etel��n ja
verranneet t�hti�.Jossain vaiheessa he ovat kehitelleet pallotrigonometrisi�
kaavoja ettei ole tarvinnut matkustaa.
Vai ovatko babylonialaiset tienneet jo ett� maapallo on py�re� ? Eli onko
kuunpimennyksi� k�ytetty pituuspiirin m��ritt�miseen ? (babylonialaiset tiesiv�t
jo Saroksen jaksosta)
(Huomaa ett� siit� on monta vuotta kun viimeksi k�ytin kaukoputkea ja mietin
n�it� juttuja :-)
Matti
Matti Lehtiniemi
Sep 2, 2014, 5:26:38 AM9/2/14
to
> Ei kun helvetti. Nyt h�n m� tajusin .T�hdet pysyy paikalla ja maapallo
> py�rii.Pit�� katsoa mik� t�hti on taivaanrannassa auringonlaskun aikaan ja
Ei mennyt viel�k��n oikein.
> py�rii.Pit�� katsoa mik� t�hti on taivaanrannassa auringonlaskun aikaan ja
Siis maa py�rii ja aurinko ja t�hdet pysyy suunnilleen samalla paikalla.Jokainen
t�hti nousee samaan paikallisaikaan samalla leveyspiirill�.
Ei voi mitata pituuspiiri� mitenk��n.Paitsi tosiaan kuunpimennyksen
alkamiskohdasta.
Kelpaisiko se hetki jolloin kuu on t�sm�lleen puolikuu ? Vaatii tarkkoja silmi�.
Matti
Matti Lehtiniemi
Sep 2, 2014, 5:48:25 AM9/2/14
to
> Siis maa py�rii ja aurinko ja t�hdet pysyy suunnilleen samalla
> paikalla.Jokainen
��h, kuusta tietenkin. Kuu liikkuu ,siit� voidaan pituuspiiri m��ritell�.
> paikalla.Jokainen
360 astetta ja 30 p�iv��.
12 astetta ja p�iv�.
puoli astetta ja tunti.
Heh heh,nytk� vasta tajusin mist� tunti ja asteet tulevat.
Matti
Markus Sadeniemi
Sep 2, 2014, 6:01:17 AM9/2/14
to
> Ei voi mitata pituuspiiri� mitenk��n.Paitsi tosiaan kuunpimennyksen
> alkamiskohdasta.
Kuunpimennys on sen verran ep�m��r�inen, ett� en oikein usko,
> alkamiskohdasta.
ett� sit� voisi k�ytt��. Auringonpimennys on sen sijaan
aika tarkasti ajoitettavissa. Niit� vain on aika harvakseltaan.
> Kelpaisiko se hetki jolloin kuu on t�sm�lleen puolikuu ? Vaatii
> tarkkoja silmi�.
90 asteen p��ss� toisistaan, saa laskettua kuun ja auringon et�isyyksien
suhteen.
Kuun nousu- ja laskuajasta tai kuun asemasta t�htien suhteen saa kyll�
laskettua pituuspiirin, mutta t�ll�in kuun rata pit�� tuntea hyvin.
Kuun rata on ik�v� kyll� inhottavan monimutkainen.
Markus
Matti Lehtiniemi
Sep 2, 2014, 7:21:53 AM9/2/14
to
> Kuunpimennys on sen verran ep�m��r�inen, ett� en oikein usko,
> ett� sit� voisi k�ytt��. Auringonpimennys on sen sijaan
Kuunpimennys oli nimenomaan tarkasti ajoitettavissa(muutaman p�iv�n
> ett� sit� voisi k�ytt��. Auringonpimennys on sen sijaan
tarkkuudella) muinaisina aikoina.Saros-jakso tunnettiin.
Sitten jossain Babylonin tornissa vahti py�ri y�ll� tarkkailemassa milloin
pimennys alkaa.
> Mittaamalla puolikuun ja sen hetken eron, jolloin aurinko ja kuu ovat
> 90 asteen p��ss� toisistaan, saa laskettua kuun ja auringon et�isyyksien
> suhteen.
astetta vaan hieman pienempi.
Maapallon et�isyys kuusta saatiin katsomalla kuunpimennyksen aikaan maapallon
varjon muotoa kuussa.
N�iden funktiona saatiin sitten ihan absoluuttisesti et�isyys aurinkoon.
Jos se olisi ollut 90 astetta niin aurinko olisi ollut ��rett�myydess�.
> Kuun nousu- ja laskuajasta tai kuun asemasta t�htien suhteen saa kyll�
> laskettua pituuspiirin, mutta t�ll�in kuun rata pit�� tuntea hyvin.
> Kuun rata on ik�v� kyll� inhottavan monimutkainen.
y�n satujen aikaan 800-1200 jkr.
Ei siis mit��n tarkkaa paikanm��rityst� vaan sit�, mihin ilmansuuntaan pit��
rukoilla Muslimien rukoushetken�.Minne se pylly _ei_ saa osoittaa :-)
Sinun pit�� tiet�� omat koordinaattisi ja Mekan koordinaatit.
Matti
Markus Sadeniemi
Sep 2, 2014, 9:57:09 AM9/2/14
to
>> Kuunpimennys on sen verran ep�m��r�inen, ett� en oikein usko,
>> ett� sit� voisi k�ytt��. Auringonpimennys on sen sijaan
>
> Kuunpimennys oli nimenomaan tarkasti ajoitettavissa(muutaman p�iv�n
> tarkkuudella) muinaisina aikoina.Saros-jakso tunnettiin.
> Sitten jossain Babylonin tornissa vahti py�ri y�ll� tarkkailemassa
> milloin pimennys alkaa.
Tarkoitat, ett� kuunpimennys pystyttiin ennustamaan. Sen sijaan itse
>> ett� sit� voisi k�ytt��. Auringonpimennys on sen sijaan
>
> Kuunpimennys oli nimenomaan tarkasti ajoitettavissa(muutaman p�iv�n
> tarkkuudella) muinaisina aikoina.Saros-jakso tunnettiin.
> Sitten jossain Babylonin tornissa vahti py�ri y�ll� tarkkailemassa
> milloin pimennys alkaa.
pimennys on niin ep�m��r�inen, ett� sen ajoituksessa voi tehd�
varttitunnin virheen, joka merkitsee kolmen-nelj�nsadan kilometrin
virhett�.
> T�ss� oli siis kyse siit� mit� tapahtui 2000 ekr. ja sitten Tuhannen ja
> yhden y�n satujen aikaan 800-1200 jkr.
> Ei siis mit��n tarkkaa paikanm��rityst� vaan sit�, mihin ilmansuuntaan
> pit�� rukoilla Muslimien rukoushetken�.Minne se pylly _ei_ saa
osoittaa :-)
> Sinun pit�� tiet�� omat koordinaattisi ja Mekan koordinaatit.
aika hyv��n tarkkuuteen p��see katsomalla montako kamelikaravaanip�iv��
pit�� mihinkin suuntaan kulkea p��st��kseen l�ht�paikastaan Mekkaan.
Markus
Matti Lehtiniemi
Sep 2, 2014, 12:28:33 PM9/2/14
to
> pimennys on niin ep�m��r�inen, ett� sen ajoituksessa voi tehd� varttitunnin
> virheen, joka merkitsee kolmen-nelj�nsadan kilometrin
> virhett�.
Eih�n siit� ollutkaan kysymys vaan _erotuksesta_.
> virheen, joka merkitsee kolmen-nelj�nsadan kilometrin
> virhett�.
Kuun pimennyksen aloitus mitattiin Mekassa ja samana p�iv�n� se mitattiin
toisessa paikassa,esim Bagdad.
Sitten kummassakin paikassa otettiin kellonaika yl�s ,jolloin pimennys alkoi.
T�m� kellonaikojen erotus oli pituuspiirien erotus.Tunteina, minuutteina ja
sekunteina kuten nyky��nkin rektaskensio mitataan.
Kellonaika taas saatiin siten,ett� katsottiin taulukosta kuinka pitk� p�iv�
kyseiss� paikassa on.Sitten aika mitattiin auringon laskusta vaikka heilurin
heilahdusten lukum��r�st� laskemalla.
Orjat laitettiin tuijottamaan heiluria tai k��ntelem��n tiimalaseja.
Sitten tiedot vaihdettiin j�lkeenp�in kirjeiden avulla.
(n�m� kaikki toki minun olettamuksia)
T�m�n heebon tutkimukset taisi olla avain-asemassa 800-1200 jkr.
http://en.wikipedia.org/wiki/Mu%E1%B8%A5ammad_ibn_M%C5%ABs%C4%81_al-Khw%C4%81rizm%C4%AB
Matti
Markus Sadeniemi
Sep 2, 2014, 1:58:57 PM9/2/14
to
> Kuun pimennyksen aloitus mitattiin Mekassa ja samana p�iv�n� se
> mitattiin toisessa paikassa,esim Bagdad.
> Sitten kummassakin paikassa otettiin kellonaika yl�s ,jolloin pimennys
> alkoi.
Kun seuraavan kerran on kuunpimennys, niin katsopa, kuinka
> mitattiin toisessa paikassa,esim Bagdad.
> Sitten kummassakin paikassa otettiin kellonaika yl�s ,jolloin pimennys
> alkoi.
hitaasti ja ep�m��r�isesti se alkaa ja loppuu.
Markus
Raimo Suonio
Sep 2, 2014, 2:30:32 PM9/2/14
to
Itse Matti Lehtiniemi virkkoi, noin nimesi:
> Eih�n siit� ollutkaan kysymys vaan _erotuksesta_.
> Kuun pimennyksen aloitus mitattiin Mekassa ja samana p�iv�n� se
> mitattiin toisessa paikassa,esim Bagdad.
> Sitten kummassakin paikassa otettiin kellonaika yl�s ,jolloin
> pimennys alkoi. T�m� kellonaikojen erotus oli pituuspiirien
> erotus.Tunteina, minuutteina ja sekunteina kuten nyky��nkin
> rektaskensio mitataan.
Jos oletetaan, ett� kuun pimennyksen alkaminen voitaisiin luotettavasti
havaita edes minuutin tarkkuudella (mik� ei ole mahdollista, kuten
Sadeniemi sanoi), noissa kahdessa paikassa ja kaikissa muissakin
paikoissa, miss� Kuu n�kyisi, se alkaminen havaittaisiin samaan aikaan.
Jos kelloajat olisivat erilaiset, se kertoisi vain siit�, ett� kellot
ovat eri ajassa.
Pituuspiirej� merell� ei pystytty tarkasti mittaamaan ennen kuin
osattiin rakentaa kronometrej�, jotka pitiv�t k�yntins� my�s laivalla.
--
Raimo Suonio, Hyvink��, Finland
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/
Oikeinkirjoitusohjeita news- ja web-kirjoittajille:
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/oikeinkirjoitus/
> Eih�n siit� ollutkaan kysymys vaan _erotuksesta_.
> Kuun pimennyksen aloitus mitattiin Mekassa ja samana p�iv�n� se
> mitattiin toisessa paikassa,esim Bagdad.
> Sitten kummassakin paikassa otettiin kellonaika yl�s ,jolloin
> pimennys alkoi. T�m� kellonaikojen erotus oli pituuspiirien
> erotus.Tunteina, minuutteina ja sekunteina kuten nyky��nkin
> rektaskensio mitataan.
havaita edes minuutin tarkkuudella (mik� ei ole mahdollista, kuten
Sadeniemi sanoi), noissa kahdessa paikassa ja kaikissa muissakin
paikoissa, miss� Kuu n�kyisi, se alkaminen havaittaisiin samaan aikaan.
Jos kelloajat olisivat erilaiset, se kertoisi vain siit�, ett� kellot
ovat eri ajassa.
Pituuspiirej� merell� ei pystytty tarkasti mittaamaan ennen kuin
osattiin rakentaa kronometrej�, jotka pitiv�t k�yntins� my�s laivalla.
--
Raimo Suonio, Hyvink��, Finland
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/
Oikeinkirjoitusohjeita news- ja web-kirjoittajille:
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/oikeinkirjoitus/
Matti Lehtiniemi
Sep 2, 2014, 11:40:37 PM9/2/14
to
> Kun seuraavan kerran on kuunpimennys, niin katsopa, kuinka
> hitaasti ja ep�m��r�isesti se alkaa ja loppuu.
Aika on varmaan otettu siit� hetkest�, kun pimennys on suurimmillaan.
> hitaasti ja ep�m��r�isesti se alkaa ja loppuu.
T�ytyy my�nt�� etten ole aikoihin seurannut kuunpimennyksi� enk� osaa
sanoa,miten helppoa on sen hetken m��ritteleminen.(Pimennys alkaa + pimennys
loppuu jaettuna kahdella ?)
5 minuutin virhe on siis 140 kilometri� p�iv�ntasaajalla,mutta Bagdadin
korkeudella v�hemm�n.Arvataan vaikka 120 kilometria.
Tuli mieleen parempi keino kellon m��ritykseen:
Laitetaan luotilanka roikkumaan ja katsotaan suoraan etel��n.Tiettyn�
p�iv�m��r�n� on keskiy�ll� aina tietty kohta el�inrataa etel�ss�.Sitten
katsotaaan kun luotilangan ohittaa joku tunnettu t�hti.T�ll�in saadaan
paikallisaika.Samaan aikaan k��nnet��n tiima-lasia.
Matti
Matti Lehtiniemi
Sep 2, 2014, 11:46:52 PM9/2/14
to
> Jos kelloajat olisivat erilaiset, se kertoisi vain siit�, ett� kellot ovat eri
> ajassa.
Kellothan oli ennen vanhaan eri ajassa.
> ajassa.
Vasta kun junat tulivat 1800 luvulla niin kellot eri paikkakunnilla jouduttiin
synkronoimaan.
Matti
Raimo Suonio
Sep 3, 2014, 11:09:34 AM9/3/14
to
Itse Matti Lehtiniemi virkkoi, noin nimesi:
> Kellothan oli ennen vanhaan eri ajassa.
Niin oli. Ja vain sen tuo menetelm�si kertoo, ei mit��n kellojen
pituuspiirteist�.
Ep�ilen, ett� sekoitat kuunpimennyksien ja auringonpimennyksien
ominaisuudet kesken��n. Kuunpimennykset tapahtuvat kaikiille
maapallolla oleville havaitsijoille k�yt�nn�llisesti katsoen samaan
aikaan. Tapahtuma-aika ei siis riipu havaitsijan pituuspiirist�.
Auringonpimennys taas tapahtuu kaikille eri aikaan, useimmille ei
lainkaan. Ja tuossa on mukana my�s pituuspiiri, mutta ei ainoana
muuttujana.
Matti Lehtiniemi
Sep 3, 2014, 11:29:30 AM9/3/14
to
> aikaan. Tapahtuma-aika ei siis riipu havaitsijan pituuspiirist�.
Ei riipukaan mutta paikkallisaika on jokaiselle paikkakunnalle eri.
Samoin kun jos uusivuosi vaihtuu Australian Sydneyss� ja me katsotaan suoraa
l�hetyst� sielt� niin se vaihtuu t�sm�lleen samaan meill� , ja vaikka Lontoossa.
Me havaitaan se samaan aikaan.
Siit� huolimatta meill� on eri kellonaika kuin Syndeyss� tai Lontoossa.
T�m� kellonajan _erotus_ on se pituuspiirien erotus.
Jokaisella paikkakunnalla oli oma aikansa, ja kello oli 12 silloin kun aurinko
oli etel�ss�.
Sitten tuli junat, ja kellot yhdistettiin.Nyt meill� on Helsingissa kello 12.20
kun aurinko on etel�ss�.
Suunnittelin tuossa laitetta, josta voisi katsoa etel�ss� olevan t�hden
ohikulusta kellonajan.
Nyky��n sellainen on n�k�j��n olemassa, ja sit� kutsutaan meridiaanikoneeksi:
http://www.helsinki.fi/~jetsu/htt/htt12vmp.pdf
tai:
http://www.astro.utu.fi/zubi/obs/merid.htm
Mietin viel� tuota hetke�, jolloin kuunpimennyksest� voisi laskea
pituuspiirin.Jos on t�ydellinen kuunpimennys niin lasketaan t�ydellisen vaiheen
aloitus plus lopetus, ja sitten jaetaan kahdella.
Uskoisin ett� tarkkuus saadaan sekuntien toleranssilla.
Matti
Markus Sadeniemi
Sep 3, 2014, 12:40:26 PM9/3/14
to
3.9.2014 18:29, Matti Lehtiniemi kirjoitti:
> vaikka Lontoossa. Me havaitaan se samaan aikaan.
> Siit� huolimatta meill� on eri kellonaika kuin Syndeyss� tai Lontoossa.
> T�m� kellonajan _erotus_ on se pituuspiirien erotus.
N�in on. Pit�� siis etsi� tapahtuma, joka voidaan havaita
> vaikka Lontoossa. Me havaitaan se samaan aikaan.
> Siit� huolimatta meill� on eri kellonaika kuin Syndeyss� tai Lontoossa.
> T�m� kellonajan _erotus_ on se pituuspiirien erotus.
samanaikaisesti eri paikoissa maapalloa.
Jupiterin kuut kelpaisivat, mutta vaativat kaukoputken, jota
ei muinaisina aikoina ollut. Planeetat liikkuvat liian hitaasti,
jotta niit� voisi k�ytt��. Kuunpimennys olisi periaatteessa
hyv� ratkaisu, mutta on niin siivottoman ep�m��r�inen
tapahtuma, ett� ei ole hy�dyksi.
Auringonpimennyksi� on harvakseltaan. Yleisempi tapahtuma on
t�hdenpeitto, jossa t�hti j�� kuun taakse. Kummassakin on
Suonion mainitsema ongelma siit�, ett� tapahtuma ei ole
todella samanaikainen koko maapallolla. Luullakseni suuntaa
antava tulos saadaan, vaikka oletettaisiin tapahtumat
samanaikaisiksi. Tarkempaan tulokseen p��see, jos edes
karkeasti korjaa tulosta ottamalla huomioon maan py�rimisen
ja kuun liikkeen.
Markus
Raimo Suonio
Sep 3, 2014, 5:22:22 PM9/3/14
to
Itse Matti Lehtiniemi virkkoi, noin nimesi:
> Ei riipukaan mutta paikkallisaika on jokaiselle paikkakunnalle
> eri.
>
> Samoin kun jos uusivuosi vaihtuu Australian Sydneyss� ja me
> katsotaan suoraa l�hetyst� sielt� niin se vaihtuu t�sm�lleen
> samaan meill� , ja vaikka Lontoossa. Me havaitaan se samaan
> aikaan. Siit� huolimatta meill� on eri kellonaika kuin Syndeyss�
> tai Lontoossa. T�m� kellonajan _erotus_ on se pituuspiirien
> erotus.
>
> Jokaisella paikkakunnalla oli oma aikansa, ja kello oli 12 silloin
> kun aurinko oli etel�ss�.
> Sitten tuli junat, ja kellot yhdistettiin.Nyt meill� on
> Helsingissa kello 12.20 kun aurinko on etel�ss�.
Okei, kunhan on varmaa, ett� molemmat kellot todella ovat tarkasti
> eri.
>
> Samoin kun jos uusivuosi vaihtuu Australian Sydneyss� ja me
> katsotaan suoraa l�hetyst� sielt� niin se vaihtuu t�sm�lleen
> samaan meill� , ja vaikka Lontoossa. Me havaitaan se samaan
> aikaan. Siit� huolimatta meill� on eri kellonaika kuin Syndeyss�
> tai Lontoossa. T�m� kellonajan _erotus_ on se pituuspiirien
> erotus.
>
> Jokaisella paikkakunnalla oli oma aikansa, ja kello oli 12 silloin
> kun aurinko oli etel�ss�.
> Sitten tuli junat, ja kellot yhdistettiin.Nyt meill� on
> Helsingissa kello 12.20 kun aurinko on etel�ss�.
sijaintipaikkansa aurinkoajassa.
Matti Lehtiniemi
Sep 3, 2014, 8:54:05 PM9/3/14
to
> Jupiterin kuut kelpaisivat, mutta vaativat kaukoputken, jota
> ei muinaisina aikoina ollut. Planeetat liikkuvat liian hitaasti,
Antony Pigafetta, Magalhaesin navigaattori kirjoittaa asiasta:
> ei muinaisina aikoina ollut. Planeetat liikkuvat liian hitaasti,
https://archive.org/stream/firstvoyageround00piga#page/168/mode/2up
Eli he olivat l�hteneet Sevillasta Espanjasta, ja he tiesiv�t miss� kohtaa kuu
oli Sevillassa.(vaikka keskiy�ll�)
Sitten he vertasivat siihen miss� kuu oli keskiy�ll� siell� miss� he itse
olivat.
Eli he ovat k�ytt�neet kuuta kuten arvelinkin.Ilmeisesti he osasivat arvioida
kuun radan elliptisyyden vaikutuksen kuun nopeuteen tai sitten hyv�ksyiv�t
mahdollisen virheen.
Keplerh�n keksi hieman my�hemmin kaavansa.
Matti
Matti Lehtiniemi
Sep 5, 2014, 7:44:51 AM9/5/14
to
> Sitten he vertasivat siihen miss� kuu oli keskiy�ll� siell� miss� he itse
> olivat.
Hassua luin eilen astrolabista ja yritin mietti� miten se toimii.Sitten tajusin
> olivat.
sen toiminan p�hk�ilty�ni hieman.
K�vin katsomassa kaukoputkella kuuta ja t�hti�.(Todella mahtavan n�k�inen kuu
kun se on l�hell� maata.Kraatterit n�kyiv�t hienosti)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Astrolabi
Sitten muistin ett� vuonna 2004 ostamassani Carole Stottin kirjassa
"t�htitaivas" oli planisf��ri -niminen pikku laite.Ajattelin ett� se on about
sama kuin astrolabi.
Kaivoin sen esiin ja voila ! se todella oli sit�. Mutta en ollut laittanut sit�
k�ytt�kuntoon vaan aina k�ytt�nyt sit� puoliksi v��rin.
Pit�� huomenna ostaa ter�v� leikkuri jolla leikata 60 leveysasteen aukko
laitteeseen.
Kaikkea hassua sit� hy�tyy nettikeskusteluista ja p�hk�ilyist� ... :-)
(ei niin etteik� ursan sivuilta l�ytyisi t�htikarttaa mutta mulla ei ole
mustetta printteriss�(mustekasetin osto on liian kallis,pit�isi ostaa
laserkirjoitin)
Matti
Matti Lehtiniemi
Sep 6, 2014, 12:56:50 AM9/6/14
to
> K�vin katsomassa kaukoputkella kuuta ja t�hti�.(Todella mahtavan n�k�inen kuu
> kun se on l�hell� maata.Kraatterit n�kyiv�t hienosti)
http://hemportalen.fi/juhwestm/A%20kuukirja/E-LIIKE.htm
> kun se on l�hell� maata.Kraatterit n�kyiv�t hienosti)
Hauska toi kuun "radan taso kiertyy".
Vai ett� 1969 oli radan tason kallistus suhteessa p�iv�ntasaajaan suurimmillaan
ja kuu oli Cape Canaveralissa suoraan yl�puolella.No helppohan se sitten on
ampua raketti kuuhun kun maan py�rimisest� saatava liike-energia voidaan antaa
t�ysim��r�isesti rakettiin.
T�ll� hetkell� siis kallistus suhteessa p�iv�ntasaajaan on pienimmill��n.No
ilmankos kuu oli toissap�iv�n� niin matalalla kun katsoin sit� kaukoputkella.
Aika mielenkiintoinen tuo kuun liike.Magalhaesin navigaattori Pigafetta
kirjoittaa lohik��rmeen pyrst�st� ja p��st�. Ilmeisesti "draconinen kuukausi"
tulee t�st�.
Hmm, kuun paikka on tainnut olla kaikkein parhaiten ennustettavissa silloin kun
se on ollut solmupisteiden l�hell�.
Ja toki my�s muissa pisteiss� jos heill� on ollut dataa 18.3 vuoden takaa.
Matti
Matti Lehtiniemi
Sep 6, 2014, 4:53:56 AM9/6/14
to
> ampua raketti kuuhun kun maan py�rimisest� saatava liike-energia voidaan antaa
> t�ysim��r�isesti rakettiin.
Ei vaan maasta saatava liikem��r� oli pienimmill��n.Niin p�in.
> t�ysim��r�isesti rakettiin.
Olisiko kuu-raketti ammuttu taivaalle silloin vain sen takia,ett� Jules Vernen
kirjassa tehtiin niin ?
> T�ll� hetkell� siis kallistus suhteessa p�iv�ntasaajaan on pienimmill��n.No
> ilmankos kuu oli toissap�iv�n� niin matalalla kun katsoin sit� kaukoputkella.
pienimmill��n suhteessa p�iv�ntasaajaan.
Iso koko taas johtui siit�, ett� perigeum sattuu osumaan toiselle puolelle kuin
aurinko.(?)
Menee hankalaksi , pit�� tutkia asioita :) Ilmankos kuun rataa pidet��n niin
hankalana.
Siis solmut kiert�� 360 astetta 18,6 vuodessa, mutta perigeum 8.85 vuodessa.
Mulla meni noi kaksi asiaa sekaisin.
M
0 new messages