Tetraatio?
Henri Tapani Heinonen
korottamista voimakkaampi laskutoimitus. Onko olemassa myös pentaatio? Mihin
kohtaan kantalukua tuo pentaation "eksponentti" merkitään? Tetraatiossa se
merkitään kantaluvun vasempaan yläkulmaan ja potenssiin korottamisessa se
merkitään kantaluvun oikeaan yläkulmaan.
Henri Tapani Heinonen
viestissä:bg14e1$5h5$4...@news1.songnet.fi...
> Mistä löytäisin lisätietoa tetraatiosta? Tetraatiohan on potenssiin
> korottamista voimakkaampi laskutoimitus. Onko olemassa myös pentaatio?
Mihin
2 (tetraatio) 3 on muistaakseni sama asia kuin 2^(2)^2. Onko kenelläkään
lisätietoa aiheesta?
--
SETI Spy: <URL:http://cox-internet.com/setispy/>
SETI Spyn tekijän Liver Transplant Fund:
<URL:http://cox-internet.com/setispy/psc.htm>
Elintärkeä lahjoitus SETI Spyn tekijälle:
<URL:https://www.paypal.com/xclick/business=set...@cox-internet.com&no_note=
1&tax=0¤cy_code=USD>
Petri Kuukkanen
>> Mistä löytäisin lisätietoa tetraatiosta? Tetraatiohan on potenssiin
>> korottamista voimakkaampi laskutoimitus. Onko olemassa myös pentaatio?
> 2 (tetraatio) 3 on muistaakseni sama asia kuin 2^(2)^2. Onko kenelläkään
> lisätietoa aiheesta?
Mathworldista löytyy kaikkea:
http://mathworld.wolfram.com/PowerTower.html
--
pq
Jyrki Lahtonen
Henri Tapani Heinonen wrote:
>
> "Henri Tapani Heinonen" <henri.heinonen?mbne...@nospam.invalid> kirjoitti
> viestissä:bg14e1$5h5$4...@news1.songnet.fi...
> > Mistä löytäisin lisätietoa tetraatiosta? Tetraatiohan on potenssiin
> > korottamista voimakkaampi laskutoimitus.
En usko, että iteroiduille potenssiinkorotukselle on olemassa mitään
vakiintunutta nimitystä. Se tulee vastaan kuitenkin sen verran harvoin,
ettei sille taida olla tarvettakaan. Näin ollen hakukone tuskin auttaa
kovin paljoa. Itse en ole törmännyt edes "tetraatio"-termiin, vaikka
alaa olen jonkin verran harrastanutkin.
> 2 (tetraatio) 3 on muistaakseni sama asia kuin 2^(2)^2.
Siis kumpi (2^2)^2 vai 2^(2^2)? Tiedän toki, ettei tällä kertaa
sillä ole väliä lopputuloksen kannalta. Täsmennystä vaadin sen takia,
että viimekeväisen algebran peruskurssini tenttiä tarkastaessa ilmeni,
että reilut 30 prosenttia fukseista luulee, että 5^5^5=5^25. Minä
taas luulin, että tämä on lähinnä yläastekamaa - siis se, että
ilman sulkuja kirjoitettuna 5^5^5=5^3125.
Kumma juttu muuten: juttelin analyysia suurin piirtein samalle
porukalle opettaneen kollegan kanssa, eikä juuri kukaan yritä
integroida funktiota e^x^2 sieventämällä sitä ensin e^(2x):ksi!
Hyvä niin, mutta miksi se sitten kongruenssiopin yhteydessä oli
niin vaikeaa? Ehkä riittävä vinkki oli se, että opettaja oli
sanonut, "ettei e^x^2 voi integroida":)
Cheers,
Jyrki Lahtonen, Turun yliopisto
joy...@cc.jyu.fi
> Henri Tapani Heinonen wrote:
>
>> 2 (tetraatio) 3 on muistaakseni sama asia kuin 2^(2)^2.
>
> Siis kumpi (2^2)^2 vai 2^(2^2)? Tiedän toki, ettei tällä kertaa
> sillä ole väliä lopputuloksen kannalta. Täsmennystä vaadin sen takia,
> että viimekeväisen algebran peruskurssini tenttiä tarkastaessa ilmeni,
> että reilut 30 prosenttia fukseista luulee, että 5^5^5=5^25. Minä
> taas luulin, että tämä on lähinnä yläastekamaa - siis se, että
> ilman sulkuja kirjoitettuna 5^5^5=5^3125.
Itse törmäsin viime syksynä TI85:n ominaisuuteen laskea nuo v~äärin päin
eli vasemmalta oikealle. Piti sitten vähän aikaa miettiä, että kumpi
meistä laskee väärin, minä vai laskin. :)
Suurin osa varmaankin hiemankin epävarmuutta kokiessaan laskee tuollaiset
numerolaskut varmuuden vuoksi vielä laskimella ja sen tulokseen sokeasti
luottaen päättelee laskujärjestyksen.
Janne
--
Janne Koponen puh. 014-607790 / 040-5599531
joy...@iki.fi http://www.iki.fi/joykop/
"What is the shortest mathematicians' joke?
Let epsilon be smaller than zero."
Jyrki Lahtonen
joy...@cc.jyu.fi wrote:
>
> Jyrki Lahtonen <laht...@utu.fi> wrote:
> > Siis kumpi (2^2)^2 vai 2^(2^2)? Tiedän toki, ettei tällä kertaa
> > sillä ole väliä lopputuloksen kannalta. Täsmennystä vaadin sen takia,
> > että viimekeväisen algebran peruskurssini tenttiä tarkastaessa ilmeni,
> > että reilut 30 prosenttia fukseista luulee, että 5^5^5=5^25. Minä
> > taas luulin, että tämä on lähinnä yläastekamaa - siis se, että
> > ilman sulkuja kirjoitettuna 5^5^5=5^3125.
>
> Itse törmäsin viime syksynä TI85:n ominaisuuteen laskea nuo v~äärin päin
> eli vasemmalta oikealle. Piti sitten vähän aikaa miettiä, että kumpi
> meistä laskee väärin, minä vai laskin. :)
No voi sentään. Hyvä, ettet usko laskimeen.
>
> Suurin osa varmaankin hiemankin epävarmuutta kokiessaan laskee tuollaiset
> numerolaskut varmuuden vuoksi vielä laskimella ja sen tulokseen sokeasti
> luottaen päättelee laskujärjestyksen.
>
> Janne
Ihan uskottava teoria. Ehkä tässä on sukupolviero? Silloin, kun minä
opettelin laskimen käyttöä (elin yläasteella siirtymäaikaa laskutikuista
funktiolaskimiin), ei ollut mitään syytä olettaa, että ne selviäisi aina
kunnolla edes yhteen- ja kertolaskujen kombinaatioista ilman sulkeita.
Näin ollen kaikkien oli joka tapauksessa pakko ajatella ne itse
ja/tai kirjoittaa välivaiheet ylös. En muista, mitä opettaja
aiheesta tuolloin sanoi, mutta sulkuja lisäiltiin vähänkin epävarmassa
tapauksessa (ja meille opetettiin testaamaan laskimen logiikka kokeile-
malla).
Onneksi en sentään raivoa puhkuen ruvennut reputtamaan näitä
kaikkia poloisia, vaan tarkistin muidenkin tehtävien vastaukset:)
Jyrki
Henri Tapani Heinonen
viestissä:3F2E1CA9...@utu.fi...
> En usko, että iteroiduille potenssiinkorotukselle on olemassa mitään
> vakiintunutta nimitystä. Se tulee vastaan kuitenkin sen verran harvoin,
Iteroitu potenssiinkorotus? Mitä tuo "iteroitu" tarkoittaa?
> ettei sille taida olla tarvettakaan. Näin ollen hakukone tuskin auttaa
> kovin paljoa. Itse en ole törmännyt edes "tetraatio"-termiin, vaikka
> alaa olen jonkin verran harrastanutkin.
Rudy Ruckerin kirjassa "Mieli ja äärettömyys" puhuttiin tetraatiosta ja
muistaakseni jopa pentaatiosta.
> > 2 (tetraatio) 3 on muistaakseni sama asia kuin 2^(2)^2.
> Siis kumpi (2^2)^2 vai 2^(2^2)? Tiedän toki, ettei tällä kertaa
> sillä ole väliä lopputuloksen kannalta. Täsmennystä vaadin sen takia,
Ilmeisesti sillä tarkoitetaan tuota jälkimmäistä: 2^(2^2) = 2^4 = 16.
> että viimekeväisen algebran peruskurssini tenttiä tarkastaessa ilmeni,
> että reilut 30 prosenttia fukseista luulee, että 5^5^5=5^25. Minä
> taas luulin, että tämä on lähinnä yläastekamaa - siis se, että
> ilman sulkuja kirjoitettuna 5^5^5=5^3125.
Fuksi? Onko se ensimmäisen vuoden opiskelija yliopistossa?
Hmm, minäkin tiesin, ettei 5^5^5 ole 5^25, vaan 5^3125. Onko se hyvä?
> Cheers,
> Jyrki Lahtonen, Turun yliopisto
Henri Heinonen, Jyväskylän yliopisto.
--
Verbien taivutuskaava: http://koti.mbnet.fi/henrihe/tiede/verbikaava.html
Kalle Ranto
> Fuksi? Onko se ensimmäisen vuoden opiskelija yliopistossa?
Kyllä ainakin jossain päin, käsittääkseni esimerkiksi teknillisissä
yliopistoissa. Minunkin silmääni tuo fuksi-sana tarttui, koska minun
opiskeluaikoinani (94-97) sitä ei Turun
matemaattis-luonnontieteellisessä tai ainakaan
matikka-fysiikka-akselilla koskaan käytetty. Jos joku puhui fukseista,
niin ne oli jostain muualta.
Meillä päin ensimmäisen vuoden opiskelijoita, jotka pyörivät eksyneen
näköisenä hakiessaan tuutoriaan, kutsuttiin ainakin aikaisemmin
pilteiksi.
Muutama muukin eroavuus löytyy: jotkut puhuvat laskuharjoituksista tai
laskareista, meillä ne ovat opinto-oppaassa demonstraatioita ja puheessa
demoja. Jotkut puhuvat prujuista, mutta meillä päin puhuttiin
yleiskielisesti monisteista.
Mitenkähän lienee nykyään? On voineet puhumiset muuttaa muotoaan.
Kalle Ranto
Turun yliopisto
Pekka Manninen
> Mitenkähän lienee nykyään? On voineet puhumiset muuttaa muotoaan.
Ainakin Oulun yo:ssa opiskeluaikani 1998-2002 (teor. fys.) puhuttiin juuri
fukseista, laskareista ja prujuista.
--
Pekka Manninen ### http://cc.oulu.fi/~tumannin
Antti Gynther
> Ainakin Oulun yo:ssa opiskeluaikani 1998-2002 (teor. fys.) puhuttiin juuri
> fukseista, laskareista ja prujuista.
Samoin täällä HY:ssä (ja teor. puolella). Liekö ainakin demoista puhuminen
tyypillisempää höyryfyysikoiden puolella (kaikille tietämättömille,
fysiikka tunnetusti jakautuu kahteen leiriin, teoreettiseen fysiikkaan ja
höyryfysiikkaan...). He kun välttämättä eivät -laske- laskareita, vaan
heille -demonstroidaan- se kuinka ne pitäisi laskea... ;) (joo, nyt meni
kyllä ilkeäksi. Älköön kukaan pahastuko, en ole kuin puoliksi tosissani)
Antti Gynther
Tuomas T Korppi
: Samoin täällä HY:ssä (ja teor. puolella). Liekö ainakin demoista puhuminen
: tyypillisempää höyryfyysikoiden puolella (kaikille tietämättömille,
Ainakin matematiikassa tuo ero on kyllä maantieteellinen: Turussa on
demoja ja Helsingissä laskareita.
--
http://www.helsinki.fi/%7ekorppi/ TUOMAS
------------------------------------------------------------
To become a person, I must degrade myself intellectually.
- Golem XIV
Tuomas T Korppi
: Iteroitu potenssiinkorotus? Mitä tuo "iteroitu" tarkoittaa?
Iterointi tarkoittaa jonkun prosessin toistamista useaan kertaan niin,
että edellisen toiston tulosta käytetään seuraavan toiston lähtöarvona.
Johanna Närväinen
"Tuomas T Korppi" <kor...@cc.helsinki.fi> wrote in message
news:bgo584$g5q$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> Antti Gynther <etunimi....@pcu.paakaupunkimme.fi> wrote:
>
> : Samoin täällä HY:ssä (ja teor. puolella). Liekö ainakin demoista
puhuminen
> : tyypillisempää höyryfyysikoiden puolella (kaikille
tietämättömille,
>
> Ainakin matematiikassa tuo ero on kyllä maantieteellinen: Turussa on
> demoja ja Helsingissä laskareita.
Jyväskylässä (teoreettisetnkin fysiikan harrastajat!) puhuvat
demoista, Kuopiossa laskareista, demot täällä Kuopiossa ovat sitten
esimerkiksi sairaalassa tapahtuvia demonstraatioita.
J.
Sampo Smolander
>> Fuksi? Onko se ensimmäisen vuoden opiskelija yliopistossa?
> Kyllä ainakin jossain päin, käsittääkseni esimerkiksi teknillisissä
> yliopistoissa.
Helsingin yliopistossa (ainakin ML-tdk:ssa) ensimmäisen vuoden
opiskelija on fuksi. TKK:lla sen sijaan taidetaan puhua phukseista...
(Follarit opiskeluun.)
Antti Gynther
> Antti Gynther <etunimi....@pcu.paakaupunkimme.fi> wrote:
>
> : Samoin täällä HY:ssä (ja teor. puolella). Liekö ainakin demoista
> : puhuminen tyypillisempää höyryfyysikoiden puolella (kaikille
> : tietämättömille,
>
> Ainakin matematiikassa tuo ero on kyllä maantieteellinen: Turussa on
> demoja ja Helsingissä laskareita.
Ok, kyllähän asia noin tietysti on. Yritin lähinnä piikitellä tuota "demo"
nimitystä vastaan, joka omasta mielestäni on varsin mielivaltaisen
tuntuinen: laskuharjoitukset on tehty laskemista varten, ei sitä varten,
että nähtäisiin, kuinka tälläisiäkin laskuja voidaan tehdä. Siispä
"laskarit" tuntuu paremmalta (omaan korvaani) kuin "demot".
Tuli tehtyä liian iso numero asiasta, kyse kun on kuitenkin vain kullekin
laitokselle juurtuneesta slangista. Ei siis aloita sotaa eri oppikuntien
välille :)
Antti Gynther
Vesa Lappalainen
> että nähtäisiin, kuinka tälläisiäkin laskuja voidaan tehdä. Siispä
> "laskarit" tuntuu paremmalta (omaan korvaani) kuin "demot".
Entä ohjelmointi-harjoitukset sitten?
Oharit?
Siksi meillä on ollut täällä Jyväskylässä demo-termi käytössä,
se sopii yhtä hyvin ohj-harjoituksiin kuin numeeristen menetelmien
harjoituksiin. Laskarit kävisi vain jälkimmäiseen.
Vesa
Mikko Kangasmaki
: tuntuinen: laskuharjoitukset on tehty laskemista varten, ei sitä varten,
: "laskarit" tuntuu paremmalta (omaan korvaani) kuin "demot".
Valitettavasti käytäntö tuntuu usein olevan toinen. Erityisesti kummastuttaa oppilaat,
jotka luulevat, että paras keino päästä kokeista läpi on kopioida joltakulta muulta demot,
saada niistä kuusi pistettä ja kokeista 3, kun ei osaa itse laskea...
sanan "pruju" käyttäjille nappi otsaan! Täysin käsittämätön sana, vasta jklssä kuulin sen,
enkä ikinä ole hyväksynyt. TAkuulla jokin itä-suomalaisten salaliitto suomen kieltä vastaan.
(Demothan ei sitä tietenkään ole ;)
Petri Valasti
: Erityisesti kummastuttaa oppilaat, jotka luulevat, että paras keino
: päästä kokeista läpi on kopioida joltakulta muulta demot, saada niistä
: kuusi pistettä ja kokeista 3, kun ei osaa itse laskea...
Vielä suurempi ongelma on minusta tuossakin takana piilevä ilmiö: ei
tunnisteta omia rajoja. Säälittävää seurata sivusta sellaisten
henkilöiden haparointia, jotka selvästi ovat ottaneet liian suuren palan
nielaistakseen. Jos ollaan päätetty valmistua vaikkapa teoreettisesta
fysiikasta, mutta sitten peruskurssitkin jo tahmaa... niin ei muuta kuin
jatketaan vaan. Ergo. Kiusaus kopiointiin voi tulla suureksi. Ja mitä
opiskeluaikoinani laskarien pitäjiltä kuulin, esiintyi kopiointia aika
paljon. Sivuaineen osalta sen nyt voi vielä ymmärtää, mutta pääaineen
osalta ollaan jo upottavimmilla alueilla.
Ylipäätään en ole koskaan ymmärtänyt yhden totuuden julistajia. HS:n
kuukausiliitteessä oli mainio Jan Stenforsin haastattelu, jossa hän
tokaisi: "Olin liian nuori tajutakseni, että vaihtoehtoja olisi vaikka
kuinka helvetisti." Harmi, että monilta uupuu kyky nähdä niitä.
pv
Pekka Lahdenmäki
> Valitettavasti käytäntö tuntuu usein olevan toinen. Erityisesti kummastuttaa oppilaat,
> jotka luulevat, että paras keino päästä kokeista läpi on kopioida joltakulta muulta demot,
> saada niistä kuusi pistettä ja kokeista 3, kun ei osaa itse laskea...
Hmm... Onko kuusi pistettä Jyväskylässä hyvä vai huono? Entä kolme?
--
Pekka
Jussi
"Vesa Lappalainen" <ve...@tarzan.it.jyu.fi> kirjoitti
viestissä:bgqik5$ass$1...@mordred.cc.jyu.fi...
Helsingissä käytetään myös tietojenkäsittelytieteen yhteydessä yleensä sanaa
laskarit.
Mikko Kangasmaki
: Hmm... Onko kuusi pistettä Jyväskylässä hyvä vai huono? Entä kolme?
Välikokeissa on 4 tehtävää, kukin max 6 pistettä, lppukokeissa 5 tehtävää samoin pistein.
Demoista sai ennen max 3 pistettä välikokeeseen, nykyään max 6, ja ne taitaa saada loppu-
kokeeseenkin.
Kummallisintahan siis asiassa on, että useimmiten olisi paljon helpompaa opetella aivan vähän
perusteita, ja vastata kokeisiin kuin kovalla työllä kopioida muilta vastauskia, joita ei niin
helppoa ole mennä taulullekaan esittämään, jos ei edes lue niitä läpi. Samalla voisi
tietoteknikot yms puliveivarit hyötyäkin jotain siitä, että käyvät matematiikan kursseja.
Henri Tapani Heinonen
viestissä:Pine.GSO.4.44.03080...@sun3.oulu.fi...
> Ainakin Oulun yo:ssa opiskeluaikani 1998-2002 (teor. fys.) puhuttiin juuri
> fukseista, laskareista ja prujuista.
Tänään minulle tulikin Jyväskylän yliopistolta mm vaihtoehtoinen opinto-opas,
jossa noita termejä hieman selitetään.
----
fuksi: Pieni ja ujo eksyksissä ympäriinsä palloileva ensimmäisen vuoden
opiskelija, Sinä.
demonstraatiot = demot = harjoitukset: Löytyvät lähes joka kurssilta. Ensin
kiertää lista ja sitten opiskelija istuu paniikissa odottaen joutuuko
taululle selittelemään jotakin tehtävää, joka on kopsattu. Stressaavia
tilaisuuksia.
Fil. yo: Sinä.
----
Mistä tuo fil. yo. on lyhenne?
Kalle Ranto
> Mistä tuo fil. yo. on lyhenne?
Oletko nyt tosissasi? Jos sinusta tulee isona filosofian maisteri eli
kauniisti fil. maist., niin sitä ennen ollessasi yliopistossa
kirjoilla olet filosofian ylioppilas eli jämäkämmin fil. yo. Nyt jos
pakollinen ruotsin kurssi jää suorittamatta, mutta kuitenkin onnistut
väittelemään, olet fil. yo. (väit.).
Kalle Ranto
fil. toht. eli FT
Turun yliopisto
Vesa Lappalainen
> kiertää lista ja sitten opiskelija istuu paniikissa odottaen joutuuko
> taululle selittelemään jotakin tehtävää, joka on kopsattu. Stressaavia
> tilaisuuksia.
Tuo opashan on osittain vitsiksi kirjoitettu, mutta tuokin
sisältänee totuuden siemenen. Oppaan kirjoittajat ovat varmaan
juuri tuota harrastaneet. Itse muistan että oikein odotin
sitä että pääsee esittämään oman ratkaisunsa jos sitä oli
tuntitolkulla miettinyt. Tai jos oli tuntitolkulla miettinyt
ja joku toinen sitten näyttää miten homma ratkaistaan, niin
siinä tuli valaistuksen tunne. Jos itse ei ole edes miettinyt
tehtävää, niin ei se ratkaisun näkeminen silloin tietysti
paljoa valaise.
En tiedä oikein parempaakaan opetusmetodia kuin se, että
asoita yritetään itse tehdä. Miksi sitten opiskelijat
kirjoittavat siitä noin negatiiviseen sävyyn uusille
opiskelijoille? Ei ihme ettei demoissa käy väkeä!
Minulle demojen teko ja niidne palaustustilaisuudet olivat
oikeastaan ne ainoat paikat joissa jotakin oppi. Ja
sitten kun demoissa asia oli osittain ymmärretty, kykenikin
jo luennolla seuraamaan seuraavaa asiaa.
Vesa
Henri Tapani Heinonen
viestissä:m33cgcp...@chi.mat.utu.fi...
> > Mistä tuo fil. yo. on lyhenne?
> Oletko nyt tosissasi? Jos sinusta tulee isona filosofian maisteri eli
> kauniisti fil. maist., niin sitä ennen ollessasi yliopistossa
> kirjoilla olet filosofian ylioppilas eli jämäkämmin fil. yo. Nyt jos
Kyllä olen. Enpä ole ennen törmännyt tuollaiseen termiin. Toki minä
arvelinkin, että "yo" tarkoittaa tässäkin tapauksessa ylioppilasta, mutta en
olisi silti tuota uskonut. Olen luullut, että olisin vain pelkkä opiskelija.
Olen siis filosofian ylioppilas. Aika hassua, että jo nyt on noin hieno
titteli, vaikka juurihan minusta tuli tavallinen ylioppilas! :-)
> pakollinen ruotsin kurssi jää suorittamatta, mutta kuitenkin onnistut
> väittelemään, olet fil. yo. (väit.).
Tuo "filosofia" aina hieman hämää minua. Eihän fysiikka ole filosofiaa. ;-)
Jaakko Hirvonen
"Henri Tapani Heinonen" <henri.h...@mbnet.fi> wrote in message
news:bh050b$4gb$1...@news1.songnet.fi...
>
> Tuo "filosofia" aina hieman hämää minua. Eihän fysiikka ole filosofiaa.
;-)
>
Se on muinaisjäänne ajoilta, jolloin filosofia-nimikkeen alla opetettiin
lähes kaikkea, mitä yliopistoissa nyt satuttiinkaan opettamaan. Silloin
saattoi tosin myös lähestymistapa tutkittavaan asiaan olla hieman
filosofisempi kuin nykyään.
-jh
Jyrki Lahtonen
>
> Olen siis filosofian ylioppilas. Aika hassua, että jo nyt on noin hieno
> titteli, vaikka juurihan minusta tuli tavallinen ylioppilas! :-)
Nimikkeen tarkoitus on erotella todelliset "viisauden ystävät"
"ammattikoululaisista" (lääk.yo, oik.yo, ja mitä noita nyt onkaan :)
Jyrki
Jorma Kypp|
> Henri Tapani Heinonen wrote:
>> "Henri Tapani Heinonen" <henri.heinonen?mbne...@nospam.invalid> kirjoitti
>> viestissä:bg14e1$5h5$4...@news1.songnet.fi...
>> > Mistä löytäisin lisätietoa tetraatiosta? Tetraatiohan on potenssiin
>> > korottamista voimakkaampi laskutoimitus.
> kovin paljoa. Itse en ole törmännyt edes "tetraatio"-termiin, vaikka
> alaa olen jonkin verran harrastanutkin.
Itseasiassa hakukoneista löytyy aika nopeastikin tuosta tietoa kun
ei käytä suomenkielistä nimitystä vaan "tetration", "pentration",
"hexation", jne...
Itsekin törmäsin termiin ensimmäisen kerran vaikka sen tarkoittamaa
asiaa onkin aina joskus mielessään pyöritellyt.
Jorma Kyppö
Laukaa
Jaakko Raipala
> Itseasiassa hakukoneista löytyy aika nopeastikin tuosta tietoa kun
> ei käytä suomenkielistä nimitystä vaan "tetration", "pentration",
> "hexation", jne...
No, "pentraatiosta" voi kyllä olla aika hankala löytää Googlella mitään...
Jorma Kypp|
Aika pienelläpä taas saatiin juttu juuttumaan näppäilyerheeseen.
Väite itsessään on tietenkin väärä, kyllä sanalla saa hakutulosta
ihan reippaastikin useamman tuhatta. Eikä kyse todellakaan ole
mistään tetraation ja pentaation yhdestelmästä vaan siitä
mistä netistä yleensäkin hyvin tulosta saa...;)
Jorma Kyppö
Laukaa
Jaakko Raipala
> In sfnet.tiede.matematiikka Jaakko Raipala <rai...@pcu.helsinki.fi> wrote:
>> Jorma Kypp| <jo...@jytko.it.jyu.fi> wrote:
>>> Itseasiassa hakukoneista löytyy aika nopeastikin tuosta tietoa kun
>>> ei käytä suomenkielistä nimitystä vaan "tetration", "pentration",
>>> "hexation", jne...
>> No, "pentraatiosta" voi kyllä olla aika hankala löytää Googlella mitään...
>
> Aika pienelläpä taas saatiin juttu juuttumaan näppäilyerheeseen.
Itse asiassa möhläsin itse: en edes huomannut että "pentraatiossa" oli
kirjoitusvirhe, vaan lähdin innoissani nokkeloimaan siitä, miten
kaikki asiallinen tieto tästä kuvittelemastani "pentraatiosta" hukkuu
Googlessa pornosivujen sekaan.
No, joka pilkkuun tarttuu, se pilkkuun hukkuu.