Kysymys hajusta
Jirka Ylonen
aineen haju selvittää vain haistamalla, vai pystyykö aineen
atomirakenteesta jotenkin päättelemään, mille se haisee?
Onko olemassa tai kehitteillä laitteita, jotka voivat tunnistaa ilmassa
olevan hajun ja tallentaa siitä jonkin koodin?
Entäpä jos edelleen haluttaisiin rakentaa ns. haju-TV, joka kuvan
ja äänen lisäksi lähettäisi myös hajua. Yksinkertaisin tapa olisi tietysti
se, että laitteessa olisi jonkinlaiset säiliöt haisevia aineita ja aina
hajukoodin vastaanottaessaan se suihkauttaisi ilmaan oikeaa ainetta.
Mutta pystyttäisiinkö hajuja tuottamaan myös jollakin monimutkaisemmalla
kemiallisella menetelmällä?
Tapio Viljava
Jirka Ylonen wrote in message <8k015p$bo7$1...@mordred.cc.jyu.fi>...
>Mitä haju tarkkaan ottaen kemiallisessa mielessä on? Voidaanko jonkun
>aineen haju selvittää vain haistamalla, vai pystyykö aineen
>atomirakenteesta jotenkin päättelemään, mille se haisee?
Haju on impulssi joka syntyy hajumolekyylin vuorovaikutuksesta
hajureseptorin kanssa. Kyllähän haju vaatii haistamisen, vaikka
yksinkertaisemmista molekyyleistä voidaan päätellä minkä tyyppinen haju on,
esim. hedelmäntuoksuille tyypillisten esterien hajut ovat saman tapaisia,
mutta silti erilaisia. Hajua on myös vaikea kuvitella, joten tuollainen
päättely on muutenkin aika teoreettinen asia.
>Onko olemassa tai kehitteillä laitteita, jotka voivat tunnistaa ilmassa
>olevan hajun ja tallentaa siitä jonkin koodin?
On niitä olemassa "elektronisia neniä", jotka tunnistavat esim. kiellettyjä
kemiallisia aseita tai räjähdysaineita. Kyse on tunnistettavien molekyylien
reaktiosta detektorimateriaalin kanssa. Detektorissa voi olla muutamaa
kemiallisesti erilaista polymeeria, ja hajumolekyyli vuorovaikuttaa kunkin
niistä kanssa eri voimakkuudella, mistä syntyy yksilöllinen hajujälki
kullekin aineelle. Kukin tunnistettava haju täytyy tietysti erikseen
"opettaa" laitteelle.
>Entäpä jos edelleen haluttaisiin rakentaa ns. haju-TV, joka kuvan
>ja äänen lisäksi lähettäisi myös hajua. Yksinkertaisin tapa olisi tietysti
>se, että laitteessa olisi jonkinlaiset säiliöt haisevia aineita ja aina
>hajukoodin vastaanottaessaan se suihkauttaisi ilmaan oikeaa ainetta.
Täysin mahdollista. Sellaisen 90-prosenttisesti todellisuutta kuvaavan
hajumaailman saisi ehkä aikaan jopa muutamalla kymmellä kemikaalilla, suurin
osa hajuistahan ei ole puhtaita yhden molekyylin hajuja vaan seoksia.
>Mutta pystyttäisiinkö hajuja tuottamaan myös jollakin monimutkaisemmalla
>kemiallisella menetelmällä?
Teoriassa pystyttäisiin syntetisoimalla kukin hajumolekyyli lähtöaineistaan,
mutta systeemin hallitseminen olisi huomattavan hankalaa, ja
lähtöainekemikaaleja tarvittaisiin jopa enemmän kuin on syntetisoitavia
lopputuotteita. Lisäksi pitäisi päästä eroon sivutuotteista.
Tapsa
Kari Mäkinen
joku ihan oikeesti tulee siihen tulokseen että sen on hyvä..
Jirka Ylonen wrote:
> Mitä haju tarkkaan ottaen kemiallisessa mielessä on? Voidaanko jonkun
> aineen haju selvittää vain haistamalla, vai pystyykö aineen
> atomirakenteesta jotenkin päättelemään, mille se haisee?
>
> Onko olemassa tai kehitteillä laitteita, jotka voivat tunnistaa ilmassa
> olevan hajun ja tallentaa siitä jonkin koodin?
>
> Entäpä jos edelleen haluttaisiin rakentaa ns. haju-TV, joka kuvan
> ja äänen lisäksi lähettäisi myös hajua. Yksinkertaisin tapa olisi tietysti
> se, että laitteessa olisi jonkinlaiset säiliöt haisevia aineita ja aina
> hajukoodin vastaanottaessaan se suihkauttaisi ilmaan oikeaa ainetta.
Ville Voipio
> -Haju-teevee kuulostaa hyvältä..-kannattaisi hankkia patentti sille ennenkuin
> joku ihan oikeesti tulee siihen tulokseen että sen on hyvä..
Niin, että koko kämppä löyhkää kaatopaikkadokumentin jälkeen. Taas yksi
syy lisää olla hankkimatta töllötintä ;)
Mutta kun nyt hajuista puhutaan, niin osaisikohan joku selventää
sitä, miksi metalli haisee? Raudalla on oma hajunsa, kuparilla omansa,
jne. Voimakkaimmin haju tuntuu välittömästi työstön jälkeen, mutta
kyllähän kaikki tuntevat käsitteen "metallinen maku".
Suussa maistettuna tuon maun voi tietenkin käsittää siten, että sylki
liuottaisi esimerkiksi pieniä määriä rautaa. Makuaistimuskin kuitenkin
tulee nenän hajureseptoreilta, joten kaipa sen raudan sinnekin pitäisi
päästä kaasumaisena.
Eli mitä häh? Syntyykö jossain vaiheessa kuitenkin pieniä määriä
kaasumaisessa muodossa olevia metalliyhdisteitä, jotka sitten
ovat sinänsä niin voimakkaan hajuisia, että ppb -pitoisuudetkin ovat
havaittavissa? Tosin ihan äkkiä ei tule mieleen kovinkaan yleisiä
kaasumaisia yhdisteitä, joissa olisi mukana vaikkapa Fe, mutta tämä
nyt voi olla vain oikosulku korvien välissä.
Vai tapahtuuko metallin pinnalla jotain, joka muuttaa ohikulkevan
ilman koostumusta sen verran, että haju on havaittavissa?
Hieman samantyyppinen ilmiö on havaittavissa tiettyjä kemikaaleja
käsiteltäessä. Esimerkiksi ferrikloridilla on oma ominaishajunsa,
vaikka ferrikloridin vesiliuoksesta pitäisi kaasuuntua vain vettä.
Niin, jotta jotenkin järkeenkäypiä selityksiä olisi kiva kuulla...
- Ville
--
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/
Olli Tapio Jarvinen
: sitä, miksi metalli haisee? Raudalla on oma hajunsa, kuparilla omansa,
Siis hajuhan on ilmassa leijuvia haisevan aineen mmolekyyleja tai
ioneja, jotka tunkeutuvat nenaan ja aiheuttavat hajureseptoreissa
kemiallisen reaktion. (Muista tama kun menet seuraavan kerran
vessaan.) Metallin haju aiheutunee ko. metallin ioneista,
esim Fe2+ tai Fe3+ tms.
Eli jos jokin aine haisee, tarkoittaa se sita etta meilla
sattuu olemaan ko. aineelle herkkia hajureseptoreja. Esim happi
ei haise siksi koska se ei aiheuta hajureseptoreissa sopivaa
reaktiota.
Veren maku ja haju on samantapainen kuin raudan, ja minun teorian
mukaan se aiheutuu juuri veressa olevista rauta-ioneista.
(Voiko joku vahvistaa/kumota?)
: Suussa maistettuna tuon maun voi tietenkin käsittää siten, että sylki
: liuottaisi esimerkiksi pieniä määriä rautaa.
Niinhan tuo tekee, eli suuhun vapautuu rautaioneja, eika anemia
paase yllattamaan...
: Eli mitä häh? Syntyykö jossain vaiheessa kuitenkin pieniä määriä
: kaasumaisessa muodossa olevia metalliyhdisteitä, jotka sitten
Kai ne on ne metalli-ionit kun nenaan leijailee.
--
Olli Järvinen kirjoita: olta...@otol.fi
soita: 040 555 0624
lue: www.sci.fi/~amint
Ville Voipio
> Siis hajuhan on ilmassa leijuvia haisevan aineen mmolekyyleja tai
> ioneja, jotka tunkeutuvat nenaan ja aiheuttavat hajureseptoreissa
> kemiallisen reaktion. (Muista tama kun menet seuraavan kerran
> vessaan.) Metallin haju aiheutunee ko. metallin ioneista,
> esim Fe2+ tai Fe3+ tms.
Näinhän se tietysti on, ja IMHO Fe3+ ja Fe2+ haisevat hieman
erilaisilta ;) Mutta se ihmetykseni kohde onkin siinä, missä
muodossa tuo rauta leijuu ilmassa. Tuskinpa siellä ilmassa
ihan vain sellaisenaan leijailee Fe2/3+ -ioneja. Vai
leijuuko?
> Veren maku ja haju on samantapainen kuin raudan, ja minun teorian
> mukaan se aiheutuu juuri veressa olevista rauta-ioneista.
> (Voiko joku vahvistaa/kumota?)
Samaa olen itsekin pohtinut. Tosin iso osa metalleista haisee suht.
samanlaiselta, joten kysymys voi olla muittenkin ionien yhteis-
vaikutuksesta.
> Niinhan tuo tekee, eli suuhun vapautuu rautaioneja, eika anemia
> paase yllattamaan...
Kylläkyllä, mutta suuhun vapautuneet rautaionit eivät maistu, koska
makureseptorit ovat oikeastaan nenän hajureseptoreja (lukuunottamatta
viittä päämakua makea, hapan, suolainen, karvas ja mikäsenytoli).
Joten noitten ionien pitäisi jotenkin löytää tiensä nenään.
Olli Tapio Jarvinen
: missä muodossa tuo rauta leijuu ilmassa. Tuskinpa siellä ilmassa
: ihan vain sellaisenaan leijailee Fe2/3+ -ioneja. Vai
: leijuuko?
<klipp>
: Kylläkyllä, mutta suuhun vapautuneet rautaionit eivät maistu, koska
: makureseptorit ovat oikeastaan nenän hajureseptoreja (lukuunottamatta
: viittä päämakua makea, hapan, suolainen, karvas ja mikäsenytoli).
: Joten noitten ionien pitäisi jotenkin löytää tiensä nenään.
Hmm... nesteessahan ioneja voi hiippailla aivan vapaasti ilman
etta kukaan puuttuu asiaan. Ja kielen pinnalta varmaan haihtuu
jatkuvasti pisaroita, joitten kyydissa salamatkustajat
paasevat helposti vaikka nenaan. Ja jos tama teoria ei huoneessa
leijuville ioneille kelpaa niin ehdotan niille vaikka etta
etsivat pari happi-ionia, H2-, ja muodostavat ruostemolekyylin,
ja katsotaan josko se lahtisi ilman mukana leijailemaan.
Ville Voipio
> Hmm... nesteessahan ioneja voi hiippailla aivan vapaasti ilman
> etta kukaan puuttuu asiaan. Ja kielen pinnalta varmaan haihtuu
> jatkuvasti pisaroita, joitten kyydissa salamatkustajat
> paasevat helposti vaikka nenaan.
Kielen pinnalta kyllä haihtuu vettä, mutta käsittääkseni vain vettä.
Merialueillakin sataa suolatonta vettä ;) Sikäli tuossa teoriassa
voi olla perää, että kysymys onkin aerosolina liikkuvista pisaroista,
koska niissähän voi olla ihan mitä hyvänsä. Tosin tästä seuraa sitten
se kysymys, miksi vesi haluaisi muuttua aerosoliksi.
> Ja jos tama teoria ei huoneessa
> leijuville ioneille kelpaa niin ehdotan niille vaikka etta
> etsivat pari happi-ionia, H2-, ja muodostavat ruostemolekyylin,
> ja katsotaan josko se lahtisi ilman mukana leijailemaan.
Ylipäätään ilmassa ei pitäisi liiemmin leijailla ioneja sellaisenaan.
Tosin ilmeisesti ilmassakin olevalle vedelle pätee jonkinlainen ioni-
tulon sääntö, joten rautahydroksidia vosi syntyä. Periaatteessa tuo
ei ilmassa haluaisi olla, mutta toisaalta yksittäiselle molekyylille
on kovin vaikea sanoa olomuotoa, ja vielä tuhansienkin molekyylien
partikkelit ovat niin pieniä, että gravitaation vaikutus on lähellä
nollaa.
Hmmm... Eipä taida tämä mysteeri ihan helposti ratketakaan. Täytynee
katsella vähän kirjojakin.
Santtu Ollila
wrote:
>Näinhän se tietysti on, ja IMHO Fe3+ ja Fe2+ haisevat hieman
>erilaisilta ;) Mutta se ihmetykseni kohde onkin siinä, missä
>muodossa tuo rauta leijuu ilmassa. Tuskinpa siellä ilmassa
>ihan vain sellaisenaan leijailee Fe2/3+ -ioneja. Vai
>leijuuko?
IM(H)O :) ovat yhdisteinä ilmassa ja H20:n kanssa limakalvoilla
muuttuvat ioneiksi --> eri yhdisteissä eri haju. Esim. Fe(II)Cl2 ja
Fe(III)Cl3.
Löysinkö järjenhivenen?
//Santtu Ollila - santtu . ollila @ mail . htk . fi
_____________________________________________________
Let it ride.
L Michael Forsstrom
: olta...@otol.fi (Olli Tapio Jarvinen) writes:
: Kylläkyllä, mutta suuhun vapautuneet rautaionit eivät maistu, koska
: makureseptorit ovat oikeastaan nenän hajureseptoreja (lukuunottamatta
: viittä päämakua makea, hapan, suolainen, karvas ja mikäsenytoli).
: Joten noitten ionien pitäisi jotenkin löytää tiensä nenään.
Tämä nyt ei liity suoranaisesti kemiaan, mutta postaan kuitenkin:
En ole aivan vakuuttunut tuosta äskeisestä kommentista. Kyllä ihminen
voi maistaa varsin tarkasti ilman hajuaistiakin. Eräs ystäväni menetti
täysin hajuaistinsa kolarissa. Hän ei esimerkiksi reagoi mitenkään
vahvan ammoniakin hajuun. Tästä huolimatta hän pystyy maistamaan ruoat
oikein mainiosti ja erottamaan ne toisistaan. Koska hänellä on ennen
kolaria ollut täysin normaali hajuaisti uskon häneen, kun hän kertoi
että maut tuntuvat edelleen aivan samalta kuin ennen kolaria. Uskoisinkin,
että hajuaisti toimii vahvisteena makuaistille eikä suinkaan pääasiallisena
makuaistina.
--
- Migutse
Michael Forsström, mig...@iki.fi, 358 50 587 8804
Mytho
>Entäpä jos edelleen haluttaisiin rakentaa ns. haju-TV...
....
Digiscents on yritys Oaklandissa, Kaliforniassa. Firma pyrkiki
digitalisoimaan luonnollisia hajuja, siirtämään niitä sitten
datamuodossa ja luomaan ne uudelleen, käyttämällä
iSmell-hajusyntetisaattoria, joka kiinnitetään koneen USB-porttiin.
...
Digiscent on yhteistyössä "johtavien nettisivustojen,
vuorovaikutteisen median ja peliyritysten kanssa, jotta verkkoon
saataisiin haju."
...
1950-luvula amerikkalaiset elokuvateatterit kokeilivat huonolla
menestyksellä haju-elokuvia (Aromavision ja Smellorama).
...
Suomen PC Formatissa (2 -2000) siis tämä artikkeli
Mytho
Jouko Pettersson
>Veren maku ja haju on samantapainen kuin raudan, ja minun teorian
>mukaan se aiheutuu juuri veressa olevista rauta-ioneista.
>(Voiko joku vahvistaa/kumota?)
Suoralta kädeltä en osaa vahvistaa/kumota. Kuitenkin kannattaa muis-
taa, että niin rauta kuin kuparikin esiintyy elimistössä aina sidot-
tuna johonkin kantajaproteiiniin (hemoglobiini, ferritiini, kerulo-
plasmiini). Jos nämä metallit olisivat veressä ioneina, alkaisi vä-
littömästi tapahtua yhden elektronin siirtymäreaktioita, jotka tuot-
taisivat hapesta radikaaleja. Plasman suuri antioksidanttiaktiivisuus
ei pitkälle riittäisi. Toki tällaisia vakavia tautitiloja tunnetaan
(Wilsonin tauti, Hemokromatoosi).
(Annan olla täällä kemiassa, koska fysiologian ryhmää ei ole.
Sairaalakemistien ryhmäkin kuoli käytön puutteeseen.)
--
Jouko Pettersson Internet: Jouko.Pe...@Helsinki.FI
Division of Biochemistry FAX: +358 9 191 59068
Department of Biosciences Phone: +358 9 191 59012
University of Helsinki http://www.helsinki.fi/~petterss/
George Saraiste Jr.
Jirka Ylonen kirjoitti viestissä <8k015p$bo7$1...@mordred.cc.jyu.fi>...
>Entäpä jos edelleen haluttaisiin rakentaa ns. haju-TV, joka kuvan
>ja äänen lisäksi lähettäisi myös hajua.......
Ugghhhhhh.....
Kun otta huomioon kuinka paljon p***kaa suomen TV ohjelmat sisältää niin
sais olla kyllä koko ajan ikkunat auki.....
:-D
g.s.