Amalgaamin terveyshaitat
Ilpo Kotiranta
elohopean hajoamisesta orgaaniseksi sekä sen mahdollisista
terveysvaikutuksista)
Muistan aikoinaan kysyneeni asiasta mielipiteitä, sillon tuli
vastauksena(tyyliin varmana tietona ja jumalan sanana), että täysin
turvallista käyttää ja että epäilykin siitä on pelkkää uskomustiedettä
ja huuhaata.
Harri Markkula
"Ilpo Kotiranta" <ilp...@nic.fi> kirjoitti
viestissä:3C64185C...@nic.fi...
Itseäni ainakin harmittaa, kun mistään ei tunnu enää saavan
amalgaamipaikkoja.
Pari paikattavaa olisi, mutta olkoon nyt sitten kunnes etsintä tuottaa
tulosta.
Kaikista aineista haittaa on, mutta tämä muovi vasta melkoista 'pirua'
on.
Terv: Harri
Ilpo Kotiranta
> on.
Kertoisitko tarkemmin ?
Muuten, missä hammaslääkärissä käyt ? -Itse en meinaa saada muovipaikkoja
mistään, aina pistävät vastalauseistani huolimatta amalgaamia.
>
>
Harri Markkula
"Ilpo Kotiranta" <ilp...@nic.fi> kirjoitti
viestissä:3C641C54...@nic.fi...
Älä ihmeessä. Sitten meidän pitänee vaihtaa paikkaa päittäin. Itse olen
käyttänyt yhtä yksityistä palvelua. Valittelivat, että
amalgaamilaitteiston ylläpitäminen on suhteettoman kallista
käyttömäärään nähden ja olivat masiinasta luopuneet.
Terv: Harri
Heikki Tiainen
Vaihdatin omat amalgaamipaikkani vuosina 92-93, muovipaikkoihin koska
minulla oli omasta mielestäni selviä elohopeamyrkytyksen oireita:
jatkuva päänsärky, hikoilu, voimakas metallin maku suussa ja paikkojen
lohkeilu (7 paikkaa yhden vuoden aikana).
Epäilin itse, että suussani oli metalliselta koostumukseltaan erilaisia
paikkoja (toisissa enemmän esim. hopeaa), jolloin suuhuni syntyi
sähköpareja. Tästä johtui siis myös se, että epäjalommat paikat
liukenivat ja lohkeilivat.
Metallien sähköparit kuuluvat jo perusloulun oppimäärään, mutta siitä
huolimatta esim. hammaslääkärit yhä vielä laittavat samaan suuhun
amalgaamipaikkojen seuraksi kultakruunuja ja siltoja. Joissakin
tapauksissa ne voivat "räjäyttää" alla olevan amalgaamin ja tuhota
samalla tervettä hammasluuta. Käsittämätöntä!!!?
Yhtä käsittämätöntä on ollut lääkäreiden vuosikymmeniä toistama väite,
että amalgaamipaikoista liukeneva metallinen elohopea juoksee suoraan
suoliston läpi metyloitumatta (muuttumatta orgaanisiksi myrkyiksi).
Suussa ja suolistossa on satoja ja tuhansia erilaisia bakteereita,
joista varmaa osa voi reagoida elohopean kanssa samalla tavalla kuin
luonnossa.
Taitaa olla niin, että luonnontieteen tieteellisyyden nimissä on
lääkäreiltä kielletty logiikan käyttö.
Amalgaamipaikkojen käyttö aloitettiin 1800-luvun alkupuolella. Jo
silloin sitä vastustettiin voimakkaasti juuri sen myrkyllisyyden vuoksi.
Elohopean tiedettiin jo silloin saattavan aiheuttaa satoja erilaisia
oireita, jotkut niistä hyvin epämääräisiä. Kukapa tietää, kun nyt ehkäpä
lääkärikunnalle annetaan lupa tutkia potilaan oireita myös
elohopeamyrkytyksen kannalta, jää esim. useita psyykelääkkeitä
määräämättä ja potilaat paranevat vain vaihtamalla amalgamipaikat.
Jos ongelmaa ajatellaan kokonaisuudessaan, on paikkojen vaihto suuri
taloudellinen uhraus. Pelkästään Suomessa on varmasti 2,5 - 3 miljoonaa
ihmistä, joilla on amalgaamia suussaan. Uhraus kannattaa kuitenkin
tehdä, koska elohopean tiedetään aiheuttavan psyykkisten oireiden
lisäksi myös mm. sydän- ja verisuonisairauksia (vrt. sisävesikalat).
Pahintahan tässä on se, että kun orgaaninen elohopea on kertynyt esim.
avoihin, kestää sen poistuminen vuosia, jopa muutaman vuosikymmenen
amalgaamipaikkojen poistamisen jälkeen!!
P.S. Onkohan lääketieteen ilmapiiri muuttunut yhtään siitä, kun
leikkaushygienian puolesta puhunut lääkäri passitettiin mielisairaalaan
1800-luvulla. Eihän mitään ihmissilmälle näkymätöntä ollut olemassa?
Eihän?
Heikki Tiainen
--
Tämä viesti lähetettiin Fourtalk.net-palvelusta (http://fourtalk.net).
Matti Narkia
että olisi tavattoman työläs urakka lähteä penkomaan sieltä löytyvää
materiaalia. Itse poistatin amalgaamit jo v. 1994. Mielestäni on
kyseenalaista pitää suussan paikkoja, jotka poiston jälkeen muuttuvat
välittömästi ongelmajätteeksi.
Amalgaamipaikoista löytyy tarinaa mm. LEFin sivuilta:
Mercury Amalgam Toxicity
Your next visit to the dentist may not be as innocent as you think
by Jim O'Brien
LE Magazine May 2001
http://www.lef.org/magazine/mag2001/may2001_report_mercury_1.html
-Matti Narkia
Hanne Tolvanen
Harri Markkula <til...@netti.fi> wrote in article
<a415ek$ohp$1...@tron.sci.fi>...
Minulta ovat poistaneet yhtä lukuunottamatta kaikki amalgaamipaikat. Tämä
jäljelläoleva paikka on kestänyt jo parikymmentä vuotta. Amalgaamipaikkoja
korvanneet muovipaikat ovat levinneet nopeimmillaan kuukaudessa. Yhdestä
suussani käytetystä muovimateriaalista hammaslääkäri sanoi että se on
nyttemmin osoittautunut sudeksi koska se liukenee ja sen alle pääsee
kehittymään reikä. No mm. näistä ja refluksitaudista johtuen suuni on
täynnä muovia ja yhä useampi hammas juurihoidettu. Ihmettelin viimeksi
käydessäni että onko noihin neljään viimeksi paikattuun hampaaseen käytetty
samaa ainetta kun kaikki ovat haljenneet, lohjenneet, romahtaneet tai
pudonneet viimeistään puolen vuoden päästä laittamisesta. Kysyin myös että
voisiko olla kyse edellisen lääkärin hutiloinnista, mutta enpä saanut
kunnon vastausta. Jos sama tahti paikkojen kestossa jatkuu aion kyllä
vaatia amalgaamipaikkoja takaisin (ainakin takahampaisiin), sillä niistä
mulla ei ole ollut mitään ongelmia. Eli kehoittaisin niitä joilla ei selviä
amalgaamiin viittaavia oireita ole antamaan paikkojen olla paikallaan
ainakin kunnes ne vanhuuttaan irtoavat.
Hanne
Harri Markkula
> > Itseäni ainakin harmittaa, kun mistään ei tunnu enää saavan
> > amalgaamipaikkoja.
> >
> > Pari paikattavaa olisi, mutta olkoon nyt sitten kunnes etsintä
tuottaa
> > tulosta.
> >
> > Kaikista aineista haittaa on, mutta tämä muovi vasta melkoista
'pirua'
> > on.
>
> Minulta ovat poistaneet yhtä lukuunottamatta kaikki amalgaamipaikat.
Tämä
> jäljelläoleva paikka on kestänyt jo parikymmentä vuotta.
Amalgaamipaikkoja
> korvanneet muovipaikat ovat levinneet nopeimmillaan kuukaudessa.
Yhdestä
> suussani käytetystä muovimateriaalista hammaslääkäri sanoi että se on
> nyttemmin osoittautunut sudeksi koska se liukenee ja sen alle pääsee
> kehittymään reikä.
Itse kokemiani ongelmia muovin kanssa ovat olleet:
- ajoittainen särky kuukausia paikkaamisen jälkeen, joka on aika yleistä
muovin kanssa
- kipu purressa silloin, kun jokin kova jää hampaiden väliin. Eli
ilmeisesti muovipaikka joustaa ja saa kivuntunteen aikaan.
Lisäksi kun huomioi muovipaikan huonon kestävyyden ja toisaalta
amalgaamin antikarioottisen vaikutuksen, niin kyllä kaipaan edelleen
amalgaamia.
Terv: Harri
Tapio
Viime viikolla taisi joku väitellä Turun Yliopiston Hammaslaääketieteen
laitoksella amalgaamipaikoista. En löytänyt linkkiä netistä - vielä.
Tapio
"Harri Markkula" <til...@netti.fi> wrote in message
news:a46o0i$37v$1...@tron.sci.fi...
Mikko Järvikivi
news:a46o0i$37v$1...@tron.sci.fi...
> - ajoittainen särky kuukausia paikkaamisen jälkeen, joka on aika yleistä
> muovin kanssa
> - kipu purressa silloin, kun jokin kova jää hampaiden väliin. Eli
> ilmeisesti muovipaikka joustaa ja saa kivuntunteen aikaan.
>
> Lisäksi kun huomioi muovipaikan huonon kestävyyden ja toisaalta
> amalgaamin antikarioottisen vaikutuksen, niin kyllä kaipaan edelleen
> amalgaamia.
Jep, itselläni paikattiin kaksi isoa reikää taaimmaisista hampaista. Toiseen
laitettiin amalgaami (syksy 2002) ja toiseen muovipaikka. Amalgaami
laitettiin koska hammas oli erittäin arka, ei puutunut kunnolla ja
paikkausoperaatio oli amalgaamilla helpompi. Nyt tuo amalgaamihammas on
täysin kunnossa, kestää purra eikä satu lainkaan. Muovipaikassa sen sijaan
aivan helvetillinen särky, joka lamaa toiminnan ajoittain jopa päiväksi.
Röntgenissä ei näy paikassa kummaa, eikä hammaslääkärikään löydä siitä
mitään outoa. Kuulemma on normaalia että muovipaikat särkevät ajoittain.
Lisäksi hammas ei kestä lainkaan kuumaa eikä kylmää.
PS. Mitenköhän on kun hammaslääkäri totesi ettei taaimmaista hammasta
kannata juurihoitaa reiän takia, koska kuulemma paikat eivät kestä
kuitenkaan. Vaihtoehdoiksi sanoi minulle että joko kestää tätä nykyistä
kipua (toleranssi alkaa olla lopussa) tai sitten hoidetaan pihdeillä. Onko
kenelläkään kokemuksia? Tuo korjattu hammas halkesi tapaturmassa, reikiintyi
huomaamatta ja paikatessa siitä jäi jäljelle vain poskenpuoleinen seinämä,
loput on paikkaa.
--
Mikko Järvikivi
mikko.j...@hut.fi
Matti Narkia
"Harri Markkula" <til...@netti.fi> wrote:
>> Minulta ovat poistaneet yhtä lukuunottamatta kaikki amalgaamipaikat.
>Tämä
>> jäljelläoleva paikka on kestänyt jo parikymmentä vuotta.
>Amalgaamipaikkoja
>> korvanneet muovipaikat ovat levinneet nopeimmillaan kuukaudessa.
>Yhdestä
>> suussani käytetystä muovimateriaalista hammaslääkäri sanoi että se on
>> nyttemmin osoittautunut sudeksi koska se liukenee ja sen alle pääsee
>> kehittymään reikä.
>
>Itse kokemiani ongelmia muovin kanssa ovat olleet:
>
>- ajoittainen särky kuukausia paikkaamisen jälkeen, joka on aika yleistä
>muovin kanssa
>- kipu purressa silloin, kun jokin kova jää hampaiden väliin. Eli
>ilmeisesti muovipaikka joustaa ja saa kivuntunteen aikaan.
>
>Lisäksi kun huomioi muovipaikan huonon kestävyyden ja toisaalta
>amalgaamin antikarioottisen vaikutuksen, niin kyllä kaipaan edelleen
>amalgaamia.
Jos näitä yhden rotan kokeiden selostuksia jostakin syystä halutaan
jatkaa niin omasta puolestani haluaisin todeta, että itselläni ei ole
ollut juuri minkäänlaisia ongelmia amalgaamit korvanneiden materiaalien
kanssa. Suurimmat korvaavat paikat olivat keraamisia. Ne ovat yhtä
lukuunottamatta (alunperin hieman liian pitkä ja ohut keraamiseksi
paikaksi, ehkä paikan tekokaan ei onnistuut täydellisesti) kestäneet
kulumatta jo lähes kahdeksan vuotta. Muovipaikatkaan eivät ole
aiheuttaneet särkyä tms. Joitakin näistä on tosin kahdeksan vuoden
kuluessa jouduttu hieman "restauroimaan", mutta tämähän oli
odotettavissakin. Hammaslääkärini väittää, että uusia materiaalejakin on
tullut, mutta niistä en toistaiseksi tiedä mitään. Ja mikäli metallit ja
hinta eivät aiheuta ongelmia, niin kultahan lienee edelleen melko
turvallinen ja kestävä paikkamateriaali.
Materiaaleista riippumatta hammaslääkärin ammattitaidolla ja
huolellisuudella on suuri osuus paikkauksen laatuun ja mahdollisten
komplikaatioiden ilmenemiseen. Olen esim. amalgaamipaikasta saanut
elämäni pahimman hammaskivun vain muutama kuukausi paikkauksen jälkeen.
Hammalääkäriltä oli puhdistus/pohjustustyö jäänyt hieman vaillinaiseksi
ja paikan alle oli kehittynyt mätää. Prosessi sai alkaa melkoisen
paineen paikan alla, josta tietysti seurasi mahtava kipu. Paikkaa
poralla aukaistaessa mätä syöksyi ulos ja kipu hellitti välittömästi.
Juurihoito tai hampaan poisto olivat tietysti ainoat vaihtoehdot.
-Matti Narkia
Sk8...@hotmail.com
Tiainen) wrote:
>Elohopean tiedettiin jo silloin saattavan aiheuttaa satoja erilaisia
>oireita, jotkut niistä hyvin epämääräisiä.
Elohopea ja elohopea-amalgaani ovat eri aineita. Puhdas elohopea
imeytyy elimistöön, mutta amalgaami taas ei.
>Pahintahan tässä on se, että kun orgaaninen elohopea on kertynyt esim.
>avoihin, kestää sen poistuminen vuosia, jopa muutaman vuosikymmenen
>amalgaamipaikkojen poistamisen jälkeen!!
Onko sinulla mitään näyttöä siitä että elimistöösi olisi kerääntynyt
elohopeaa? Ei kai sen todistaminen vaadi kovin erikosta näytteenottoa
ja analysointia labrassa.
Käsittääkseni raskasmetallin kerääntyvät maksaan, miksi elohopea
kerääntyisi nimenomaan aivoihin?
Matti Narkia
<3c677efb....@news.europe.nokia.com> Sk8...@hotmail.com wrote:
Keräsin joitakin Medline viitteitä hakusanoilla dental amalgam mercury
brain. Takahashi ja muut [1] tutkivat yhden amalgaamipaikan korjauksesta
vapautuneen elohopeahöyryn vaikutuksia raskaana olevien rottien ja
niiden sikiöiden kudoksiin. Rotat olivat eristettyinä
"aineenvaihduntakammioihin", joten myös hengitysilman
elohopepitoisuusmuutosksia voitiin tutkia. Pureskelun jälkeen
hengitysilman elohopepitoisuus lisääntyi 7-20-kertaiseksi. Yksi
amalgaamipaikka (3.8--5.5 mg) kohotti elopeapitoisuuden "äitirottien"
aivoissa, maksassa, keuhkoissa ja plasentassa noin 3-6-kertaiseksi ja
munuaisissa noin 20-kertaiseksi. Sikiöillä korkeimmat
elohopeapitoisuudet olivat maksassa, munuaisissa ja aivoissa, tässä
järjestyksessä. "Äitirottilla" elhopeapitoisuudet olivat tilastollisest
merkitsevästi korkeammat kuin kontrolleilla ja sikiöidenkin maksan
elohopeapitoisuus poikkesi merkisevästi kontrolleista.
Galic ja muut toteavat tutkimuksensa [2] abstraktissa mm. seuraavaa:
"...Rats were either exposed to mercury from 4 dental amalgams, or
fed the diet containing powdered amalgam during two months.
Mercury was measured in the kidney, liver and brain, copper in
kidney and brain and zinc in kidney. The results showed
significantly higher concentrations of mercury in the kidneys and
the brains of rats in both exposed groups compared to control.
Even after two months of exposure to mercury brain mercury
concentration in rats with amalgam fillings was 8 times higher
than in the control and 2 times higher than in rats exposed to
amalgam supplemented diet. The highest mercury concentration in
the latter group was found in the kidneys and it was 5 times
higher than in the control group..."
Echeverria ja muu kirjaittavat tutkimuksen [3] abstraktissa seuraavasti:
"Potential toxicity from exposure to mercury vapor (Hg(o)) from
dental amalgam fillings is the subject of current public health
debate in many countries. We evaluated potential central nervous
system (CNS) toxicity associated with handling Hg-containing
amalgam materials among dental personnel with very low levels of
Hg(o) exposure (i.e., urinary Hg <4 microg/l), applying a
neurobehavioral test battery to evaluate CNS functions in relation
to both recent exposure and Hg body burden. New distinctions
between subtle preclinical effects on symptoms, mood, motor
function, and cognition were found associated with Hg body burden
as compared with those associated with recent exposure. The
pattern of results, comparable to findings previously reported
among subjects with urinary Hg >50 microg/l, presents convincing
new evidence of adverse behavioral effects associated with low
Hg(o) exposures within the range of that received by the general
population."
Tämä artikkeli on myös kokonaisuudessaan luettavissa webissä.
Schiele ja muut [4] toteavat mm.:
"...Amalgam fillings participate in the mercury load of the
organism as was proved by investigations of the mercury content of
the brain, kidneys and lenses..."
Lopuksi abtrakti Pendergrassin ja muiden tutkimuksesta [5]:
"Hg2+ interacts with brain tubulin and disassembles microtubules
that maintain neurite structure. Since it is well known that Hg
vapor (Hg0) is continuously released from "silver" amalgam tooth
fillings and is absorbed into brain, rats were exposed to Hg0
4h/day for 0, 2, 7, 14 and 28 d at 250 or 300 micrograms Hg/m3
air, concentrations present in mouth air of some humans with many
amalgam fillings. Average rat brain Hg concentrations increased
significantly (11-47 fold) with duration of Hg0 exposure. By 14 d
Hg0 exposure, photoaffinity labelling on the beta-subunit of the
tubulin dimer with [alpha 32P] 8N3 GTP in brain homogenates was
decreased 41-74%, upon analysis of SDS-PAGE autoradiograms. The
identical neurochemical lesion of similar or greater magnitude is
evident in Alzheimer brain homogenates from approximately 80% of
patients, when compared to human age-matched neurological
controls. Total tubulin protein levels remained relatively
unchanged between Hg0 exposed rat brains and controls, and between
Alzheimer brains and controls. Since the rate of tubulin
polymerization is dependent upon binding of GTP to tubulin dimers,
we conclude that chronic inhalation of low-level Hg0 can inhibit
polymerization of brain tubulin essential for formation of
microtubules."
Viitteet:
1: Takahashi Y, Tsuruta S, Hasegawa J, Kameyama Y, Yoshida M.
Release of mercury from dental amalgam fillings in pregnant rats and
distribution of mercury in maternal and fetal tissues.
Toxicology. 2001 Jun 21;163(2-3):115-26.
PMID: 11516521 [PubMed - indexed for MEDLINE]
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=11516521&dopt=Abstract
2: Galic N, Prpic-Mehicic G, Prester L, Blanusa M, Krnic Z, Ferencic Z.
Dental amalgam mercury exposure in rats.
Biometals. 1999 Sep;12(3):227-31.
PMID: 10581685 [PubMed - indexed for MEDLINE]
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=10581685&dopt=Abstract
3: Echeverria D, Aposhian HV, Woods JS, Heyer NJ, Aposhian MM, Bittner
AC Jr, Mahurin RK, Cianciola M.
Neurobehavioral effects from exposure to dental amalgam Hg(o): new
distinctions between recent exposure and Hg body burden.
FASEB J. 1998 Aug;12(11):971-80.
PMID: 9707169 [PubMed - indexed for MEDLINE]
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=9707169&dopt=Abstract
http://www.fasebj.org/cgi/content/full/12/11/971
4: Schiele R, Kohout J, Senft V.
[Mercury in dental amalgams--a stress on the body or poisoning?]
Cas Lek Cesk. 1997 Oct 7;136(19):587-90. Review. Czech.
PMID: 9600138 [PubMed - indexed for MEDLINE]
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=9600138&dopt=Abstract
5: Pendergrass JC, Haley BE, Vimy MJ, Winfield SA, Lorscheider FL.
Mercury vapor inhalation inhibits binding of GTP to tubulin in rat
brain: similarity to a molecular lesion in Alzheimer diseased brain.
Neurotoxicology. 1997;18(2):315-24.
PMID: 9291481 [PubMed - indexed for MEDLINE]
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=9291481&dopt=Abstract
-Matti Narkia
Mikko Järvikivi
news:3c677efb....@news.europe.nokia.com...
> On 10 Feb 2002 13:46:48 +0200, heikki....@luukku.com (Heikki
> Tiainen) wrote:
> >Elohopean tiedettiin jo silloin saattavan aiheuttaa satoja erilaisia
> >oireita, jotkut niistä hyvin epämääräisiä.
>
> Elohopea ja elohopea-amalgaani ovat eri aineita. Puhdas elohopea
> imeytyy elimistöön, mutta amalgaami taas ei.
Olisiko tästä jotain linkkiä? Metallinen elohopea nimenomaan tulee suoraan
elimistön läpi imeytymättä ja oireita aiheuttamatta. Siksi esim
kuumemittarin elohopean nieleminen ei ole vaarallista, kunhan elohopeaa ei
joudu keuhkoihin. Höyrystyttyään elohopea on myrkyllistä juuri hengitettynä.
Toisaalta harvapa myrkky ei olisi vaarallisempi hengitettynä kuin
nieltynä...
Sanoisin kyllä että turhaa hypeä tämä elohopeavaino nyt. Paikkausaineena
käytetty niin kauan että jos elohopealla olisi selviä ja merkittäviä
terveydellisiä vaikutuksia paikka-aineessa, niin tällöin olisi asiasta
varmasti saatu enemmänkin tutkimusdataa kuin tämä juurijulkaistu
väitöskirja.
--
Mikko Järvikivi
mikko.j...@hut.fi
Hanne Tolvanen
Matti Narkia <mn...@surfeu.fi> wrote in article
<htvd6u820chuutu7r...@4ax.com>...
> Sun, 10 Feb 2002 23:17:41 +0200 in article <a46o0i$37v$1...@tron.sci.fi>
> "Harri Markkula" <til...@netti.fi> wrote:
> >
> >Itse kokemiani ongelmia muovin kanssa ovat olleet:
> >
> >- ajoittainen särky kuukausia paikkaamisen jälkeen, joka on aika yleistä
> >muovin kanssa
> >- kipu purressa silloin, kun jokin kova jää hampaiden väliin. Eli
> >ilmeisesti muovipaikka joustaa ja saa kivuntunteen aikaan.
Olen myös huomannut saman. Kulmahammas ei paikkauksen jälkeen vieläkään
siedä esim hammastikulla rapsuttamista paikan päältä ilman vihlomista.
> Olen esim. amalgaamipaikasta saanut
> elämäni pahimman hammaskivun vain muutama kuukausi paikkauksen jälkeen.
> Hammalääkäriltä oli puhdistus/pohjustustyö jäänyt hieman vaillinaiseksi
> ja paikan alle oli kehittynyt mätää. Prosessi sai alkaa melkoisen
> paineen paikan alla, josta tietysti seurasi mahtava kipu. Paikkaa
> poralla aukaistaessa mätä syöksyi ulos ja kipu hellitti välittömästi.
> Juurihoito tai hampaan poisto olivat tietysti ainoat vaihtoehdot.
Minulla taas on käynyt näin muovi ja lasi-ionomeeripaikkojen kanssa.
Hanne
Hanne Tolvanen
Tapio <hurm...@dlc.fi> wrote in article <a46qib$5jo$1...@tron.sci.fi>...
> Lasi-ionomeerit ovat kestäviä ja hyviä.
> Viime viikolla taisi joku väitellä Turun Yliopiston Hammaslaääketieteen
> laitoksella amalgaamipaikoista. En löytänyt linkkiä netistä - vielä.
Toissakerralla paikkasivat tuolla lasi-ionomerillä poskihampaan alhaalta ja
paikka kesti pari kuukautta ( lohkesi hampaan sivusta, vaikka en edes ole
syönyt herkkuani linkosuon kovaa leipää juuri siksi, että muovipaikat
lentelee ). Olin ihan varma että se leviää lopullisesti minun tuurillani
jouluna, mutta näyttää siltä,että se ehkä sittenkin pysyy senverran kasassa
ettei tarvitse varata uutta aikaa lähemmäs kun seuraava on sovittu kolmen
viikon päähän.
Hanne
Harri Markkula
> Sanoisin kyllä että turhaa hypeä tämä elohopeavaino nyt.
Paikkausaineena
> käytetty niin kauan että jos elohopealla olisi selviä ja merkittäviä
> terveydellisiä vaikutuksia paikka-aineessa, niin tällöin olisi asiasta
> varmasti saatu enemmänkin tutkimusdataa kuin tämä juurijulkaistu
> väitöskirja.
Olet osittain oikeassa.
Kyllä elohopea saattaa aiheuttaa merkittävääkin terveyshaittaa, mutta se
ei ole oleellista.
Oleellista on se, onko terveyshaitta suurempi vai pienempi, kuin
vaihtoehdoilla.
Kunhan parikymmentä vuotta menee, niin saattaa hyvinkin olla muovi
julistettu pannaan koko touhussa. Keraamiset paikat ja kultahan lienevät
parhaita aineita monessa suhteessa, mutta niin ovat sitten hintaviakin.
Hypeä elohopeavainosta tosiaankin lienee valtaosa.
Terv: Harri
Tapio Viljava
"Mikko Järvikivi" <mikko.j...@hut.fr> wrote in message
news:a46qns$768$1...@nntp.hut.fi...
> Nyt tuo amalgaamihammas on
> täysin kunnossa, kestää purra eikä satu lainkaan. Muovipaikassa sen sijaan
> aivan helvetillinen särky, joka lamaa toiminnan ajoittain jopa päiväksi.
> Röntgenissä ei näy paikassa kummaa, eikä hammaslääkärikään löydä siitä
> mitään outoa. Kuulemma on normaalia että muovipaikat särkevät ajoittain.
> Lisäksi hammas ei kestä lainkaan kuumaa eikä kylmää.
Amalgaami säilyttää muotonsa ja kokonsa. (Se onkin ihmeaine, kun sitä
liukenee koko ajan myrkyllisiä määriä, mutta ei silti häviä hampaasta
vuosikymmeniin.) Muovi tuppaa kutistumaan, jolloin siinä on ikään kuin
hiushalkeama paikka-aineen ja hammasluun välissä. Lisäksi muovi kestää
huonommin puruvoimia, millä on suuri merkitys varsinkin poskihampaissa.
Amalgaamia parempi on vain kulta.
> PS. Mitenköhän on kun hammaslääkäri totesi ettei taaimmaista hammasta
> kannata juurihoitaa reiän takia, koska kuulemma paikat eivät kestä
> kuitenkaan. Vaihtoehdoiksi sanoi minulle että joko kestää tätä nykyistä
> kipua (toleranssi alkaa olla lopussa) tai sitten hoidetaan pihdeillä. Onko
> kenelläkään kokemuksia? Tuo korjattu hammas halkesi tapaturmassa,
reikiintyi
> huomaamatta ja paikatessa siitä jäi jäljelle vain poskenpuoleinen seinämä,
> loput on paikkaa.
Aika outo kommentti hammaslääkäriltä. Niin kauan, kun sinulla on hampaan
juuriosa jäljellä, hänen luulisi suosittelevan nimenomaan juurihoitoa ja
kruunun tekemistä juurihoidettuun hampaaseen.
Tapsa
Matti Narkia
Mercury Amalgam
http://www.altcorp.com/amalgampage.htm
joka näyttää sisältävän erittäin laajan kokoelman linkkejä
amalgaamiaheisiin artikkeleihin ja tutkimuksiin. En ota kantaa
sivun sisältöön - en ole itsekään suuremmin ehtinyt tutustua siihen -
mutta mielestäni ainakin uteliaisuudesta joitakin linkkejä kannattaa
käydä läpi.
-Matti Narkia
Tapio
news:ctl97ukp807d4dt6p...@4ax.com...
kuukkelia.
Lienee niin, että miltei mistä aiheesta hyvänsä - varsinkin "virallisesti"
hyödyllisistä yhdisteistä - löytyy sekä puolestapuhujia ja vastustajia.
Maapallokin on joko litteä tai pyöreä riippuen siitä kuka puhuu ja kuka
uskoo mihinkin.
Juupa juu...
Agrologi - agronomi
Ekologi -ekonomi
Astrologi - astronomi
Lycka till!
Tapio
>
> -Matti Narkia