Sikunaöljyt wiinassa
Walter Kotiaho
ns. sikunaöljyistä - ja hän väitti niitä hölynpölyksi!
Tietääkseni alkoholin käymisessä syntyy sivutuotteena öljyjä,
jotka ovat myrkyllisiä ja joita ei mitenkään pystytä käytännössä
tislaamaan pois täydellisesti. Näitä öljyjä on kuulemma esim.
koskenkorvassa noin 1% tilavuudesta.
Olen kuullut väitteen että krapula johtuisi nimenomaan näistä
sikunoista. Täten olisi siis teoriassa mahdollista valmistaa
krapulatonta viinaa jos nuo sikunat saisi täydellisesti pois.
Toisin sanoen aivan puhdas etanolin ja H2O:n seos ei aiheuta
krapulaa. Miten on? (Toisaalta asiaahan ei voida käytännössä
kokeilla jos tuollaista seosta ei ole olemassa.)
Joten kertokaapa mikä on tieteellinen totuus sikunoista ja
krapulasta!
--
VWK
Ville Voipio
> Olen kuullut väitteen että krapula johtuisi nimenomaan näistä
> sikunoista. Täten olisi siis teoriassa mahdollista valmistaa
> krapulatonta viinaa jos nuo sikunat saisi täydellisesti pois.
> Toisin sanoen aivan puhdas etanolin ja H2O:n seos ei aiheuta
> krapulaa. Miten on? (Toisaalta asiaahan ei voida käytännössä
> kokeilla jos tuollaista seosta ei ole olemassa.)
Eipä taida ihan tuollaisenaan pitää paikkaansa. Kyllä tuo
krapula tulee pääasiassa tuosta etanolista.
Käymisreaktiossa ja ilmeisesti osittain myös tislausvaiheessa
tuohon viinaan tulee jos minkämoisia orgaanisia yhdisteitä. Osa
näistä yhdisteistä aiheuttaa suoranaisia myrkytysoireita jo
sellaisenaan (sikunat), joten, kyllä, kiljusta ja ponusta tulee
paha olla nopeammin kuin puhtaammista tuotteista.
Krapulan biokemiaan liittyy melkoinen joukko erilaisia orgaanisia
yhdisteitä, ilmeisesti aldehydit ovat avainasemassa tässä kohdassa.
Aldehydejä muodostuu alkoholeista hapettumisreaktion kautta,
ja jossain kulkunsa vaiheessa elimistössä olevasta etanolista
osa päätyy etanaliksi (asetaldehydi). Ja tulee paha olo.
Tässä on siis erittäinkin huomattavaa, että noita pahaa oloa
tuottavia yhdisteitä syntyy elimistön biokemian johdosta suoraan
etanolistakin. Sikunoina näitä sitten voi nauttia suoraan pullosta,
jolloin olo on ehkä nopeammin kurja.
Sen sijaan tuo väite siitä, että sikunat olisivat öljyjä, tuntuu
hieman omituiselta. Omalla vähäisellä biokemian taidollani
väittäisin, että pikemmin ne ovat ketoneita, aldehydejä ja vastaavia
käymisen sivutuotteita.
---
Etanolin puhdistaminen noista sikunoista kyllä onnistuu. Homman
tekeminen voi olla kotioloissa tekemätön paikka, mutta onnistuu
teollisesti. Minullakin on työpaikalla kaapissa pullo, jonka
kyljessä lukee "Etax AaS". Aine on siis spektroskooppisen puhdasta
viinaa, jossa on hyvin vähän mitään muuta kuin etanolia. Vettähän
sinne tietysti ilmaantuu ilmasta melkoisen rivakasti avaamisen
jälkeen.
Eikä tuo kosanderikaan kovin kummoista kamaa ole. Tietty prosentti
etanolia, loput vettä ja 3 g/l sokeria. Olen kyllä hämmästynyt,
jos kossupullossa on prosentti sikunoita! Ainakin Primalcon
kemistien mukaan tuo aine on melkoisen puhdas etanoli/vesi-seos.
---
> Joten kertokaapa mikä on tieteellinen totuus sikunoista ja
> krapulasta!
Kyllä se paha olo tulee siitä etanolista, jos on tullut Alkon
valikoimasta löytyviä tuotteita nautittua. Kotipolttoiset ovat
sitten asia erikseen.
- Ville
--
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio
Walter Kotiaho
> Käymisreaktiossa ja ilmeisesti osittain myös tislausvaiheessa
> tuohon viinaan tulee jos minkämoisia orgaanisia yhdisteitä. Osa
Hetkinen! Eihän tislausvaiheessa viinaan voi enää tulla lisää
mitään yhdisteitä?
> Sen sijaan tuo väite siitä, että sikunat olisivat öljyjä, tuntuu
> hieman omituiselta. Omalla vähäisellä biokemian taidollani
> väittäisin, että pikemmin ne ovat ketoneita, aldehydejä ja vastaavia
> käymisen sivutuotteita.
>
Mikä on tarkkaan ottaen "öljy" kemiallisessa mielessä?
> kyljessä lukee "Etax AaS". Aine on siis spektroskooppisen puhdasta
> viinaa, jossa on hyvin vähän mitään muuta kuin etanolia. Vettähän
> sinne tietysti ilmaantuu ilmasta melkoisen rivakasti avaamisen
> jälkeen.
>
Onko siitä poistettu vettä molekyylisuodattimella? Tislaamallahan
ei vesi-alkoholiseosta saada n.96% väkevämmäksi.
> Olen kyllä hämmästynyt,
> jos kossupullossa on prosentti sikunoita! Ainakin Primalcon
OK. Tuo "prosentti" oli silkka arvaus.
--
VWK
Ville Voipio
> Hetkinen! Eihän tislausvaiheessa viinaan voi enää tulla lisää
> mitään yhdisteitä?
En nyt mene vannomaan, että tuolla tislattavassa kamassa
todelisuudessa tapahtuu paljonkaan, mutta mitenkään mahdotonta
se ei ole. Tislaaminen edellyttää voimakasta lämmittämistä,
jos se tehdään normaalipaineessa. Lämmittäminen noin ylipäätään
lisää kemiallisten reaktioitten nopeutta, joten tuossa vaiheessa
tuonne voi ilmaantua lähes mitä hyvänsä. Ihmeellistä on
orgaaninen kemia.
Tislaaminen sinänsä erottelee yhdisteitä vain niitten höyryn-
paineen ja kiehumispisteen perusteella, joten mikään kovin
selektiivinen menetelmä se ei ole. Etenkin, kun kotipolttoisessa
tislaamisessa lämpötilan kontrollointi voi osoittautua
hankalaksi, kolonnin toiseen päähän ilmaantuu paljon muutakin
kuin haluttu jae.
> Onko siitä poistettu vettä molekyylisuodattimella? Tislaamallahan
> ei vesi-alkoholiseosta saada n.96% väkevämmäksi.
Kyllähän noita puhtaampia laatuja on käsitelty muutenkin
kuin tislaamalla. Tarkkaa menetelmää en tiedä, mutta joskus
jouduin työn puolesta ottamaan asiasta selvää. Primalcon
keemikot kertoivat, että jo tuo denaturoitukin on melkoisen
puhdasta kamaa. Lukuunottamatta tietysti noita denaturointi-
aineita, jotka sotkevat osan prosesseista.
Risto Kotilainen
>
> Ville Voipio <vvo...@alpha.hut.fi> writes:
>
> > Käymisreaktiossa ja ilmeisesti osittain myös tislausvaiheessa
> > tuohon viinaan tulee jos minkämoisia orgaanisia yhdisteitä. Osa
>
> mitään yhdisteitä?
>
> > hieman omituiselta. Omalla vähäisellä biokemian taidollani
> > väittäisin, että pikemmin ne ovat ketoneita, aldehydejä ja vastaavia
> > käymisen sivutuotteita.
> >
> Mikä on tarkkaan ottaen "öljy" kemiallisessa mielessä?
>
> > kyljessä lukee "Etax AaS". Aine on siis spektroskooppisen puhdasta
> > viinaa, jossa on hyvin vähän mitään muuta kuin etanolia. Vettähän
> > sinne tietysti ilmaantuu ilmasta melkoisen rivakasti avaamisen
> > jälkeen.
> >
> ei vesi-alkoholiseosta saada n.96% väkevämmäksi.
>
> > jos kossupullossa on prosentti sikunoita! Ainakin Primalcon
>
> OK. Tuo "prosentti" oli silkka arvaus.
> --
> VWK
Oli puhetta väkevän etanolin tuottamisesta ja eräs epäuskoinen kirjoitti
> Onko siitä poistettu vettä molekyylisuodattimella? Tislaamallahan
> ei vesi-alkoholiseosta saada n.96% väkevämmäksi.
Etanoli voidaan väkevöidä tislaamalla "absoluuttiseksi" (99,5%)
lisäämällä sen joukkoon esimerkiksi bentseeniä tai tolueenia ja
tislaamalla seuraavat fraktiot (jotka ovat atseotrooppisia seoksia):
I fraktio: (kp=65°C) bentseeni 74%, etanoli 19%, vesi 7%
II fraktio: (kp= 68°C) bentseeni 32%, etanoli 68%
III fraktio: (kp=78°C) etanoli 99,5 %
Vesi poistuu ensimmäisen fraktion mukana. Kuten sanottu myös tolueenia
voidaan käyttää samalla tavalla etanolin absolutointiin. Kotona ei ko.
väkevöintia kannata edes harkita, koska bentseeni on erittäin
karsinogeeninen orgaaninen liuotin, jonka saatavuus on erittäin
hankalaa.
Lähde: Orgaanisen kemian työtapakurssi ja abrobaturtyöt, Jyväskylä 1991,
Katri Laihia
T: Risto Kotilainen
Matti Laine
>
> On 30 Aug 1998 21:27:40 +0300, Walter Kotiaho <vkot...@alpha.hut.fi>
> wrote:
>
> >Kerroin yhdelle kaverilleni alkoholijuomissa olevista
> >ns. sikunaöljyistä - ja hän väitti niitä hölynpölyksi!
> >
> >Tietääkseni alkoholin käymisessä syntyy sivutuotteena öljyjä,
> >jotka ovat myrkyllisiä ja joita ei mitenkään pystytä käytännössä
>
> propanolia, butanoleja jne. "Öljyä" se ei ole, öljyllä tarkoitetaan
> normaalikielessä veteen niukkaliukoisia rasvaliukoisia nesteitä.
> Käymisessä muodostuu suuri joukko eripituisia alkoholeja ja esim.
> pontikan tyypillinen haju lienee peräisin juuri propyyli- ja
> butyylialkoholeista.
>
> Niinkuin tässä threadissa on jo aiemmin mainittu, kirkas viina on
> lähes yksinomaan vetta + etanolia, kossussa on lisäksi sokeria 3 g/L.
> Jos saa esim. Primalcon tuotteista krapulan niin on turha syyttää
> "sikunoita": myös etanoli on myrkyllistä kun sitä nauttii riittävästi
> :-)
>
> -Mara
Sikunaöljyt ovat lähinnä viinien ongelma. Tislauksessa ne saadaan varsin
hyvin poistettua.
Näistä korkeampiarvoisista alkoholeista on merkittävin glyseroli.
Muita on varsin vähän.
Matti
peksip
mutta ehdottomasti : ei myrkyllinen.
C3H5(OH)3
Matti Laine
Kohtuus tietenkin kaikessa.
Asiasta toiseen.
Glyserolia on usein käytetty kostukkeena. Niin tietysti siitä
valmistetaan "järeämpääkin tavaraa", mutta esim. kasvien kuivauksen
yhteydessä sitä käytetään pitämään ne "nahkeina".
Käsitteet kostuke ja kostute menee usein sekaisin.
En itsekkään erota kumpi on kumpi.
Onko esim. valokuvien kuivauksessa käytettävä glyserolin vesiliuos
kostuke?
Edelleen, onko valokuvien kiilloituslevyn pesuun käytettävä pinta
aktiivinen aine kostute?
Vai sitten päinvastoin.
terv,
Matti
Kryptonite
huonossa pontikassa joskus runsaasti, (ns. pikahiiva ponua)
pois lisäämällä noin 10 grammaa/10 l kaliumpermanganaattia rankin
sekaan. Aine hapettaa amyylialkoholin valeriaanahapoksi, joka
ei tule tislauksen mukana pytystä ulos, normaalilämpötilassa n. 80 C.
Amyylialkoholi on aika myrkyllinen aine ja päänsärkyä siitä ainakin
saa, suurimmasta osata metanolia pääsee eroon heittämällä ensimmäiset
senttilitrat menemään tislauksen alkuvaiheessa. Lopun metanolista
hoitaa elimistö itse, suosittelen kahteen kertaan tislaamista.
Homma on laitonta, kuten kaiketi tiedät :) ?
Kaliumpermanganaatti on lievästi myrkyllinen hapetin ja erittäin
suttaavaa tavaraa violetti väri, mutta jää tislauspyttyyn täysin.