Rikkihapon neutralointi
Paavo Nykänen
joka on tarkoitettu maatalouskäyttöön? Jos voi, miten on turvallista
menetellä?
Sammutettu kalkki sopinee tarkoitukseen, miten menetellä ettei tule hapot
silmille? Erä on isohko.
PN
Tapio
"Paavo Nykänen" <nak...@dlc.fi> wrote in message
news:GqYo9.434$h7.1...@reader1.news.jippii.net...
Älä noudata seuraavaa ohjetta, jos et ole asiantuntija! Hapot ja emäkset
ovat aina vaarallisia ja ne on parasta toimittaa ongelmajätelaitokselle.
Seuraava ohje on käytännön suositus asiantuntijalle, enkä ota mitään
vastuuta jos asiantuntemattomana töpeksit ja vammautat itsesi!
0) Käytä suojalaseja ja hengityssuojainta, sillä happo tai kalkkipöly (tai
dolomiitti) syövyttävät ihoa, limakalvoja ja hengityselimiä.
Suojakäsineet, sellaiset paksut kumiset, ovat pakollisia samoin kuin
kuminen esiliina tai muu suoja-asuste.! Jos et tiedä mitään AIV hapon
käsittelystä maatilalla niin unohda koko juttu.
1) Sammutettu kalkki on parempi kuin dolomiitti, koska dolomiitista irtoaa
suuria määriä kaasumaista hiilidioksidia mutta sammutetusta kalkista ei, jos
se on tuoretta. Laita sammutettu kalkki (tai dolomiitti) isoon astiaan,
jonka tulee olla vahvaseinäinen ja mielellään kaatoaukolla varustettuna
esim. paksuseinäinen polyeteeni-muovitynnyri.
Älä käytä koskaan sammuttamatonta kalkkia! Käytä aina sammutettua kalkkia.
Älä koskaan sulje astiaa (esim. tynnyriä korkilla!) koska lämpenemisen ja
vapautuvan hiilidioksidin johdosta astiaan syntyy ylipaine, jos astia on
suljettu. EI korkkeja, sillä seos voi lämmetessään halkaista suljetun
astian!!!
2) Laske, että sammutetun kalkin neutraloivat ekvivalentit ovat suuremmat
kuin jätehapon. Jos et osaa tuota niin unohda koko juttu.
Esimerkki:
Sammutettu kalkki (täysin vedetön) Ca(OH)2 mol.paino 74
Rikkihappo (100%) mol. paino 98.
Tarvitaan siis 74 kg sammutettua täysin vedetöntä kalkkia neutraloimaan 98
kg täysin vedetöntä rikkihappoa.
Jos otat sammutettua täysin vedetöntä kalkkia on 100 kg , niin sillä
neutaraloi 100 kg täysin vedetöntä rikkihappoa ja loppuseoksessa on
neljännes ylimäärin sammutettua kalkkia.
Todennäköisesti sammutettu kalkkisi sisältää kidevettä joten suhde 1:1 on
lähellä neutraalia, koska akkuhapposikin sisältää vettä. Huom tämä viimeinen
lause edellä on arvio eikä tosiasia.
3) Lisää tynnyriin varovasti vettä noin puolet tai yhtä suuri määrä
sammutetun kalkin tilavuudesta. Sekoita lietteeksi kierittelemällä tynnyriä
kenoasennossa eli pystyvinossa. Seos lämpenee voimakkassti joten anna sen
jäähtyä ajallaan. Kiirettä ei ole. Vrt sementin teko.
3) Lisää akkuhappo varovasti muutamissa pienissä erissä (esim. n. 1/10 osa
koko kalkin määrästä) kerrallaan.
4) Jokaisen akkuhappolisäyksen jälkeen sekoita pyörittelemällä tynnyriä
pystykenossa. (jos käytössäsi on sekoitin tai betonimylly niin sekin käy
tynnyrin sijasta. Betonimylly vaan roiskii ja voi mennä pilalle. Betonimylly
on syytä pitää mahdollisimman pystyasennossa). Koettele tynnyrin lämpötilaa
käsin ulkopuolelta ja pienennä seuraavalla kerralla lisättävä hapon määrää
jos tynnyri alkaa lämmetä kädelle liikaa. Odota lämmön tasaantumista. Pieni
lämpeneminen ei ole vaaraksi, mutta veden kiehuminen on jo vaarallista.
Kiirettä ei saa olla betonimyllärilläkään.
5) Kun olet toistanut vaiheet 3 ja 4 ja lisättävä happo on loppunut, niin
tarkista tynnyrin sisällön pH jollakin tunnetulla tavalla. Jos seos on
kuitenkin lievästi hapan lisää sammutettua kalkkia kunnes seos on lievästi
emäksinen. Maatalousmiehet osaavat tämän asian.
6) Lopputuloksena pitäisi olla (lievästi) emäksinen juokseva tahna. Jos
lopputulos ei ole juoksevaa, niin lisää vettä. Tynnyrin sisältö on
pääasiassa kipsiä ja ylimäärin sammutettua kalkkia.
7) Levitä satsi vaikka puutarhaasi tai pellollesi tasaisesti kuten tekisit
sen dolomiitilla tai kalkilla muutoinkin.
VAROITUS: Älä koskaan lisää vettä väkevään rikkihappoon (suureen
akkuhappomäärään veden lisääminen voi olla myös vaarallista) , sillä happo
voi roiskua iholle ja silmille kun se hyökkää veden kimppuun ja seos voi
kiehahtaa ylitse.
Muista ensin kalkki sietten vettä, (jotta kalkki ei pölyä ja lisättävä happo
ei jää yhteen paikkaan) niin että juokseva tahna syntyy ja sitten vasta
happoa. Missään vaiheessa alä päästä lämpötilaa karkaamaan. Hanskalla
kokeilemalla tynnyrin ulkopuolelta lämpötilan pitää olla käsin siedettävää.
Lycka till!
Paavo Nykänen
"Tapio" <hurm...@dlc.fi> kirjoitti
viestissä:8RZo9.497$h7.1...@reader1.news.jippii.net...
varovainen
neuvosi mukaan.
Paavo
P.S. Tack så mycket!
Jouko Pettersson
> Voiko käyttämättömän puhtaan akkuhapon neutraloida dolomiittikalkilla,
> joka on tarkoitettu maatalouskäyttöön? Jos voi, miten on turvallista
> menetellä?
Minä olen joskus neutraloinut rikkihappoa emäksillä. Laitoin suuren saavin
jäähilettä täyteen ja kaatelin siihen ensin happoja. Muistisääntö: ensin
vesi, sitten happo, muuten tulee sormeen rakko! Jos tekee päinvastoin ha-
pot roiskuvat silmille, kun niiden päälle kaadettu vesi kiehuu. Jäät sula-
vat kehittyvästä lämmöstä. Seuraavaksi kaatelin saaviin emäksiä välillä
sekoittaen ja katsoin neutraalin kohdan indikaattorivärin avulla. Neuvoisin
liuottamaan emäkset veteen ennen saaviin kaatamista. Kai siitä kalkista
ainakin jonkinlaista velliä saa. Käytin joskus NaOH-rakeita neutralointiin.
Ne jämähtivät ikävästi sammion pohjalle.
Muista pienet erät ja kunnon sekoittaminen välillä! Pese kaikki happo ja
kalkki kvantitatiivisti sammioon! Pienikin happoroiske tekee ikävän reiän
vaatteisiin. Jos et tiedä, mitä olet tekemässä, Ekokem on järkevämpi vaihto-
ehto.
--
Jouko Pettersson Internet: Jouko.Pe...@Helsinki.FI
Division of Biochemistry FAX: +358 9 191 59068
Department of Biosciences Phone: +358 9 191 59012
University of Helsinki