Kysymyksen taustana on se että yritän hahmottaa paljonko on
todellisena viinan määränä esim 10L absoluuttisen alkoholin
vuosikulutus. Eikai tämä voi olla niin yksinkertaista että
absoluuttisen määrä on sama kuin viinan alkoholiprosentti. Ei kai
100 litraa 5% olutta voi tarkoittaa samaa kuin 5L absoluuttista
alkoholia. Jotenkin tuntuisi erikoiselta että 10L keskikulutus
tarkoittaa 200L olutta/vuosi. Määrä kuulostaa aika hurjalta
ollakseen normaali Suomalainen kulutustaso.
Ihan simppeli kysymys: Miten viinan vahvuudesta lasketaan sen
absoluuttisen alkoholi määrä? Eli: jos on tuopillinen (0.5L vahvuus
5%) olutta niin, paljonko siinä on absoluuttista alkoholia.
0,05 * 500 ml = 25 ml.
Kysymyksen taustana on se että yritän hahmottaa paljonko on
todellisena viinan määränä esim 10L absoluuttisen alkoholin
vuosikulutus. Eikai tämä voi olla niin yksinkertaista että
absoluuttisen määrä on sama kuin viinan alkoholiprosentti.
No oletetaanpa viinan alkoholiprosentiksi vaikkapa 40. Jos henkilö kuluttaa
vuodessa tätä viinaa määrän, joka vastaa 10 litraa absoluuttista alkoholia,
hän kuluttaa 40 % viinaa 10 l / 0,4 = 25 l.
Ei kai
100 litraa 5% olutta voi tarkoittaa samaa kuin 5L absoluuttista
alkoholia.
0,05 * 100 l = 5 l. Eli kyllä se tarkoitta.
--
Ville Kivisalmi
ville.k...@helsinki.fi
http://www.honeybee.helsinki.fi/~kivisalm/
"Ei yleisöruokintoja syys- ja talviaikaan."
- Korkeasaari -
100%. Tislaamisessa on rajansa, mutta sen jälkeen löytyy muita
menetelmiä hankkiutua vedestä eroon. Alkon (Altia, Primalco,
mikälie) ETAX Aas on muistaakseni 99.5 % vähintään.
Tosin tuollaista pulloa ei kannata pitää pitkiä aikoja auki,
koska vesi liukenee etanoliin. Tämä pätee myös ilmassa olevaan
veteen, joten etanoli kyllä laimenee aikaa myöten avonaisessa
astiassa.
- Ville
--
Ville Voipio, Dr.Tech., M.Sc. (EE)
Kyllä se näin menee. 5 litraa tulee etanoliksi laskettuna, painona noin
3,9 kiloa. Viinan prosentit ilmoitetaan normaalisti tilavuusprosentteina.
Oma muistini kyllä väittää ettei 100% etanolia voi olla. Maksimi oli
jossain 99,99xxx luokassa, jonka jälkeen etanoli hajoaa vedeksi.
Käytännössä ollaan siis hyvin lähellä 100%:tia.
Normi tislauksen maksimi on luokassa 96%, suurempaan lukemaan päästään
kun tislauksessa mukaan lisätään vettä sitovaa ainetta. Etaxeja on
muistaakseni yli 99,9 prosentinkin.
> Tosin tuollaista pulloa ei kannata pitää pitkiä aikoja auki,
> koska vesi liukenee etanoliin. Tämä pätee myös ilmassa olevaan
> veteen, joten etanoli kyllä laimenee aikaa myöten avonaisessa
> astiassa.
Ainakin se haihtuu avonaisessa astiassa :).
--
Dr. Lasse Murtomäki
Helsinki University of Technology
lasse.m...@tkk.fi
Samaa mieltä. Kuitenkin esimerkiksi yksi ravintola-annos määritellään
massan avulla(n. 12 grammaa).
Patrik Nisen
kerrotko mihin tämä perustuu tai mistä tieto on peräisin?
/velimatti
Omaan hataraan muistiin :/.
Äkkiseltään en löytänyt tukea tuolle, netissä näyttäisi olevan 100%
viinaa tarjolla, mutta oikeasti sekin on "vain" 99,9x pitoista. Kädessä
oleva orgaanisen kemian kirja kertoo absoluuttisen alkoholin sisältävän
vielä 0,X % vettä, muttei kerro onko 100% mahdotonta.
Entä mihin perustuu etanolin hajoaminen vedeksi?
Muutenhan sitä 100%:tista alkoholia olisi. Mutta juu turha tästä on
kauheasti kinastella, laitan (tai laittakoon muut) viestiä jos
tuollaiseen informaatioon törmäävät jossain oppikirjasessa. En vaan nyt
muista mistä tuollaisen turhan infon olen lukenut.
> Normi tislauksen maksimi on luokassa 96%, suurempaan lukemaan päästään
> kun tislauksessa mukaan lisätään vettä sitovaa ainetta. Etaxeja on
> muistaakseni yli 99,9 prosentinkin.
Off-topic
Kulutin viime kesällä kesätöissä absolutoitua etanolia
(99,5 paino-%) useampiakin pulloja ja otin mielenkiinnosta selvää miten
sitä valmistetaan. Tietoa sai kaivaa kivien alta ja muistikuvat
vastauksesta ovat jo osittain hämärtyneet. Mielestäni kuitenkin
vesi-etanoli seokseen lisätään bentseeniä, minkä jälkeen
bentseeni-etanoli-seos saadaan erotettua tislaamalla vedestä. Tämän
jälkeen bentseeni ja etanoli vuorostaan erotetaan tislaamalla toisistaan.
Noinkin se käynee, mutta teollisuudessa käytettiin 70-80 luvulla
kaliumasetaattia veden poistamiseen eli sitomiseen.
Tapio
>
hei
tuo selittää miksi abs.etanolin UV-spektrissä on joskus näkynyt
epäpuhtautena juuri aromaatin "jälkiä" - eli miksi joihin
labrasovelluksiin ei-abs etanoli (96%) on ollut abs.etanolia (99,x%)
käyttökelpoisempaa
/velimatti ollilainen HY
>> Ville Voipio wrote:
Bentseeni on nykyään kielletty koska se on syöpää aiheuttava aine.
Sen sijaan käytetään tolueenia. Näin saadaan etanolia, jonka
vesipitoisuus on alle 0.1%. Molekyyliseuloilla päästään samaan
mutta halvemmalla. Useimpiin synteettisiin tarkoituksiin tämä on
riittävän lähellä 100%:sta etanolia.
--
JS
> Jos otetaan 500 ml puhdasta vettä, ja siihen kaadetaan 500 ml puhdasta
> alkoholia (noin niinku periaatteessa), tuloksena ei ole 1 litra liuosta,
> vaan jotain 900 ml (en kyllä panttaa päätäni tämän numeron tarkkuudesta).
Ei kannata pantata, 980 ml on lähempänä totuutta. Minäkään en tiedä, mikä on
oikea luku, mutta sekoitettaessa vettä ja väkiviinaa 1:1
mittalasitekniikalla lopputilavuus on suunnilleen tuon verran
summatilavuutta pienempi. Juomasekoituksia tehtäessä voi mittatarkkuus
huomioonottaen huoleti olettaa, että tilavuusmuutosta ei tapahdu.
> Niinpä olen joskus miettinytkin tätä voluumiprosentin määritelmää:
> prosenttia mistä ja miten? Massaprosentti olisi viinan tapauksessa paljon
> parempi määre.
Tai oikeastaan kaikissa tapauksissa. Tilavuusprosentteja kai on ruvettu
käyttämään ns. tuotannollisista syistä, eli joitakin nestesekoituksia
tehtäessä on kätevää käyttää tilavuusmittoja. Suomessa muuten ilmoitettiin
aikanaan juomien alkoholipitoisuudet massaprosentteina, mutta jokin
kansainvälinen harmonisointi "pakotti" ottamaan käyttöön tilavuusprosentit
myös meillä.
Tapsa