Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss

Puskuriliuoksen toimintaperiaate suomeksi?

60 views
Skip to first unread message

Max Ronkainen

unread,
Sep 22, 2009, 8:26:53 AM9/22/09
to
Voisiko joku kemisti kertoa mik� on puskuriliuoksen toimintaperiaate, kun
wikipediassa asiaa tutkiessani ei t�ysin valjennut meik�l�iselle
terminologiaa tuntemattomalle.

Ymm�rr�n siis sen, ett� happoa tai em�st� k�ytetaan ph:n s��t��n, ja ainakin
periaatteessa juuri ko. hapon/em�ksen suolalla pyrit��n pit�m��n ph
kohdallaan, esim. hiilidioksidin ym. vuorokautisessa vaihteluita vastaan. Se
mit� k�yt�nn�ss� tapahtuu ennen puskurin "rikkoutumista", kaipaa
selvennyst�. Itse yrit�n ymm�rt�� l�hinn� akvaarioymp�rist�n kemiaa, ja
vastaan tulee ohje asettaa ph alkaliseksi natriumkarbonaatin (1 osa) ja
natriumbikarbonaatin (6 osaa) seoksella. Puskuriliuoksen vahvuus ja
aineosien suhde (tilavuus vai paino) on hieman ep�selv�, jossain v�itettiin
noiden suhdeosien olevan tilavuusosia, mutta k�yt�nn�ss� ainakin
natsriumkarbonaatin tilavuusmittaaminen on vaikeaa aineen muodostaessa kovia
eri kokoisia kimpaleita varastos�kiss�. Liuoksen pit�isi puskuroida noin 8.4
kohdalle. Tuo on kyll� monille kaloille liian korkea ph, paitsi Tanganjika-
ja Malawi-biotoopeille.

Miten t�llainen puskuri toimii, jos seos on eri suhteessa?
Onnistuuko samoilla aineilla akvaarioon puskuriliuoksen valmistus esim 7,5
ph:lle 8,4:n sijaan?

Ent� Miten tuollainen puskuriliuos, jossa yhten� l�ht�aineena on
natriumbikarbonaatti, vaikuttaa mg-ionien m��r��n?
Kysyn, koska havaitsin pelk�n natriumbikarbonaatin sellaisenaan alentavan
kokonaiskovuutta eli juuri mg- tai ca-ionien m��r��.
T�m� taas ei ole hyv� kaikissa tapauksissa, koska jotkin kalat tarvitsevat
suurempaa mg-kovuutta pysy�kseen paremmin tervein�.

siin� n�in aluksi...:) kiitos etuk�teen!

kaj.st...@helsinki.fi.invalid

unread,
Sep 22, 2009, 9:17:04 AM9/22/09
to
Max Ronkainen <max.ro...@wippies.fi> wrote:

> mit� k�yt�nn�ss� tapahtuu ennen puskurin "rikkoutumista", kaipaa
> selvennyst�. Itse yrit�n ymm�rt�� l�hinn� akvaarioymp�rist�n kemiaa, ja
> vastaan tulee ohje asettaa ph alkaliseksi natriumkarbonaatin (1 osa) ja
> natriumbikarbonaatin (6 osaa) seoksella. Puskuriliuoksen vahvuus ja
> aineosien suhde (tilavuus vai paino) on hieman ep�selv�, jossain v�itettiin
> noiden suhdeosien olevan tilavuusosia, mutta k�yt�nn�ss� ainakin
> natsriumkarbonaatin tilavuusmittaaminen on vaikeaa aineen muodostaessa kovia
> eri kokoisia kimpaleita varastos�kiss�. Liuoksen pit�isi puskuroida noin 8.4
> kohdalle.

Et kertonut mit� halusit vahvuudeksi (vahvuus tulee siit� 1+6, elikk�
t�ysin ero onko yhteens� 7 teelusikallista vaiko 7 dl).

> Miten t�llainen puskuri toimii, jos seos on eri suhteessa?
> Onnistuuko samoilla aineilla akvaarioon puskuriliuoksen valmistus esim 7,5
> ph:lle 8,4:n sijaan?

Karbonaatti/bikarbonaatti n�ytt�isi puskuroivan alueella pH 9.2 - 10.4.
Toisin sanoen tuossa pH 8.4 t�m� karbonaatti/bikarbonaatti vaikuttaa
veden kovuuten sek� pH-arvoon, mutta se ei puskuroi.

--
Kaj

Max Ronkainen

unread,
Sep 22, 2009, 10:52:50 AM9/22/09
to
<kaj.st...@helsinki.fi.invalid> kirjoitti
viestiss�:h9aiog$gl3$1...@oravannahka.helsinki.fi...

> Max Ronkainen <max.ro...@wippies.fi> wrote:
>
>> mit� k�yt�nn�ss� tapahtuu ennen puskurin "rikkoutumista", kaipaa
>> selvennyst�. Itse yrit�n ymm�rt�� l�hinn� akvaarioymp�rist�n kemiaa, ja
>> vastaan tulee ohje asettaa ph alkaliseksi natriumkarbonaatin (1 osa) ja
>> natriumbikarbonaatin (6 osaa) seoksella. Puskuriliuoksen vahvuus ja
>> aineosien suhde (tilavuus vai paino) on hieman ep�selv�, jossain
>> v�itettiin
>> noiden suhdeosien olevan tilavuusosia, mutta k�yt�nn�ss� ainakin
>> natsriumkarbonaatin tilavuusmittaaminen on vaikeaa aineen muodostaessa
>> kovia
>> eri kokoisia kimpaleita varastos�kiss�. Liuoksen pit�isi puskuroida noin
>> 8.4
>> kohdalle.
>
> Et kertonut mit� halusit vahvuudeksi (vahvuus tulee siit� 1+6, elikk�
> t�ysin ero onko yhteens� 7 teelusikallista vaiko 7 dl).

Puutteelliselta vahvuuden osalta n�ytt�� tuo ohje, johon viittasin:
"H�ckstedt (1963) (viite alla) ehdotti meriveden pH:n s��t��n seosta, jossa
on 6 tilavuusosaa natriumbikarbonaattia ja yksi tilavuusosa
natriumkarbonaattia. T�m� seos puskuroi veden v�litt�m�sti pH:n arvoon 8,3 -
8,4."
lainattu urlista: http://aquahoito.info/suomi/akvaario/happam.php

Joten mit� osoisin sanoa liuoksen vahvuuteen?
Siksi her��kin kysymys, miten eri m��r�t tuota seosta veteen lis�ttyn�
auttavat?
Vai onko tuossa ohjeessa jokin vialla tavoiteltaessa puskurointia?

kaj.st...@helsinki.fi.invalid

unread,
Sep 22, 2009, 11:40:36 AM9/22/09
to

Jos lis��t tuota sekoitusta 8.7 grammaa/100 litraa (87mg/l)
vett� nostat karbonaattim��r�� 1 millimoolilla, mik� t�m�n sivuston
(http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/kovuus.php) mukaan vastaisi
karbonaattikovuuden dH nostamista vajaalla viidell� pyk�l�ll�.

>>
>>> Miten t�llainen puskuri toimii, jos seos on eri suhteessa?
>>> Onnistuuko samoilla aineilla akvaarioon puskuriliuoksen valmistus esim
>>> 7,5
>>> ph:lle 8,4:n sijaan?
>>
>> Karbonaatti/bikarbonaatti n�ytt�isi puskuroivan alueella pH 9.2 - 10.4.
>> Toisin sanoen tuossa pH 8.4 t�m� karbonaatti/bikarbonaatti vaikuttaa
>> veden kovuuten sek� pH-arvoon, mutta se ei puskuroi.

Tuo linkkisi on t�ss� ep�eksakti. Tuon karbonaatti/bikarbonaatti
liuoksen lis��minen voi hyvinkin asettaa pH sinne n. 8.4 lukemaan. Mutta
puskuroinnista ei ole kyse, vaan pH *s��d�st�*.
Alueella jossa suolayhdistelm� puskuroi on se pH alue jossa
em�ksen taikka hapon lis��minen ei muuta pH-ta (kunnes
puskurikapasiteetti ylittyy). Mutta siis l�yt�m�ni tietojen mukaan
pH:ssa alle 9.2 karbonaatti/bikarbonaatti ei *puskuroi*.

--
Kaj

Max Ronkainen

unread,
Sep 23, 2009, 5:55:04 AM9/23/09
to

<kaj.st...@helsinki.fi.invalid> kirjoitti
viestiss�:h9ar5k$j5m$1...@oravannahka.helsinki.fi...

Ok... kiitos selvennyksest�.

Kiinnostaisi kuitenkin viel� tiet�� siit� esimerkiksi jonkin reaktioyht�l�n
avulla, miten puskurointi toimii, jos se on j�rkev�� kuvata yht�l�ll�. Tai
sitten verbaalisesti.
Eli mik� saa aikaan mit�kin, kun puskurointi toteutuu.

Max


kaj.st...@helsinki.fi.invalid

unread,
Sep 23, 2009, 8:06:42 AM9/23/09
to
Max Ronkainen <max.ro...@wippies.fi> wrote:

> <kaj.st...@helsinki.fi.invalid> kirjoitti
> viestiss�:h9ar5k$j5m$1...@oravannahka.helsinki.fi...

>> Tuo linkkisi on t�ss� ep�eksakti. Tuon karbonaatti/bikarbonaatti
>> liuoksen lis��minen voi hyvinkin asettaa pH sinne n. 8.4 lukemaan. Mutta
>> puskuroinnista ei ole kyse, vaan pH *s��d�st�*.
>> Alueella jossa suolayhdistelm� puskuroi on se pH alue jossa
>> em�ksen taikka hapon lis��minen ei muuta pH-ta (kunnes
>> puskurikapasiteetti ylittyy). Mutta siis l�yt�m�ni tietojen mukaan
>> pH:ssa alle 9.2 karbonaatti/bikarbonaatti ei *puskuroi*.

> Ok... kiitos selvennyksest�.

> Kiinnostaisi kuitenkin viel� tiet�� siit� esimerkiksi jonkin reaktioyht�l�n
> avulla, miten puskurointi toimii, jos se on j�rkev�� kuvata yht�l�ll�. Tai
> sitten verbaalisesti.
> Eli mik� saa aikaan mit�kin, kun puskurointi toteutuu.

Veden ominaisuuksiin kuuluu ett� se voi hajota oksonium- ja
hydroksidi-ioneiksi:

2H2O = H3O(+) + OH(-)

pH on mitta paljonko vedess� on oksoniumioneja (k�yt�nn�ss� H+).
Mik�li liuokseen lis�t��n aine joka luovuttaa vetyioneja pH laskee.

Puskuriliuos koostyy parista heikko happo/vahva em�s taikka heikko
em�s/vahva happo. Vesiliuoksessa syntyy tasapaino:

HA {happo} = H(+) + A(-){em�s}

Puskuriliuos pystyy "vastustamaan" pH:n muutoksia kompensoimalla lis�tyn
aineen vaikutuksen (liuoksessa olevan HA ja A- kautta) niin ettei H+
konsentraatio muutu.

Puskureita on erilaisia, ja jokaisella on oma pH-alueensa jolla sill� on
puskurointikapasiteettia.

Toivottavasti viisastuit... :-)

--
Kaj

i79...@fake.uwasa.fi.invalid

unread,
Sep 23, 2009, 8:04:24 AM9/23/09
to
>> Tuo linkkisi on t�ss� ep�eksakti. Tuon karbonaatti/bikarbonaatti
>> liuoksen lis��minen voi hyvinkin asettaa pH sinne n. 8.4 lukemaan. Mutta
>> puskuroinnista ei ole kyse, vaan pH *s��d�st�*.
>> Alueella jossa suolayhdistelm� puskuroi on se pH alue jossa
>> em�ksen taikka hapon lis��minen ei muuta pH-ta (kunnes
>> puskurikapasiteetti ylittyy). Mutta siis l�yt�m�ni tietojen mukaan
>> pH:ssa alle 9.2 karbonaatti/bikarbonaatti ei *puskuroi*.
>>
>> --
>> Kaj

> Ok... kiitos selvennyksest�.

> Kiinnostaisi kuitenkin viel� tiet�� siit� esimerkiksi jonkin reaktioyht�l�n
> avulla, miten puskurointi toimii, jos se on j�rkev�� kuvata yht�l�ll�. Tai
> sitten verbaalisesti.
> Eli mik� saa aikaan mit�kin, kun puskurointi toteutuu.

> Max

Kokeile Buffer Calculatoria http://dbr.csoft.net/chem/bufcalc.php

Laita Shortcut-valikkoon Carbonate, niin saat reseptin.
Lue my�s how it works.
--
JS

Max Ronkainen

unread,
Sep 25, 2009, 3:22:16 AM9/25/09
to

<kaj.st...@helsinki.fi.invalid> kirjoitti
viestiss�:h9ar5k$j5m$1...@oravannahka.helsinki.fi...

>
> Jos lis��t tuota sekoitusta 8.7 grammaa/100 litraa (87mg/l)
> vett� nostat karbonaattim��r�� 1 millimoolilla, mik� t�m�n sivuston
> (http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/kovuus.php) mukaan vastaisi
> karbonaattikovuuden dH nostamista vajaalla viidell� pyk�l�ll�.
>

Olen k�sitt�nyt, ett� karbonaattikovuuden dH minimi 3 takaisi pH:n
pysyvyyden riitt�v�n vakaana. Jos t�m� pit�� paikkansa, niin onko silloin
kyse puskuroinnista? Onko t�m� sama kuin alkaliniteetti?


>
> Tuo linkkisi on t�ss� ep�eksakti. Tuon karbonaatti/bikarbonaatti
> liuoksen lis��minen voi hyvinkin asettaa pH sinne n. 8.4 lukemaan. Mutta
> puskuroinnista ei ole kyse, vaan pH *s��d�st�*.
> Alueella jossa suolayhdistelm� puskuroi on se pH alue jossa
> em�ksen taikka hapon lis��minen ei muuta pH-ta (kunnes
> puskurikapasiteetti ylittyy). Mutta siis l�yt�m�ni tietojen mukaan
> pH:ssa alle 9.2 karbonaatti/bikarbonaatti ei *puskuroi*.
>

Mill�k�h�n tavalla sen puskuroinnin toteuttaisi akvaariossa turvallisesti
noin 7,5 pH:arvoon?

Sitten viel� tuosta puskuri-ilmi�st�: L�ytyyk� maailmasta ket��n joka voisi
selitt�� sen
mekanismin minulle...sit� kun olen jo alusta asti halunnut tiet��...

Kiitoksin Max


Max Ronkainen

unread,
Sep 25, 2009, 3:38:55 AM9/25/09
to

<kaj.st...@helsinki.fi.invalid> kirjoitti
viestiss�:h9ar5k$j5m$1...@oravannahka.helsinki.fi...

>
> Jos lis��t tuota sekoitusta 8.7 grammaa/100 litraa (87mg/l)
> vett� nostat karbonaattim��r�� 1 millimoolilla, mik� t�m�n sivuston
> (http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/kovuus.php) mukaan vastaisi
> karbonaattikovuuden dH nostamista vajaalla viidell� pyk�l�ll�.
>

Olen k�sitt�nyt, ett� karbonaattikovuuden dH minimi 3 takaisi pH:n
pysyvyyden riitt�v�n vakaana. Jos t�m� pit�� paikkansa, niin onko silloin
kyse puskuroinnista? Onko t�m� sama kuin alkaliniteetti?
>

> Tuo linkkisi on t�ss� ep�eksakti. Tuon karbonaatti/bikarbonaatti
> liuoksen lis��minen voi hyvinkin asettaa pH sinne n. 8.4 lukemaan. Mutta
> puskuroinnista ei ole kyse, vaan pH *s��d�st�*.
> Alueella jossa suolayhdistelm� puskuroi on se pH alue jossa
> em�ksen taikka hapon lis��minen ei muuta pH-ta (kunnes
> puskurikapasiteetti ylittyy). Mutta siis l�yt�m�ni tietojen mukaan
> pH:ssa alle 9.2 karbonaatti/bikarbonaatti ei *puskuroi*.
>

Max Ronkainen

unread,
Sep 25, 2009, 3:42:55 AM9/25/09
to
Anteeksi....nuo 2 �skeist� viesti� p��siv�t l�htem��n tavallaan vahingossa.
Olin huomaamattani ilman nettiyhteytt� luullut, ettei uusia vastauksia ole,
ja siksi kirjoitin viestini. Sitten kun yhteys tuli, viestit l�hti ja n�in
ett� onhan t��ll� vastauksia...

ufffff


Max Ronkainen

unread,
Sep 25, 2009, 3:46:25 AM9/25/09
to

<kaj.st...@helsinki.fi.invalid> kirjoitti
viestiss�:h9d30i$a0b$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> Max Ronkainen <max.ro...@wippies.fi> wrote:

>
> Toivottavasti viisastuit... :-)
>
> --
> Kaj

Kyll� taisin viisastua ja hyv� tuo linkkisi, JS :)


kaj.st...@helsinki.fi.invalid

unread,
Sep 25, 2009, 8:42:29 AM9/25/09
to
(lis�sin yhden akvaarioryhm�n)

Max Ronkainen <max.ro...@wippies.fi> wrote:

> <kaj.st...@helsinki.fi.invalid> kirjoitti
> viestiss�:h9ar5k$j5m$1...@oravannahka.helsinki.fi...

>>
>> Jos lis��t tuota sekoitusta 8.7 grammaa/100 litraa (87mg/l)
>> vett� nostat karbonaattim��r�� 1 millimoolilla, mik� t�m�n sivuston
>> (http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/kovuus.php) mukaan vastaisi
>> karbonaattikovuuden dH nostamista vajaalla viidell� pyk�l�ll�.
>>
> Olen k�sitt�nyt, ett� karbonaattikovuuden dH minimi 3 takaisi pH:n
> pysyvyyden riitt�v�n vakaana. Jos t�m� pit�� paikkansa, niin onko silloin
> kyse puskuroinnista? Onko t�m� sama kuin alkaliniteetti?

Ei. Ja kyll� ;-)

dH ymm�rt��kseni on jonivahvuuden mitta. Riippuen siit� mit� joneja
kyseess� on puskurointia on taikka ei. Alkaliniteetti taas on sama kun pH.


>>
>> Tuo linkkisi on t�ss� ep�eksakti. Tuon karbonaatti/bikarbonaatti
>> liuoksen lis��minen voi hyvinkin asettaa pH sinne n. 8.4 lukemaan. Mutta
>> puskuroinnista ei ole kyse, vaan pH *s��d�st�*.
>> Alueella jossa suolayhdistelm� puskuroi on se pH alue jossa
>> em�ksen taikka hapon lis��minen ei muuta pH-ta (kunnes
>> puskurikapasiteetti ylittyy). Mutta siis l�yt�m�ni tietojen mukaan
>> pH:ssa alle 9.2 karbonaatti/bikarbonaatti ei *puskuroi*.
>>
> Mill�k�h�n tavalla sen puskuroinnin toteuttaisi akvaariossa turvallisesti
> noin 7,5 pH:arvoon?

Avaariovesi ei ole puhdasta H2O, siit� l�ytyy paljon kamaa jotka
k�yt�nn�ss� puskuroi liuoksen juuri tuonne v�h�n p��lle 7. En tied� tapaa
mill� _akvaariovett�_ saisi kunnolla puskuroitua ilman sivuvaikutuksia
(esim. fosfaattipuskurille pH olisi optimaalinen, mutta luultavasti
katastrofaalisen rehev�itt�v�).

Kunnossa olevassa akvaariossa jossa 25 % vedenvaihto viikottain pH
ei liene ongelma.

> Sitten viel� tuosta puskuri-ilmi�st�: L�ytyyk� maailmasta ket��n joka voisi
> selitt�� sen
> mekanismin minulle...sit� kun olen jo alusta asti halunnut tiet��...

Yrit�n:

Litkussa on joku m��r� vapaita vetyjoneja. T�m� on pH

Puskuroidussa liuoksessa on em�st� ja happoa. Mik�li lis�t��n jotain joka
antaa vety� em�s imaisee vedyn. Mik�li lis�tty aine haluaa vety� happo
antaa. Elikk� vapaan vedyn konsentraatio (pH) pysyy samana niin kauan kun
litkusta l�ytyy happoa/em�st�.

--
Kaj

Ruthless

unread,
Sep 26, 2009, 5:05:20 AM9/26/09
to
> Yrit�n:
>
> Litkussa on joku m��r� vapaita vetyjoneja. T�m� on pH
>
> Puskuroidussa liuoksessa on em�st� ja happoa. Mik�li lis�t��n jotain joka
> antaa vety� em�s imaisee vedyn. Mik�li lis�tty aine haluaa vety� happo
> antaa. Elikk� vapaan vedyn konsentraatio (pH) pysyy samana niin kauan kun
> litkusta l�ytyy happoa/em�st�.
>

Tai n�in: Sinulla on maahantuontifirma, joka tuo maahan hilpekkeit�.
Varastoa myyd��n ja sinulla on puskurivarastossa hilpekkeit� osissa,
koska varsinaiseen varastoon hilpekkeit� ei mene kuin pieni m��r�
kokoonpannun hilpekkeen ison koon vuoksi. Jos hilpekkeit� myyd��n
ennalta arvaamaton m��r�, voit t�ydent�� varaston hilpekem��r�n
kasaamalla puskurivarastossa olevia hilpekkeen osia kokonaisiksi
hilpekkeiksi, n�in k�teisvaraston hilpekekonsentraatio pysyy vakiona.
Niin kauan kuin osia riitt��.

i79...@fake.uwasa.fi.invalid

unread,
Sep 28, 2009, 3:07:20 AM9/28/09
to
Max Ronkainen <max.ro...@wippies.fi> wrote:

Valitettavasti n�it� pH-termej� k�ytet��n aika villisti ja sekavasti.
Pariaatteessa asia on yksinkertainen, jos ensin ymm�rt�� kemiallisen
tasapainon periaatteet. Loppu onkin sen j�lkeen pelkk�� matematiikkaa.

Ensimm�iseksi on selvitett�v� itselleen, miten vesi dissosioituu:

H2O <--> H+ + OH-

T�m� tasapaino on aina voimassa ja kertoo, ett� vedess� olevien
vety- ja hydroksyyli-ionien tulo on tietyiss� olosuhteissa vakio.
Periaatteessa voidaan ajatella, ett� kaikki vetyionit ovat seurausta
t�st� veden autodissosiaatiosta. Jos veteen lis�t��n negatiivisesti
varautuneita ioneja (esim. kloridi-ioneja suolahapon muodossa), kasvaa
vetyionien m��r� yht� suureksi kuin kloridi-ionien m��r�. T�m� on
seurausta siit�, ett� positiivisia ja negatiivisia varauksia t�ytyy
olla yht� paljon. Hydroksyyli-ionit pit�isi ottaa my�s lukuun mutta
niit� on t�ss� vaiheessa hyvin v�h�n j�ljell�. Laskutoimitus on
suolahapon tapauksessa helppo, koska happo dissosioituu t�ysin vedess�.
Ongelma on vaikeampi, jos happo dissosioituu vain osittain (esim.
hiilihappo tai etikkahappo). Buffer calculatorin teoria kertoo
matematiikan t�ss� tapauksessa. Ongelma pahenee, kun k�ytet��n
muita ep�m��r�isesi� k�sitteit� kuten kovuus ja alkaliniteetti.
Aika hyvi� selityksi� l�ytyy osoitteesta
http://www.advancedaquarist.com/issues/feb2002/chemistry.htm
--
JS

0 new messages