Köyhdytetty uraani ammuksissa
Jari Kotola
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat/news.shtml?pubid=16015
No hienoa toimittajat, hienoa! Tässä taas nähdään uutisoinnin tarkkuus ja
monipuolisuus. Mistähän ammuksista oli kysymys? Mitähän isotooppia tämä
köyhdytetty uraania on? Mitähän ympäristövaikutuksia tällä köyhdytetyllä
uraanilla sitten on?
Osaako joku antaa hyviä vastauksia vai onko suomalaisten uutispalveluiden
asemesta alettava hyödyntämään ulkolaisia?
T: Jari Kotola
Hanni
tänä aamuna YLE1:n aamuTV alitti riman kohu-uutisilla "radioaktiivisista
uraanipommeista". Hetkeä myöhemmin oli taustakuvan otsikkona
"uraaniohjukset".
Välillä alkuperäisen uutislähteen ilmeisesti käyttämä "depleted uranium
munitions" tarkoittikin jo ~30000 uraaniammusta, ja valistettiin näitä
käytettävän metallin läpäisemiseen.
Alla Reutersin (http://www.reuters.com/news/) versio:
NATO admits it used depleted uranium in Kosovo
By Elif Kaban
GENEVA, March 21 (Reuters) - NATO has admitted using depleted uranium
weapons in Kosovo, exposing civilians, its own troops and aid workers to
health hazards, a U.N. expert said on Tuesday.
But Pekka Haavisto, head of the U.N. Balkan environment task force
investigating the use of munitions during the 70-day war, said NATO was
still holding back crucial data on where and how it used depleted uranium
weapons, which can contaminate land and water sources with radioactive and
toxic particles.
The former Finnish environment minister said NATO's confirmation of its use
of depleted uranium came in a letter from the Western military alliance's
Secretary-General George Robertson to U.N. Secretary-General Kofi Annan.
In its letter, Haavisto said NATO disclosed having used 31,000 rounds of
depleted uranium ammunition during some 100 missions throughout Kosovo by
U.S. A-10 aircraft.
"It was really the Americans who were using depleted uranium in NATO,"
Haavisto said. "The question we now have today is whether it was also used
in Serbia and Montenegro and other areas."
Haavisto accused the alliance of obstructing his team's work late last year
by refusing to cooperate to help determine the extent of pollution caused by
such weapons.
Accompanying the letter was a NATO map with areas marked where NATO said it
had used depleted uranium weapons. Shells are tipped with depleted uranium
to help them penetrate the thick armour of military vehicles or underground
bunkers.
The marked areas were concentrated in Kosovo's west and southwest, close to
the zones where Italian as well as German, Turkish and Dutch KFOR troops are
based.
Depleted uranium-tipped weapons were used west of the Pec-Dakovica-Prizren
highway, around the town of Klina, around Prizren and north of Suva Reka and
Urosevac, Haavisto said.
"We can see from the map that depleted uranium was widely used in Kosovo.
These were populated areas so the risks are greater," Haavisto said.
"Many missions using depleted uranium also took place outside these areas,"
he added. "If these types of weapons were used, people should have been
protected and warned against the risks of toxication, especially children."
U.N. DEMANDS MORE INFORMATION FROM NATO
Haavisto said NATO information was not detailed enough for experts to do
field assessment on health effects and measurements on possible
contamination of land and ground water.
"The information provided by NATO and the map is not precise enough for a
field assessment. We were not given the information we needed from NATO. We
are in need of precise information on exact locations where depleted uranium
was used," he said.
NATO officials were not immediately available for comment.
Haavisto said the use of depleted uranium in Kosovo was only one-tenth of
that in the 1991 Gulf War against Iraq -- after which there was an epidemic
of cancers among Iraqis living near battlefields.
U.S. and British veterans of the Gulf War with Iraq have also blamed serious
health problems among them on the use of such weapons. The link is denied by
U.S. and British military authorities.
Haavisto said the World Health Organisation had promised to report on the
effects on health of medium and long-term exposure to depleted uranium in
Kosovo in May.
But the U.N. health agency has yet to produce a similar and equally
controversial report demanded by Iraq over two years ago on health effects
of depleted uranium used during the Gulf War.
Eli kuten saattoi jo arvailla kyseessä olevat noin 31000 ammusta oli
laukaistu A-10 rynnäkkökoneuden 30mm GAU-8 tykeistä, eli se niistä
"pommeista" ja "ohjuksista". Vaan kovasti olivat tiedotteen mukaan
"radioaktiivisia"
Jari Kotola <j.ko...@ei.roskaa.kiitos.pointtraining.fi> wrote in message
news:8b8nfh$11m$1...@news.kolumbus.fi...
> NATO ilmoitti käyttäneensä köyhdytettyä uraania ammuksissa Kosovossa...
> http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat/news.shtml?pubid=16015
>
> No hienoa toimittajat, hienoa! Tässä taas nähdään uutisoinnin tarkkuus ja
> monipuolisuus. Mistähän ammuksista oli kysymys? Mitähän isotooppia tämä
> köyhdytetty uraania on? Mitähän ympäristövaikutuksia tällä köyhdytetyllä
> uraanilla sitten on?
Alkuperäisellä kirjoittajalla tuskin on asiasta epätietoisuutta ja aihetta
on viime keväästä lähtien käsitelty useissa uutisryhmissä, niin suomen- kuin
englanninkielisissäkin.
ELi ne ympäristövaikutuksethan johtuvat DU:n myrkyllisyydestä
raskasmetallina, lieneekö peräti asbestin luokkaa.
Samuli Saarelma
: No hienoa toimittajat, hienoa! Tässä taas nähdään uutisoinnin tarkkuus ja
: monipuolisuus. Mistähän ammuksista oli kysymys?
Hesarissa puhuttiin uraanipommeista, mutta luulen, että tarkoitettiin
uraaniammuksia. Ainakin amerikkalaisten A-10 rynnäkkökone käyttää
30 mm:n tykissä uraaniammuksia.
: Mitähän isotooppia tämä köyhdytetty uraania on?
Noin 99.8 % U238 ja 0.2 % U235.
Luonnonuraanissa luvut ovat 99.3 % U238 ja 0.7 % U235.
: Mitähän ympäristövaikutuksia tällä köyhdytetyllä uraanilla sitten on?
Se on raskasmetalli ja lievästi radioaktiivinen aine. Jos uraani on
hajonnut pölyksi, voi raskasmetallisuudella olla terveysvaikutuksia.
Jos ammukset ovat kokonaisina turpeeseen uponneina, ei vaikutuksia
juuri ole. Uraani ei liukene veteen kovinkaan hyvin.
Todennäköisesti joka tapauksessa esimerkiksi Romanian kultakaivoksen
päästöt olivat moninkertaiset ympäristövaikutuksiltaan Naton pommeihin
verrattuna.
: Osaako joku antaa hyviä vastauksia vai onko suomalaisten uutispalveluiden
: asemesta alettava hyödyntämään ulkolaisia?
Ulkolaisista löytänet kattavamman tietopaketin kuin, mitä tuossa yllä
kirjoitin.
Samuli Saarelma
Antti Heikkila
> In sfnet.keskustelu.maanpuolustus Jari Kotola <j.ko...@ei.roskaa.kiitos.pointtraining.fi> wrote:
>
> : No hienoa toimittajat, hienoa! Tässä taas nähdään uutisoinnin tarkkuus ja
> : monipuolisuus. Mistähän ammuksista oli kysymys?
>
> Hesarissa puhuttiin uraanipommeista, mutta luulen, että tarkoitettiin
> uraaniammuksia. Ainakin amerikkalaisten A-10 rynnäkkökone käyttää
> 30 mm:n tykissä uraaniammuksia.
>
Näitä minäkin uskon toimittajien tarkoittaneen.
> : Mitähän ympäristövaikutuksia tällä köyhdytetyllä uraanilla sitten on?
>
> Se on raskasmetalli ja lievästi radioaktiivinen aine. Jos uraani on
> hajonnut pölyksi, voi raskasmetallisuudella olla terveysvaikutuksia.
> Jos ammukset ovat kokonaisina turpeeseen uponneina, ei vaikutuksia
> juuri ole. Uraani ei liukene veteen kovinkaan hyvin.
>
> Todennäköisesti joka tapauksessa esimerkiksi Romanian kultakaivoksen
> päästöt olivat moninkertaiset ympäristövaikutuksiltaan Naton pommeihin
> verrattuna.
>
> : Osaako joku antaa hyviä vastauksia vai onko suomalaisten uutispalveluiden
> : asemesta alettava hyödyntämään ulkolaisia?
>
> Ulkolaisista löytänet kattavamman tietopaketin kuin, mitä tuossa yllä
> kirjoitin.
>
Löysin eräälle sähköpostilistalle kirjoittamani tiivistelmän aiheesta, ja
se perustui lähinnä seuraavaan lähteeseen (en muista URL:ää, mutta pitäisi
olla verkossa): RADIOLOGICAL AND CHEMICAL HAZARDS OF DEPLETED URANIUM,
Defence Radiological Protection Service (United Kingdom).
Köyhdytetty uraani (DU, depleted uranium) on myrkyllisempi raskasmetallina
kuin radioaktiivisena aineena (puoliintumisaika 4.5 x 10^9 vuotta).
Radioaktiiviselle annokselle on määritelty vuotuinen yläraja, jonka esim.
säteilytyötä tekevä henkilö saa saada, ja tämä raja on 50 mSv
(millisievert). Tämän saamiseksi täytyisi olla esim. 250 tuntia
yhtäjaksoisessa ihokosketuksessa DU:n kanssa. (ja tämän rajan ylittäminen
ei missään tapauksessa tarkoita automaattisesti syövän puhkeamista, vaan
se on asetettu n. 10-kertaiseksi normaaliin vuotuiseen annoskertymään
verrattuna, jotta kaikki epätavalliset altistukset tulisivat huomioitua.)
Vertailun vuoksi yhdestä vatsan alueen tietokonetomografiakuvauksesta saa
n. 12 mSv ja Suomessa keskimäärin saa maaperän radonista 2-3 mSv vuodessa.
Lisätietoja: www.stuk.fi
Todennäköisin tapa, jolla DU:n radioaktiivisuudelle voi altistua, on
hienojakoisen uraanipölyn hengittäminen ilman mukana, koska näin saatu
uraani jää pääosin keuhkoihin, vesiliukoiset yhdisteet kulkevat elimistön
läpi nopeasti eivätkä ehdi antaa isoa säteilyannosta. Vuotuisen 50 mSv
voi saada hengittämällä 0,08 grammaa (80 milligrammaa) DU:ta. Kemiallisen
myrkyllisyytensä takia hienojakoisen uraanin hengittämiselle on
huomattavasti tiukemmat rajat, eli 0,2 mg tunnissa ja 0,1 mg kymmenessä
minuutissa. Eli jos uraanipölylle altistunut henkilö saa kerta-annoksena
niin paljon uraania, että se aiheuttaa vuoden mittaan 50 mSv, on
kemiallinen altistusraja ylitetty 800-kertaisesti.
Arvioissa eri tilanteissa saatavasta DU-altistuksesta on päädytty
mm. arvioimaan sadan metrin päässä (tuulen alapuolella) osuman saaneesta
panssarivaunusta suojaamattoman henkilön saavan n. 0,2 mg uraania ja
taistelun jälkeisessä tilanteessa raivaushenkilökunta, joka työskentelee
DU-osuman saaneen ja DU-kranaatteja sisältävän vaunun ympäristössä
saattaisi saada kaiken kaikkiaan 0,3 mg uraania sinä aikana, jonka
raivaustyö yhden kohteen ympärillä tyypillisesti kestää. Osuman saaneen
vaunun sisällä altistus on paljon suurempaa, luokkaa 1 mg / sekunti, mutta
siellä on muita, paljon akuutimpia vaaratekijöitä.
Nämä luvut eivät ota huomioon suojanaamarin vaikutusta, joka käytännössä
estää kiinteän uraanipölyn hengittämisen. Uraani on melko inertti
raskasmetalli, lähinnä se hapettuu kuumennettaessa UO2:ksi (tapahtuu
uraaniammuksen osuessa maaliin), joka ilman hapen kanssa reagoi hitaasti
muodostaen UO2(+) -ionin, jolla on vesiliukoisia suoloja. Elimistössä
uraani vaikuttaa myrkyllisesti lähinnä munuaiseen, mutta esim. keuhkoihin
päätynyt metallinen uraani ja uraanidioksidi eivät siirry verenkiertoon
kovin tehokkaasti.
Eli tiivistäen: uraanin kemiallinen myrkyllisyys on huomattavasti suurempi
kuin esim. lyijyn, mutta maahan jääneistä ammuksista hiljalleen
ympäristöön siirtyvä uraani UO2(+):n muodossa todennäköisesti sekoittuu
suureen määrään vettä, jolloin pitoisuudet eivät kohoa kovin helposti (oma
arvio). Euroopan maaperään on kahdessa maailmansodassa ammuttu paljon
isompia määriä muita raskasmetalleja, joiden myrkyllisyyden seurauksena ei
ole myöskään syntynyt ekokatastrofia. Vesiliukoisissa yhdisteissä uraani
ei varastoidu elimistöön samalla tavalla kuin hienojakoinen kiinteä
uraani, joten säteilyannoksen kohoaminen ei mielestäni ole ensisijainen
riski.
Antti Heikkilä
Antti.H...@helsinki.fi
Kalle Rantanen
> monipuolisuus.
Älä valita, normaaliin tasoon verrattuna uutisointi oli ensiluokkaista.
Normaalitasolla olisi ilmoitettu NATOn käyttäneen ydinaseita.
--
Kalle Rantanen <tomc...@sci.fi>
<http://www.sci.fi/~tomcat14/>
"Sota ei säästä rohkeaa, vaan pelkurin."
- Anekreon
Osmo Ronkanen
Hanni <ha...@laatikko.saunalahti.fi> wrote:
>
>ELi ne ympäristövaikutuksethan johtuvat DU:n myrkyllisyydestä
>raskasmetallina, lieneekö peräti asbestin luokkaa.
Uraani on raskasmetallina n. 20 kertaa lyijyä myrkyllisempää. Lisäksi
riippumatta siitä mitä väitetään kaikki uraanin isotoopit ovat
radioaktiivisia.
Osmo
gal...@kolumbus.fi
wrote:
>"Jari Kotola" <j.ko...@ei.roskaa.kiitos.pointtraining.fi> wrote in message
>> No hienoa toimittajat, hienoa! Tässä taas nähdään uutisoinnin tarkkuus ja
>> monipuolisuus.
>
>Älä valita, normaaliin tasoon verrattuna uutisointi oli ensiluokkaista.
>Normaalitasolla olisi ilmoitettu NATOn käyttäneen ydinaseita.
>
Totta. Näitkö muuten tuon uutisen oheisfilmit? Niissä Apache ampuu
Hellfirejä että siitä lähdetään... Olisivat edes kertoneet *miksi*
tuota köyhdytettyä uraania käytettiin. On muuten aika "naurettavaa"
sanoa että "Nato ampui noin 30 000 uraaniammusta" kun Avenger-tykki
jauhaa niitä aikamoisella vauhdilla (Sen rekyylihän on suurempi kuin
Warthogin moottoreiden työntövoima). Tietenkin 30 000kpl 120mm ammusta
olisi ollut mainitsemisen arvoinen uutinen, mutta kun ammutaan
sarjatulella niin määrätkin ovat suuria.
Tuukka
gal...@kolumbus.fi
<ha...@laatikko.saunalahti.fi> wrote:
>ELi ne ympäristövaikutuksethan johtuvat DU:n myrkyllisyydestä
>raskasmetallina, lieneekö peräti asbestin luokkaa.
>
No, kyllä niihin kuolee myös osuman kautta. On vähän tyhmää sanoa
Naton vaarantaneensa sotilaansa, kun maa oli samalla sodassa... Kai
Nato käyttää tehokkainta mahdollista asetta, sillä muuten omienkin
tappioiden määrä olisi suuri.
Tuukka
Samuli Saarelma
: Uraani on raskasmetallina n. 20 kertaa lyijyä myrkyllisempää. Lisäksi
: riippumatta siitä mitä väitetään kaikki uraanin isotoopit ovat
: radioaktiivisia.
Ei kai täällä ole kukaan muuta väittänytkään. Puoliintumisajat ovat
kuitenkin miljardien vuosien luokkaa, joten kovin jydystä aineesta ei
ole kyse.
Radioaktiivisuudella ei siis terveysvaikutusten kannalta ole siinä
mielessä merkitystä, että kemialliset vaikutukset (raskasmetalli)
ylittävät moninkertaisesti radioaktiivisen säteilyn aiheuttamat
vaikutukset. Niinpä uraanin joutumista kehon sisälle ei kannata pelätä
sen radioaktiivisuuden vaan raskasmetalliuden vuoksi.
Samuli Saarelma
Samuli Saarelma
: Totta. Näitkö muuten tuon uutisen oheisfilmit? Niissä Apache ampuu
: Hellfirejä että siitä lähdetään...
No huh huh tosiaan. Olisivat kyllä saaneet ottaa edes filmiksi
sellaisen, jossa niitä uraanipaukkuja ammuskellaan. Olisi hauska
tietää, millä perusteella Apachet oli valittu, kun niitä ei uskallettu
Kosovon ilmatilaan edes lähettää !
: Olisivat edes kertoneet *miksi* tuota köyhdytettyä uraania
: käytettiin.
Tuo lienee jokaisen tiedossa. Miksiköhän sodassa aseita käytetään ?
Olisiko vastustajan aseiden ja miehistön tuhoamiseen ?
: On muuten aika "naurettavaa"
: sanoa että "Nato ampui noin 30 000 uraaniammusta"
Totta. Paljon järkevämpää olisi kertoa montako tonnia sitä uraania on
maastoon levitetty ja verrata sitä esimerkiksi Romanian kaivoksesta
päässeiden raskasmetallien määrään tai siihen, kuinka vaarallista
uraani on kehon sisälle joutuessaan. Jokin ammusten lukumäärä ei kerro
tavalliselle pulliaiselle yhtikäs mitään.
Voimme kuitenkin arvioida jotain sinne päin. Olen jostain kuullut,
että Avengerin uraaniammus on "Kokis-pullon kokoinen", eli siis 1/3
litraa. Uraanin tiheys on n. 19 kg/l, joten saamme koko uraanimäärän
massaksi 190 000 kg eli 190 tonnia. Tuo vaikuttaisi aika isolta
määrältä raskasmetallia, mutta kuten aiemmin kirjoitin, jos ne
ammukset ovat kokonaisina turpeessa, ei niistä pitäisi juuri haittaa
olla.
: Tietenkin 30 000kpl 120mm ammusta
: olisi ollut mainitsemisen arvoinen uutinen, mutta kun ammutaan
: sarjatulella niin määrätkin ovat suuria.
Kyllä tuosta 30 000 kpl 30mm:n ammuksia tosiaan aikamoinen läjä
uraania tuli. Vertailuna voisi käyttää esimerkiksi sitä, että
ydinreaktoriin ladataan joka vuosi parikymmentä tonnia uraania.
Samuli Saarelma
Antti Heikkila
> maastoon levitetty ja verrata sitä esimerkiksi Romanian kaivoksesta
> päässeiden raskasmetallien määrään tai siihen, kuinka vaarallista
> uraani on kehon sisälle joutuessaan. Jokin ammusten lukumäärä ei kerro
> tavalliselle pulliaiselle yhtikäs mitään.
>
> Voimme kuitenkin arvioida jotain sinne päin. Olen jostain kuullut,
> että Avengerin uraaniammus on "Kokis-pullon kokoinen", eli siis 1/3
> litraa. Uraanin tiheys on n. 19 kg/l, joten saamme koko uraanimäärän
> massaksi 190 000 kg eli 190 tonnia. Tuo vaikuttaisi aika isolta
> määrältä raskasmetallia, mutta kuten aiemmin kirjoitin, jos ne
> ammukset ovat kokonaisina turpeessa, ei niistä pitäisi juuri haittaa
> olla.
Tuskin sentään _uraania_ on coca-cola -pullon kokoista määrää, kyseessähän
on 30 mm kranaatti? hylsyn kanssa ammus voi kyllä olla kokis-pullon
pituinen.
www.fas.org:ista löytyy jonkun verran numerotietoa GAU-8:n DU-ammuksista:
yhdessä kranaatissa on 0.66 lbs (300 g) uraania seostettuna pieneen
määrään titaania (0,75 %) ja kranaatissa on hieman alle millin
alumiinikuori (ilmeisesti helpottamassa käsittelyä ja varastointia).
Persianlahdella ammuttiin 783 514 kpl 30mm DU-kranaatteja, joka tarkoittaa
259 tonnia uraania. Tämän perusteella 30000 30mm ammusta vastaisi n. 9
tonnia DU:ta.
Antti Heikkilä
Antti.H...@helsinki.fi
Osmo Ronkanen
Samuli Saarelma <sre...@cc.hut.fi> wrote:
>
>Radioaktiivisuudella ei siis terveysvaikutusten kannalta ole siinä
>mielessä merkitystä, että kemialliset vaikutukset (raskasmetalli)
>ylittävät moninkertaisesti radioaktiivisen säteilyn aiheuttamat
>vaikutukset.
Toi on, sama kuin sanoisi, että jos minä potkaisisin sinua ensin päähän,
saisin lielä lyödä vatsaan, kun se on niin mitätön seurauksiltaan
päähänpotkuun verrattuna.
Osmo
Mr. Fire
Samuli Saarelma kirjoitti viestissä <8bcgq7$6du$3...@nntp.hut.fi>...
>In sfnet.keskustelu.maanpuolustus gal...@kolumbus.fi wrote:
>
>:
>
>: Olisivat edes kertoneet *miksi* tuota köyhdytettyä uraania
>: käytettiin.
kyljen tai ihan mitä vaan.Rynnäkkökiväärin ammuksellakin voi läpäistä suuria
panssari määriä.ammus osuessaan ja läpäistäessään kohteen kuumenee ja paine
kasvaa niin paljon että tapahtuu "ydinreaktio"
jolloin (huom!köyhdytetty uraani!) vain vähän pölähtää ja lähietäisyydelle
leviää radioaktiivista pölyä joka ei ole hyväksi terveydelle(alkaa yskittää,
voida pahoin ja ihoa rupee polttelemaan)jolloin osuman saanut kohde usein
joudutaan jättämään vain pienen reiän takia(ja säteilyn).
>Tuo lienee jokaisen tiedossa. Miksiköhän sodassa aseita käytetään ?
>Olisiko vastustajan aseiden ja miehistön tuhoamiseen ?
Yksi osuma uraanilla riittää tuhoamaan ajoneuvon kun ajoneuvon.kun taas
tavallisilla saa jauhaa monta lipasta.
>: On muuten aika "naurettavaa"
Samuli Saarelma
Ei vaan se olisi sama, että jos ampuisit minua rynkyllä sarjan
vatsaan, niin saisit sen lisäksi nipistää minua.
Rautalangasta: Päähän potkaisu ja vatsaan lyönti ovat vaikutuksiltaan
suunnilleen samanlaisia. Uraanin vaikutus ihmiseen kemiallisesti on
moninkertainen sen radioaktiivisen säteilyvaikutukseen verrattuna.
Samuli Saarelma
Samuli Saarelma
: Samuli Saarelma kirjoitti viestissä <8bcgq7$6du$3...@nntp.hut.fi>...
:>In sfnet.keskustelu.maanpuolustus gal...@kolumbus.fi wrote:
:>
:>:
:>
:>: Olisivat edes kertoneet *miksi* tuota köyhdytettyä uraania
:>: käytettiin.
: No se on erittäin kovaa ainetta ja se läpäisee helposti panssarivaunun
: kyljen tai ihan mitä vaan.
Uraani ei ole mitenkään erityisen kovaa ainetta. Sen sijaan se on
hyvin tiheää (tiheys 18.9 g/cm^3, vrt. rauta: 7.9 g/cm^3). Jos
kovuudella olisi merkitystä, panssarikranaatit olisi päällystetty
timantilla.
: Rynnäkkökiväärin ammuksellakin voi läpäistä suuria panssari määriä.
Mitä tarkoitat "suuria määriä" -käsitteelläsi ?
: ammus osuessaan ja läpäistäessään kohteen kuumenee ja paine
: kasvaa niin paljon että tapahtuu "ydinreaktio"
Ei todellakaan tapahdu mitään ydinreaktiota.
: jolloin (huom!köyhdytetty uraani!) vain vähän pölähtää ja lähietäisyydelle
: leviää radioaktiivista pölyä
Kuten tässä on tullut jo useaan kertaan mainittua, Kyseinen pöly on
ihmiselle paljon vaarallisempaa raskasmetallisuutensa kuin
radioaktiivisuutensa vuoksi. Radioaktiivisuudella on tietenkin paljon
mukavampi ihmisiä peloitella, koska siitä tulee mieleen heti
Tshernobylit sun muut.
: joka ei ole hyväksi terveydelle(alkaa yskittää,
: voida pahoin ja ihoa rupee polttelemaan)
Mistäs nämä tiedot oikein on otettu ? Kyllä ne sotilaat käsittelevät
uraanikranaatteja siinä missä muitakin. Jos uraani olisi vaarallista
koskettaa iholla, ei niin tehtäisi.
: jolloin osuman saanut kohde usein
: joudutaan jättämään vain pienen reiän takia(ja säteilyn).
Laskepa nyt huviksesi niitä säteilyarvoja. Voin alkutiedoiksi kertoa,
että U238:n puoliintumisaika on 4.5 x 10^9 vuotta.
:>Tuo lienee jokaisen tiedossa. Miksiköhän sodassa aseita käytetään ?
:>Olisiko vastustajan aseiden ja miehistön tuhoamiseen ?
: Yksi osuma uraanilla riittää tuhoamaan ajoneuvon kun ajoneuvon.kun taas
: tavallisilla saa jauhaa monta lipasta.
Oliko tämä tarkoitettu vitsiksi ? Yksi uraaninen alikaliiberiammus
kuorma-autoon ei takuulla aiheuta samanlaista tuhoa kuin vastaava
sirpalekranaatti.
Samuli Saarelma
Hanni
radioaktiivisia? Esim. tritium?
Mikäli olen oikein ymmärtänyt niin uraaniammukset säteilevät suurin piirtein
yhtä paljon kuin peruskallio.
Onpahan joskus haulikonkin patruunoita ladattu uraanilla. Varmaan mahtava
tuli- ja kipinäsuihku, mutta parempi käyttää jonkinlaista hengityssuojainta.
Hintaakin taitaa kertyä hieman.
Osmo Ronkanen <ronk...@cc.helsinki.fi> wrote in message
news:8bb1lt$apc$1...@kruuna.Helsinki.FI...
> In article <8b9r5m$s9f$1...@tron.sci.fi>,
> Hanni <ha...@laatikko.saunalahti.fi> wrote:
> >
> >ELi ne ympäristövaikutuksethan johtuvat DU:n myrkyllisyydestä
> >raskasmetallina, lieneekö peräti asbestin luokkaa.
>
> Uraani on raskasmetallina n. 20 kertaa lyijyä myrkyllisempää. Lisäksi
> riippumatta siitä mitä väitetään kaikki uraanin isotoopit ovat
> radioaktiivisia.
>
> Osmo
>
Antti Heikkila
> Ydinfysiikasta en muista paljon mitään mutta eivätkö kaikki isotoopit ole
> radioaktiivisia? Esim. tritium?
On niitä stabiilejakin isotooppeja, tosin stabiili tarkoittaa lähinnä
sitä, että ko. isotoopin hajoaminen ei tapahdu missään mitattavassa
ajassa. MAOLin taulukkokirjasta pitäisi löytyä isotooppiluettelo, ja
isotooppien stabiiliuden voi helposti suurin piirtein arvioida: kevyelle
alkuaineelle massaluku (protonien ja neutronien määrä) on suurin piirtein
kaksi kertaa protonien lukumäärä (He-4, C-12, Si-28) ja raskaalle
alkuaineelle suhdeluku on suurin piirtein 2,5 (Pb-207). Eli esim. tritium
(H-3) tai radiohiili (C-14) eivät ole stabiileja.
Antti Heikkilä
Antti.H...@helsinki.fi
Samuli Saarelma
: Ydinfysiikasta en muista paljon mitään mutta eivätkö kaikki isotoopit ole
: radioaktiivisia? Esim. tritium?
Eivät. Isotooppi tarkoittaa vain saman alkuaineen erimuotoja. Ero eri
isotooppien välillä on ytimessä olevien neutroonien määrä. Osa
isotoopeista on stabiileja, eli ei siis radioaktiivisia. Esimerkiksi
vedyn isotooppi deuterium on stabiili. Mainitsemasi tritium taas on
radioaktiivinen isotooppi.
: Mikäli olen oikein ymmärtänyt niin uraaniammukset säteilevät suurin piirtein
: yhtä paljon kuin peruskallio.
Kaipa ne nyt vähän enemmän säteilevät, mutta eivät todellakaan niin
paljoa, kuin Osmo on koittanut täällä esittää.
: Onpahan joskus haulikonkin patruunoita ladattu uraanilla. Varmaan mahtava
: tuli- ja kipinäsuihku, mutta parempi käyttää jonkinlaista hengityssuojainta.
: Hintaakin taitaa kertyä hieman.
Veikkaisin, että uraani on kalliimpaa kuin lyijy.
Samuli Saarelma
Mikko Järvikivi
Samuli Saarelma <sre...@cc.hut.fi> wrote in message
news:8bcvv7$20e$2...@nntp.hut.fi...
Jeps.. Kyseessä siis on Uraanin suuri tiheys ja näinollen suuri iskumassa.
Kuitenkin pyytäisin toistamiseen ystävällisesti jatkamaan tätä keskustelua
.maanpuolustus ryhmässä, koska .kemia ryhmään tämä ei enää kuulu.
--
Mikko Järvikivi "You've never been out of college.
mjar...@cc.hut.fi You don't know what it's like out there.
http://www.hut.fi/~mjarviki I've worked in the private sector. They
expect results!"
050-5554865 -Dan Aykroyd in Ghostbusters
Mr. Fire
Samuli Saarelma kirjoitti viestissä <8bcvv7$20e$2...@nntp.hut.fi>...
>:>In sfnet.keskustelu.maanpuolustus gal...@kolumbus.fi wrote:
>:>
>:>:
>:>
>:>: Olisivat edes kertoneet *miksi* tuota köyhdytettyä uraania
>:>: käytettiin.
>: No se on erittäin kovaa ainetta ja se läpäisee helposti panssarivaunun
>: kyljen tai ihan mitä vaan.
>
>Uraani ei ole mitenkään erityisen kovaa ainetta. Sen sijaan se on
>hyvin tiheää (tiheys 18.9 g/cm^3, vrt. rauta: 7.9 g/cm^3). Jos
>kovuudella olisi merkitystä, panssarikranaatit olisi päällystetty
>timantilla.
no okei se on erittäin tiheää ,kova oli väärä ilmaisu
>: Rynnäkkökiväärin ammuksellakin voi läpäistä suuria panssari määriä.
Mitä tarkoitat "suuria määriä" -käsitteelläsi ?rynkyn kudilla se on 10-45mm
>: ammus osuessaan ja läpäistäessään kohteen kuumenee ja paine
>: kasvaa niin paljon että tapahtuu "ydinreaktio"
>
>Ei todellakaan tapahdu mitään ydinreaktiota.
uraani reagoi ja siitä vapautuu ilmaan radioaktiivista säteilyä.en
tarkoittanut mitään hirosimaa
>: jolloin (huom!köyhdytetty uraani!) vain vähän pölähtää ja
lähietäisyydelle
>: leviää radioaktiivista pölyä
>
>Kuten tässä on tullut jo useaan kertaan mainittua, Kyseinen pöly on
>ihmiselle paljon vaarallisempaa raskasmetallisuutensa kuin
>radioaktiivisuutensa vuoksi. Radioaktiivisuudella on tietenkin paljon
>mukavampi ihmisiä peloitella, koska siitä tulee mieleen heti
>Tshernobylit sun muut.
radioaktiivinen pöly on radioaktiivista vaikka se ei paljon säteilisikään
>: joka ei ole hyväksi terveydelle(alkaa yskittää,
>: voida pahoin ja ihoa rupee polttelemaan)
>
>Mistäs nämä tiedot oikein on otettu ? Kyllä ne sotilaat käsittelevät
>uraanikranaatteja siinä missä muitakin. Jos uraani olisi vaarallista
>koskettaa iholla, ei niin tehtäisi.
radioaktiivinen pöly jota muodostuu ammuksen sirpaloiduttua aiheuttaa pahoin
vointia, polttelua iholla ja rupee yskittämään kun sitä on hengitetty.ei se
vaarallista ole jos ammuksia kantaa.
>: jolloin osuman saanut kohde usein
>: joudutaan jättämään vain pienen reiän takia(ja säteilyn).
>
>Laskepa nyt huviksesi niitä säteilyarvoja. Voin alkutiedoiksi kertoa,
>että U238:n puoliintumisaika on 4.5 x 10^9 vuotta.
ei siitä paljoa voi säteilyä odottaa.jos olet joskus kuullut persian lahden
sodassa käytetyn uraani ammuksia niin usalaiset ampu vahingossa omaa
miehistönkuljetus vaunua ja siinä oli lähellä ,että äijät ei yskiny
keuhkojaan pihalle kun koski niin kovasti
>:>Tuo lienee jokaisen tiedossa. Miksiköhän sodassa aseita käytetään ?
>:>Olisiko vastustajan aseiden ja miehistön tuhoamiseen ?
>
>: Yksi osuma uraanilla riittää tuhoamaan ajoneuvon kun ajoneuvon.kun taas
>: tavallisilla saa jauhaa monta lipasta.
no vähän liioteltu.ei se rekkaa tuhoa jos ammus menee pressusta läpi ja
toiselta puolelta ulos.
>Oliko tämä tarkoitettu vitsiksi ? Yksi uraaninen alikaliiberiammus
>kuorma-autoon ei takuulla aiheuta samanlaista tuhoa kuin vastaava
>sirpalekranaatti.
>
>
>Samuli Saarelma
Göran
uraaniammus läpäisee paremmin terästä.
Mutta osaako joku sanoa miten se uraani
siinä asiaa auttaa ?
-g
-----------------------------------------------------
Puhu suomea tai englantia,
mutta älä puhu mainosenglantia !
-----------------------------------------------------
Jari Kotola <j.ko...@ei.roskaa.kiitos.pointtraining.fi> kirjoitti
artikkelissa <8b8nfh$11m$1...@news.kolumbus.fi>...
Hanni
Antti Heikkila <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote in message
news:Pine.OSF.4.20.000323...@rock.helsinki.fi...
> On 23 Mar 2000, Samuli Saarelma wrote:
>
> > maastoon levitetty ja verrata sitä esimerkiksi Romanian kaivoksesta
> > päässeiden raskasmetallien määrään tai siihen, kuinka vaarallista
> > uraani on kehon sisälle joutuessaan. Jokin ammusten lukumäärä ei kerro
> > tavalliselle pulliaiselle yhtikäs mitään.
> >
> > Voimme kuitenkin arvioida jotain sinne päin. Olen jostain kuullut,
> > että Avengerin uraaniammus on "Kokis-pullon kokoinen", eli siis 1/3
> > litraa. Uraanin tiheys on n. 19 kg/l, joten saamme koko uraanimäärän
> > massaksi 190 000 kg eli 190 tonnia. Tuo vaikuttaisi aika isolta
> > määrältä raskasmetallia, mutta kuten aiemmin kirjoitin, jos ne
> > ammukset ovat kokonaisina turpeessa, ei niistä pitäisi juuri haittaa
> > olla.
>
> Tuskin sentään _uraania_ on coca-cola -pullon kokoista määrää, kyseessähän
> on 30 mm kranaatti? hylsyn kanssa ammus voi kyllä olla kokis-pullon
> pituinen.
Ei kranaatti vaan ammus. 30mm HEI eli sirpalesytytyskranaatti painanee
350-360g,
Mikko Järvikivi
Mr. Fire <mikko...@oppilas.luumaki.fi> wrote in message
news:8bdk2f$a6n$1...@tron.sci.fi...
Siis uskomatonta saivartelua. Ei tämä kuulu enää kumpaankaan ryhmään mutta
niin pahaa mutua on tässä jutussa että pakko on hieman yrittää oikoa.
> no okei se on erittäin tiheää ,kova oli väärä ilmaisu
Aivan, elikkä tiheys ja kovuus ovat kaksi aivan eri asiaa.
> Mitä tarkoitat "suuria määriä" -käsitteelläsi ?rynkyn kudilla se on
10-45mm
Ei läpäise kyllä 7.62:nen 45mm panssaria sitten millään, ei edes lähelle.
> uraani reagoi ja siitä vapautuu ilmaan radioaktiivista säteilyä.en
> tarkoittanut mitään hirosimaa
No kun ei... se uraani ei reagoi siinä mihinkään. Ainoa mahdollisuus on
että iskun tuottama voimakas lämpeneminen aiheuttaa uraanissa molekyylin
sisäisien värähtelyjen määrää ja näinollen teoreettisesti saattaa virittää
molekyylin elektroneja korkeammille energiatasoille jotka purkautuessaan
emittoivat säteilyä, mutta radioaktiivisesta ja haitallisesta säteilystä ei
ole kyse. Missään nimessä ei puhuta minkään sortin ydinreaktioista.
> radioaktiivinen pöly on radioaktiivista vaikka se ei paljon säteilisikään
Heh, mielenkiintoinen paradoksi ;-)
> radioaktiivinen pöly jota muodostuu ammuksen sirpaloiduttua aiheuttaa
pahoin
> vointia, polttelua iholla ja rupee yskittämään kun sitä on hengitetty.ei
se
> vaarallista ole jos ammuksia kantaa.
Edelleen oireet aiheutuvat aika varmasti metallin ominaisuuksista, ei
mitättömästä säteilymäärästä mitä köyhdytetystä uraanista säteilee.
> no vähän liioteltu.ei se rekkaa tuhoa jos ammus menee pressusta läpi ja
> toiselta puolelta ulos.
Ja siis ei, ei ja ei vielä kerran. Siis uraaniammus ei todellakaan ole
mikään räjähtävä luoti tai mitään sinneppäin. Uraania käytetään vain ja
ainoastaan sen korkean tiheyden ja näinollen suuren massan/tilavuus
johdosta. Tämä mahdollistaa iskumassan kasvamisen ja näinollen
panssarinläpäisykyky suurenee huomattavasti. Toki tähän voitaisiin käyttää
myös muita erittäin raskaita metalleja kuten lyijyä tai kultaa, mutta
ensimäínen on luonnossa vielä uraaniakin haitallisempaa, vaikka ei
säteilekkään ja jälkimmäisen käyttämättäjättämisen syytä tuskin tarvitsee
selittää...
Follarit vaikka huuhaaseen...
Timo Ääritalo
> uraaniammus läpäisee paremmin terästä.
>
> Mutta osaako joku sanoa miten se uraani
> siinä asiaa auttaa ?
Se lisää kineettistä energiaa. Eli tuon voisi kyllä korvata jollain vielä
tiheämmällä aineella. Siis jos se olisi halvempaa...
Timo
Perttu Permi
> Mr. Fire <mikko...@oppilas.luumaki.fi> wrote in message
> news:8bdk2f$a6n$1...@tron.sci.fi...
>
> Siis uskomatonta saivartelua. Ei tämä kuulu enää kumpaankaan ryhmään mutta
> niin pahaa mutua on tässä jutussa että pakko on hieman yrittää oikoa.
>
> > no okei se on erittäin tiheää ,kova oli väärä ilmaisu
>
> Aivan, elikkä tiheys ja kovuus ovat kaksi aivan eri asiaa.
Aivan. Aine on 2.5 kertaa tiheämpää kuin teräs.
> > uraani reagoi ja siitä vapautuu ilmaan radioaktiivista säteilyä.en
> > tarkoittanut mitään hirosimaa
>
> No kun ei... se uraani ei reagoi siinä mihinkään. Ainoa mahdollisuus on
> että iskun tuottama voimakas lämpeneminen aiheuttaa uraanissa molekyylin
> sisäisien värähtelyjen määrää ja näinollen teoreettisesti saattaa virittää
> molekyylin elektroneja korkeammille energiatasoille jotka purkautuessaan
> emittoivat säteilyä, mutta radioaktiivisesta ja haitallisesta säteilystä ei
> ole kyse. Missään nimessä ei puhuta minkään sortin ydinreaktioista.
Köyhdytetystä uraanista tehty ammus tunkeutuu panssarin läpi kai hieman
polttoleikkausliekin tavoin. Sytyttää/räjäyttää tankista leijuvat
diesel-höyryt eli miehistölle tulee aika lämmin. Referenssi:
http://www.antenna.nl/wise/uranium/dedg.html
Onhan tuo muutenkin 'hyödyllisempää' käyttää köyhdytettyä uraania
aseisiin kuin haudata se peruskallioon. Siitä tuo 'köyhdytetty'
-nimi lienee peräisin. Eli siis sitä saadaan ydinvoimateollisuudelta
ihan 'hakekaa pois' -hintaan.
Perttu Permi
Research Scientist
Institute of Biotechnology/NMR-laboratory, Univ. of Helsinki
e-mail: Perttu...@helsinki.fi
Hanni
Mikko Järvikivi <mjar...@cc.hut.fi> wrote in message
news:8be59a$2dcdo$1...@midnight.cs.hut.fi...
> > Mitä tarkoitat "suuria määriä" -käsitteelläsi ?rynkyn kudilla se on
> 10-45mm
>
> Ei läpäise kyllä 7.62:nen 45mm panssaria sitten millään, ei edes lähelle.
>
Peulalosääntönä kiväärin luoti läpäisee suurinpiirtein kaliiperinsa verran
panssariterästä, ehkäpä vielä 100 metrin etäisyydeltä 0 asteen
kulmassa(kohtisuoraan). Panssariluoti taas voi läpäistä kaksi kertaa
kaliiperinsa, alikaliiperiluoti jopa neljä kertaa tämän.
7,62x39 rynkynpati on kaliiperiinsa nähden hidas ja kevut, eli sillä ei
voida päästä näihin arvoihin.
>
> Ja siis ei, ei ja ei vielä kerran. Siis uraaniammus ei todellakaan ole
> mikään räjähtävä luoti tai mitään sinneppäin. Uraania käytetään vain ja
> ainoastaan sen korkean tiheyden ja näinollen suuren massan/tilavuus
> johdosta. Tämä mahdollistaa iskumassan kasvamisen ja näinollen
> panssarinläpäisykyky suurenee huomattavasti. Toki tähän voitaisiin käyttää
> myös muita erittäin raskaita metalleja kuten lyijyä tai kultaa, mutta
> ensimäínen on luonnossa vielä uraaniakin haitallisempaa, vaikka ei
> säteilekkään ja jälkimmäisen käyttämättäjättämisen syytä tuskin tarvitsee
> selittää...
>
Lyijy on sangen pehmeää, koht. hitaillakin nopeuksilla (muutama sata m/s) se
käyttäytyy käytännössä kuin neste. Kultakaan ei ole yhtään parempi. Uraani
ja volframi kestävät paremmin korkeammatkin iskunopeudet, joita teräskään ei
kestä hajoamatta.
Osmo Ronkanen
Mikko Järvikivi <mjar...@cc.hut.fi> wrote:
>
>Ja siis ei, ei ja ei vielä kerran. Siis uraaniammus ei todellakaan ole
>mikään räjähtävä luoti tai mitään sinneppäin. Uraania käytetään vain ja
>ainoastaan sen korkean tiheyden ja näinollen suuren massan/tilavuus
>johdosta. Tämä mahdollistaa iskumassan kasvamisen ja näinollen
>panssarinläpäisykyky suurenee huomattavasti. Toki tähän voitaisiin käyttää
>myös muita erittäin raskaita metalleja kuten lyijyä tai kultaa, mutta
>ensimäínen on luonnossa vielä uraaniakin haitallisempaa, vaikka ei
>säteilekkään ja jälkimmäisen käyttämättäjättämisen syytä tuskin tarvitsee
>selittää...
Tossa on ainakin kolme virhettä. Ensinnäkin lyijy ei ole erittäin
raskas, sen tiheys on 11.4, kun uraanin on 19.0. Toiseksi lyijy on
pehmeä ja siksi hyvin huono panssarin läpäisyssä. Tavallisissa
luodeissakin käytetään terässydäntä, jos halutaan vähänkin parempaa
läpäisyä. Kolmanneksi lyijy ei ole haitallisuudessaan lähellekään
uraaniin verrattavissa, ja tässä puhun kemiallisista ominaisuuksista.
Osmo
Matti Laine
Mitenkä se nyt on - Patruuna, hylsy, luoti.
Eli onko ammus yleisnimi ja luoti varsinainen räjähtämätön osa joka
kiitää kohteeseen?
Tapsa
> Köyhdytetystä uraanista tehty ammus tunkeutuu panssarin läpi kai hieman
> polttoleikkausliekin tavoin. Sytyttää/räjäyttää tankista leijuvat
> diesel-höyryt eli miehistölle tulee aika lämmin. Referenssi:
Miten se syttyy polttoleikkausliekiksi, tietääkseni panssariammuksen
läpäisykyky riippuu kahdesta tekijästä, ammuksen nopeudesta ha
poikkipintakuormituksesta (ammuksen paino /poikkipinnalla), eli mitä
painavampi pienemmän pinta-alan omaava ammus mitä suuremmalla nopeudella
kohtaa panssarin, sen parempi on läpäisykyky, mutta tietääkseni uraani ei
höyrysty eikä muutu polttoleikkausliekiksi vaan on tarpeeksi painavaa
läpäisyn lisäämiseksi
Tapsa
Tapsa
Göran <a0ej...@hotmail.com> kirjoitti artikkelissa
> uraaniammus läpäisee paremmin terästä.
>
> Mutta osaako joku sanoa miten se uraani
> siinä asiaa auttaa ?
voidaan tehdä pienen pinta-alan omaava painava ammus jonka nopeus on suuri,
jolloin läpäisykyky paranee
Tapsa
Mikko Järvikivi
> Tossa on ainakin kolme virhettä. Ensinnäkin lyijy ei ole erittäin
> raskas, sen tiheys on 11.4, kun uraanin on 19.0. Toiseksi lyijy on
> pehmeä ja siksi hyvin huono panssarin läpäisyssä. Tavallisissa
> luodeissakin käytetään terässydäntä, jos halutaan vähänkin parempaa
> läpäisyä. Kolmanneksi lyijy ei ole haitallisuudessaan lähellekään
> uraaniin verrattavissa, ja tässä puhun kemiallisista ominaisuuksista.
1. Lyijy lasketaan tiheytensä puolesta raskaimpiin alkuaineisiin. Uraani ja
kulta toki ovat tiheydeltään yli 1,5 kertaisia (uraanin ollessa raskain
stabiiliksi luettava alkuaine) , mutta poikkeuksellisen raskaasta metallista
puhutaan kuitenkin, jos ei oteta harvinaisia raskaita maametalleja mukaan,
joiden käyttö olisi taloudellisesti täysin järjetöntä.
2. Kovuus ei ole avainsana panssarinläpäisyssä, koska iskusta metalli
todellakin nesteytyneenä painuu panssarin läpi. Myöskään uraani ei ole
metallina mitenkään erityisen kovaa.
3 Lyijy _ON_ erittäin vaarallinen aine kemiallisesti siinä missä Uraanikin.
Molemmat ovat raskasmetalleina ihmiskehoon kertyessään erittäin haitallisia
sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Lyijy jopa välittyy elimistöön
paremmin kuin Uraani. Uraanin säteilystä johtuva terveydellinen haitta on
edelleen aivan marginaalinen verrattuna kemialliseen haittaan. Jos itselläsi
on enemmän tietoa lyijyn ja uraanin vaikutuksesta ihmisen
ruumiintoimintoihin ja ennenkaikkea vertailutietoa tästä, niin kerro toki.
Tämä siis kemistin näkökannasta katsottuna. Uraanin ja lyijyn haittojen
vertailu on lähinnä samaa luokkaa kuin katsoa kummalla tulee isompi pipi,
Moralla vai Fiskarsilla...
Silvennoinen Sami
: 1. Lyijy lasketaan tiheytensä puolesta raskaimpiin alkuaineisiin. Uraani ja
: kulta toki ovat tiheydeltään yli 1,5 kertaisia (uraanin ollessa raskain
: stabiiliksi luettava alkuaine)
no ohoh, eivätkö volframi, kulta, platina, iridium ja osmium ole
mielestäsi stabiileja?
(siis jos raskaudella tässä tarkoitit tiheyttä etkä massalukua)
<zam>
Antti Heikkila
Uraani hapettuu kiivaasti (pyroforisuus), etenkin hienojakoisena jauheena
mutta myös tilanteessa, jossa uraaniammus on läpäissyt panssarin. Tein
hieman karkeita laskelmia 30mm DU-panssarikranaatin sisältämän
uraanin (n. 300 g) perusteella:
uraanin ainemäärä = 1,26 mol
reaktioyhtälö: U + O2 => UO2
kulutetun hapen tilavuus ntp-oloissa = 28 l
vastaava ilmatilavuus = 140 l
Uraanidioksidin muodostumisentalpia = -1085 kJ /mol
Vapautuva energia (300 g Uraania) = 1370 kJ
Eli 30mm kranaatin uraanin palaminen UO2:ksi vapauttaa paljon energiaa,
mutta sen vapautumiseksi uraanin täytyy kuluttaa kaikki happi 140 litrasta
ilmaa. Olen hyvin varma siitä, että tämä vie ainakin kertaluokkaa enemmän
aikaa kuin panssarin läpäiseminen, joten uraanin pyroforisuus ei paranna
sen kykyä läpäistä panssaria, vaan aikaansaa tulipaloja ym. ikävää
panssarin läpäistyään. 1,4 megajoulea lämpöenergiaa on muuten todella
paljon, jos sitä vertaa esim. uraanin lämpökapasiteettiin 25
celsiusasteessa (0,116 J g-1 K-1), eli 0,116 joulea kuumentaa yhtä
uraanigrammaa yhden asteen.
Antti Heikkilä
Antti.H...@helsinki.fi
Osmo Ronkanen
Mikko Järvikivi <mjar...@cc.hut.fi> wrote:
>
>1. Lyijy lasketaan tiheytensä puolesta raskaimpiin alkuaineisiin. Uraani ja
>kulta toki ovat tiheydeltään yli 1,5 kertaisia (uraanin ollessa raskain
>puhutaan kuitenkin, jos ei oteta harvinaisia raskaita maametalleja mukaan,
>joiden käyttö olisi taloudellisesti täysin järjetöntä.
Ero uraanin ja lyijyn välillä on paljon suurempi kuin lyijyn ja raudan.
En tiedä minkä ihmeen luokituksen olet itsellesi luonut, että saat
lyijyn ja uraanin samaan kastiin ja raudan eri kastiin.
>2. Kovuus ei ole avainsana panssarinläpäisyssä, koska iskusta metalli
>todellakin nesteytyneenä painuu panssarin läpi. Myöskään uraani ei ole
>metallina mitenkään erityisen kovaa.
Miten ihmeessä se ammus nesteytyy???? Nesteytyvätkö normaalitkin
luodit?
Uraani on lyijyä kovempaa, lisäksi se koneistettaessa koverttuu. LIsäksi
kovettamioseen voidaan käyttää seoksia, esim. 0.5% hiiltä tekee ihmeiutä
raudan pehmeydelle.
>3 Lyijy _ON_ erittäin vaarallinen aine kemiallisesti siinä missä Uraanikin.
Uraani on huomattavasti myrkyllisempää, olen lukenut että ero on n. 20
kertainen. Aineita todellakaan ei voi verrata toisiinsa.
>Molemmat ovat raskasmetalleina ihmiskehoon kertyessään erittäin haitallisia
>sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Lyijy jopa välittyy elimistöön
>paremmin kuin Uraani. Uraanin säteilystä johtuva terveydellinen haitta on
>edelleen aivan marginaalinen verrattuna kemialliseen haittaan. Jos itselläsi
>on enemmän tietoa lyijyn ja uraanin vaikutuksesta ihmisen
>ruumiintoimintoihin ja ennenkaikkea vertailutietoa tästä, niin kerro toki.
>Tämä siis kemistin näkökannasta katsottuna. Uraanin ja lyijyn haittojen
>vertailu on lähinnä samaa luokkaa kuin katsoa kummalla tulee isompi pipi,
>Moralla vai Fiskarsilla...
Ei kun ... samuraimiekalla vai sveitsiläisellä linkkarilla.
Uudenvuoden "tinat" on käsittääkseni lähes puhdasta lyijyä. Antaisitko
itse lapsesi valaa uudenvuoden uraaneja?
Osmo
Jussi Saari
>
> Uraani on huomattavasti myrkyllisempää, olen lukenut että ero on n. 20
> kertainen. Aineita todellakaan ei voi verrata toisiinsa.
Pelkka LD50-annosten vertailu ei kuitenkaan anna kovin
totuudenmukaista kuvaa aineiden myrkyllisyydesta, koska lyijy on
huomattavasti liukoisempaa ja paatyy esim. maastosta paljon herkemmin
ravintoketjuun ja/tai ihmisiin kuin uraani. Uraanin heikon liukoisuuden
takia myos se, miten sen uraanin elimistoosi saat on oleellista, eli
esim. ruuansulatuskanavasta uraani menee suurelta osin lapi, lyijy taas
imeytyy. Samaten heikko liukoisuus aiheuttaa uraanin kohdalla sen, etta
saadun uraanimaaran kokonaispinta-alalla on merkitysta: sama massa
suurina hiukkasina ei ole laheskaan yhta vaarallista kuin 0,1um
partikkeleina hengitetty poly.
> Uudenvuoden "tinat" on käsittääkseni lähes puhdasta lyijyä. Antaisitko
> itse lapsesi valaa uudenvuoden uraaneja?
Melkeinpa mieluummin kuin uudenvuoden lyijyt, tosin noilla maarilla
kerran vuodessa ei ole taida olla juurikaan merkitysta.
Jussi
Mikko Järvikivi
Silvennoinen Sami <z...@cc.tut.fi> wrote in message
news:8bh2s9$ktv$1...@baker.cc.tut.fi...
> In sfnet.tiede.kemia "Mikko Järvikivi" <mjar...@cc.hut.fi> wrote:
>
> : 1. Lyijy lasketaan tiheytensä puolesta raskaimpiin alkuaineisiin. Uraani
ja
> : kulta toki ovat tiheydeltään yli 1,5 kertaisia (uraanin ollessa raskain
> : stabiiliksi luettava alkuaine)
>
> mielestäsi stabiileja?
>
> (siis jos raskaudella tässä tarkoitit tiheyttä etkä massalukua)
Luonnollisesti massalukua, pahoittelen epäselvää sanamuotoa. Koko lauseessa
ei juuri näytä näin selvinpäin päivällä luettuna olevan järkeä. Uraani siis
on massaluvultaan suurin alkuaine joka luetaan stabiiliksi.
Mikko Järvikivi
> Miten ihmeessä se ammus nesteytyy???? Nesteytyvätkö normaalitkin
> luodit?
No tämän vedin suoraan muistista armeija koulutuksen luennoilta kun
iskumassasta panssarinläpäisyssä puhuttiin. Eli tieto voi todella olla
hyödytöntä vailla kunnon perusteluita olevaa paskaa niinkuin 99% muustakin
ko. laitoksessa oppimastani. Mielenkiintoiseen pointtiin tässä kyllä
päästään kun aletaan miettiä uraanin voimakasta iskua panssaripintaan,
liikkeen nopeaa hidastumista ja kineettisen energian muuttumista varmasti
suurilta osin lämpöenergiaksi. Ei mahdoton yhtälö kyllä tuo sulaminenkaan,
mutta en kyllä tuota rupea huvikseni laskemaan, ei niin paljoa kiinnosta.
Lisäksi puuttuu esimerkkiä varten data siitä mikä on ammuksen massa,
panssarin paksuus ja ammuksen lentonopeus, joten alkuparametritkin ovat
hukassa.
> Uraani on lyijyä kovempaa, lisäksi se koneistettaessa koverttuu. LIsäksi
> kovettamioseen voidaan käyttää seoksia, esim. 0.5% hiiltä tekee ihmeiutä
> raudan pehmeydelle.
No seokset ovat sitten aivan eri asia. Puhutaan raudasta ja teräksestä
sitten erikseen (joo ja teräksessä on myös muita komponentteja hiilen
lisäksi, mutta ei saivarrelle ikuisuuksia).
> >3 Lyijy _ON_ erittäin vaarallinen aine kemiallisesti siinä missä
Uraanikin.
>
> Uraani on huomattavasti myrkyllisempää, olen lukenut että ero on n. 20
> kertainen. Aineita todellakaan ei voi verrata toisiinsa.
Mielenkiintoinen luku. Tosin ilman viitettä tämä tieto on aivan täyttä
mutua, saisitko jostain tuon tietolähteen tännekkin. Joo ja jos kyseessä on
Clancy niin unohda koko juttu ;-) Ja millä mittarilla tuo on mitattu? LD 50
arvo ei ainakaan itseäni enää vakuuta, vaan suurempi luku kertoo todellisen
asianlaidan.
> >Tämä siis kemistin näkökannasta katsottuna. Uraanin ja lyijyn haittojen
> >vertailu on lähinnä samaa luokkaa kuin katsoa kummalla tulee isompi pipi,
> >Moralla vai Fiskarsilla...
>
> Ei kun ... samuraimiekalla vai sveitsiläisellä linkkarilla.
>
> Uudenvuoden "tinat" on käsittääkseni lähes puhdasta lyijyä. Antaisitko
> itse lapsesi valaa uudenvuoden uraaneja?
No toki varmasti itsekkin miettisin kaksi kertaa ennenkuin alkaisin uraania
käsittelemään ja miten sen tekisin, mutta tässä on nyt isoja eroja käytännön
ja teorian välillä. Miettisin kuitenkin kaksi kertaa missä säilyttäisin
uudenvuodentinoja, sillä pikkulapsen suuhun päätyessään imeskeltäväksi lyijy
on todella vaarallinen aine. Mielenkiintoinen kysymys onkin että miten
uraani reagoi veden kanssa, tai pikemminkin millaisia yhdisteitä ja
millaisilla liukoisuuksilla saadaan. Mikä uraanin todellinen vaikutus
maaperässä on esim pohjaveden kannalta? Uraani on toistaiseksi vain saanut
aikaan keskustelua sen vaaroista ilman sen suurempia kirjattuja myrkytyksiä,
lyijy sensijaan on eniten tuetun teorian mukaan syy Rooman valtakunnan
kaatumiseen ;-) (esimerkkilähde: Rayner-Canham, Descriptive Inorganic
Chemistry). Myös lyijyn ampuminen luontoon esim Suomessa on kielletty. Tosin
eipä uraania varmaan monen haulikon haulit ole olleetkaan...
kotikäytön kannalta tämä spekulointi onkin täysin turhaa. Lyijy on erittäin
haitallista, samoin Uraani, mutta Osmium tappaa talossa ja puutarhassa jo
pieninä pitoisuuksina ja Plutonium taatusti saa aikaan pahempia
säteilyongelmia, mutta eipä näihin joka päivä törmää (no osmiumiin itse
törmään laboratoriossa, mutta se on poikkeus).
Sylvester DeNusso
Osmo Ronkanen <ronk...@cc.helsinki.fi> kirjoitti
viestissä:8bi2lq$qfu$1...@kruuna.Helsinki.FI...
> Uraani on lyijyä kovempaa, lisäksi se koneistettaessa koverttuu. LIsäksi
> kovettamioseen voidaan käyttää seoksia, esim. 0.5% hiiltä tekee ihmeiutä
> raudan pehmeydelle.
Tarkennus, hiili ei todellakaan ole mikaan raudan seosaine, vaikka sitä
raudassa aina esiintyykin. Raudassa ja teräksessä on aina hiiltä ja
hiilipitoisuuden laskiessa alle kahden prosentin aletaan rautaa kutsumaan
teräkseksi. Teräksen seosaineista voisi mainita nyt ainakin kromin, joka
lisää lujuutta. Tosin ei voi meikälaisen tiedoilla lähteä edes arvailemaan,
että mitä ja kuinka paljon ne pistävät eri seosaineita esimerkiksi
panssarointiin :-)
Sylvester DeNusso
Mikko Järvikivi <mjar...@cc.hut.fi> kirjoitti
viestissä:8bibn6$2a71n$1...@midnight.cs.hut.fi...
> ko. laitoksessa oppimastani. Mielenkiintoiseen pointtiin tässä kyllä
> päästään kun aletaan miettiä uraanin voimakasta iskua panssaripintaan,
> liikkeen nopeaa hidastumista ja kineettisen energian muuttumista varmasti
> suurilta osin lämpöenergiaksi.
Kyllä se energia taitaa suurimmaksi osaksi kulua muodonmuutoksiin, elikkä
siihen että panssariin tulee reikä.
Mr. Fire
Tää uraani ammus keskustelu ei edes kuulu tänne vaan ihan jonnekkin
muualle,lopetetaan tää keskustelu täällä jooko?
Osmo Ronkanen
Mikko Järvikivi <mjar...@cc.hut.fi> wrote:
>
>Luonnollisesti massalukua, pahoittelen epäselvää sanamuotoa. Koko lauseessa
>ei juuri näytä näin selvinpäin päivällä luettuna olevan järkeä. Uraani siis
>on massaluvultaan suurin alkuaine joka luetaan stabiiliksi.
Mitä tarkoitat stabiliudella? Plutoniumin (PU-239) puoliutumisaika on
24000 vuotta, joten ihmisen perspektiivistä se on hyvin stabiilia.
Geologiset aikakaudet sitten on eri asia.
Osmo
Mikko Järvikivi
Itse tarkoitan rajaa, joka deskriptiivisessa kemiassa on rajana stabiilin
aineen määritelmälle. IUPAC tai vastaava lienee päätöksen tehnyt, sillä
johonkin raja on vedettävä.
Mikko Sippola
Mr. Fire kirjoitti viestissä <8bdk2f$a6n$1...@tron.sci.fi>...
>
>
>
>Mitä tarkoitat "suuria määriä" -käsitteelläsi ?rynkyn kudilla se on 10-45mm
>
>
>
Normaali kokovaippa luoti läpäisee terästä 2* luodin halkaisija.
Wolframi sydämmistä panssariluotia käytettäessä tämän voi vielä kertoa
kahdella eli rynkyllä 4*7.62 mm = n. 30 mm
Osmo Ronkanen
>> In article <8bgr43$2b1gi$1...@midnight.cs.hut.fi>,
>> Mikko Järvikivi <mjar...@cc.hut.fi> wrote:
>
>> Miten ihmeessä se ammus nesteytyy???? Nesteytyvätkö normaalitkin
>> luodit?
>
>No tämän vedin suoraan muistista armeija koulutuksen luennoilta kun
>iskumassasta panssarinläpäisyssä puhuttiin. Eli tieto voi todella olla
>hyödytöntä vailla kunnon perusteluita olevaa paskaa niinkuin 99% muustakin
>päästään kun aletaan miettiä uraanin voimakasta iskua panssaripintaan,
>liikkeen nopeaa hidastumista ja kineettisen energian muuttumista varmasti
>mutta en kyllä tuota rupea huvikseni laskemaan, ei niin paljoa kiinnosta.
>Lisäksi puuttuu esimerkkiä varten data siitä mikä on ammuksen massa,
>panssarin paksuus ja ammuksen lentonopeus, joten alkuparametritkin ovat
>hukassa.
Nykyään niihen ei uskota. Onteloammuksissa on jotain mielipide-eroja
siitä onko kyseessä metallisuihku vai tanko, mutta penetraattoreissa ei
tollaista ole.
>
>> Uraani on lyijyä kovempaa, lisäksi se koneistettaessa koverttuu. LIsäksi
>> kovettamioseen voidaan käyttää seoksia, esim. 0.5% hiiltä tekee ihmeiutä
>> raudan pehmeydelle.
>
>No seokset ovat sitten aivan eri asia. Puhutaan raudasta ja teräksestä
>sitten erikseen (joo ja teräksessä on myös muita komponentteja hiilen
>lisäksi, mutta ei saivarrelle ikuisuuksia).
Teräkselle on sen tärkeyden takia otettu oma nimi, mutta aina ei
metalliseoksille välttämättä oteta omaa nimeä. Tyypillsimpiä on
jalometallit, joita lähes aina käytetään seoksina.
>
>> >3 Lyijy _ON_ erittäin vaarallinen aine kemiallisesti siinä missä
>Uraanikin.
>>
>> Uraani on huomattavasti myrkyllisempää, olen lukenut että ero on n. 20
>> kertainen. Aineita todellakaan ei voi verrata toisiinsa.
>
>Mielenkiintoinen luku. Tosin ilman viitettä tämä tieto on aivan täyttä
>mutua, saisitko jostain tuon tietolähteen tännekkin.
En ottanut lähdettä ylös. Saatan ehkä joskus ottaa, jos liikun Terkossa
päin.
> Joo ja jos kyseessä on
>Clancy niin unohda koko juttu ;-)
Oliko toi joku vitsi. Kyse luonnollisesti oli lääketieteellisestä
artikkelista.
>>
>> Uudenvuoden "tinat" on käsittääkseni lähes puhdasta lyijyä. Antaisitko
>> itse lapsesi valaa uudenvuoden uraaneja?
>
>No toki varmasti itsekkin miettisin kaksi kertaa ennenkuin alkaisin uraania
>käsittelemään ja miten sen tekisin, mutta tässä on nyt isoja eroja käytännön
>ja teorian välillä. Miettisin kuitenkin kaksi kertaa missä säilyttäisin
>uudenvuodentinoja, sillä pikkulapsen suuhun päätyessään imeskeltäväksi lyijy
>on todella vaarallinen aine.
Jatkuvassa altiustumisessa se on vaarallinen, mutta yksittäisessä
altistumisessa se ei kovin baarallinen ole.
> Mielenkiintoinen kysymys onkin että miten
>uraani reagoi veden kanssa, tai pikemminkin millaisia yhdisteitä ja
>millaisilla liukoisuuksilla saadaan. Mikä uraanin todellinen vaikutus
>maaperässä on esim pohjaveden kannalta? Uraani on toistaiseksi vain saanut
>aikaan keskustelua sen vaaroista ilman sen suurempia kirjattuja myrkytyksiä,
>lyijy sensijaan on eniten tuetun teorian mukaan syy Rooman valtakunnan
>kaatumiseen ;-) (esimerkkilähde: Rayner-Canham, Descriptive Inorganic
>Chemistry).
Toi on lähinnä vitsi. Ennen tätä vuosisataa lyijy oli yleisin
vesijohdotoihin käytetty materiaali. Jokainen imperiumi kaatuu joskus,
ei siihen tarvi mitään tollaista ihmesyytä keksiä.
> Myös lyijyn ampuminen luontoon esim Suomessa on kielletty. Tosin
>eipä uraania varmaan monen haulikon haulit ole olleetkaan...
Miten niin? Tiettyjen lintujen metsästyksessä lyijyhaulit on
kielletty. Tämä siksi että linnut syövät hauleja.
>
>kotikäytön kannalta tämä spekulointi onkin täysin turhaa. Lyijy on erittäin
>haitallista, samoin Uraani, mutta Osmium tappaa talossa ja puutarhassa jo
>pieninä pitoisuuksina ja Plutonium taatusti saa aikaan pahempia
>säteilyongelmia, mutta eipä näihin joka päivä törmää (no osmiumiin itse
>törmään laboratoriossa, mutta se on poikkeus).
>
Lyijy on haitallinen aine, mutta uraani on myrkky.
Osmo
Osmo Ronkanen
Jussi Saari <Jussi...@mail.lut.fi> wrote:
>Osmo Ronkanen wrote:
>>
>> Uraani on huomattavasti myrkyllisempää, olen lukenut että ero on n. 20
>> kertainen. Aineita todellakaan ei voi verrata toisiinsa.
>
>totuudenmukaista kuvaa aineiden myrkyllisyydesta, koska lyijy on
>huomattavasti liukoisempaa ja paatyy esim. maastosta paljon herkemmin
>ravintoketjuun ja/tai ihmisiin kuin uraani.
Lyijy nimenomaan liukenee heikosti. Siksi sitä on käytety vesijohdoissa.
> Uraanin heikon liukoisuuden
>takia myos se, miten sen uraanin elimistoosi saat on oleellista, eli
>esim. ruuansulatuskanavasta uraani menee suurelta osin lapi, lyijy taas
>imeytyy. Samaten heikko liukoisuus aiheuttaa uraanin kohdalla sen, etta
>saadun uraanimaaran kokonaispinta-alalla on merkitysta: sama massa
>suurina hiukkasina ei ole laheskaan yhta vaarallista kuin 0,1um
>partikkeleina hengitetty poly.
>
>
>> Uudenvuoden "tinat" on käsittääkseni lähes puhdasta lyijyä. Antaisitko
>> itse lapsesi valaa uudenvuoden uraaneja?
>
> Melkeinpa mieluummin kuin uudenvuoden lyijyt, tosin noilla maarilla
>kerran vuodessa ei ole taida olla juurikaan merkitysta.
Tossa menee jo uraaniammusten puolustely järjettömyyksiin. Puhe on
halpaa.
Osmo
Hanni
tähän ulkomaankielisiäkin termejä helpottamaan eri lähteiden selaamista).
Kranaatti taas on räjähtävä ammus, kuten sirpalekranaatti (e. HE,
high-explosive (fragmentation), panssarikranaati (APHE ie. armour piercing
HE, ontelokranaatti (HEAT, HE anti-tank).
Lähinnä kiväärikaliiperiset aseet (kaliiperi alle 20mm) ampuvat luoteja.
Myös räjähtäviä luotejakin on, mutta näistä ei puhuta kranaatteina.
Tykit eli 20mm ja järeämmät ampuvat tavallisemmin kranaatteja ja ammuksia.
Eli panssariammus ei sisällä räjähdysainetta vaikkakin siinä voi olla
perässä valojuovakapseli ja/tai kärjessä sytytysmassaa tarkoituksena
sytyttää esim. höyrystynyt polttoaine säiliöön osuessaan. Tällöin on
kyseessä panssarivalojuova- tai panssarisytytysvalojuova-ammus (huh mikä
yhdyssana). Savukranaatitikin ovat pikemminkin savuammuksia, mutta
fosforikranaatit sisältävät tavallisesti pienen räjähdydpanoksen jonka
tarkoituksena on levittää fosfori osumapisteen ympäristöön.
A-10 rynnäkkökoneen GAU-8-tykistään ampuma 30mm ampumatarvike käsittää
sirpalesytytyskranaatteja panssaroimattomia maaleja vastaan sekä
köyhdytetystä uraanista valmistettuja panssariammuksia. Uraanin pyroforisten
ominaisuuksien ansiosta ei ole tarvetta lisätä mitään sytytysmassaa
tai -panosta ammukseen sillä kovaan maaliin osuessaan vaikutus vastaa
suurinpiirtein tuluksillä iskemistä.
Matti Laine <matti...@kolumbus.fi> wrote in message
news:38DBAEBB...@kolumbus.fi...
>
>
> Hanni wrote:
> >
> > Antti Heikkila <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote in message
Hanni
> 3 Lyijy _ON_ erittäin vaarallinen aine kemiallisesti siinä missä
Uraanikin.
haitallisia
> sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Lyijy jopa välittyy elimistöön
> paremmin kuin Uraani. Uraanin säteilystä johtuva terveydellinen haitta on
> edelleen aivan marginaalinen verrattuna kemialliseen haittaan. Jos
itselläsi
> on enemmän tietoa lyijyn ja uraanin vaikutuksesta ihmisen
> ruumiintoimintoihin ja ennenkaikkea vertailutietoa tästä, niin kerro toki.
> vertailu on lähinnä samaa luokkaa kuin katsoa kummalla tulee isompi pipi,
> Moralla vai Fiskarsilla...
>
sisäampujaradoilla. Näissähän on tuuletus syytä järjestää jo muutenkin hyvin
ruutisavujenkin takia, lisäksi osa ruudista jää palamatta muodostaen
paloriskin. Tosin radoilla kai tätä nykyä ammutaan enimmäkseen
täysvaippaluodeilla (TMJ) tai kuparoiduilla luodeilla ja kokolattiamattoja
ei taideta enää nähdä..
Lyijyhaulit taas kiellettiin´jokunen vuosi takaperin vesilinnustuksessa.
Hanni
I
Timo Ääritalo <timo.a...@utu.fi> wrote in message
news:38DB169D...@utu.fi...
> > Niitä käytetään kaiketi siksi, että
> > uraaniammus läpäisee paremmin terästä.
> >
> > Mutta osaako joku sanoa miten se uraani
> > siinä asiaa auttaa ?
>
Hanni
osumasta irronneista sirpaleista/pölystä. Vai oliko se jo huomioitu?
Vertailuksi liike-energia
- putken suulla (V0=1050m/s E0k= 165375J ~170 kJ
- maalissa 900m/s Ek= 121500J ~120 kJ
Osahan muuttuu lämmöksi, osa panssarista irronneiden sirpaleiden
liike-energiaksi.
Antti Heikkila <ashe...@pcu.helsinki.fi> wrote in message
news:Pine.OSF.4.20.00032...@tekno.helsinki.fi...
Hanni
> todellakin nesteytyneenä painuu panssarin läpi. Myöskään uraani ei ole
> metallina mitenkään erityisen kovaa.
Tuo ei taida kai ihan tarkalleen päteä, mutta kertaan tähän mitä itse
asiasta tiedän/muistan
- panssariammuksen katsotaan säilyttävän muotonsa sitä paremmin mitä
suuremmalla nopeudella se iskee
- toisaalta hyvin suuria nopeuksia teräs ei kestä hajoamatta vaan on
siirryttävä volframiin, volframikarbidiin tai uraaniin
- tarpeeksi kova, esimerkiksi lasimaisen kovaksi karkaistu panssari voi
paukauttaa ammuksen sirpaleiksi
- onteloammuksenkaan suihku ei _SULA_ vaikkakin se korkeasta paineesta
johtuen käyttäytyy kuin neste
- nopeasti teräkseen osuva ammus tai suihku saa kylläkin homogeenisen
panssariteräksen käyttäytymään nestemäisesti työntämällä sitä sivuun
- muistaakseni uraanin läpäisyominaisuuksissa on mainittu sen
"itseteroittuvuus" eli se ilmeisesti ainakin hieman hauraana "kuoriutuu"
jatkuvasti kärjestään mutta ei kärkensä terävyyttä
- kuitenkin osumassa lämmöksi muuttuva liike-energia ei varsinaisesti juuri
sulata ammusta. Muutenhan ammuksen pitäisi muuttua punahehkuiseksi
pisaraksi, ja näitä kai ei koeammunnoissa ole panssarilevyjen takaa
löydetty?
Hanni
alikaliammuksilla jopa ~4xkal, esim. Boforsimn40mm nuoliammuksen 140mm
läpäisy.
Mikko Sippola <mikko....@surffi.net> wrote in message
news:8biukl$5jp$1...@news.koti.tpo.fi...
Hanni
> itse lapsesi valaa uudenvuoden uraaneja?
Öh..tuota..eikö se uraani syttyisi ja palaisi ämpäristä, lattiasta ym. läpi?
Tosin vaatisi kai hitsausvehkeet sulattamiseen? : ) Termiitti olisi kai
helpompaa valmistaa / hankkia raaka-aineet ja siinäkin yhdistyisi ilotulitus
ja pakanallinen ennustusriitti. Tai elektronimetalli....
Mikko Järvikivi
> Teräkselle on sen tärkeyden takia otettu oma nimi, mutta aina ei
> metalliseoksille välttämättä oteta omaa nimeä. Tyypillsimpiä on
> jalometallit, joita lähes aina käytetään seoksina.
Pitää paikkansa, hyvänä esimerkkinä esim 18k kulta koruissa, koska puhdas
24k kulta on tähän tarkoitukseen yleensä aivan liian pehmeää. Teräksessä
muistaakseni komponentteina oli C, Cr, Ni ja Mn raudan lisäksi. En pistä
päätäni pantiksi, mutta uskoisin että ainakin kolme neljästä on oikein :-)
> Oliko toi joku vitsi. Kyse luonnollisesti oli lääketieteellisestä
> artikkelista.
Ei ollut vitsi tämä, koska valitettavan monet henkilöt luulevat että ko.
henkilön teosten fysiikan ja kemian tietous on eksaktia ja kaikki faktat
tarkistettuja. Tässä tämä oli vain heitto.
> Jatkuvassa altiustumisessa se on vaarallinen, mutta yksittäisessä
> altistumisessa se ei kovin baarallinen ole.
Yksittäinen altistus (juuri suun kautta 'nautittuna') voi johtaa herkällä
ihmisellä tai pikkulapsella hengenvaaralliseen myrkystilaan, joten ei
mistään pikkuhaitasta ole kyse.
> Toi on lähinnä vitsi. Ennen tätä vuosisataa lyijy oli yleisin
> vesijohdotoihin käytetty materiaali. Jokainen imperiumi kaatuu joskus,
> ei siihen tarvi mitään tollaista ihmesyytä keksiä.
Kyse ei ollutkaan vesijohtoputkista, vaan CH3COOPb yhdisteestä, eli
lyijyasetaatista, jota käytettiin ko. aikana hyvin yleisesti
maketutusaineena sen makean ominaismaun takia. Ko. yhdiste aiheuttaa
hallusinaatioita, pahoja mielenterveydellisiä oireita ja yleisen kunnon
heikentymistä. Ko. lähde ei ollut mutua, vaan kattava deskriptiivisen kemian
jatko-opinnoissa käytettävä oppikirja. Terkossa käydessäsi voit tämänkin
helposti tarkistaa. Ko. ajan ihmisten säilyneistä luurangoista on löytynyt
todella suuria määriä luustoon kertynyttä lyijyä.
Hauskoja muita historiallisia kemian aiheuttamia tapauksia löytyy myös ko.
teoksesta keventävistä osioista. Esim Napoleonin sotaretken nolo loppu
Venäjälle on osittain selitettävissä tinan ominaisuuksilla. Osapuilleen
kaikki metalli mitä käytettiin varustuksessa oli tinaa, joka alle 14C (+-
jokunen aste, en muista tarkkaan) haurastuu ja hajoaa muruiksi. Voi
kuvitella mitä teki miesten moraalille kun napeista ruokailuastioihin hajosi
kamat Venäjän kylmässä talvessa... nojoo, lipsuu, mutta tällaiset keventävät
mukavasti kemiaa tieteenä ja tuovat sitä käytännönläheisemmäksi.
> Miten niin? Tiettyjen lintujen metsästyksessä lyijyhaulit on
> kielletty. Tämä siksi että linnut syövät hauleja.
Siis ei hyvää päivää, nyt hieman tietoa taakse. Eli lyijyhaulit on kielletty
jotta niitä ei joutuisi vesistöihin. Lyijy kuormittaa huomattavasti
pienempiä vesistöjä kuten monet muutkin raskasmetallit. Kyse ei todellakaan
ole siitä etteikö pulut ja sorsat tunnistaisi leivänjyvää haulista..
Linnuille todistettavasti haulit ovat huomattavasti haitallisempia
ulkoisesti kuin sisäisesti nautittuna.. ;-)
> >
> >kotikäytön kannalta tämä spekulointi onkin täysin turhaa. Lyijy on
erittäin
> >haitallista, samoin Uraani, mutta Osmium tappaa talossa ja puutarhassa jo
> >pieninä pitoisuuksina ja Plutonium taatusti saa aikaan pahempia
> >säteilyongelmia, mutta eipä näihin joka päivä törmää (no osmiumiin itse
> >törmään laboratoriossa, mutta se on poikkeus).
> >
>
> Lyijy on haitallinen aine, mutta uraani on myrkky.
Myrkkykin on haitallinen aine.. go figure.. Kyllä tässä nyt kyseessä on
kuitenkin asia jossa on kaksi pahaa joita kumpaakaakaan ei loppujen lopuksi
pitäisi päästää luontoon pienissäkään määrin. Tästä edes luultavimmin voimme
olla samaa mieltä?
Jussi Saari
> > Pelkka LD50-annosten vertailu ei kuitenkaan anna kovin
> >totuudenmukaista kuvaa aineiden myrkyllisyydesta, koska lyijy on
> >huomattavasti liukoisempaa ja paatyy esim. maastosta paljon herkemmin
> >ravintoketjuun ja/tai ihmisiin kuin uraani.
>
> Lyijy nimenomaan liukenee heikosti. Siksi sitä on käytety
> vesijohdoissa.
Vaan eipa kayteta enaa, nimeomaan liukenemisen takia, ja sama juttu
lyijyastioiden suhteen. (Ja jotta liukenisi paremmin kuin uraani ei
viela tarvitse liueta mitenkaan erityisen hyvin.)
> > Melkeinpa mieluummin kuin uudenvuoden lyijyt, tosin noilla maarilla
> >kerran vuodessa ei ole taida olla juurikaan merkitysta.
>
> Tossa menee jo uraaniammusten puolustely järjettömyyksiin. Puhe on
> halpaa.
Taallahan jo kertaalleen osoitettiin etta haitallisen sateilyannoksen
saamiseksi pitaisi olla toista viikkoa jatkuvassa ihokosketuksessa
uraanin kanssa, ja lisaksi tiedetaan etta uraani liukenee lyijya
heikommin veteen, joten en kylla tieda mita haittaa voisi olla pienen
uraanimaaran sulattamisesta kerran vuodessa, jos kerran jatkuvasti
ammuksissa huomattavasti suurempi uraanimaaria kasitelleet ihmisetkin
ovat pysyneet terveina.
Jussi
Jussi Saari
>
> - toisaalta hyvin suuria nopeuksia teräs ei kestä hajoamatta vaan on
> siirryttävä volframiin, volframikarbidiin tai uraaniin
Eikos se ole ennemminkin painvastoin, teras sitkeana kestaa suuremmat
voimat kuin volframi- ja uraaniseokset, ja volframikarbidi varsinkin on
hyvinkin hauras materiaali jota kaytannossa voi kayttaa vain
tukevanpuoleisen terasvaipan sisalla. Nopeimmat nuoliammuksethan ovat
venalaisten vanhat teraksiset 125mm ammukset, joiden lahtonopeudet ovat
siell 1800-1850m/s tienoilla...
Jussi
Koskinen Harri
: Hauskoja muita historiallisia kemian aiheuttamia tapauksia löytyy myös ko.
: teoksesta keventävistä osioista. Esim Napoleonin sotaretken nolo loppu
: Venäjälle on osittain selitettävissä tinan ominaisuuksilla. Osapuilleen
: kaikki metalli mitä käytettiin varustuksessa oli tinaa, joka alle 14C (+-
: jokunen aste, en muista tarkkaan) haurastuu ja hajoaa muruiksi. Voi
: kuvitella mitä teki miesten moraalille kun napeista ruokailuastioihin hajosi
: kamat Venäjän kylmässä talvessa... nojoo, lipsuu, mutta tällaiset keventävät
: mukavasti kemiaa tieteenä ja tuovat sitä käytännönläheisemmäksi.
Onkohan nyt ihan noinkaan? Tuonhan mukaan piirilevyistä tipahtelisivat
komponentit 14C asteen alapuolella. =)
Ville Voipio
> Onkohan nyt ihan noinkaan? Tuonhan mukaan piirilevyistä tipahtelisivat
> komponentit 14C asteen alapuolella. =)
Piirilevytina ei ole tinaa. Tai siis on tinaa, mutta vain puoliksi,
loppu on lyijyä. Tämäkin on vielä karkea approksimaatio, mukana
voi olla koko joukko kaikkea muutakin.
Tuota juotostinan sisältämää lyijyä pidetään tällä hetkellä isona
ongelmana, joten kaikenlaisia muitakin juotteita on keksitty. Helpom-
masta päästä erilaiset tina-indium -seokset, oudommassa päässä omi-
tuiset eutektisiin seoksiin perustuvat kaksikerrossysteemit, jotka
viedään tiettyyn lämpötilaan, jossa rajapinta ensin sulaa ja sitten
jähmettyy takaisin.
Puhdas tina muuttuu ns. valkoiseksi tinaksi jonkin verran huoneen-
lämmön alla (itse muistelisin +5°C, mutta voin kyllä olla väärässäkin),
Tämä on ollut iso ongelma myös vanhojen kirkkoesineitten kanssa, ja
taitaa olla jokunen kirkkourkukin tuhoutunut tuon ilmiön takia.
Puhdas tina on siis varsin käyttökelvoton materiaali arkipäivän
sovelluksissa.
- Ville
--
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/
Antti Heikkila
> Ihan kiva laskelma mutta luulisin että uraani hapettuu vain pinnastaan sekä
> osumasta irronneista sirpaleista/pölystä. Vai oliko se jo huomioitu?
>
Se oli laskettu siten, että kaikki uraani palaa. Muistan nähneeni arvion,
jonka mukaan ainakin pienet (30 mm) uraniammukset menevät pääosin UO2:ksi,
jos jäävät vaunun sisään ja siellä syttyy sekundaarisia tulipaloja. Myös
vaunusta läpi mennyt ammus on vakava tulipaloriski, koska jos
esim. vain kymmenesosa ammuksen massasta (villi arvaus) jää vaunuun ja
palaa siellä, vapautuu energiaa silti vielä n. 140 kJ, minkä luulisi
riittävän tulipalojen sytyttämiseen. Ja harvoinhan 30mm gatlingilla
kertatulta ammutaan. :)
Antti Heikkilä
Antti.H...@helsinki.fi
Janne Ronkonen
> komponentit 14C asteen alapuolella. =)
Ehkäpä juotostinassa oleva lyijy estää sen haurastumisen noin aikaisin?
JR
Matti Laine
Vanhempi nimitys haurastumisilmiölle kylmässä on tinarutto.
Harmittaa vain että puhtaita tinatankoja ei enään saa kaupasta
ostaa. Ne olivat lapsena uudenvuodentinoissa. Kauppamiehet huomasivat
sitten sekoittaa niihin halvempaa ja myrkyllistä lyijyä sekaan.
Puhtaan tinatanon tunnistaa siitä että taivutettaessa kuuluu pieni
ritinä. Tanko taipuu kevyesti ensimmäistä kertaa taivutettaessa.
Kiteisen tinan kierredislokaatiot kuitenkin kiertyvät toistensa
sekaan ja tankoa on lähes mahdoton taivuttaa enään takaisin.
Tina muuttuu huomattavasti kovemmaksi.
Puhtaatita tinatankoja kauppoihin kaivaten,
M.T.L
Koskinen Harri wrote:
>
> In sfnet.keskustelu.maanpuolustus "Mikko Järvikivi" <mjar...@cc.hut.fi> wrote:
> : Hauskoja muita historiallisia kemian aiheuttamia tapauksia löytyy myös ko.
> : teoksesta keventävistä osioista. Esim Napoleonin sotaretken nolo loppu
> : Venäjälle on osittain selitettävissä tinan ominaisuuksilla. Osapuilleen
> : kaikki metalli mitä käytettiin varustuksessa oli tinaa, joka alle 14C (+-
> : jokunen aste, en muista tarkkaan) haurastuu ja hajoaa muruiksi. Voi
> : kuvitella mitä teki miesten moraalille kun napeista ruokailuastioihin hajosi
> : kamat Venäjän kylmässä talvessa... nojoo, lipsuu, mutta tällaiset keventävät
> : mukavasti kemiaa tieteenä ja tuovat sitä käytännönläheisemmäksi.
>
Antti Heikkila
Jätin .maanpuolustuksen pois, koska tämä ei enää liity alkuperäiseen
otsikkoon.
On 26 Mar 2000, Koskinen Harri wrote:
> In sfnet.keskustelu.maanpuolustus "Mikko Järvikivi" <mjar...@cc.hut.fi> wrote:
> : Hauskoja muita historiallisia kemian aiheuttamia tapauksia löytyy myös ko.
> : teoksesta keventävistä osioista. Esim Napoleonin sotaretken nolo loppu
> : Venäjälle on osittain selitettävissä tinan ominaisuuksilla. Osapuilleen
> : kaikki metalli mitä käytettiin varustuksessa oli tinaa, joka alle 14C (+-
> : jokunen aste, en muista tarkkaan) haurastuu ja hajoaa muruiksi. Voi
> : kuvitella mitä teki miesten moraalille kun napeista ruokailuastioihin hajosi
> : kamat Venäjän kylmässä talvessa... nojoo, lipsuu, mutta tällaiset keventävät
> : mukavasti kemiaa tieteenä ja tuovat sitä käytännönläheisemmäksi.
>
> Onkohan nyt ihan noinkaan? Tuonhan mukaan piirilevyistä tipahtelisivat
> komponentit 14C asteen alapuolella. =)
>
On se. Tinalla on useita kiderakenteita, ja alle 13,2 celsiuksen
lämpötilassa stabiilein niistä on ns. 'harmaa tina', joka murenee hyvin
herkästi. Tämän tapahtuminen kestää kuitenkin melko kauan, ja tinaruton
nimellä kulkeva ilmiö voi pilata astian siten, että sitä ei heti päältä
huomaa. Johonkin kohtaan tinaesinettä tulee pieni reikä, ja sen takaa
löytyy iso ontelo täynnä tätä murenevaa tinaa. Juotostina on muistaakseni
enemmän lyijyä kuin tinaa sisältävä seos (+ muita komponentteja), joten
sille ei käy samalla tavalla.
Antti Heikkilä
Antti.H...@helsinki.fi
Osmo Ronkanen
>> vesijohdoissa.
>
> Vaan eipa kayteta enaa, nimeomaan liukenemisen takia, ja sama juttu
>lyijyastioiden suhteen. (Ja jotta liukenisi paremmin kuin uraani ei
>viela tarvitse liueta mitenkaan erityisen hyvin.)
>
Lyijyä ei käytetä sen vaarallisuuden vuoksi.
>
>
>> > Melkeinpa mieluummin kuin uudenvuoden lyijyt, tosin noilla maarilla
>> >kerran vuodessa ei ole taida olla juurikaan merkitysta.
>>
>> Tossa menee jo uraaniammusten puolustely järjettömyyksiin. Puhe on
>> halpaa.
>
> Taallahan jo kertaalleen osoitettiin etta haitallisen sateilyannoksen
>saamiseksi pitaisi olla toista viikkoa jatkuvassa ihokosketuksessa
>uraanin kanssa, ja lisaksi tiedetaan etta uraani liukenee lyijya
>heikommin veteen, joten en kylla tieda mita haittaa voisi olla pienen
>uraanimaaran sulattamisesta kerran vuodessa, jos kerran jatkuvasti
>ammuksissa huomattavasti suurempi uraanimaaria kasitelleet ihmisetkin
>ovat pysyneet terveina.
Senkun sulattelet.
Osmo
Jussi Saari
>
> In article <38DDBE93...@mail.lut.fi>,
> Jussi Saari <Jussi...@mail.lut.fi> wrote:
> >Osmo Ronkanen wrote:
> >> Lyijy nimenomaan liukenee heikosti. Siksi sitä on käytety
> >> vesijohdoissa.
> >
> > Vaan eipa kayteta enaa, nimeomaan liukenemisen takia, ja sama juttu
> >lyijyastioiden suhteen. (Ja jotta liukenisi paremmin kuin uraani ei
> >viela tarvitse liueta mitenkaan erityisen hyvin.)
>
> Lyijyä ei käytetä sen vaarallisuuden vuoksi.
Niin, ja ellei lyijy liukenisi se ei olisi vaarallista muuten kuin
konepistoolin lapi annosteltuna.
Jussi
Tapsa
Antti Heikkila <ashe...@pcu.helsinki.fi> kirjoitti artikkelissa
<Pine.OSF.4.20.00032...@tekno.helsinki.fi>...
> On 24 Mar 2000, Tapsa wrote:
> Uraani hapettuu kiivaasti (pyroforisuus), etenkin hienojakoisena jauheena
> mutta myös tilanteessa, jossa uraaniammus on läpäissyt panssarin. Tein
> hieman karkeita laskelmia 30mm DU-panssarikranaatin sisältämän
> uraanin (n. 300 g) perusteella:
>
> uraanin ainemäärä = 1,26 mol
> reaktioyhtälö: U + O2 => UO2
> kulutetun hapen tilavuus ntp-oloissa = 28 l
> vastaava ilmatilavuus = 140 l
> Uraanidioksidin muodostumisentalpia = -1085 kJ /mol
> Vapautuva energia (300 g Uraania) = 1370 kJ
>
> Eli 30mm kranaatin uraanin palaminen UO2:ksi vapauttaa paljon energiaa,
> mutta sen vapautumiseksi uraanin täytyy kuluttaa kaikki happi 140
litrasta
> ilmaa. Olen hyvin varma siitä, että tämä vie ainakin kertaluokkaa enemmän
> aikaa kuin panssarin läpäiseminen, joten uraanin pyroforisuus ei paranna
> sen kykyä läpäistä panssaria, vaan aikaansaa tulipaloja ym. ikävää
> panssarin läpäistyään. 1,4 megajoulea lämpöenergiaa on muuten todella
> paljon, jos sitä vertaa esim. uraanin lämpökapasiteettiin 25
> celsiusasteessa (0,116 J g-1 K-1), eli 0,116 joulea kuumentaa yhtä
> uraanigrammaa yhden asteen.
Niin mutta ei kuitenkaan tee siitä hitsaus ja polttoliekkiä panssarin
läpäisyssä, vään läpäisy perustuu uraanin painoon eli tiheyteen,
panssariammuksella ei ole mitaan merkitystä, jos se ei läpäise panssaria,
vai onko
Tapsa
Tapsa
Mikko Järvikivi
>
> vertailu on lähinnä samaa luokkaa kuin katsoa kummalla tulee isompi pipi,
> Moralla vai Fiskarsilla...
Entä kauhavalainen, silläkin saa pipin aikaiseksi ;-)
Tapsa
Tapsa
Osmo Ronkanen
>
> Uudenvuoden "tinat" on käsittääkseni lähes puhdasta lyijyä. Antaisitko
> itse lapsesi valaa uudenvuoden uraaneja?
Nesteytyykö uraani samassa alhaisessa lämpötilassa, että siitä voi valaa
uudenvuoden uraaneja
Tapsa
Tapsa
Mikko Järvikivi
> Chemistry). Myös lyijyn ampuminen luontoon esim Suomessa on kielletty.
Tosin
> eipä uraania varmaan monen haulikon haulit ole olleetkaan...
Täh.. tietääkseni ainoastaan vesilintujen metsästys lyijyhauleilla on
kielletty, mutta maalintuja ja jäniksiä saat huoletta lahdata
lyijyhauleilla ja vesilintujakin lyijyluodilla, laiki puhuu vain
lyijyhauleista, mikä sinällään on osoitus harvinaisen epäonnistuneesta
laista jossa ei ole mietitty käytäntöä ollenkaan. Jos olen metsästämässä
kanalintuja kuinka herkän vesistön äärellä saan käyttää lyijyhauleja, mutta
ampuessani sorsaa mäntymetsässä minulla ei saa olla lyijyhauleja, vaan
täytyy käyttää teräs tai vismutti hauleja ja teräshauleista sahatukin
kyljessä metsäteollisuus tykkää hyvää
Tapsa
Mikko Järvikivi
Koskinen Harri <oh2...@cc.tut.fi> wrote in message
news:8bko4a$8oo$1...@baker.cc.tut.fi...
> Onkohan nyt ihan noinkaan? Tuonhan mukaan piirilevyistä tipahtelisivat
> komponentit 14C asteen alapuolella. =)
Juotostina on tinan, lyijyn ja hartsien sekoitusta. Juotettaessa nousevat
höyryt ovat pääasiassa höyrystyviä hartseja (oikein terveellisiä
nämäkin...). Luonnollisesti tällainen seos käyttäytyy sitten aivan eri
tavalla kuin puhdas alkuaine. Ja kuten tässä mainittiinkin jo, niin
'tinarutto' ei nyt sekunnissa sitä tinaa murenna.
Tästä tuli nyt taas ajatus, eli olisiko uudenvuoden tinan muotoutuminen
tällä selitettävissä. Siis kun 'tina' kaadetaan kylmään veteen ja tinasta
muodostuu osittain kiiltävää metallipintaa ja osittain sitten tätä rahaksi
ennustettavaa käsiin hajoavaa murenevaa pintaa? Metallit kun sulavat kaikki
seokseksi ja takuuvarmasti kiinteytyvät eri nopeudella niin tuossa hyvin
voisi tapahtua jonkin asteen metallien erottumista. Mitenkäs ennenvanhaan
kun tinat olivat tinaa, oliko enemmän rahaa tinassa? :-)
Tapsa
Hanni
> Tuo ei taida kai ihan tarkalleen päteä, mutta kertaan tähän mitä itse
> asiasta tiedän/muistan
> - panssariammuksen katsotaan säilyttävän muotonsa sitä paremmin mitä
> suuremmalla nopeudella se iskee
Kun ammus tulee tarpeeksi nopeasti ja on tarpeeksi painava niin läpi menee
> - toisaalta hyvin suuria nopeuksia teräs ei kestä hajoamatta vaan on
> siirryttävä volframiin, volframikarbidiin tai uraaniin
voidaan käyttää ns nuoliammuksia, jolloin ammuksen kärki muuttuu mutta kun
ammuksessa riittää pituutta ja nopeutta niin läpi mennään
> - tarpeeksi kova, esimerkiksi lasimaisen kovaksi karkaistu panssari voi
> paukauttaa ammuksen sirpaleiksi
tai sitten läyteään ammusta joka räjätää panssarin pinnalla irroitten
sisäpinnalta sirpaleita
> - onteloammuksenkaan suihku ei _SULA_ vaikkakin se korkeasta paineesta
> johtuen käyttäytyy kuin neste
> - nopeasti teräkseen osuva ammus tai suihku saa kylläkin homogeenisen
> panssariteräksen käyttäytymään nestemäisesti työntämällä sitä sivuun
Onteloammuksen läpäisy perustuu suunnattuun räjähdysvaikutukseen jolloin
räjähdyskaasujan ja sulan kuparin nopeus on huomattava ja taas mennään
panssarin läpi.
Tapsa
Hanni
Jussi Saari <Jussi...@mail.lut.fi> wrote in message
news:38DDC275...@mail.lut.fi...
> Hanni wrote:
> >
> > - toisaalta hyvin suuria nopeuksia teräs ei kestä hajoamatta vaan on
> > siirryttävä volframiin, volframikarbidiin tai uraaniin
>
Tapsa
Hanni
>
> Tykit eli 20mm ja järeämmät ampuvat tavallisemmin kranaatteja ja
ammuksia.
Tykki on laite jonka kaliiperi on yli 20 mm ja sen käsittelyyn tarvitaan
väh. kaksi henkilöä, esim 23 mm kranatti konekivääri ei ole tykki
Tapsa
Risto Pajarre
"Mikko Järvikivi" <mjar...@cc.hut.fi> wrote:
>> Miten niin? Tiettyjen lintujen metsästyksessä lyijyhaulit on
>> kielletty. Tämä siksi että linnut syövät hauleja.
>Siis ei hyvää päivää, nyt hieman tietoa taakse. Eli lyijyhaulit on kielletty
>jotta niitä ei joutuisi vesistöihin. Lyijy kuormittaa huomattavasti
>pienempiä vesistöjä kuten monet muutkin raskasmetallit. Kyse ei todellakaan
>ole siitä etteikö pulut ja sorsat tunnistaisi leivänjyvää haulista..
En minäkään tätä asiaa _tiedä_, mutta muistaakseni lintyjen syömät haulit
todellakin olivat syy lyijihaulien käyttökieltoon. Osa linnuista nimittäen
(muistaakseni esim. joutsenet) syö pieniä pyöreähköjä kiviä, jotka vatsassa
auttavat (mekaanisesti) ruuansulatusta. Haulit tuntuvat linnuista tähän
tarkoitukseen arvatenkin mitä mainioimmilta...
Risto Pajarre
Osmo Ronkanen
Itseasiassa ei. Sulamispiste on 1132 astetta.
Osmo
Matti Laine
>
> Tästä tuli nyt taas ajatus, eli olisiko uudenvuoden tinan muotoutuminen
> tällä selitettävissä. Siis kun 'tina' kaadetaan kylmään veteen ja tinasta
> muodostuu osittain kiiltävää metallipintaa ja osittain sitten tätä rahaksi
> ennustettavaa käsiin hajoavaa murenevaa pintaa? Metallit kun sulavat kaikki
> seokseksi ja takuuvarmasti kiinteytyvät eri nopeudella niin tuossa hyvin
> voisi tapahtua jonkin asteen metallien erottumista. Mitenkäs ennenvanhaan
> kun tinat olivat tinaa, oliko enemmän rahaa tinassa? :-)
Puhdas tina toi huomattavasti vähemmän "rahaa", tina myös säilyi
pidempään kirkkaana hyllyn reunalla. Sulamispiste oli ehkä hiukan
vaikeampi saavuttaa, mutta silloin olikon kunnon puuhellat tai
pystyuunin tehokas hiillos sulatukseen. Näistä nykyajan sähköhelloista
ei taida olla kilpailijaksi.
M.T.L
Osmo Ronkanen
Lentokoneissa olevia tykkejä yleensä käyttää yksi henkilö.
Osmo
Jussi Saari
>
> Täh.. tietääkseni ainoastaan vesilintujen metsästys lyijyhauleilla on
> kielletty, mutta maalintuja ja jäniksiä saat huoletta lahdata
> lyijyhauleilla ja vesilintujakin lyijyluodilla, laiki puhuu vain
> lyijyhauleista, mikä sinällään on osoitus harvinaisen epäonnistuneesta
> laista jossa ei ole mietitty käytäntöä ollenkaan. Jos olen
> metsästämässä kanalintuja kuinka herkän vesistön äärellä saan käyttää
> lyijyhauleja, mutta ampuessani sorsaa mäntymetsässä minulla ei saa
> olla lyijyhauleja, vaan täytyy käyttää teräs tai vismutti hauleja ja
> teräshauleista sahatukin kyljessä metsäteollisuus tykkää hyvää
Lyijyluoti ei ole ongelma koska se on liian iso linnun nielaistavaksi,
ja sorsastus mantykankailla tai janiksenmetsastys jarvella taas ovat sen
verran harvinaisia harrastuksia etten sanoisi noita kovin pahoiksi
porsaanrei'iksi...
Jussi
Antti Heikkila
> Antti Heikkila <ashe...@pcu.helsinki.fi> kirjoitti artikkelissa
> <Pine.OSF.4.20.00032...@tekno.helsinki.fi>...
> > Olen hyvin varma siitä, että tämä vie ainakin kertaluokkaa enemmän
> > aikaa kuin panssarin läpäiseminen, joten uraanin pyroforisuus ei paranna
> > sen kykyä läpäistä panssaria, vaan aikaansaa tulipaloja ym. ikävää
> > panssarin läpäistyään.
> Niin mutta ei kuitenkaan tee siitä hitsaus ja polttoliekkiä panssarin
> läpäisyssä, vään läpäisy perustuu uraanin painoon eli tiheyteen,
Eikö tuossa yllä nimenomaan sanota, että '... ei paranna sen kykyä
läpäistä panssaria...'? :)
> panssariammuksella ei ole mitaan merkitystä, jos se ei läpäise panssaria,
> vai onko
>
Voi olla. Vaikka panssariin ei tulisi reikää, voi iskun voimasta panssarin
sisäpinnasta irrota sirpaleita ja vaikka ammukset eivät läpäisisi
panssaria, ne voivat silti rikkoa esim. optiikkaa.
Antti Heikkilä
Antti.H...@helsinki.fi
Timo Ääritalo
lähtönopeudella tietty kineettinen energia. Kun käytetään uraania saadaan
melkein kaksi kertaa suurempi kineettinen energia samalla lähtönopeudella,
jolloin läpäisykyky paranee. Tosin ammuksessa pitää samalla käyttää enemmän
ruutia saman lähtönopeuden saavuttamiseksi.
Timo
Hanni wrote:
> No ei ihan. Se lisää massa:poikkipinta suhdetta eli sitä kautta läpäisyä.
>
> I
> Timo Ääritalo <timo.a...@utu.fi> wrote in message
> news:38DB169D...@utu.fi...
> > > Niitä käytetään kaiketi siksi, että
> > > uraaniammus läpäisee paremmin terästä.
> > >
> > > Mutta osaako joku sanoa miten se uraani
> > > siinä asiaa auttaa ?
> >
> > Se lisää kineettistä energiaa. Eli tuon voisi kyllä korvata jollain vielä
> > tiheämmällä aineella. Siis jos se olisi halvempaa...
> >
> > Timo
> >
Debian Linux User
> Viimeaikoinahan lyijyn terveyshaittoja on tutkittu esimerkiksi
> sisäampujaradoilla.
Liittyen lähinnä nallissa käytettävään lyijyatsidiin jonka palamistuotteet
eivät ole terveellisiä. Paljon tärkeämpi kuin luodin lyijypöly.
Tapio
Hanni
suunnittelema 20mm pst-ase ampui tykin patruunaa mutta sitä kutsuttiin
pst-kivääriksi. Melkoinen norsupyssy olikin mutta itse ase oli
ampumaominaisuuksiiltaan lähellä kivääriä. Kuitenkin samaan aikaan oli
lentokoneissa 20mm tykkejä, Madsen-pikatykkikin taisi olla 20mm
kaliiperiltaan vaikka sitä käsittelikin yksi mies. 25mm tykkiäkin voi
käsitellä yksi mies kiinteältä jalustalta raskaan kk:n (itkk:n) tapaan.
23mm krkk:lla tarkoitit kai 30mm krkk:ta? Se nyt on termikummajainen mutta
esimerkiksi kranaatinheitin ei sovi koska se on jo varattu aivan
toisenlaiselle aseelle, eikä kranaatinampumalaitekaan oikein stemmaa.
Sinällään krkk kuvaa aseen käyttöominaisuuksia, eli ammutaan jalustalta
sarjatulella kranaatteja.
Paha on kuitenkaan mennä 20mm tykkejä kutsumaan konekivääreiksi, sillä
konekivääristä yleensä assosioituu huomattavasti kevyempi ase.
Tapsa <skor...@eispammeja.luukku.com> wrote in message
news:01bfb2c3$0c7abb40$c264...@severi.pkky.fi...
>
>
> Hanni
> >
> > Tykit eli 20mm ja järeämmät ampuvat tavallisemmin kranaatteja ja
> ammuksia.
>
> Tykki on laite jonka kaliiperi on yli 20 mm ja sen käsittelyyn tarvitaan
> väh. kaksi henkilöä, esim 23 mm kranatti konekivääri ei ole tykki
>
> Tapsa
Osmo Ronkanen
Hanni <ha...@laatikko.saunalahti.fi> wrote:
>Tuo 20mm on Suomessa joille kuille sinällään ongelmallinen koska Aimo Lahden
>suunnittelema 20mm pst-ase ampui tykin patruunaa mutta sitä kutsuttiin
>pst-kivääriksi. Melkoinen norsupyssy olikin mutta itse ase oli
>ampumaominaisuuksiiltaan lähellä kivääriä.
Toi PST-kivääri onkin milestäni nähtävä poikkeuksena. Se selvästi on
kivääri, sillä sitä ammutaan kuin kiväärillä. Aseen nimittäminen
tykiksi olisi ollut harhaanjohtavaa. Onhan lisäksi kranaattikivääri,
joka ampuu 30-40 mm kranaatteja.
Osmo
Vesa O.
Ja minä luulin että asia liittyi vesistöjen saastumiseen? Ainakin
ampumaradoille puuhattiin lyijykieltoja maaperän saastumisen vuoksi.
Taitaa toi pienien kivien syöminen koskea useampaakin lintulajia, ja
muistaaksi jauhinkivet+lyijyhaulit muodostavat tappavan (?)
yhdistelmän.
--
:ojis