Astianpesukoneen suola?
Tytti Paananen
Uudessa asunnossamme on kauan haaveiltu astianpesukone ja tulihan siinä
tiskailun huumassa ohjekirjaakin lukaistua. Ohjeissa puhuttiin koneen
vedenpehmenninlaitteen säätämisestä ja veden kovuutta vähentävän suolan
lisäämisestä.
Ainakin Turussa lienee niin pehmeä vesi, ettei vedenpehmennysasioista
tarvitse piitata, mutta ihan mielenkiinnosta kysäisen, mahtaisiko joku
tietää, mitä tämä salaperäinen koneeseen lisättävä suola oikein on?
Manuaali kielsi ehdottomasti laittamasta säiliöön tavallista ruokasuolaa.
Onko kyseessä jokin erikoinen kalsium- ja magnesiumioneja sitova aine vai
onko "suola" vain ultrapuhdasta natriumkloridia (kenties jotenkin
erityisinä rakeina tms.)? Isosta marketista ei ainakaan tällaista
tiskikonesuolaa löytynyt niin että olisi voinut paketin kyljestä lukaista
koostumuksen eikä nettikään auttanut asiaa. Liekö kyseessä suuri
liikesalaisuus? :-) Maailmalla vedenpehmennyssuola on kuitenkin
nettihakujen perusteella yleisessä käytössä.
--Tytti
Markus Huber
"Tytti Paananen" <tytp...@alya.utu.fi> wrote in message
news:9p9594$5is$1...@bowmore.utu.fi...
Kysyin sitä kodinkoneliikkeestä joskus ja sanoivat että suomessa ei sitä
tarvita, piste. Enpä kysellyt tarkemmin kun ei kiinnostanut ;)
Jyrki Aaltonen
sain tiedon että aine on tavallista merisuolaa.
Markus Huber wrote in message <9p97u2$1sk$1...@isokari.icl.fi>...
Otto J. Makela
> Manuaali kielsi ehdottomasti laittamasta säiliöön tavallista ruokasuolaa.
> Onko kyseessä jokin erikoinen kalsium- ja magnesiumioneja sitova aine vai
> onko "suola" vain ultrapuhdasta natriumkloridia (kenties jotenkin
> erityisinä rakeina tms.)? Isosta marketista ei ainakaan tällaista
> tiskikonesuolaa löytynyt niin että olisi voinut paketin kyljestä lukaista
> koostumuksen eikä nettikään auttanut asiaa. Liekö kyseessä suuri
> liikesalaisuus? :-) Maailmalla vedenpehmennyssuola on kuitenkin
> nettihakujen perusteella yleisessä käytössä.
Kuinka ollakaan, satuin juuri näkemään Vantaalla Jumbo-Prismassa
myytävän sellaista, tuoteseloste sanoi sen olevan "suolaa" plus
paakkuuntumisenestoainetta (outoa ettei sanottu _mitä_ suolaa,
vaikka onhan natriumkloridi sitä tavallisinta... en maistanut)
Voisiko olla että ihmiset/kaupat ovat äkkiä havahtuneet moisen
tarpeeseen kun pääkaupunkiseudun vesijohtovesi tulee Päijänne-tunnelin
korjausten ajan Vantaanjoesta => veden kovuus on noussut melkoisesti?
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 2040 64652, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FIN-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
Ville Voipio
> Voisiko olla että ihmiset/kaupat ovat äkkiä havahtuneet moisen
> tarpeeseen kun pääkaupunkiseudun vesijohtovesi tulee Päijänne-tunnelin
> korjausten ajan Vantaanjoesta => veden kovuus on noussut melkoisesti?
Onko Vantaanjoen vesi erityisen kovaa? Melkein luulisin, ettei tuossa
ole isoakaan eroa Päijänteen veteen. Kaivovesi kai yleensä on kovempaa,
siihen on ehtinyt liueta enemmän suoloja maaperästä. Pintaveden taas
pitäisi olla aika lailla pehmeää meikäläisessä luonnossa, sehän ei
ole pääsääntöisesti suodattunut maaperän läpi.
Hämäriä muistikuvia, joten korjatkaa, jos olen väärässä.
- Ville
--
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
tero
http://www.hel.fi/vesi/kysymys.htm
Miten Vantaanjoen käyttäminen raakavetenä vaikuttaa veden laatuun?
Päijänne-tunnelin korjaustöiden takia raakavetenä käytetään
Vantaanjoen vettä vuoden 2001 syyskuun alusta marraskuun loppuun.
Raakavesi otetaan Silvolan tekoaltaan kautta, joten laatu muuttuu hitaasti
muutaman viikon aikana. Tehokkaan puhdistusprosessin ansiosta puhdistetun
veden laatu muuttuu melko vähän. Kovuus saattaa nousta tasolle yli 5 dH,
sähkönjohtavuus nousee myös selvästi ja klooritasoa joudutaan nostamaan,
minkä jotkut kuluttajat saattavat havaita.
Terveydellinen turvallisuus ei kuitenkaan ole vaarassa
Ja etusivulla pyörivässä infossa sanotaan:
Veden kovuus on nyt 4,7 dH,
eli se on edelleen pehmeää.
"Ville Voipio" <vvo...@kosh.hut.fi> wrote in message
news:i3kvghy...@kosh.hut.fi...
Otto J. Makela
> Ja etusivulla pyörivässä infossa sanotaan:
> Veden kovuus on nyt 4,7 dH,
> eli se on edelleen pehmeää.
Pehmeää ja pehmeää. Ei tuo tietenkään vaikkapa pesuaineiden
toiminnassa näy, mutta kyllä tuo melkoinen lisäys on kun kovuus oli
aiemmin halpistestilaitteilla mittaamattoman alhaalla; esimerkiksi
akvaarioharrastajat kyllä tuon huomaavat.
Ville Voipio
> Pehmeää ja pehmeää. Ei tuo tietenkään vaikkapa pesuaineiden
> toiminnassa näy, mutta kyllä tuo melkoinen lisäys on kun kovuus oli
> aiemmin halpistestilaitteilla mittaamattoman alhaalla; esimerkiksi
> akvaarioharrastajat kyllä tuon huomaavat.
Ahaa... Tosin jos ihan tylsästi arvaan, halpistestilaitteet
mittaavat lähinnä johtavuutta, eivätkä ole erityisen selektiivisiä
kovuudelle. Eipä silti, eivätköhän nuo mene käsi kädessä. Optiset
indikaattorit voivat sitten olla jo selektiivisempiä, joskin
vaikeampia käyttää ihan silmämääräisesti.
Tuolla aiemmin ajattelin nimenomaan näitä astianpesukoneisiin
ja muihin käytettäviä vedenpehmentimiä, joista oli puhe. Niihin
tuo pehmeyden lievä koventuminen ei antane aihetta. Akvaariot
ja muut käytännön vesikemiat voivat kyllä mennä pieleen.
Ilmeisesti tuo lisääntynyt kovuus tulee kovemmasta puhdistuksesta
pikemmin kuin veden kovuudesta. Vai voisiko Vantaan ja Päijänteen
välillä olla suurta eroa luonnossa?
Otto J. Makela
> o...@iki.fi (Otto J. Makela) writes:
> > Pehmeää ja pehmeää. Ei tuo tietenkään vaikkapa pesuaineiden
> > toiminnassa näy, mutta kyllä tuo melkoinen lisäys on kun kovuus oli
> > aiemmin halpistestilaitteilla mittaamattoman alhaalla; esimerkiksi
> > akvaarioharrastajat kyllä tuon huomaavat.
>
> Ahaa... Tosin jos ihan tylsästi arvaan, halpistestilaitteet
> mittaavat lähinnä johtavuutta, eivätkä ole erityisen selektiivisiä
> kovuudelle.
Halvimmat testerit ovat itse asiassa kemiallisia testiliuskoja jotka
värikartan kanssa käytettynä antavat lukuja lähinnä Ca-ionien määrästä
vedessä. Hyvissä akvaariokaupoissa on sitten palveluna käytettävissä
varsin laaja skaala testejä, mm. mainitsemasi sähkönjohtavuus.
> Tuolla aiemmin ajattelin nimenomaan näitä astianpesukoneisiin
> ja muihin käytettäviä vedenpehmentimiä, joista oli puhe. Niihin
> tuo pehmeyden lievä koventuminen ei antane aihetta. Akvaariot
> ja muut käytännön vesikemiat voivat kyllä mennä pieleen.
No, itse asiassa akvaarioissa joudutaan usein keinotekoisesti
(kalkilla tms.) nostamaan Ca-ionien määrää ja sitä kautta dH:ta jotta
saadaan luonnonvettä paremmin vastaava tilanne. Kiertyy veden
CO2-liukoisuuteen ja Ca-ionien pH-puskuroivaan vaikutukseen...
Jari Hietala
>Olisi hyvä myös selvittää, mitäs se veden "kovuus" oikein tarkoittaa.
>Kysymys on maa-alkalimetallien (lähinnä Ca++ ja Mg++) liiallisesta
>pitoisuudesta vedessä.
Liiallinen? Kovuus on kovuutta vaikka sitä olisi vähänkin (ei siis liikaa).
Lisäksi Suomessa talousveden kovuus on lähes poikkeuksetta liian alhainen ja
vettä joudutaan alkaloimaan. Tuo mainittu 5 dH-astetta ei ole läheskään
kovaa.
>En tiedä miten vesilaitoksella tehdään, mutta kotitalouksissa vesi
>ennenvanhaan pehmennettiin lisäämällä siihen Ca-saostinta.
'Ca-saostin' mitä vesilaitoksilla käytetään on sammutettu kalkki eli
kalsiumhydroksidi eli Ca(OH)2. Mutta Suomessa siis ei juurikaan käytetä.
jari
Olli Eskola
"Otto J. Makela" <o...@iki.fi> kirjoitti viestissä
news:hn669zh...@tigger.otto.net...
> Kuinka ollakaan, satuin juuri näkemään Vantaalla Jumbo-Prismassa
> myytävän sellaista, tuoteseloste sanoi sen olevan "suolaa" plus
> paakkuuntumisenestoainetta (outoa ettei sanottu _mitä_ suolaa,
> vaikka onhan natriumkloridi sitä tavallisinta... en maistanut)
Nurmijärvellä vesi on kovaa, siis tulee kattilakiveä astioihin, suihkuhanat
ovat kalkkisen näköisiä jne. Musta Pörssi Klaukkalassa myy
astianpesukoneisiin tarkoitettua suolaa. Ei ole ihan halpaa. Olen pari
pakettia ostanut.
Terv
Olli
Jari Hietala
>Nurmijärvellä vesi on kovaa, siis tulee kattilakiveä astioihin, suihkuhanat
>ovat kalkkisen näköisiä jne. Musta Pörssi Klaukkalassa myy
>astianpesukoneisiin tarkoitettua suolaa. Ei ole ihan halpaa. Olen pari
>pakettia ostanut.
Jos vain viitsit kirjoittaa niin olisi kiinnostavaa tietää mitä se suola
sisältää.
jari
Jari Hietala
>No ei varmaan käytetä. Veden pehmentämisessä on kysymys kalsium- ja
>magnesiumsuolojen vähentämisestä.
Tiedän. Sitä ei käytetä siksi kun ei ole tarve pehmentää.
>Kemistinä minua kiinnostaisi tietää,
>minkälaisella reaktiolla mainitsemasi Ca(OH)2 saostaa liiat Ca-ionit?
Nostaa pH:n niin ylös että kalsium saostuu karbonaattina. Tuntuu ehkä
epäloogiselta poistaa kalsiumia lisäämällä kalsiumia mutta pointti on
ennemminkin hydroksidi eikä kalsium. Saostus onnistuu kalkin lisäksi myös
esim. lipeällä. Kokeiltu juttu.
Magnesiumkovuuteen pelkän Ca(OH)2:n vaikutus on vähäinen. Maailmalla
käytetään enemmän ns. kalkki-sooda-menetelmää, joka alentaa myös
magnesiumpitoisuutta. Mg ei saostu karbonaattina vaan hydroksidina.
Kalkkipehmennyksellä päästään tavallisesti jäännöskovuuteen noin 1 mmol/l,
suurinpiirtein 4-7 dH-asteeseen. Siis mainittua 5 dH:n kovuutta ei voida
alentaa tällä tavoin mutta eipä talousveteen liittyen ole tarviskaan.
Voimalaitosvesien ym. pehmennys tapahtuu ioninvaihdolla.
Tyydyttikö vastaus? Jos aihe kiinnostaa niin replytä saa. Aihetta
käsitellään kyllä lähes kaikissa vesihuollon ja vesikemian kirjoissa.
jari
ps. Tämä kaikki liittyen veden pehmennykseen vesilaitoksilla, ei
kotitalouksissa.
Ville Voipio
> Nostaa pH:n niin ylös että kalsium saostuu karbonaattina. Tuntuu ehkä
> epäloogiselta poistaa kalsiumia lisäämällä kalsiumia mutta pointti on
> ennemminkin hydroksidi eikä kalsium. Saostus onnistuu kalkin lisäksi myös
> esim. lipeällä. Kokeiltu juttu.
... mistä herääkin sitten kysymys, mitä tiskikoneessa tapahtuu.
Tiskiainehan on kuitenkin aika lailla emäksistä, joten sen
vaikutuksesta kai sitten kalsiumin pitäisi tulla karbonaattina
pois (olettaen, että jostain löytyy sitä karbonaattia). Tuleeko
tästä kalkkeutumisongelma? Halutaanko tuota saostumista vai ei?
Sen ymmärrän helposti, että saippuoitten teho heikkenee kovassa
vedessä. Kai sitä melkein jokainen on yrittänyt porakaivovedellä
huuhdella sampoota hiuksistaan. Sen sijaan vielä jäi vähän auki
se, miten tuo kovuus vaikuttaa voimakkaasti emäksisiin pesuaineisiin,
joilla ei kai kovin paljon ole saippuoiden kanssa tekemistä. Jos
nyt vaikka NaOH:n rasvaa liuottava vaikutus otetaan esille, niin
ei kai se mihinkään muutu, vaikka mukana olisikin jokin määrä
kovuutta. Vai menevätkö tensidien toiminnat sekaisin tuosta
kovuudesta?
Natriumvetykarbonaatti (leivinsooda) kai käy tuohon saostukseen
siksi, että se vetäisee liuoksen emäksiseksi ja tuo karbonaatit
mukaan. Ilmeisesti myös natriumkarbonaatti kävisi tuohon, ja sehän
olisi ihan hyvä tiskien pesemiseenkin (pesusooda).
JK
"Martti Alkio" <martti...@poista.vtt.fi.invalid> wrote in message
news:3bbaa4da...@news.inet.fi...
> On Tue, 02 Oct 2001 11:02:54 GMT, o...@iki.fi (Otto J. Makela) wrote:
> Joku mainitsi kaupan suolan paakkuuntumisenestoaineesta.
> Ruokasuolassa käytetään vedetöntä MgSO4:ää, samaa mitä urheilijat
> hierovat käsiinsä kosteuden poistamiseksi.
>
> -Mara
Urheilijoiden käyttämä aine on yleensä MgCO3.
Jarkko
Reijo Riikonen
"Jari Hietala" <jari.h...@psv-mv.fi> kirjoitti viestissä
------------
> Tyydyttikö vastaus? Jos aihe kiinnostaa niin replytä saa. Aihetta
> käsitellään kyllä lähes kaikissa vesihuollon ja vesikemian kirjoissa.
Varmistasitko vielä, mitä "suolaa" niihin astianpesukoneisiin pitä
laittaa, (jos vesi sattuisi olemaan kovaa). Minulta jäi jotain huomaamatta
ja asia kiinnostaa kahviporukan herroja :-)
Reijo Riikonen
Lasse Holmström
"Otto J. Makela" wrote:
>
> "tero" <tero....@sonera.com> writes:
>
> > [http://www.hel.fi/vesi/]
> > Ja etusivulla pyörivässä infossa sanotaan:
> > Veden kovuus on nyt 4,7 dH,
> > eli se on edelleen pehmeää.
>
> Pehmeää ja pehmeää. Ei tuo tietenkään vaikkapa pesuaineiden
> toiminnassa näy, mutta kyllä tuo melkoinen lisäys on kun kovuus oli
> aiemmin halpistestilaitteilla mittaamattoman alhaalla; esimerkiksi
> akvaarioharrastajat kyllä tuon huomaavat.
Meillä on mitattu veden kovuutta kerran tai pari viikossa vuodesta
1987 lähtien ja kovuus on muutaman viime vuoden pysynyt aika vakiona
noin 4,5 ja 4,7 välillä. Alkuun se oli vähän alempi, noin 4,0 ja
4,5 välillä, mutta mitään dramaattista muutosta ei ole tapahtunut.
Kovuus määritetään meillä titraamalla, kuten useimmissa muissakin
laboratorioissa.
En usko, että niin pienet muutokset näkyvät akvaarioharrastajien
testilaitteissa. Meillä ei esimerkiksi vedenpehmentimien
elvytysaikataulua tai ioninvaihtomassojen vaihtoaikataulua
ei ole tarvinnut muuttaa millään tavalla.
Joskus vuosia sitten kovuutta hieman nostettiin ja vesilaitos
ilmoitti asiasta hyvissä ajoin etukäteen tärkeiksi katsomilleen
vedenkäyttäjille. Taisi siitä olla jotain mainintaa lehdissäkin.
Lasse
Olli Eskola
>
> Jos vain viitsit kirjoittaa niin olisi kiinnostavaa tietää mitä se suola
> sisältää.
En valitettavasti löytänyt tietoja enää. Olen käyttänyt suolaa vain
satunnaisesti.
Terv
Olli
Tapio Viljava
"Jari Hietala" <jari.h...@psv-mv.fi> wrote in message
news:QJqu7.372$wG4....@read2.inet.fi...
> >minkälaisella reaktiolla mainitsemasi Ca(OH)2 saostaa liiat Ca-ionit?
> Nostaa pH:n niin ylös että kalsium saostuu karbonaattina. Tuntuu ehkä
> epäloogiselta poistaa kalsiumia lisäämällä kalsiumia mutta pointti on
> ennemminkin hydroksidi eikä kalsium.
Missä muodossa se karbonaatti lisätään, vai onko sitä luonnostaan
riittävästi?
Toinen kysymys: millä keinoin se saostuma poistetaan käsitellystä vedestä?
Tapsa