Miksi fosfori loistaa?

[Jouko Pohjalainen]

Mikä tekee fosforin atomirakenteesta sellaisen, että se hohtaa valoa?

Blaah! yöh! äyks!

[Ope]

Fosfori palaa.

[Jyrki Ojala]

> Mikä tekee fosforin atomirakenteesta sellaisen, että se hohtaa valoa?

Tietääkseni alkuaine nimeltä fosfori ei loista... Korjatkaa jos olen väärässä.

[Matti Laine]

Fosforiloiste syntyy kun joihinkin yhdisteisiin kohdistetaan valoa.
Tunnusomaista fosforiloisteelle on sen jatkuminen vaikka valolähde
poistetaan. Lähtevä valo on aina pitempi aallonpituudeltaan kuin
saapuva.

Toinen vastaava ilmiö on fluoriloiste joka joka käytännössä sammuu
heti kun kapaleeseen kohdistettu valo poistetaan.

Ns. fosforoiduissa kelloissa oli aikoinaan lievästi radioaktiivista
ainetta (oliko se kalciumisotooppi) jonka säteily viritti ympärillä
olevan aineen atomit. Viritystilan palautuessa syntyi valonvälähdyksiä.
Silmällä ei erillisiä välähdyksiä erottanut vaan kellotaulun
numerot loistivat tasaisesti.

Olisiko fosforiloisteen alkuperäinen nimi tullut lahoavista luista
tai muusta lahoamisprosessista jossa on fosforiyhdiste reaktiossa
mukana. Varsinaisen valon tässä tuottaa kaiketi valoa lähettävä
bakteesi.

Fosforiloistetta voi kokeilla sinkkisulfidilla ja kuparilla.
Ehkä löytyy fosforiyhdistekkin joka luovuttaa elektroneja toiselle
aineelle ja pikkuhiljaa elektronien palatessa takaisin fosforille
tuottaa valoa.

Fluoresoivia aineita onkin sitten paljon kiniinistä fluoreseiiniin.

Jouko Pohjalainen wrote:
>
> Mikä tekee fosforin atomirakenteesta sellaisen, että se hohtaa valoa?
>

> Blaah! yöh! äyks!

[Tapio Viljava]

Jyrki Ojala wrote in message <35f3c8...@bbbs.net>...

>Tietääkseni alkuaine nimeltä fosfori ei loista... Korjatkaa jos olen
väärässä.

Olet. Kyllä se loistaa, ja syttyy myös helposti palamaan. Näin kävi aikanaan
kun kemian ope demosi asiaa luokassa pimennysverhot eteen vedettynä.

Tapsa

[George Saraiste Jr.]

Tapio Viljava kirjoitti viestissä ...

Niin, siis....joo. Forforiahan on punaista ja keltaista. (Fosfori on
allotrooppinen alkuaine)
Kun punaista fosforia poltetaan niin syntyy keltaista fosforia jota voi
hieroa esimerkiksi kämmeniinsä ja kasvoihinsa (terveellistä, eikö?) ja saada
ne näin pimeässä loistamaan. Keltainen fosfori 'virittyy' muistaakseni
siten, että uloimmalla elektronikehällä sijaitsevia elektroneja siirtyy
valon vaikutuksesta sisemmille elektronikehille. Kun fosfori sitten viedään
pimeään (tai siis valo sammutetaan), alkavat elektronit siirtyä takaisin
omille paikoilleen samalla vapauttaen valon aallonpituuksilla näkyvää
säteilyä. Jotenkin siis näin.......

G.S.

[Ville Voipio]

"George Saraiste Jr." <george....@kolumbus.fi> writes:

> Niin, siis....joo. Forforiahan on punaista ja keltaista. (Fosfori on
> allotrooppinen alkuaine)

Ja mustaa. Keltainen kulkee myös valkoisen nimellä. Valkoinen fosfori
pikku hiljaa issekseen reagoi ja tuottaa jonkin verran valoa siinä
sivussa (kemoluminesenssi). Kuten arvata saattaa valkoinen fosfori
on erittäin reaktiivista ja myrkyllistä. Käytännössä useimmin käytetään
punaista fosforia (tulitikuissakin), jonka syttymislämpötila oli muistaakseni
noin 250°C.

Musta fosfori on sitten vielä pykälää vähemmän reaktiivista, mutta sille
en osaa kyllä suoraan sanoa yhtään käyttöä sellaisenaan. Kuvittelisin,
että reagenssina se olisi mukavampaa kuin punainen, mutta voin olla
väärässäkin.

Kemoluminesenssin lisäksi fosforilla on mukava elektronikuorirakenne,
jonka ansiosta esimerkiksi elektroneilla viritetyt fosforit emittoivat
näkyvää valoa. Tästä tulee kuvaputkienkin loisteaineesta käytetty nimi
"fosfori". Kyse on siis hieman eri ilmiöstä kuin valkoisen fosforin kemo-
luminesenssissa.

- Ville

--
Ville Voipio, M.Sc. (EE)
http://www.hut.fi/~vvoipio/