Salpietarin valmistus?
Anonyymi
Vanhan kemian kirjani mukaan jo muinaiset suomalaiset osasivat valmistaa
salpietaria typpipitoisesta maasta.
Onko kenelläkään tietoa miten tuo mahtoi tapahtua ja voisiko sen
kohtuullisen turvallisesti toteuttaa nykyoloissa? Netistä löytyy jotain
ohjeita mutta en sitten tiedä onko niihin luottamista... Ainetta ei
tietenkään käytettäisi mihinkään pommin valmistuksiin ym..
KL
Anonyymi <janne.ka...@mbnet.fi> wrote in message
news:8srk12$rs0$1...@news.kolumbus.fi...
Entisaikaan tietyillä talonpojilla oli velvollisuus tuottaa salpietaria
ruotuväen tarpeisiin. Voi olla että suomalaistakin salpietaria on palanut
Euroopan tantereilla Ruotsin kuninkaan seikkailuissa.
Muistikuvani mukaan tuohon aikaan lähtöaineina oli karjan ym. virtsa, johon
lisättiin jotain (bakteereita?) jotta urea muuttuisi nitraatiksi. Siitä vaan
läträämään.
Käy kirjastossa ja katso jotain vanhaa tietosanakirjaa. Sieltäkin löytyy
pommiohjeita ym. joiden esittäminen netissä on jotain aivan tavatonta.
Antti Karvinen
> Hei,
>
> Vanhan kemian kirjani mukaan jo muinaiset suomalaiset osasivat valmistaa
> salpietaria typpipitoisesta maasta.
> Onko kenelläkään tietoa miten tuo mahtoi tapahtua ja voisiko sen
> kohtuullisen turvallisesti toteuttaa nykyoloissa? Netistä löytyy jotain
> ohjeita mutta en sitten tiedä onko niihin luottamista... Ainetta ei
> tietenkään käytettäisi mihinkään pommin valmistuksiin ym..
Muistelen lukeneeni, että merilintujen kuivuneet ulosteet olisivat melko
hyvä "luonnon" lähtöaine kaliumnitraatin valmistamiseen. Kuulostaa ihan
mielenkiintoiselta - tarkoitan, että olisi varmaankin mukavaa valmistaa eri
yhdisteitä keskiaikaisilla menetelmillä. Täytynee alkaa lukea alkemian
kirjoja. :-)
---
Antti Heikkila
'Chilensalpietari' eli guano on tosiaankin lintujen kuivuneita ulosteita,
mutta se on lähinnä natriumnitraattia, josta voi edelleen tehdä
kaliumnitraattia. Sinällään siitä on aika turhaa yrittää tehdä ruutia,
koska se kerää ilmasta kosteutta. KNO3:a syntyy kyllä mätänemisen
tuotteena tunkioissa ja lantaläjissä, jos maa on kaliumpitoista ja näin
salpietaria on tehty Suomessakin aikanaan erityisissä salpietariladoissa
ruudin raaka-aineeksi.
Aloittelevan kotikemistin kannattaa jättää tämä mielestään jo ilmeisten
hajuhaittojen takia, ja pienellä 'bioreaktorilla' saanto voi olla
marginaalisen huono.
Jos tämän tyyppinen kemian historia kiinnostaa, niin Epäorgaanisen kemian
perusteet aloitteleville, Remsen-Komppa (4. painos 1929) voi olla
mielenkiintoista luettavaa. Alkuperäinen, saksankielinen teos on nimittäin
kirjoitettu vuosisadan vaihteessa, ja siinä esitetään varsin selkeästi
monia esim. rikkihapon ja teräksen valmistuksen vanhoja ja yksinkertaisia
menetelmiä.
Antti Heikkilä
Antti.H...@helsinki.fi
www.helsinki.fi/people/antti.heikkila
Janne Kalliomäki
news:Pine.OSF.4.20.001023...@rock.helsinki.fi...
> Aloittelevan kotikemistin kannattaa jättää tämä mielestään jo ilmeisten
> hajuhaittojen takia, ja pienellä 'bioreaktorilla' saanto voi olla
> marginaalisen huono.
Aivan, kannattaa unohtaa koko homma.. Toisaalta natriumnitraatin valmistus
vaikuttaa helpommalta. Käsittääkseni natriuminitraattia eli chilesalpietaria
esiintyy ihan maaperässäkin, varsinkin lannoitteissa. Miten sen sitten saisi
eristettyä apulannasta?
> Jos tämän tyyppinen kemian historia kiinnostaa, niin Epäorgaanisen kemian
> perusteet aloitteleville, Remsen-Komppa (4. painos 1929) voi olla
> mielenkiintoista luettavaa. Alkuperäinen, saksankielinen teos on nimittäin
> kirjoitettu vuosisadan vaihteessa, ja siinä esitetään varsin selkeästi
> monia esim. rikkihapon ja teräksen valmistuksen vanhoja ja yksinkertaisia
> menetelmiä.
Loistava kirja! Löysin sen parin tunnin etsimisen jälkeen yliopiston
kirjastosta, ja jos 20-luvun suomen kieli ei tuota ylivoimaisia vaikeuksia,
kirja on erittäin mielenkiintoinen ja selkeä.
Suosittelen!
Janne Kalliomäki
Antti Karvinen
> 'Chilensalpietari' eli guano on tosiaankin lintujen kuivuneita ulosteita,
> mutta se on lähinnä natriumnitraattia, josta voi edelleen tehdä
> kaliumnitraattia. Sinällään siitä on aika turhaa yrittää tehdä ruutia,
> koska se kerää ilmasta kosteutta. KNO3:a syntyy kyllä mätänemisen
> tuotteena tunkioissa ja lantaläjissä, jos maa on kaliumpitoista ja näin
> salpietaria on tehty Suomessakin aikanaan erityisissä salpietariladoissa
> ruudin raaka-aineeksi.
>
> Aloittelevan kotikemistin kannattaa jättää tämä mielestään jo ilmeisten
> hajuhaittojen takia, ja pienellä 'bioreaktorilla' saanto voi olla
> marginaalisen huono.
>
> Jos tämän tyyppinen kemian historia kiinnostaa, niin Epäorgaanisen kemian
> perusteet aloitteleville, Remsen-Komppa (4. painos 1929) voi olla
> mielenkiintoista luettavaa. Alkuperäinen, saksankielinen teos on nimittäin
> kirjoitettu vuosisadan vaihteessa, ja siinä esitetään varsin selkeästi
> monia esim. rikkihapon ja teräksen valmistuksen vanhoja ja yksinkertaisia
> menetelmiä.
Antikvariaatista löysin "Kemiaa toisin kuin tavallisesti" (alkuteos 1959).
"Myöhemmin opittiin myös "keittämään salpietaria" käyneestä lannasta. Lanta
koottiin kasoihin katosten alle ja typpibakteerit muuttivat siinä olevat
typpipitoiset aineet nitraateiksi. Aikojen kuluessa opittiin salpietaria
valmistamaan saadusta massasta uuttamalla sitä vedellä."
Ostin myös "KEMIA erikoisesti teollisuuskouluja varten" vuodelta 1928. Oudon
kiehtovaa luettavaa.
---
Antti Heikkila
> "Antti Heikkila" <ashe...@pcu.helsinki.fi> kirjoitti viestissä
> news:Pine.OSF.4.20.001023...@rock.helsinki.fi...
>
> > Aloittelevan kotikemistin kannattaa jättää tämä mielestään jo ilmeisten
> > hajuhaittojen takia, ja pienellä 'bioreaktorilla' saanto voi olla
> > marginaalisen huono.
>
> Aivan, kannattaa unohtaa koko homma.. Toisaalta natriumnitraatin valmistus
> vaikuttaa helpommalta. Käsittääkseni natriuminitraattia eli chilesalpietaria
> esiintyy ihan maaperässäkin, varsinkin lannoitteissa. Miten sen sitten saisi
> eristettyä apulannasta?
Lannoitteista loytyy ihan ammoniumnitraattiakin. Eri asia sitten, kuinka
jarkevaa pommien virittaminen sen avulla on. Perusidea epaorgaanisten
suolojen eristamisessa on niiden liuottaminen ja sen jalkeen valikoivasti
eri reagensseilla saostaminen, jota epaorgaanisen kemian harjoitustyot
korkeakouluissa sisaltavat runsaaasti (kvalitatiivinen epaorgaaninen
analyysi), joten niiden monisteita kannattaa penkoa.
>
> > Jos tämän tyyppinen kemian historia kiinnostaa, niin Epäorgaanisen kemian
> > perusteet aloitteleville, Remsen-Komppa (4. painos 1929) voi olla
> > mielenkiintoista luettavaa.
> Loistava kirja! Löysin sen parin tunnin etsimisen jälkeen yliopiston
> kirjastosta, ja jos 20-luvun suomen kieli ei tuota ylivoimaisia vaikeuksia,
> kirja on erittäin mielenkiintoinen ja selkeä.
> Suosittelen!
On silla heikkoutensakin, esim. reaktiokinetiikassa se on todella
alkeellinen ja puhuu 1800-luvun tyyliin 'status nascendista', jota ei
kannata tarjota reaktiokinetiikan tenttivastauksena ja esim. radon
tunnetaan alkuaineena 'niton'. Mutta yksinkertaisten reaktioiden
kuvauksissa se on yllattavan hyva.
Antti Heikkilä
Antti.H...@helsinki.fi
www.helsinki.fi/people/antti.heikkila
Petri Mäkinen
tehokkaita räjähteitä ja vieläpä melko yksinkertaisilla ja helpoilla
tavoilla(Väittää engelsmannien edustajat).
"Antti Karvinen" <antti.k...@pp1.inet.fi> kirjoitti viestissä
news:39F5E8FA...@pp1.inet.fi...
> Antti Heikkila wrote:
>
> > 'Chilensalpietari' eli guano on tosiaankin lintujen kuivuneita
ulosteita,
> > mutta se on lähinnä natriumnitraattia, josta voi edelleen tehdä
> > kaliumnitraattia. Sinällään siitä on aika turhaa yrittää tehdä ruutia,
> > koska se kerää ilmasta kosteutta. KNO3:a syntyy kyllä mätänemisen
> > tuotteena tunkioissa ja lantaläjissä, jos maa on kaliumpitoista ja näin
> > salpietaria on tehty Suomessakin aikanaan erityisissä salpietariladoissa
> > ruudin raaka-aineeksi.
> >
> > hajuhaittojen takia, ja pienellä 'bioreaktorilla' saanto voi olla
> > marginaalisen huono.
> >
kemian
> > perusteet aloitteleville, Remsen-Komppa (4. painos 1929) voi olla
Antti Karvinen
> Miten Irlannissa ne IRA:n heput mahtaa sit tehdä lannoitteista suhteellisen
> tehokkaita räjähteitä ja vieläpä melko yksinkertaisilla ja helpoilla
> tavoilla(Väittää engelsmannien edustajat).
Tarkoitat varmaankin ammoniumnitraattia NH4NO3, jota käytetään lannoitteena -
mutta IRA on sen verran "kehittynyt" järjestö, että heillä on varmasti
tietotaitoa tehokkaampien räjähdysaineiden valmistamiseen / maahantuontiin.
:-(
Jos en väärin muista, niin Oklahoman pommi oli juuri tuota ammoniumnitraattia
(???).
BTW, miten tämä salpietarin valmistaminen wanhalla menetelmällä kääntyi
paukuttelun puolelle? Ruudille toinen :-(
---
Allu
Antti Karvinen <antti.k...@pp1.inet.fi> wrote in message
news:39F9A699...@pp1.inet.fi...
> "Petri Mäkinen" wrote:
>
> > Miten Irlannissa ne IRA:n heput mahtaa sit tehdä lannoitteista
suhteellisen
> > tehokkaita räjähteitä ja vieläpä melko yksinkertaisilla ja helpoilla
> > tavoilla(Väittää engelsmannien edustajat).
>
> Tarkoitat varmaankin ammoniumnitraattia NH4NO3, jota käytetään
lannoitteena -
> mutta IRA on sen verran "kehittynyt" järjestö, että heillä on varmasti
> tietotaitoa tehokkaampien räjähdysaineiden valmistamiseen /
maahantuontiin.
> :-(
>
> Jos en väärin muista, niin Oklahoman pommi oli juuri tuota
ammoniumnitraattia
> (???).
Jos IRA käyttää yhdistelmäräjähteitä? 1980-luvulla saksalainen
vasemmistoterroristijärjestö teki autopommin siten, että tavaratilassa oli
nestekaasupulloja sekä hieman dynamiittia. Räjähdys oli vaikuttava ja tuli
varmasti halvemmaksi kuin vastaava paukku muoviräjähteillä.
Säkillisen puhdasta ammoniumnitraatia saa luultavasti räjähtämään
laittamalla siihen "nalliksi" dynamiittia. Ammoniumnitraatissa ja
nestekaasussa on se etu, että niitä on helposti saatavilla.
Petri Mäkinen
news:w6pK5.347$1T4....@read2.inet.fi...
ammoniumnitraatista sitten on kun Englannin poliisi ja sotilaat Irlannissa
pelkäävät niitä pommeja joita kuulemma "kuka vaan pystyy valmistamaan"
prosessiin hetken tutustuttuaan?????mitä niissä pommeissa käytetään
nalleina?????
>
juhom...@gmail.com
kenk...@gmail.com
> Hei,
>
> Vanhan kemian kirjani mukaan jo muinaiset suomalaiset osasivat valmistaa
> salpietaria typpipitoisesta maasta.
> Onko kenelläkään tietoa miten tuo mahtoi tapahtua ja voisiko sen
> kohtuullisen turvallisesti toteuttaa nykyoloissa? Netistä löytyy jotain
> ohjeita mutta en sitten tiedä onko niihin luottamista... Ainetta ei
> tietenkään käytettäisi mihinkään pommin valmistuksiin ym..
https://www.youtube.com/watch?v=P5iJZjw8k40
kenk...@gmail.com
> dynamiittia ei kannattais käyttää "nallina" koska se on epävakaata kolhuille. Helpompi vaan ois rikkoo taskulampun polttimon kupu ja kytkee herätyskello siihen. Enempää en tietoa jaa niin ei tuu supo ovelle