Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss

Tolueeni & ksyleeni

304 views
Skip to first unread message

Jori Kelkka

unread,
Feb 14, 2001, 4:48:49 AM2/14/01
to
Mistä yksityinenhenkilö voi hankkia kyseisiä aineita? Aluksi vois
ajatella pk-seutua.
Ja mitä maksaa, kun puhutaan määristä n. 5-10 litraa molempia?
Joku kemikaaalitukku tietty, mutta konkreettinen paikan nimi, osoite tai
puh.nro olis tarpeen.

Jori Kelkka

Antti Karvinen

unread,
Feb 14, 2001, 12:13:54 PM2/14/01
to
Jori Kelkka wrote:

> Mistä yksityinenhenkilö voi hankkia kyseisiä aineita? Aluksi vois
> ajatella pk-seutua.

Eikös noita käytetä maalienohenteina? Tolueenia olen ostanut joskus
paikallisesta maalikaupasta (n. 5 vuotta sitten, en tiedä nykytilannetta).
---


ArtoS

unread,
Feb 15, 2001, 1:40:53 AM2/15/01
to

> Eikös noita käytetä maalienohenteina? Tolueenia olen ostanut joskus
> paikallisesta maalikaupasta (n. 5 vuotta sitten, en tiedä nykytilannetta).

Ja ksyleeniä ostin noin vuosi sitten paikallisesta rautakaupasta.

t: Arto


Jori Kelkka

unread,
Feb 15, 2001, 2:02:14 AM2/15/01
to
Onkos näitä aineita sitten "eri laatuja" tms? Aine tulee polttoaineeksi, eli
siis pitäis kait olla mahdollisimman puhdasta.
Mitä maksoi?

Jori

OL

unread,
Feb 15, 2001, 12:59:07 PM2/15/01
to

Jori Kelkka <jori....@nospam.nokia.fi> wrote in message
news:3A8A5481...@nospam.nokia.fi...

Puhelinluettelon keltaisilta sivuilta (Elisa s. 1033) Teollisuuskemikaaleja,
siellä on 10 tukkuria. Jos harrastat asioita enemmän, hanki Kemia-lehti
(kirjasto tai hyvä kirjakauppa) ja katso sen vihreitä sivuja.

Jouko Pettersson

unread,
Feb 18, 2001, 12:58:27 PM2/18/01
to
In article <3A8B7EF5...@nospam.nokia.fi>, Jori Kelkka wrote:

>Onkos näitä aineita sitten "eri laatuja" tms? Aine tulee polttoaineeksi, eli
>siis pitäis kait olla mahdollisimman puhdasta.
>Mitä maksoi?

Joskus noin kymmenen vuotta sitten muistan ostaneeni teknistä laatua
viiden litran metalliämpäreissä helsinkiläisestä firmasta, jonka nimi
saattoi olla Suomen Plastic Oy. En ole aivan varma nimestä. Hinta oli
huomattavasti halvempi kuin laboratorioalan liikkeissä. Järin puhdasta
se ei kuitenkaan ollut.

Muista pyytää käyttöturvallisuustiedote! Tolueeni on hiukan ongelmal-
linen aine. Samoin ksyleeni.
--
Jouko Pettersson

Ville Kivisalmi

unread,
Feb 18, 2001, 4:53:53 PM2/18/01
to

Jouko Pettersson kirjoitti viestissä ...

>In article <3A8B7EF5...@nospam.nokia.fi>, Jori Kelkka wrote:
>
>>Onkos näitä aineita sitten "eri laatuja" tms? Aine tulee
polttoaineeksi, eli
>>siis pitäis kait olla mahdollisimman puhdasta.
>>Mitä maksoi?
>
>Joskus noin kymmenen vuotta sitten muistan ostaneeni teknistä laatua
>viiden litran metalliämpäreissä helsinkiläisestä firmasta, jonka nimi
>saattoi olla Suomen Plastic Oy. En ole aivan varma nimestä. Hinta oli
>huomattavasti halvempi kuin laboratorioalan liikkeissä. Järin
puhdasta
>se ei kuitenkaan ollut.


Ksyleeniä on tullut hankittua joskus ihan tavallisesta maalikaupasta.
Maalikaupan ksyleeni onkin kyllä "erittäin teknistä" laatua.


VILLE KIVISALMI
st...@vip.fi

Lord has mercy on us.
= Lordilla on meidän mersumme.


Jori Kelkka

unread,
Feb 19, 2001, 2:45:26 AM2/19/01
to
No niin... rautakaupassa käyty, tolueeni (tinneri) 21 - 46mk / l ja
ksyleeni 23 - 60mk/l riippuen määrästä. (Ksyleeni isomeerien seos) Mutta
se vähän yllätti että tinneri onkin tolueenia.. Aineita myytiin lähinnä
liimatahrojen poistamiseen, ohenteeksi ja maalausvälineiden puhdistukseen.

Niin aineet sulattavat joitain muovilajeja ja pitää käyttää hyvin
ilmastoiduissa tiloissa sekä kait noi "käyvät päähänkin" ilman
hengityssuojia. Mitäs muita ominaisuuksia tarkotit kun sanoit että on
ongelmallisia aineita.

Jori

Jouko Pettersson

unread,
Feb 19, 2001, 4:26:15 AM2/19/01
to

Jori Kelkka wrote:

> Mitäs muita ominaisuuksia tarkotit kun sanoit että on
> ongelmallisia aineita.

Tässä on pari linkkiä Työterveyslaitoksen sivuille, joista asia
selvinnee. Sekä tolueeni että ksyleenin eri isomeerit löytyvät
kummastakin.

Kansainväliset kemikaalikortit:
http://www.occuphealth.fi/tt/kemkort/ipcsnfin/finnish.htm
Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet:
http://www.occuphealth.fi/ttl/osasto/tt/OVA/

Noista pitäisi selvitä ensinnäkin palovaara. Toiseksi huono liukene-
minen veteen, mikä tekee niistä ongelmajätteitä ja estää viemäriin-
kaatamisen. Kolmanneksi vaarat sikiölle, minkä vuoksi kaikenlaista
kotikäyttöä (jossa siis esim. odottavat äidit saattavat altistua)
pitäisi rajoittaa. Ihonläpi-imeytyminen kannattaa myöskin huomata.
Päälle tulevat vielä ympäristövaikutukset esim. kaloille.

16-kohtaisesta käyttöturvallisuustiedotteesta, jonka siis aineen
toimittaja on velvollinen antamaan, selviää loput.
--
Jouko Pettersson

Ville Laine

unread,
Feb 20, 2001, 4:16:59 AM2/20/01
to

"Jouko Pettersson" <Jouko.Pe...@helsinki.fi> wrote in message
news:3A90E6B7...@helsinki.fi...

> kaatamisen. Kolmanneksi vaarat sikiölle, minkä vuoksi kaikenlaista
> kotikäyttöä (jossa siis esim. odottavat äidit saattavat altistua)
> pitäisi rajoittaa. Ihonläpi-imeytyminen kannattaa myöskin huomata.
> Päälle tulevat vielä ympäristövaikutukset esim. kaloille.
>

Ja mulla on näistä sellainen kutina, että ne ovat kai kohta tulossa
karsinogeenien listalle. Eivät ole vielä.

Ville


--
Ville Laine, MSc, researcher
Tampere University of Technology
ACI / Paper Machine Automation


Jouko Pettersson

unread,
Feb 20, 2001, 8:28:36 AM2/20/01
to

Ville Laine wrote:

> Ja mulla on näistä sellainen kutina, että ne ovat kai kohta tulossa
> karsinogeenien listalle. Eivät ole vielä.

No joo, ne ovat olleet tulossa aika kauan. Kumeenipohjaisia tuike-
nesteitä kaupattiin jo 80-luvulla sillä, että tolueeni- ja ksyleeni-
pohjaiset tuikenesteet joutuvat pian ASA-luetteloon. Eivät ole vielä
joutuneet. Ehkä syytä kuitenkin olisi.

Ei niin kovin kauan sitten vaimo osti kaupasta ympäristöystävällistä
Tolua kodin puhdistusaineeksi. Muistaakseni se oli 10%:sta tolueenia.
Haisikin ihan aidolle. Hiukan ihmetytti silloin, että kun me käsitte-
limme tolueenia vetokaapissa hanskat kädessä, niin kuitenkin kotona
sai saman aineen kanssa läträtä vapaasti. Mikähän muuten on nykytilan-
ne?
--
Jouko Pettersson

Ville Laine

unread,
Feb 20, 2001, 10:30:17 AM2/20/01
to

"Jori Kelkka" <jori....@nospam.nokia.fi> wrote in message
news:3A90CF15...@nospam.nokia.fi...

> se vähän yllätti että tinneri onkin tolueenia..

Joo, oon ittekin aina välillä mietiskellyt, että mitä tavaraa se tinneri
on, mutta en ole ikinä jaksanut asiaa selvittää. Taitaa tuo tolueenikin
sitten olla yx vaihtoehto, mutta mielestäni voi se tinneri muutakin
olla. (vrt. öljytuotteet; yleensä seoksia, joilla jokin suurinpiirtein
sama fysikaalinen ominaisuus, esim. kiehumispiste)

Tässä pöydälläni on kumiliimaa (rubber cement) paperiliimauksiin
ja siihen sopivaa tinneriä. "Sanford Thinner for rubber cement",
joka on _heptaania_.
MSDS siitä löytyi:
http://www.biosci.ohio-state.edu/~jsmith/MSDS/SANFORD%20%20THINNER%20FOR%20R
UBBER%20CEMENT%20&%20GRIPPIT.htm

Sivulla http://www.eco-house.com/thinners.html sanoo
firma omasta myyntiartikkelistaan:
"It is a combination of highly purified mineral oils as used in
pharmaceuticals and cosmetics, and natural essential oils."

Oxford Dictionary: "thinner":
- A liquid used to dilute paint, printing-ink, etc., to a suitable
consistency.
- A viscous liquid constituent may present particular problems,
perhaps requiring thinning by solution with a volatile thinner,
to make it fluid enough for mixing and pouring.

Encyclopedia Britannica:
- The thinner in paint is the component that has undergone least change.
Turpentine, obtained from pine trees, and sometimes as a by-product in the
manufacture of paper, is still used. A petroleum distillate, however, is
equally effective. The thinner completely evaporates very shortly after the
paint is applied. In latex paints, the paint itself is in the form of minute
droplets in water, and water is the thinner.

- alfa-Pinene is used as a paint thinner as well as a starting material for
the preparation of synthetic camphor, drugs, and other chemicals.


Sivulla http://abe.www.ecn.purdue.edu/~epados/waste/house/paintth.htm
kerrotaan tinnerissä olevan tolueenia, tärpättiä, etyyliasetaattia ja
lisäksi "mineral spirit":ia.

Sivulla http://www.2spi.com/catalog/msds/msds5007.html taas viitataan
tuotteeseen, joka sisältää ainoastaan isopropanolia.

** Eli ota siitä nyt sitten selvää!! :-)


Ville Laine

Samu Aalto

unread,
Feb 21, 2001, 7:37:51 AM2/21/01
to
Moi,

Tinneri-nimitys tullee tosiaan englannin kielestä ja tarkoittaa juuri ohennetta:

thinner = ohenne. Ohenteella tarkoitetaan taas nestemäistä ainetta, joka on
kemiallisesti ja muilta ominaisuuksiltaan tyydyttävän hyvä liuottamaan
ohennettavan aineen (neste)faasia. Yleisnimitys, tosin vakioitunut sekä siitä
helppokäyttöinen, että monet aineet sopivat ristiin monien aineiden
liuottimeksi.

Tinneri-nimitys liitetään lähes poikkeuksetta orgaaniseen kemiaan sekä
aineisiin, joita yleisimmin on tähän tarkoitukseen saatavana, esim asetoni,
etanoli jne. Vedestä harvemmin käytetään Suomessa tinneri-ilmausta, tosin se on
ulkomailla jo yleisempää ja yleisin ohenne mitä maapallolla on :)

Samu

Jori Kelkka

unread,
Feb 22, 2001, 6:07:58 AM2/22/01
to
Joo noita sivuja lueskelin jo kun etsin netistä ko. aineiden
toimittajaa, hyvä sivu kaiken kaikkiaan.
Jos nyt sitten oletetaan että tässä tapauksessa tinneri l. ohenne on
tolueenia, niin onko se puhdasta tulueenia, vai onko siinä mukana jotain
muutakin? Ja mitä tuossa ksyleenin tapauksessa tarkoittaa tuo isomeerien
seos? onko noita vastaavia seoksia useitakin, ja onko niillä oleellista
vaikutusta aineen ominaisuuksiin?

Jori

Jouko Pettersson

unread,
Feb 22, 2001, 9:22:17 AM2/22/01
to

Jori Kelkka wrote:

> Ja mitä tuossa ksyleenin tapauksessa tarkoittaa tuo isomeerien
> seos? onko noita vastaavia seoksia useitakin, ja onko niillä
> oleellista vaikutusta aineen ominaisuuksiin?

Ksyleenissä on kaksi metyyliryhmää bentseenirenkaassa (tolueenissa
on vain yksi). Bentseenirenkaassa on kuusi hiiliatomia, joihin me-
tyyliryhmät voivat kiinnittyä. Metyyliryhmät voivat olla toisiinsa
nähden kolmessa eri asennossa, joita sanotaan orto-, meta- ja para-
asennoiksi. On siis kolme mahdollista isomeeriä. Näiden CAS-numerot
ovat 95-47-6, 108-38-3 ja 106-42-3. Seoksellakin on oma CAS-numeron-
sa 1330-20-7. Seoksia voi periaatteessa olla vaikka kuinka monta.
Käytäntöä en tiedä. Olisiko noin kolmasosa kutakin?

ChemFinderillä on varsin helppo todeta, että kullakin isomeerillä
on hiukan erilaiset fysikaaliset ominaisuudet. Seoksen ominaisuudet
taas ovat jonkinlainen keskiarvo komponenttien ominaisuuksista.
Kuvat ja avaruusrakenteet saat kaikista ChemFinderillä ja kuvat on
täälläkin:

http://www.occuphealth.fi/ttl/osasto/tt/OVA/

--
Jouko Pettersson Internet: Jouko.Pe...@Helsinki.FI
Division of Biochemistry FAX: +358 9 191 59068
Department of Biosciences Phone: +358 9 191 59012
University of Helsinki http://www.helsinki.fi/~petterss/

0 new messages