"Hitler valittiin demokraattisesti" (was Re: chavez tuhoaa venezuealaa)

9 views
Skip to first unread message

Otto J. Makela

unread,
Mar 13, 2013, 3:38:26 AM3/13/13
to
Heikki Heinonen <heikki....@varavanttiili.fi> wrote:

> Hitlerikin valittiin demokraattisesti ja se arvosteli Yhdysvaltoja.

Melkoinen yksinkertaistus tapahtumista.

Hitlerin ohi kaksivaiheisissa presidentinvaaleissa valittu presidentti
Paul von Hindenburg vastahakoisesti nimitti Hitlerin kansleriksi 1933
kun edes kaksi parlamenttivaalikierrosta ei ollut saanut aikaan
enemmistöhallitusta. Hitler muodosti lyhytikäiseksi jääneen kahden
puolueen koalitiohallituksen, vastustaen muiden puolueiden yrityksiä
muodostaa enemmistöhallitus.

Poliittisen umpikujan takia Hitler pyysi Hindenburgilta uusia vaaleja,
mutta ennen niitä tapahtui Reichstagin palo. Hitlerin hallitus sai
Hindenburgilta Reichstagsbrandverordnungin, jolla rajoitettiin
kansalaisten perusoikeuksia ja sallitiin pidätykset ilman oikeuden-
käyntejä, jota hallitus käytti tehokkaasti vastustajiaan vastaan.

Ennen vaaleja natsit käyttivät poliittista väkivaltaa ja levittivät
paljon antikommunistista propagandaa, mutta silti saavuttivat vain 43.9%
kannatuksen joka ei riittänyt täydelliseen valtaan. Hitlerin uusi
koalitiohallitus toi parlamenttiin Ermächtigungsgesetzin (Valtalaki),
perustuslain luontoisen säädöksen joka takasi hallinnolle neljäksi
vuodeksi täydellisen vallan ilmankin parlamentin tukea. Kommunistit oli
jo kielletty, ja hallitus käytti valtaoikeuksiaan estääkseen myös osaa
sosiaalidemokraatteja osallistumasta.

Kokous oli erittäin myrskyisä kun kokoukseen käytetyn oopperatalon
ulkopuolelle kokoontui suuri lakia vastustava väkijoukko, ja natsien
SA toimi tilojen vartijana. Kun laki lopulta hyväksyttiin myös
keskustapuolueen tuella 441-84 (vain sosiaalidemokraattien jäänteiden
vastustaessa) oli natsien de facto diktatuuri valmis.

http://en.wikipedia.org/wiki/Adolf_Hitler#Rise_to_power

Luonnehtisin siis tapahtumia pikemminkin (mahdollisesti natsien
tilaaman) terrori-iskun varjolla tehdyksi vallankaappaukseksi kuin
demokraattiseksi vaalitulokseksi.

--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, ICBM: N 60 10' E 24 55' */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * */

Jukka K. Korpela

unread,
Mar 13, 2013, 4:40:22 AM3/13/13
to
2013-03-13 9:38, Otto J. Makela kirjoitti:

> Heikki Heinonen <heikki....@varavanttiili.fi> wrote:
>
>> Hitlerikin valittiin demokraattisesti ja se arvosteli Yhdysvaltoja.
>
> Melkoinen yksinkertaistus tapahtumista.

Epäilemättä, ja jopa vähän vääristelevä.

”Demokratia” on tunnetusti sana, jolle jokaisella ja hänen veljellään on
oma merkityksensä ja jota kuitenkin käytetään ikään kuin sille olisi
objektiivinen ja yleisesti hyväksytty määritelmä. Jos yritetään
pysytellä suhteellisen selkeässä ja realistisessa demokratian
määritelmässä, jonka mukaan demokratiassa ylin valta kuuluu yleisillä
vaaleilla valituille, ei silti ole selvää, mikä on sen mukaista.
Jokaisessa valtiossa pelisääntöjä muutetaan ainakin tilapäisesti
suurimpien kriisien aikana.

Sisältääkö demokratian käsite sen mahdollisuuden, että kansa antaa,
valitsemiensa edustajien kautta, ylimmän tai kaiken vallan yhdelle
miehelle? Eikö sellainen käsite olisi sisäisesti ristiriitainen?

Vaalirikokset sekä äänestäjien ja parlamentin painostus ja uhkailu ovat
tietysti demokratian periaatteen vastaisia, mutta kuinka paljon niitä
pitää tapahtua, jotta kyse ei enää olisi demokratiasta?

Poliittisen historian kannalta olennaisinta on, että Hitler pyrki ja
pääsi valtaan vaalien kautta ja näytellen oikeudellisten muotojen
noudattamista. Tämä ei tietenkään johtunut siitä, että hänen
vakaumuksensa olisi vaatinut sellaista, vaan siitä, että hän oli jo
yrittänyt valtaan muulla tavoin ja hävinnyt. Vain kulkemalla hankalaa ja
varmaan turhauttavaakin tietä hän varmisti, että asevoimat ja poliisi
eivät asettuneet vastustamaan vaan asettuivat tukemaan ”laillista
hallitusta”.

Oli yhdentekevää, miten laillisia menettelytavat todellisuudessa olivat.
Tärkeää oli, miltä ne näyttivät armeijan ja virkakoneiston silmissä
(ottaen huomioon, että ne olivat aika lailla oikealle kallellaan jo
valmiiksi).

--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/

Heikki Heinonen

unread,
Mar 13, 2013, 7:30:30 AM3/13/13
to
On Wed, 13 Mar 2013 09:38:26 +0200, o...@iki.fi (Otto J. Makela) wrote:

>Heikki Heinonen <heikki....@varavanttiili.fi> wrote:
>
>> Hitlerikin valittiin demokraattisesti ja se arvosteli Yhdysvaltoja.
>
>Melkoinen yksinkertaistus tapahtumista.
>
>Hitlerin ohi kaksivaiheisissa presidentinvaaleissa valittu presidentti
>Paul von Hindenburg vastahakoisesti nimitti Hitlerin kansleriksi 1933
>kun edes kaksi parlamenttivaalikierrosta ei ollut saanut aikaan
>enemmist�hallitusta. Hitler muodosti lyhytik�iseksi j��neen kahden
>puolueen koalitiohallituksen, vastustaen muiden puolueiden yrityksi�
>muodostaa enemmist�hallitus.
>
>Poliittisen umpikujan takia Hitler pyysi Hindenburgilta uusia vaaleja,
>mutta ennen niit� tapahtui Reichstagin palo. Hitlerin hallitus sai
>Hindenburgilta Reichstagsbrandverordnungin, jolla rajoitettiin
>kansalaisten perusoikeuksia ja sallitiin pid�tykset ilman oikeuden-
>k�yntej�, jota hallitus k�ytti tehokkaasti vastustajiaan vastaan.
>
>Ennen vaaleja natsit k�yttiv�t poliittista v�kivaltaa ja levittiv�t
>paljon antikommunistista propagandaa, mutta silti saavuttivat vain 43.9%
>kannatuksen joka ei riitt�nyt t�ydelliseen valtaan. Hitlerin uusi
>koalitiohallitus toi parlamenttiin Erm�chtigungsgesetzin (Valtalaki),
>perustuslain luontoisen s��d�ksen joka takasi hallinnolle nelj�ksi
>vuodeksi t�ydellisen vallan ilmankin parlamentin tukea. Kommunistit oli
>jo kielletty, ja hallitus k�ytti valtaoikeuksiaan est��kseen my�s osaa
>sosiaalidemokraatteja osallistumasta.
>
>Kokous oli eritt�in myrskyis� kun kokoukseen k�ytetyn oopperatalon
>ulkopuolelle kokoontui suuri lakia vastustava v�kijoukko, ja natsien
>SA toimi tilojen vartijana. Kun laki lopulta hyv�ksyttiin my�s
>keskustapuolueen tuella 441-84 (vain sosiaalidemokraattien j��nteiden
>vastustaessa) oli natsien de facto diktatuuri valmis.
>
>http://en.wikipedia.org/wiki/Adolf_Hitler#Rise_to_power
>
>Luonnehtisin siis tapahtumia pikemminkin (mahdollisesti natsien
>tilaaman) terrori-iskun varjolla tehdyksi vallankaappaukseksi kuin
>demokraattiseksi vaalitulokseksi.

En ole t�ysin eri mielt�. Pointti on siis ett� Hitler sai 43,9% ��nist� mik� riitt�� selke�sti
p��ministerin tai valtakunnankanslerin virkaan niin kuin Saksassa sit� nimitet��n. Suomessa
p��ministeriksi p��see v�h�n yli 20% ��nisaaliilla. Hitler siis p��si valtaan laillisesti, sen
j�lkeen se lakkautti demokratian niin kuin yleisesti tiedet��n.

Onkohan t�ss� takana sellainen ajatus ett� Hitlerin olisi pit�nyt saada 51% ��nist� jotta sit� olisi
pidetty selke�n� vaalivoittona. Monissa maissa on k�yt�ss� kaksipuoluej�rjestelm� miss� asia tosiaan
on noin. Esim. USA.

Onkohan Suomessa mik��n puolue saanut koskaan yht� paljon ��ni� kuin Hitler vuonna 1933?

Hitler toki k�ytti vaaliaseenaan v�kivaltaa, uhkailua ja laittomia pid�tyksi� mutta niinh�n teki
my�s t��ll� sankariksi nostettu Hugo Chaves.

Jukka K. Korpela

unread,
Mar 13, 2013, 7:39:10 AM3/13/13
to
2013-03-13 13:30, Heikki Heinonen kirjoitti:

> Onkohan Suomessa mik��n puolue saanut koskaan yht� paljon ��ni� kuin
> Hitler vuonna 1933?

On, SDP vuosina 1916 ja 1917.

--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Reply all
Reply to author
Forward
0 new messages