Talvisodan rauhasta
Raimo Santeri
Heikki Ylitalo puuttuu viimeisessä Kanavassa (1/00) muun muassa lehden
edellisessä numerossa olleeseen ruotsalaisen historioitsija Wahlbäckin
väitteeseen, että suomalaispäättäjät olisivat olleet tietämättömiä ns.
länsiavun varsinaisesta tarkoituksesta, ts. Ruotsin malmikenttien
haltuunsaamisesta. Ylitalo on löytänyt niin paljon luotettavia lähteitä
puhumaan kyseistä väittämää vastaa,
ettei enää ole epäilystä, etteikö valtiojohto olisi tiennyt brittien
sotaretki-hankkeen todellisia motiiveja, vaikkei Ruotsi niitä omia etujaan
suojatakseen suomalaisille kertonutkaan.
Artikkelissaan Ylitalo myös lisää näyttöä teorialleen, että Talvisodan
rauhaan
raskain ehdoin suostuttiin niiden lupausten vuoksi, joita
Göring oli antanut. Väitetäänhän, että tämä Saksan kakkosmies olisi
kehottanut
Suomea nopeaan rauhaan ehdoista välittämättä, koska Suomi saisi pian
alkavan Saksan idänretken tuloksena menetyksensä täysin korvatuiksi.
Varmaan tämä oli yksi tekijä, joka ohjasi valtiojohtoa nopeaan rauhaan,
mutta ei ainoa ja ratkaiseva. Sellaista yhtä tekijää ei mielestäni
ollutkaan, vaan ratkaisuun päädyttiin kun oli punnittu kaikkea sitä tietoa,
jota eri lähteistä oli hankittu.
Paradoksaalista on, että Ylitalo todistaessaan valtiojohdon olleen
tietoinen, ettei brittien retkikunnasta olisi apua Suomelle, todistaa
samalla, ettei itse ole oikeassa kun väittää (tässäkin artikkelissa) ns.
Saksan
kortin olleen ratkaiseva. Valtiojohto otti molemmat tekijät huomioon sekä
rintamatilanteen huonontumisen, joka myös ohjasi ratkaisua pikaisen
rauhanteon suuntaa.
Sinänsä Ylitalon kehittämä teoria on elegantti ja tarjoaa hyvän pohjan
fantasisoida, miten olisi käynyt, jos apua ei olisi torjuttu. Ilmeisesti
olisimme olleet liitossa länsivaltain kanssa Saksaa vastaa, Saksa olisi
miehittänyt Suomen, mutta maailmansodan loppuselvittelyissä olisimme
istuneet voittajien pöydässä.
Kaikenkaikkiaan Talvisodan rauha tehtiin mielestäni optimaaliseen aikaan ja
ehdoin.
Valtiojohdolla oli kaikki ne tiedot, jotka tänäänkin on oikeiksi
todennettu eikä Göringin lupaus asiaa ratkaissut.
Länsiapua torjumalla ei myöskään tietoisesti valittu Saksaa
myöhemmäksi liittolaiseksi, kuten Ylitalo sanoo, vaan Suomessa Talvisodan
aikana vallinneet saksalaisvastaiset asenteet säilyivät vielä pitkälle
kevääseen 1940. Seppisen (1989) mukaan Suomi oli vielä pitkään sodan
jälkeen hyvinkin aglofiilinen. Realiteetit sitten vähitellen muuttivat
asenteet. Välttämättömyydestä tehtiin hyve. Tietysti vähän ammuttiin yli,
kuten Ryti ylistaessään Hitleria nerokkaaksi johtajaksi ja viitatessaan
kirjeessään Hitlerille Suomen ja Saksan "verellä sinetöityyn ystävyyteen".
Isänmaan mies, Risto Ryti, sanoi niissä oloissa sen. mikä sanoa piti, tosin
sananvalinta ei ollut aivan onnistunut; Ryti oli huono puhuja, joten mennee
sen piikkiin.
mika/susse
<raimo...@pp.inet.fi> wrote:
> Tietysti vähän ammuttiin yli,
>kuten Ryti ylistaessään Hitleria nerokkaaksi johtajaksi ja viitatessaan
>kirjeessään Hitlerille Suomen ja Saksan "verellä sinetöityyn ystävyyteen".
>Isänmaan mies, Risto Ryti, sanoi niissä oloissa sen. mikä sanoa piti, tosin
>sananvalinta ei ollut aivan onnistunut; Ryti oli huono puhuja, joten mennee
>sen piikkiin.
Miksi näitä valtiojohtajien kömmähdyksiä täytyy myöhemmin aina
selitellä jollain tekosyyllä, niinkuin sinäkin nyt tuossa teet? Minkä
Ryti sille voi että hän oli oman aikansa kasvatuksen tulos ja varmaan
piti Hitleriä omalla tavallaan pätevänä valtionjohtajana, koska
tuolloinhan tällainen vahva sotilasjohtaja oli jonkunlainen ihanne.
Etenkin kun ei osattu - tai ainakaan osa ihmisitä ei osannut odottaa-
mitä tuleman piti.
Susse
Jyri Hakola
> Miksi näitä valtiojohtajien kömmähdyksiä täytyy myöhemmin aina
> selitellä jollain tekosyyllä, niinkuin sinäkin nyt tuossa teet? Minkä
> Ryti sille voi että hän oli oman aikansa kasvatuksen tulos ja varmaan
> piti Hitleriä omalla tavallaan pätevänä valtionjohtajana, koska
> tuolloinhan tällainen vahva sotilasjohtaja oli jonkunlainen ihanne.
Jos Rytin tekemisiä ja päätöksiä arvostellaan tai niiden analyysejä
leimataan selittelyiksi niin kannattaisi edes senverran tutustua
aiheeseen että tietäisi Rytin arvostaneen nimenomaan Yhdysvaltain ja
Englannin tyyppisiä aikaansa nähden liberaaleja yhteiskuntia ja liki
halveksineen vahvaan johtajaan nojannutta kansallissosialistista Saksaa.
--
___________________________________________________________
jyri....@hut.fi Jyri Hakola
http://www.hut.fi/~jphakola JMT 11M 253
02150 Espoo
* It's better to reign in Hell than serve in Heaven *
Raimo Santeri
Rytiä, mutta mielestäni Ryti ei ollut sillä lailla aikansa kasvatuksen
tulos, että olisi sen mukaisesti ajautunut Hitlerin ihailijaksi.
Pakkoraossa ihailunsa ilmaisi.
Ryti oli opiskellut Lontoossa ja toiminut asiantuntijana ulkomailla,
kansainliitossa, ja omasi varmasti avarampia näkömyksiä kuin, mitä muilla
Suomessa oli. Hän oli liberaalisesta politiikastaan tunnettu
kansanpuoluelainen, Stålbergin hengenheimolainen.
raimo
mika/susse <mi...@dlc.fi> kirjoitti artikkelissa
<3a72acfb...@news.dlc.fi>...
Yama
"Raimo Santeri" <raimo...@pp.inet.fi> wrote in message
news:01c087b0$0b5cd140$LocalHost@default...
> Artikkelissaan Ylitalo myös lisää näyttöä teorialleen, että Talvisodan
> rauhaan
> raskain ehdoin suostuttiin niiden lupausten vuoksi, joita
> Göring oli antanut. Väitetäänhän, että tämä Saksan kakkosmies olisi
> kehottanut
> Suomea nopeaan rauhaan ehdoista välittämättä, koska Suomi saisi pian
> alkavan Saksan idänretken tuloksena menetyksensä täysin korvatuiksi.
> Varmaan tämä oli yksi tekijä, joka ohjasi valtiojohtoa nopeaan rauhaan,
> mutta ei ainoa ja ratkaiseva.
Olen joskus aikaisemminkin kommentoinut tätä ja minusta se tuntuu pitkälti
kaukaa haetulta. Ensinnäkin, Saksalla tuolloin ei ollut olemassa vielä
mitään vankkaa suunnitelmaa NL:n tuhoamiseksi. Toisekseen, Saksa oli
tuolloin avoimen vihamielinen Suomea kohtaan ja vaikka Göring pikku
pillereissään olisikin ehkä tällaista saattanut sanoa, tuskinpa sitä olisi
otettu Suomessa tosissaan.
> Paradoksaalista on, että Ylitalo todistaessaan valtiojohdon olleen
> tietoinen, ettei brittien retkikunnasta olisi apua Suomelle, todistaa
> samalla, ettei itse ole oikeassa kun väittää (tässäkin artikkelissa) ns.
> Saksan kortin olleen ratkaiseva.
Tämä paradoksi on eräs Ylitalon argumentin heikkouksista, kyllä.
jälä
sittenkin ratkaisevan seikan valtiojohdon harkitessa rauhantekoa.
Yama <tj...@paju.oulu.fi> kirjoitti artikkelissa
<97jf8g$8ke$1...@ousrvr3.oulu.fi>...
Pekka de Groot
[snip]
>Olen joskus aikaisemminkin kommentoinut tätä ja minusta se tuntuu pitkälti
>kaukaa haetulta. Ensinnäkin, Saksalla tuolloin ei ollut olemassa vielä
>mitään vankkaa suunnitelmaa NL:n tuhoamiseksi.
Ottamatta sen enempää kantaa Talvisodan rauhaan johtaneisiin
tapahtumiin, se nyt oli täysin selvää (Saksalle ja Göringille), että
Saksa tulisi jossain vaiheessa käymään NL:n kimppuun tuhotakseen
Hitlerin suurimman mörön, eli kommunismin.
Cheers,
Pekka de G.
Yama
"Pekka de Groot" <p...@pp.htv.fi> wrote in message
news:v2sq9tgd949keepop...@4ax.com...
Hitler oli jossain vaiheessa, olisiko ollut 38 tai 39, pitänyt
lähipiirilleen puheen että Neukkulasta tehdään vielä selvää. (tosin Hitler
on höpissyt paljon muutakin, varmaan häneltä löytyisi sellainenkin puhe
jossa Andorra on kaiken pahan alku ja juuri, mutta sitä vaan ei ole samalla
tavalla noteerattu :)
Mutta tuossa vaiheessa, eli alkuvuonna 1940, ajankohta ja koko aiekin oli
vielä täysin auki. Ja vaikka olisikin ollut selvä, niin aika
epätodennäköistä että se olisi vaikuttanut suomalaisiin pätkän vertaa.
Antti Taehtinen
Miksi avoimen vihamielinen [talvisodan aikaan]? Göbbels painotti
päiväkirjassaan aina vähän väliä käyneensä Führerin kanssa keskusteluja
urhoollisen Suomen tilanteesta, mutta Hitlerille ei nyt ensi hätään sopinut
auttaa vaikka sympatiaa kuulemma herui kyllä. Sain sellaisen käsityksen
että Johtaja lupaili pistää ryssät kuriin, kunhan Göbbels nyt vain vähän
rauhoittuisi eikä paasaisi siitä päivät läpeensä :)
*nen
Klaus Lindgren
KL
Ilkka
> Olen joskus aikaisemminkin kommentoinut tätä ja minusta se tuntuu pitkälti
> kaukaa haetulta. Ensinnäkin, Saksalla tuolloin ei ollut olemassa vielä
> mitään vankkaa suunnitelmaa NL:n tuhoamiseksi. Toisekseen, Saksa oli
> tuolloin avoimen vihamielinen Suomea kohtaan ja vaikka Göring pikku
> pillereissään olisikin ehkä tällaista saattanut sanoa, tuskinpa sitä olisi
> otettu Suomessa tosissaan.
En tunne Ylitalon perusteluja joten niistä on paha sanoa mitään. Ajankohta
huomioiden olisi kuitenkin kummallista jos jokin selvä suunnitelma olisi
ollut. Kyllähän idän retki oli selvä tulevaisuuden kuvio. Saksallahan oli
koko yllättäen syntynyt läntinen rintama käsittelemättä.
Ilkka
Janne Salonen
Ylikankaan olettamuksien tueksi pitäisi löytyä joku selvä näyttö että näin
on sanottu, ja että Suomen valtionjohto on ottanut tämän tosissaan. Vielä
mielestäni ei ole näkynyt selvää näyttöä, joten Ylikankaan olettamus
jäänee olettamukseksi?
Janne Salonen
Helsinki
Yama
"Antti Taehtinen" <taeh...@hotREMOVETHISmail.com> wrote in message
news:97l2uk$77k$1...@nntp.teliafi.net...
Tuskinpa suomalaiset lukivat Göbbelsin päiväkirjaa. Mutta se mitä
suomalaiset varmasti tiesivät oli se että Saksalla ja NL:llä oli
hyökkäämättömyyssopimus ja saksalaiset eivät ainoastaan kieltäytyneet
mitenkään auttamasta Suomea, he myös sabotoivat muiden yrityksiä auttaa
sikäli kun pystyivät. Yli_kankaan_ teoriassa on se ongelma että hänen
omatkin johtopäätöksensä sotivat sitä vastaan, muista puhumattakaan.
Olli J. Ojanen
Janne Salonen <jesa...@leka.hut.fi> wrote in message
news:Pine.A41.4.10.101030...@leka.hut.fi...
tai selitys täytyy näyttää oikeaksi.
ojo
Ilkka
> Ylikankaan olettamuksien tueksi pitäisi löytyä joku selvä näyttö että näin
> on sanottu, ja että Suomen valtionjohto on ottanut tämän tosissaan. Vielä
> mielestäni ei ole näkynyt selvää näyttöä, joten Ylikankaan olettamus
> jäänee olettamukseksi?
Ei ihme, että sen nimen kirjoitus tuntui jotenkin tökkivän.
Göring on aivan hyvin voinut sanoakin jotain idänretkestä. Hän on voinut
myös rehennellä ja asettaa sanansa liian lyhyelle aikajänteelle. On myös
mahdollista, että joku oljenkortta etsivä hukkuva suomalainen on kuvitellut
kuulleensa jotain muuta kuin on sanottu. On kuitenkin vaikea kuvitella koko
siviili- ja sotilasjohdon seonneen yhtäaikaa. Kyllä siellä karttaa osattiin
lukea ja tunnetiin strategiset tosiasiat. Saksan isku itään länsitilanteen
säilyessä muuttumattomana olisi ollut täysin idioottimaista. Ja siihen aikaan
Hitleriä kai pidettiin täysipäisenä sotilasjohtajana. Mistähän nämä
Ylikankaan
perustelut olisi saatavilla? Olisi mielenkiintoista nähdä tarkemmin mihin hän
näkemyksensä pohjaa.
Ilkka