väkijuoman keksiminen?
Jani S
jokaisella asiosta enemmän selville ottavasta olla mahdollisuus viinan
tekemiseen?
Jos joku tietää tekniikoitakin, niin luen mielelläni. Googlettamalla kun saa
aika ristiriitaisia tietoja : /
Joonas Kekkonen
> Kuinka vanha keksintö on viinan valmistaminen? Entä missä vaiheessa alkoi
> jokaisella asiosta enemmän selville ottavasta olla mahdollisuus viinan
> tekemiseen?
Tarkoitatko alkoholin valmistamista käyttämällä vai sen tislaamista
väkijuomiksi? Ensimmäinen kuuluu muinaisiin taitoihin, toinen on levinnyt
Kustaa Vilkunan mukaan Suomessa 1500-luvulla yleisesti tunnetuksi
taidoksi.
--
-Joonas Kekkonen
Jukka K. Korpela
> Kuinka vanha keksintö on viinan valmistaminen?
Tietosanakirjojen mukaan noin vuodelta 1100. Todennäköisesti se on
keksitty alkemian yhteydessä Pohjois-Italiassa. Yleistymään tislaus
alkoi mustan surman aikoihin, koska viinalla uskottiin olevan
lääkevaikutuksia, ja 1400-luvun alussa, jolloin viina halpeni, koska
oli keksitty ruveta valmistamaan sitä viljasta. Suomessa viinanpolttoa
ruvettiin harrastamaan kartanoissa 1500-luvulla, mutta
talonpoikien keskuudessa se yleistyi vasta 1600-luvulla.
Tosin kyseessä ei ole kovin monimutkainen taito, joten se on voitu
keksiä useaan otteeseen eri tahoilla. Lienee mahdotonta sanoa,
olisivatko esimerkiksi arabit tai kiinalaiset keksineet sen ennen
eurooppalaisia. Yleensä ollaan vain asiakirjaviittausten varassa,
ja ne taas ovat usein epämääräisiä ja tulkinnanvaraisia. (Ajatus
arabeista tislauksen keksijöinä ei ole mitenkään mahdoton Koraanin
viininjuontikiellosta huolimatta, sillä arabitkin harjoittivat alkemiaa
- itse alkemia-sanahan on arabialaisperäinen - eikä tislauksessa
alkujaan ollut kyse viinan valmistamisesta ryyppäämistä varten,
pikemminkin kemiallisiin kokeisiin tai lääkkeeksi, vain lääkkeeksi.)
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Tomi A
news:bmr4fq$sj$1...@mordred.cc.jyu.fi:
Kaarle Hirvosen mukaan (Antiikin alkoholijuomat) tislaamalla
("alkeellisesti") saatiin aikaiseksi myös liki 10-prosenttista kumissia eli
maito-"viinaa". Simasta saatii muka jopa liki 38 painoprosenttista, kun
"hunaja liotetaan (keitetään) kaksinkertaiseen vesimäärään, siivilöidään ja
jätetää käymään". En kyllä tältä istumalta usko. Joka tapauksessa
hunajasima (tai mahla- tms. sima) saattoi olla ensimmäinen alkoholijuoma.
On myös ehdotettu, että maanviljelys sai alkunsa tarpeesta tehdä olutta.
Mutta eihän noin kaukaisista asioista kukaan varmuudella tiedä.
Tislaamistaidon Hirvonen arvelee lähteisiin vedoten syntynee tuhansia
vuosia sitten, ilmeisesti erikseen idässä (kumissi) ja lännessä (yleensä
esanssien valmistus). Alkoholi ("al-kuhl", hienoin, pienin, alunperin
kulmakarvojen värjäysaine) on arabiaa, joten on syytä olettaa, että ainakin
jossain muodossa viinin tislaus siirtyi eurooppaan sikäläisiltä
alkemisteiltä joskus 700-luvun jälkeen. Ensimmäinen maininta Euroopassa
löytyy Avicennalta joskus 1000-luvun tienoilta. Aluksi viina olikin kai
lääke, mutta sen valmistus lisääntyi nopeasti, koska sitä voitiin käyttää
ruudinvalmistuksessa. Suomessa alettiin jakaa sotilaille rohkaisuryyppyjä
1550-luvulla.
Viljasta tislattu viina sen sijaan saapui Eurooppaan ilmeisesti tataarien
mukana 1240-luvulla. Suomeen viinankeittotaito saapui ilmeisesti juuri
idästä 1500-luvulla venäläisten sotavankien mukana.
Hirvosen artikkeli on ilmestynyt 1969, joten se saattaa sisältää
vanhentunutta tietoa.
Tomi
Mikko Kangasmaki
: Kuinka vanha keksintö on viinan valmistaminen? Entä missä vaiheessa alkoi
Muistelen jostain lukeneeni, että viinan tekemisen taidon keksivät
sisilialaiset munkit 1300-luvulla, mutta saattaapi olla,e ttä muistan
väärin. Googlen asemesta kannattaa käyttää tietosanakirjaa: Jos luet vain
yhtä sellaista, et saane ristiriitaisia tietoja, ja loppujen lopuksi
sillä, oletko oikeassa viinantekotaidon keksimisen suhteen ei ole mitään
merkitystä ;)
Jussi Jalonen
> Tosin kyseessä ei ole kovin monimutkainen taito, joten se on voitu keksiä
> useaan otteeseen eri tahoilla. Lienee mahdotonta sanoa, olisivatko
> esimerkiksi arabit tai kiinalaiset keksineet sen ennen eurooppalaisia.
Jokseenkin yleisessä tiedossa on, että arabit hallitsivat tislauksen
jalon taidon jo ennen 1100-lukua. Länsieurooppalaiset omaksuivat
käytännön mitä todennäköisemmin ristiretkiltä tai jo aikaisemmin
Espanjan kautta, slaavit ja muut itäeurooppalaiset puolestaan suoraan
islamilaisilta naapureiltaan, Volgan-bulgaareilta ja tataareilta.
(Steffo Törnqvistin ja Hélčne Tolstoyn teoksen "Väkevät –kirja
tislatusta maailmasta" mukaan tislaus saapui Ruotsi-Suomeen idästä,
viimeistään 1400- ja 1500-lukujen Venäjän-sotien yhteydessä.)
> Ajatus arabeista tislauksen keksijöinä ei ole mitenkään mahdoton Koraanin
> viininjuontikiellosta huolimatta, sillä arabitkin harjoittivat alkemiaa
> - itse alkemia-sanahan on arabialaisperäinen.
Samoin myös "alkoholi".
Cheers,
Jalonen
Jukka K. Korpela
> Jokseenkin yleisessä tiedossa on, että arabit hallitsivat
> tislauksen jalon taidon jo ennen 1100-lukua.
Tämä tuo mieleen Kiravuon netiketin kuolemattoman viisauden:
"Perustele. Esitä referenssejä. Jos esität oman mielipiteesi, sano se
selkeästi, jos kirjoitat jonkin toisen puhumaa, kerro kenen. Vältä
termejä "yleisessä tiedossa" ja "asiantuntijoiden mukaan". Useimmat
lukijat ovat älykkäitä ja ymmärtävät että "yleisessä tiedossa"
tarkoittaa samaa kuin "uskoakseni"."
Lähde: http://www.nixu.fi/~kiravuo/etiketti/
>> itse alkemia-sanahan on arabialaisperäinen.
>
> Samoin myös "alkoholi".
Totta kyllä. Ja se on peräisin arabian kielen sanasta "al-kuhul", joka
tarkoitti hienoa metallipulveria, jota käytettiin mm. kosmetiikassa.
Nykyisessä merkityksessä sana "alcohol" esiintyy tunnetuissa
asiakirjoissa ensi kerran vuonna 1753. Tarkemmin ks.
http://www.etymonline.com/a3etym.htm
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Tomi Ahti
Miksihän joku kuvittelee oleelliseksi tietoa siitä, koska sana "alcohol"
ensimmäisen kerran esiintyy englantilaisessa kirjallisuudessa? Tai miksi
joku, joka ensin on opastavinaan lähteiden käytössä, sitten viittaa erään
harrastelijaetymologin kyhäämään lähedeviitteetömään veppisivustoon? Tai
miksi joku, jolla ei ilmeisesti ole oikein käsitystä historian
metodologiasta ylipäänsä katsoo asiakseen opastaa historian ammattilaista
koska saa viitata "yleisesti tiedossa olevaan"?
Kyseisen henkilön vastauksiin kannattaa muutenkin suhtautua varauksella,
kuten vaikkapa tähän "selitykseen" "Tsaarin Suomessa gregoriaaninen
kalenteri?" -ketjusta:
Suomessahan muutoinkin säilytettiin Ruotsin vallan
aikaisia instituutioita, säädöksiä ja tapoja. Nykyisin
kai vallitsevan käsityksen mukaan tämä ei perustunut
niinkään Aleksanteri I:n jalomielisyyteen,
edistyksellisyyteen tai kansallisaatteeseen kuin
siihen, että Venäjän hallintokoneisto oli tehoton.
Oli kannattavampaa säilyttää vanhat rakenteet.
Ensin esitetään kummallinen karikatyyri "aiemmasta käsityksestä", joka
sitten ollaan kumoavinaan osatotuudella, ja ilman mitään lähdeviitteitä
tietysti.
Ehkä kannattaisi käydä kirjastossa lainaamassa joku historiantutkimuksen
metodologian alkeiskirja? Toisaalta asiat tuntuvat olevan sen verran sikin
sokin päässä, että se ei kyllä taida riittää.
Jouko Heyno
Joo, ja kun se etymologia on vielä äännelaillisesti täysin virheellinen.
Jouko Heyno
Jukka K. Korpela
> Miksihän joku kuvittelee oleelliseksi tietoa siitä, koska sana
> "alcohol" ensimmäisen kerran esiintyy englantilaisessa
> kirjallisuudessa?
En tiedä. Kuvitteletko itse niin? Vai kuvitteletko minun kuvittelevan?
Onhan se tietysti _joissakin_ tilanteissa olennaista, mutta nyt ei
kuitenkaan ollut kyse siitä, paitsi sinun kuvitelmissasi.
Minä viittasin siihen, milloin alcohol-sanaa on käytetty _nykyisessä
merkityksessä_. Tämä taas on olennaista arvioitaessa, voidaanko - kuten
täällä esitettiin - sanan arabialaisperäisyyttä käyttää argumenttina
siitä, että arabit olisivat hallinneet tislauksen jo ennen 1100-lukua.
Tarvittaisiinko rautalankaa? Siis jos 1700-luvulla on ruvettu viinaa
kutsumaan sanalla, joka on peräisin arabiasta, niin tämäkö todistaisi,
että arabit osasivat tislata 1000-luvulla?
Muutenkin olet ilmeisesti vihan vimmassa lukenut tekstini
yrittämättäkään ymmärtää sitä, etsiskellen kaikenlaista mihin suinkin
voisit puuttua. Onhan se omalla tavallaan huvittavaa. Huvittavaa on
sekin, että et edes yritä esittää mitään itse asiasta
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Tomi A
> Tomi Ahti <Your....@invalid.invalid> wrote:
>
>> Miksihän joku kuvittelee oleelliseksi tietoa siitä, koska sana
>> "alcohol" ensimmäisen kerran esiintyy englantilaisessa
>> kirjallisuudessa?
>
> En tiedä. Kuvitteletko itse niin? Vai kuvitteletko minun kuvittelevan?
> Onhan se tietysti _joissakin_ tilanteissa olennaista, mutta nyt ei
> kuitenkaan ollut kyse siitä, paitsi sinun kuvitelmissasi.
>
> Minä viittasin siihen, milloin alcohol-sanaa on käytetty _nykyisessä
> merkityksessä_. Tämä taas on olennaista arvioitaessa, voidaanko - kuten
> täällä esitettiin - sanan arabialaisperäisyyttä käyttää argumenttina
> siitä, että arabit olisivat hallinneet tislauksen jo ennen 1100-lukua.
> Tarvittaisiinko rautalankaa? Siis jos 1700-luvulla on ruvettu viinaa
> kutsumaan sanalla, joka on peräisin arabiasta, niin tämäkö todistaisi,
> että arabit osasivat tislata 1000-luvulla?
Hupskeikkaa, sinusta siis se, että englanninkielisessä painetussa sanassa
esiintyy (lähdeviitteitä karttavan harrastelijaetymologin mukaan) sana
"alcohol" ensimmäistä kertaa 1700-luvulla todistaa, että sanaa alettiin
käyttää 1700-luvulla. Hienon häkkyrän rautalangasta väänsitkin! Ilmeisesti
ensimmäinen maininta on muuten Avicennan tekstin latinankielisestä
käännöksestä 1100-luvulta. Kaarle Hirvosen mukaan alkoholi olikin aluksi
lääkärien määräämä lääke, kuten olen jo aiemmin todennut.
>
> Muutenkin olet ilmeisesti vihan vimmassa lukenut tekstini
> yrittämättäkään ymmärtää sitä, etsiskellen kaikenlaista mihin suinkin
> voisit puuttua. Onhan se omalla tavallaan huvittavaa. Huvittavaa on
> sekin, että et edes yritä esittää mitään itse asiasta
>
Kyllä, silmäni täyttyvät vihan kyyneleistä;-)
Ei mutta tosissaan: kirjoituksesi olivat täyttä roskaa niiltä osin kuin
mainitsin. Myönnät sen itsekin epäsuorasti jättämällä kommentoimatta.
Kyllähän tällaiseen ryhmään kaltaisiasikin hämmentyneitä amatöörejä mahtuu,
ei siinä mitään. Mielestäni on kuitenkin paikallaan varoittaa, ettei vain
kukaan ottaisi sinua tosissaan, kuten ikävästi kävi sen Baltia-jutun
kohdalla, varsinkin kun itse niin hanakasti korjaat toisia - tai siis
"korjaat", pieleenhän se tuntuu usein menevän.
Mutta ei tästä sen enempää. Yritä sinäkin rauhoittua niin voi järkikin
vähän kirkastua.
Tomi Ahti
> Tomi Ahti <Your....@invalid.invalid> wrote:
>
>> Miksihän joku kuvittelee oleelliseksi tietoa siitä, koska sana
>> "alcohol" ensimmäisen kerran esiintyy englantilaisessa
>> kirjallisuudessa?
>
> En tiedä. Kuvitteletko itse niin? Vai kuvitteletko minun kuvittelevan?
> Onhan se tietysti _joissakin_ tilanteissa olennaista, mutta nyt ei
> kuitenkaan ollut kyse siitä, paitsi sinun kuvitelmissasi.
>
> Minä viittasin siihen, milloin alcohol-sanaa on käytetty _nykyisessä
> merkityksessä_. Tämä taas on olennaista arvioitaessa, voidaanko - kuten
> täällä esitettiin - sanan arabialaisperäisyyttä käyttää argumenttina
> siitä, että arabit olisivat hallinneet tislauksen jo ennen 1100-lukua.
> Tarvittaisiinko rautalankaa? Siis jos 1700-luvulla on ruvettu viinaa
> kutsumaan sanalla, joka on peräisin arabiasta, niin tämäkö todistaisi,
> että arabit osasivat tislata 1000-luvulla?
Hupskeikkaa, sinusta siis se, että englanninkielisessä painetussa sanassa
esiintyy (lähdeviitteitä karttavan harrastelijaetymologin mukaan) sana
"alcohol" ensimmäistä kertaa 1700-luvulla todistaa, että sanaa alettiin
käyttää Euroopassa 1700-luvulla. Hienon häkkyrän rautalangasta väänsitkin!
Jukka K. Korpela
> Hupskeikkaa, sinusta siis se, että englanninkielisessä painetussa
> sanassa esiintyy (lähdeviitteitä karttavan harrastelijaetymologin
> mukaan) sana "alcohol" ensimmäistä kertaa 1700-luvulla todistaa,
> että sanaa alettiin käyttää 1700-luvulla. Hienon häkkyrän
> rautalangasta väänsitkin!
Mikään rautalanka ei tietenkään auta, jos lukija on idiootti tai
haluaa äärimmäisen selvän selityksen jälkeenkin edelleen
valehdella toisen kirjoittaneen jotain, mitä hän ei ole kirjoittanut.
> Ilmeisesti
> ensimmäinen maininta on muuten Avicennan tekstin latinankielisestä
> käännöksestä 1100-luvulta.
Ensimmäinen maininta mistä? Oletko nyt ihan varma siitä, että pystyt
löytämään Canon medicinaesta sanan "alcohol" jossakin muodossa?
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Tomi Ahti
> Mikään rautalanka ei tietenkään auta, jos lukija on idiootti tai
> haluaa äärimmäisen selvän selityksen jälkeenkin edelleen
> valehdella toisen kirjoittaneen jotain, mitä hän ei ole kirjoittanut.
Kirjoitit: " Siis jos 1700-luvulla on ruvettu viinaa kutsumaan sanalla,
joka on peräisin arabiasta [...]" viittaamalla sanan englanninkieliseen
ensiesiintymiseen. Jos olisit kirjoittanut "Siis jos 1700-luvulla on
_englannin kielessä_ ruvettu viinaa kutsumaan sanalla, joka on peräisin
arabiasta [...]", olisit saattanut huomata hassun erehdyksesi - tai no,
luultavasti et.
Jatkoit: "[...] joka on peräisin arabiasta, niin tämäkö todistaisi, että
arabit osasivat tislata 1000-luvulla?" Enää et puhukaan tislatusta viinasta
vaan tislauksesta yleensä.
Arabit muuten osasivat tislata 1000-luvulla tai niillä main. Euroopassa
viinan tislaus sai lähes teolliset mittasuhteet jo keskiajalla. Viinaa
kutsuttiin tuolloin alkoholiksi ainakin latinankielisissä
lääketieteellisissä teksteissä. Tämä siis Hirvosen artikkelin mukaan.
Nettilähteen näyttävät tukevan käsitystä.
Vaikka oletkin arka kunniastasi, voisit lopettaa asioiden sotkemisen tai
sitten kertoa jotain uutta vänkäämisen sijaan.
Jukka K. Korpela
> voisit lopettaa asioiden sotkemisen tai
> sitten kertoa jotain uutta vänkäämisen sijaan
Miten voisin lopettaa sen, mitä sinä teet?
Niin, onko sinulla siis jonkinlaista näyttöä väitteelle, että
väkijuoman tislauksen keksivät arabit (viimeistään) 1000-luvulla,
vai ajattelitko jatkossakin esittää vain (todistamattomia) väitteitä
kaikenlaisista muista asioista, joita myöhempinä vuosisatoina on
tapahtunut?
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Jukka K. Korpela
> Perustelen Jussin tietoa lähteellä, jossa on viitattu useisiin
> alkuperäisiin arabiankielisiin teksteihin.
Oletko itse lukenut alkuperäiset lähteet?
> Artikkelin mukaan
> alkoholin tislaus oli tunnettu arabien keskuudessa jo 700-luvulla.
> http://www.gabarin.com/ayh/alcohol.htm#_edn4
Joopa joo. "And fire which burns on the mouths of bottles due to boiled
wine and salt, and similar things with nice characteristics which are
thought to be of little use, these are of great significance in these
sciences." Huomattakoon, että tämäkin on käännöstä, alkuteksti on vielä
epämääräisempi.
Jos lähteet ovat tuota tasoa, en mitenkään ihmettele, että yleiset
hakuteokset kertovat varovaisesti sen, minkä jo keskustelun aluksi
totesin: alkoholin tislaus on tiettävästi keksitty Italiassa 1100-
luvulla, mutta mahdollista on, että se on keksitty jossakin ja kenties
useassa paikassa toisistaan riippumatta jo aiemmin.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Tomi Ahti
> Jos lähteet ovat tuota tasoa,
Katsokaas, Korepelalle kelpaava lähde on kokonaan ilman lähdeviitteitä,
harrastelijan tekemä ja mieluummin vielä jostain muusta kuin itse asiasta.
Viittaan käymääni "keskusteluun", joka päättyi Korpelan säälittäviin
puolusteluihin.
> en mitenkään ihmettele, että yleiset
> hakuteokset kertovat varovaisesti sen, minkä jo keskustelun aluksi
> totesin: alkoholin tislaus on tiettävästi keksitty Italiassa 1100-
> luvulla, mutta mahdollista on, että se on keksitty jossakin ja kenties
> useassa paikassa toisistaan riippumatta jo aiemmin.
Sen sijaan erityistutkimukset kertovat muuta.
Mutta ... Korpelan kanssa kinaaminen on tunnetusti tuloksetonta. Liian
suuri ego yhdistettynä oppimestarimaisuuteen ja huonoihin ylesitietoihin
johtaa, no, kaikki tietävät mihin. Sitä paitsi tämä on lapsellista, lopetan
Korpelan kommentoinnin. Heips vaan;-)
--
T: Tomi
Jussi Jalonen
> Tämä tuo mieleen Kiravuon netiketin kuolemattoman viisauden: "Perustele.
> Esitä referenssejä. Jos esität oman mielipiteesi, sano se selkeästi, jos
> kirjoitat jonkin toisen puhumaa, kerro kenen. Vältä termejä "yleisessä
> tiedossa" ja "asiantuntijoiden mukaan".
Usko huviksesi. Se, että arabit hallitsivat tislauksen ei ole
tosiaankaan mitään uutta, ja tieto löytyy oheismainintana useimmista
arabien ja/tai Islamin historiaa sivuavista teoksista.
Jos nyt välttämättä kaipaat nopeasti verkosta saatavissa olevaa
lähdetietoa, no, Greater London Industrial Archaeology Societyn luento
toteaa muunmuassa seuraavaa:
"Distilling of seawater was first recorded in the 2nd century BC. The
Arabs distilled oils and perfumes. Distillation of alcohol from wine
was discovered in Italy in the Middle Ages and grain was first used as
a material in the late 14th or early 15th century."
http://www.glias.org.uk/news/205news.html#C
Ranskan ja muiden romaanisten kielten pontikkapannua tarkoittava sana
"alambic" johdannaisineen on muuten yhtälailla arabialaista alkuperää.
Cheers,
Jalonen
Jukka K. Korpela
> "Distilling of seawater was first recorded in the 2nd century BC. The
> Arabs distilled oils and perfumes. Distillation of alcohol from wine
> was discovered in Italy in the Middle Ages and grain was first used as
> a material in the late 14th or early 15th century."
Kysymys oli: "Kuinka vanha keksintö on viinan valmistaminen?" Tästähän meitä
Subject-rivikin muistuttaa.
Koska et siis ilmeisestikään ole ymmärtänyt tekstiä, jota lainaat sen
käsityksen tueksi, että arabit olisivat keksineet viinan valmistamisen,
suomennan tuon tekstin sinulle:
"Ensimmäinen tieto meriveden tislaamisesta on toiselta vuosisadalta eKr.
Arabit tislasivat öljyjä ja hajuvesiä. Alkoholin tislaaminen viinistä
keksittiin Italiassa keskiajalla, ja viljaa käytettiin raaka-aineena ensi
kerran 1300-luvun lopulla tai 1400-luvun alussa."
Ottamatta kantaa esitettyyn muilta osin totean, että keskustelun kohteena
olevassa asiassa se ei tue kantaasi vaan päinvastoin esittää saman kuin minä
esitin, vieläpä jyrkemmässä (varauksettomassa) muodossa.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Jussi Jalonen
> Kysymys oli: "Kuinka vanha keksintö on viinan valmistaminen?" Tästähän meitä
> Subject-rivikin muistuttaa.
Syvä huokaus. Muistuttaa tosin. Keskustelu kuitenkin tapansa mukaan
eteni jälleen kerran yleisluontoisemmaksi, ja nimenomaan te, Jukka K.
Korpela, laajensitte sen koskemaan tislauksen keksimistä yleensä.
Suora lainaus viestistänne, mikä muuten sisältyi jo vastaukseeni:
"Ajatus arabeista tislauksen keksijöinä ei ole mitenkään mahdoton
Koraanin viininjuontikiellosta huolimatta".
Vastaukseni tuohon lausahdukseenne koski _tislausta_, ei yksinomaan
sen soveltamista väkijuomien valmistamiseen.
> Koska et siis ilmeisestikään ole ymmärtänyt tekstiä, jota lainaat sen
> käsityksen tueksi, että arabit olisivat keksineet viinan valmistamisen...
Lainasin tekstiä sen käsityksen tueksi, että arabit _hallitsivat
tislauksen jo ennen eurooppalaisia_. Jos huomiokykynne olisi niin
tarkka kuin kuvittelette sen olevan, olisitte panneet merkille etten
ole missään vaiheessa väittänyt arabien tislausprosessia varsinaisesti
keksineen, enkä myöskään suoranaisesti väittänyt heidän käyttäneen
sitä nimenomaan viinan tuottamiseen.
> suomennan tuon tekstin sinulle:
Ah, kyseenalaistatte sekä kykyni ymmärtää kirjoitettua tekstiä että
myös kielitaitoni? Lienette ottaneet retoriikan kursseja Jouko
Heynolta?
> Ottamatta kantaa esitettyyn muilta osin totean, että keskustelun kohteena
> olevassa asiassa se ei tue kantaasi...
A-a, herra hyvä. Kantani oli sanatarkasti "jokseenkin yleisessä
tiedossa on, että arabit hallitsivat tislauksen jalon taidon jo ennen
1100-lukua", ja sitaattini tukee sitä aukottomasti.
Palaammeko itse asiaan, vai haluatko edelleenkin puhua aidanseipäistä?
Cheers,
Jalonen
Jukka K. Korpela
> Palaammeko itse asiaan, vai haluatko edelleenkin puhua aidanseipäistä?
Meillä on ilmeisesti eri käsitys asiasta eli sinusta asia on jotakin muuta
kuin Subject-rivillä ja kysymyksessä lukee. Jos kysyttiin viinan eli
väkijuoman valmistamisesta, niin onko kovin kohtuutonta olettaa, että sana
"tislaaminen" tarkoittaa alkoholijuoman valmistamista tislaamalla - mihin
sinäkin oman ensimmäisen vastauksesi lopussa selvästi viittasit, kun otit
esiin alkoholi-sanan etymologian.
Mutta joka tapauksessa totean, että olemme kaikesta huolimatta samaa mieltä
siitä, mitä esitin alun alkaenkin: viinan eli väkijuoman valmistus
keksittiin Italiassa joskus vuoden 1100 tietämissä.
--
Yucca, http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/
Jussi Jalonen
sen itsensä vuoksi ja tuodakseni lisävalaistusta J. Korpelan
esittämiin arveluihin. Aikeeni ei ollut käydä minkäänlaista
hyökkäyssävyistä väittelyä, mutta koska kyseinen opponentti nyt
kuitenkin saa tyydytyksen ilmeisesti vain sanasodasta missä hän voi
esiintyä "voittajana"... no, jälleen kerran, miksi haaskaisin aikaani
ja näppäimistöäni tämän enempää?
Harmi silti. Yhdeksän kertaa kymmenestä Korpela postittaa asiallisesti
ja aiheesta, mutta kvalitatiivisesti ottaen nämä kymmenen prosenttia
ovat vähin erin kuitenkin muodostumassa sietämättömiksi.
Cheers,
Jalonen
Jari Sedergren
Webster on näissä aina kelvollinen aloitus:
Main Entry: al·co·hol
Pronunciation: 'al-k&-"hol
Function: noun
Etymology: New Latin, from Medieval Latin, powdered antimony, from Old
Spanish, from Arabic al-kuhul the powdered antimony, from kuhl kohl
Date: 1672
Siis arabian kielestä vanhaan espanjaan, josta keskiaikaiseen latinaan ja
sieltä uuteen latinaan ja englannin kieleen vuonna 1672.
Tässäpä muutamia satunnaisia ekstrakteja:
Tämä eka lainaus on Amerikan hallituksen kanta - energiaviraston sivuilta:
"The earliest forms of alcohol (ethanol) were simple fermented beverages.
The art of making crude beers and wine was flourishing in the Middle East.
Chinese were probably the first to distill alcohol directly from a fermented
(rice) liquor around 800 BCE By the year 500 C.E., distillation technology
had advanced to the point where relatively pure forms of alcohol were used
in cosmetics, perfumes and medicines. Alcohol has been used as fuel through
the years."
Huumeiden vastustajien organisaatio taas näin:
"Distilled spirits have their origin in China and India in about 800 BC.
Alcoholic drinks such as wine and beer are produced primarily through
fermentation of a fruit or grain of some kind. Drinks such as Brandy,
Cognac, and Sake are created by distilling these ferments yielding what is
often a more potent drink. The distillation process did not make its way to
Europe until the eleventh century."
Skottiviskien historiasta:
"The first one to feel the bite of alcohol on his tongue was probably an
Arab alchemist of the eighth century, living in the area of present-day
Morocco. Vodka appeared in Europe later; it is known that alcohol was made
from wine in Italy in the eleventh century."
Aromaattisten öljyjen historian yhteydessä:
"During the crusades the knowledge of aromatic oils and perfumes continued
to spread from India, Arabia, and the Far East . Crusaders quickly learned
of these valuable medicines and brought them back to Europe. A physician
named Avicenna, who died in A.D.1037, first used the process known as
distillation to distill essence of rose. Around the same time, the Arabs
discovered how to distill alcohol. It was then possible to produce perfumes
without heavy oily base.
Alkoholista puolalaisen votkan historian kautta: It was called spiritus vini
or "spirit of wine." The thirteenth-century alchemist Arnaud de Villeneuve
of Montpelier wrote that it "strengthens the body and lengthens life."
Because of this belief in the blessings of alcohol, it was also known as
aqua vitae or "water of life."
Deep secrecy surrounded the process of distillation, which required special
equipment. The secret was known only to masters of alchemy, who bequeathed
their knowledge to their successors, the pharmacists. The famous school of
medicine in Salerno used large amounts of this miraculous medication for all
kinds of ailments in the twelfth century. The Franciscan philosopher and
theologian Raimundus Lullus called it ultima consolatio corporus humani (the
greatest comfort for the human body).
Spirits reached Poland from Italy or Germany in the 1620's. From there the
route led on to Ruthenia and Bohemia. In Poland, production developed at the
end of that century and grew relatively slowly up to the early 1800's, due
to the primitive state of the technology and to the specific circumstances
of the market for its base ingredients. Increasing consumption of vodka was
boosted by the invention of ever-better taste compositions and more
varieties of the liquor. Different customs associated with drinking took
root.
In the late eighteenth and early nineteenth centuries, the distilling
industry appeared alongside home stills and small-scale enterprises. The
large distilleries specialised in purifying spirits and producing drinks
made according to their own recipes. Some of the distilleries operating in
Poland today are the direct heirs to these traditions.
Cracow ... distillery, already in the late fifteenth century, as confirmed
in a tome kept in the Jagiellonian University Library, written by Stefan
Falimirz and published in 1534 (O ziolach i mocy yich, Herbs and their
powers). Barrels and demijohns of aqua vitae, "water of life," called
okowita in Poland and Lithuania, travelled on barges to Gdansk and in
traders' wagons to Prague, Nuremberg, Vilnius and Kiev.
Skotlanti:
Scotch Whisky Association väittää näin ilmeisesti sormikopelolta: "Few would
venture to assert the precise moment at which Scotch Whisky was first
distilled. In fact, the origins of distilling itself are generally obscure,
although it is commonly accepted as having first been attempted in Asia as
long ago as 800BC, and to have found its way to Europe via Egypt."
Tämmöistäkin väitetään, millä perusteella, en osaa sanoa:
While the exact origins are lost in the mists of time, it is generally
accepted that the ancient Celts (and yes, that would include the Scots,
Irish, Cornish and Welsh) knew how to distill grains at least as far back as
800 B.C.
10th-11th century AD
Arab alchemists discover the distilling process. Alcohol from distilling is
used in eye make-up, the word for which - 'al-kohl' - gives rise to our
modern word 'alcohol'.
Mid-12th century AD
Knowledge of distilling spreads throughout northern Europe. Local traditions
develop, with people distilling spirits from local produce. However,
knowledge and production largely confined to monastic establishments and
universities. Demand increases, distilling increases, and trade and barter
in spirits follow.
Late 12th century AD
The First Malt Whisky. The early Christian settlers to Ireland (monks)
believed to be distilling an aqua vitae from fermented barley.
1494 AD
First written reference to malt whisky in Scotland. This is the entry in the
Exchequer Rolls for 1494 reffernced above. The King, James IV, had a primary
interest in science, so his orders were to explore the medicinal properties
of scotch rather than anything else.
"The earliest documented record of distilling in Scotland occurs as long ago
as 1494, when an entry in the Exchequer Rolls listed "Eight bolls of malt to
Friar John Cor wherewith to make aqua vitae" (water of life)."
[The Gaelic "usquebaugh", meaning "Water of Life", phonetically became
"usky" and then "whisky" in English. To the Celts its power to revive tired
bodies and failing spirits, to drive out chills and rekindle hope was a
veritable gift from God. ]
Ranskan Länsi-Intia:
In the French West Indies colonies, occupied since 1635, the first piece of
writing speaking about an alcohol associated to sugar manufacture is the one
of Father Du Tertre (1667) who fabricates a distilling apparatus for
processing the scum and rough syrup (molasses).
In the middle of the 17th century, this alcohol coming from molasses was
called guildive (term coming from the British kill-devil) then tafia
(African or Amerindian term). A few years later, the term rum (or rhum in
French) appeared in the British West Indies.
Entäs Itä-Afrikka:
"In the 1850s, distilled liquors were almost unknown in East Africa. There
was a very small import of these liquors to the coast, and in a few places
along the coast people distilled palm wine to produce what was called
mvinyo. But inland, distillation was not practised. The spread of distilled
liquors is very closely associated with the spread of colonial rule, and
particularly with the soldiers of colonial powers. John Speke distilled
banana wine for Mutesa in 1862; and in 1864, Samuel Baker experimented with
the production of a distillate from fermented sweet potatoes while visiting
north-western Uganda. His host, the king of Bunyoro, was so impressed by the
result that he asked if one of the 'Sudanese' soldiers accompanying Baker
would stay behind to distil for him. In the last two decades of the
nineteenth century, both British and Germans relied heavily on Sudanese
soldiers in their conquest of East Africa, and distillates spread with these
soldiers: as is suggested by the use of the names waragi (derived from
'arrack') and 'Nubian gin' for distilled drinks."
Kiina: Alcohol, 'jiu' in Mandarin, is intimately intertwined in almost every
aspect of Chinese culture and has been since earliest times. China's
cultural traditions, which have until now minimised the risks associated
with alcohol use, will be challenged as China opens to the West. There will
be a tendency for outsiders to encourage the adoption of Western-style
policies to address problems from alcohol abuse. Doing so without careful
consideration of the cultural role of alcohol could be counter-productive.
Legend tells that Du Kang, living in the Xia dynasty (2100 BC - 1600 BC)
invented alcohol. Today some Chinese still use his name to indicate alcohol.
Others attribute alcohol's origin to Yi Di, the daughter of emperor Yu, who
tasted the drink and "felt cheerful" (Lee, 1987). In the agricultural
communities along the Yellow River there is archaeological evidence of
alcohol production 7000 years ago. In fact some archaeologists argue that
the earliest crops were cultivated for the brewing of alcohol rather than
for the purpose of food.
The historical record clearly suggests that, at different times, governments
have acknowledged alcohol-related problems and have used policies to prevent
these problems. For example, the Emperor Yu (2205 - 2198 BC) imposed an
alcohol tax to reduce consumption. During the Han Dynasty (220 - 206 BC) a
variety of laws were passed to control consumption. In 206 BC a fine of four
ounces of silver was imposed if three or more people were found drinking
together. The idea was to curtail drinking at feasts, a practice that
encouraged excessive alcohol use. In 147 BC alcohol production was totally
prohibited, but in 98 BC a revision in the law specified that only
government officials could manufacture and sell alcohol, thus establishing a
government monopoly.
Jatketaan jos on tarvis :-))
Jari Sedergren
Kiinassa ja todennäköisesti hallittiin myös Intiassa
n. 800 e.a.a.
Jari Sedergren
Distillation was mentioned by Aristotle (384-322 B.C.) as a method of
purifying water, and Pliny the Elder (23-79 A.D.) recorded one of the
earliest references to a rudimentary still, the apparatus used to perform a
distillation.
Sen tavallisimman viinapannun keksiminen:
"Miriam the Prophetess is considered the mother of the protoscience of
alchemy. Also called "Maria the Jewess," she is believed to have lived in
the first century A.D. Writing 500 years later, the Egyptian alchemist
Zosimos credits her with inventing the kerotakis, an early forerunner of the
modern still. It had characteristics of what we know as a double boiler, and
in France the double boiler is still called a bain-marie-Maria's bath."
Early historical accounts of distillation focus on the distilling of wine.
The ancients refered to the hard liquor made by distilling wine as aqua vita
or eau ardent. By the 11th century distillation was known in Europe, and
brandies and whiskies became popular. Soon after, the Chinese learned of the
process, and called brandy burnt wine. But the word "brandy" originated with
the Dutch, who called it brandewijn, which means "burnt wine." A recipe for
distilling wine is recorded in the medeival English cookbook Curye on
Inglysch, and several methods of producing what was likely flaming brandy
have been found in early 15th century manuscripts. In a work printed in
London in 1602, Hugh Platt describes "Secrets in Distillation."
Possibly the earliest definitive work on distillation was written by John
French in 1651. It's rather snappy title was The Art of Distillation. Or, A
Treatise of the Choicest Spagyrical Preparations Performed by Way of
Distillation, Being Partly Taken Out of the Most Select Chemical Authors of
the Diverse I, Anguages and Partly Out of the Author's Manual Experience
Together with, The Description of the Chiefest Furnaces and Vessels Used by
Ancient and Modern Chemists also A Discourse on Diverse Spagyrical
Experiments and Curiosities, and of the Anatomy of Gold and Silver, with The
Chiefest Preparations and Curiosities Thereof, and Virtues of Them All. The
work occupied six volumes.