Kuinka KAUAS TÄHDEN voi nähdä?
Aki Agison
FOTONIM��R�N selvitt�miseksi on seuraava:
X = P/(4*pi*Aet�isyys*Efot)* Asilm�ala
T�m� EI ole riitt�v� n�kemys, koskapa selv�sti t�hti ei koko alalle loista,
vaan ainoastaan keskittyy rajojensa sis��n:
X= P/(4*pi*Aet�isyys*Efot)* Asilm�ala*Aet�isyys/Ahalkaisija
=> X = P/(4*pi*Ahalkaisija*Efot)* Asilm�ala
"Asilm�ala" voi olla koko s�telij�n fyysinen koko SILM�LL�, ja sen voi
laskea verrannolla:
A/a = B/b
Miss� A on kohteen et�isyys ja a sen halkaisija ja B vastaavat
silm�narvot...
b^2 = Asilm�ala silloin...
NYT T�M�K��N ei ole riitt�v� k�sitys SILLOIN kun lasketaan T�HDIST� tulevaa
valoa - neh�n PEILAUTUVAT itse asiassa silm�n solua pienemmiksikin!
T�ll�in yht�l� on seuraava:
X = P/(4*pi*Ahalkaisija*Efot)* Asilm�ala * (halkaisija*0,01 m/et�isyys*10^-6
m)^2
=> X =P/(4*pi*Aet�isyys*Efot)* (0,01 m)^2
0,01 m voi olla 7 cm:kin jos mielest��n tarkemmilla haluaa laskea...
T�m� siis silm�n solun alalle...(10^-12 m^2)
T�ss� siis silm�n solua pienemm�ksi peilautuvat kohde hieman isommaksi
peilatessa MENETT�� kirkkauttaan, koskapa se on pienemp�n� kimppuna
teoriassa silm�n solussa... Normaalistihan homma toisiin p�invastoin:
suurena n�ytt�ytyv�t s�teilij�t LIS��V�T fotonim��r��ns� menness� isommalle
alalle, mutta pistemm�isen suhteen EI ole n�in, kun piste on PIENEMPI kuin
silm�n solu!
Miettik��p� ITSE keksittek� "J�RKEV�MM�N" tavan?
Ympyr�ksi neli�n saa, kun kertoo tulokset pi/4:lla...
KUINKA KAUKANA n�in laskien voi olla l�hin AURINGON kokoinen t�hti?
V�HINT��N on tultava SEKUNNISSA noin 10 000 fotonia per silm�solu!?
=> 10 000 = 3,9*10^26 W/(4*pi*Aet�isyys*Efot)*(0,01 m)^2
=> R^2 = 3,9*10^26 W/(10000*4*pi*Efot)*(0,01 m)^2
=> R = 9,43*10^17 m = 99,6 valovuotta!
T�m�n uskonkin olevan GALAKSIN raja!
Tosiasiassa 10 000 fotonia sekunnissa ON TODELLA HARVAA S�TEILY�, sit�
tuskin voi havaita kuin ihan pime�� taustaa vasten?! Luulisin valoisan
huoneen heijastuksienkin olevan sit� kirkkaampaa...
Aki Agison
Lasketaanpa N�IN MUODOIN viel� KUULLE:
+ Auringosta kuu heijastaa noin 7%
=> X = P*7%/(4*pi*(1,5*10^11m)^2*3,49*10^-19 J)*2*pi*(1738200 m)^2
X= 2,61849008*10^16 W* 0,07 = 1,832945806*10^15 W
=> Koskapa KUU on tuon kirkkautinen, ja sen s�de on 1738200 m
=> X = 1,833*10^15 W/(4*pi*(2*1738200)^2*3,49*10^-19 J)*10^-12 m^2 per
silm�solu...
Saat koko fotonim��r�n, kun korvaat 10^-12 m^2 silm�lle peilatulla alalla...
=> X = 34 582 325 kpl/(s*silm�solu) (tarkoilla arvoilla)
T�m� oli 1/10-osa 40-valop�iv�n p��st� tulevan t�hden valon kirkkauteen...
KOKO ALALLEEN?
A/a = B/b
384400 000/(2*1738200) = 1 cm/ b
b = 9*10^-5 m
Asilm�ala = b^2
=> X = 2,8 * 10^11 fotonia/s/kokot�ysikuu
YKSITT�ISESS� auringon pisteess� on yht� paljon kirkkautta kuin KOKO KUUSSA!
Yht� paljon kuin sen pienen 10 W:n lampun silm�solupisteess�, joka 100metrin
p��ss�?!
Aki Agison
T�h�n v�liin pieni(tai miksei suurikin - ei tosin rahallinen:-)
anteeksipyynt� niille, joiden teoriaa siit�, ETTEI kirkkaus juurikaan V�HENE
et�isyyden kasvaessa, arvostelin, mahdollisesti liikaakin...
ET�ISYYDELL� on merkityst� VASTA sitten, kun menn��n sellaiselle
et�isyydelle, jossa kohde peilautuisi silm�solua pienemm�ksi: Sen "VARJO"
silloin peilautunutta kohdetta suuremmalle silm�solulle on t�ll�in kokonsa
suhteessa himme�mpi. Se ter�v� kohde olisi siis kirkkaampi, jos silm�ss�
vain olisi sellainen solu, joka kykenisi senkin n�ytt�m��n...
T�m�n lopputuloksen luulisin s�ilyv�n, jonkun aikaa, kunnes alkaa taas sekin
ep�ilytt��...
Mutta sit� mielipidett� en viel�k��n YMM�RR�, ett� SILMIN n�htyn� suurien
kohteiden peilautessa EI olisi halkaisijalla merkityst�? Tietysti on, voitte
kokeilla, pist�m�ll� 100W lampun ja saman tehoisen suuremman s�teilij�n!
V�it�n ett� PIENEMPI kohde halkaisijaltaan n�ytt�isi HUOMATTAVASTI
kirkkaammalta!
Se, ett� halkaisija KATOAA tarkastelusta sitten, kun menn��n silm�solua
pienemm�ksi on merkillist�, mutta niinh�n tossa k�vi...
Juhana
"Aki Agison" <aki.ka...@tut.fi> kirjoitti viestiss�
news:hhgcd2$5b4$1...@news.cc.tut.fi...
> Se, ett� halkaisija KATOAA tarkastelusta sitten, kun menn��n silm�solua
> pienemm�ksi on merkillist�, mutta niinh�n tossa k�vi...
niin, joka on siis osoitus siit�, ett� pieleen meni.
nyt pit�s sitten mi�tt�, jotta miksi... jos vaikka l�htis alku
olettamuksista...
Aki Agison
"Juhana" <stu.p...@netti.fi> kirjoitti viestiss�
news:JC__m.57726$La7....@uutiset.elisa.fi...
- Kyse oli siit�, ett� KUN PISTE (vaikkapa t�hdest�) ON VERRANNOLLA PIENEMPI
kuin silm�nsolu, tarvitaan halkaisijaa YL�KERRASSA siin� suhteessa, joka
ilmaisee, kuinka SUURI on varjo kirkkaasta LIIAN PIENEST� pisteest�
SUUREMPAAN n�hden...
? Mik� siin� on v��rin?
Aki Agison
> 0,01 m voi olla 7 cm:kin jos mielest��n tarkemmilla haluaa laskea...
> T�m� siis silm�n solun alalle...(10^-12 m^2)
- Tarkoitin tietysti 7 mm:i�... Silm�n mustuainen on noin 7mm...
Aki Agison
- Itse asiassa lasku jo muistutti aika tavalla sit� Kimin laskua, jossa
laski VAIN linssille tapahtuvia asioita! Jaa, laskuhan oli T�SM�LLEEN SAMA!
+ Se, ett� peilautunut koko on SILM�NSOLUA PIENEMPI, tarkoittaa, ett�
kohteeseen tulee HARVEMMIN fotoneja, ihan siin� suhteessa, kuin se oli
silm�nsolua pienempi!
* Kun muuttujat pist�� paikoilleen, ei ollakaan en�� HALKAISIJASTA
riippuvaisia, vaan et�isyydest�...
= Se on siin� mieless� luonnollista, ett� lopultahan vain riitt��, ett�
avaruudesta saapuu silm�n kokoiselle alueella fotoneja? Eli itse pisteen
KOOLLA ei ole en�� merkityst�, kunhan vain sen kirkkauden voi oikein laskea,
joka siis pienenee et�isyyden neli�ss�...
- Se muoto, miss� SUUREHKO s�teilij� tai L�HELL� OLEVA ei ole yksitt�isen
pisteen KIRKKAUDEN suhteen riippuvainen et�isyydest�, ei ole v�ltt�m�tt�
niin helppoa p�hk�ill�: Lopputulos on se, ett� et�isyyden neli�n kasvaessa
kasvaa my�s t�hden kirkkauden keskittyminen pienemm�lle alueelle... N�in
siis ainoastaan kappaleen teholla ja halkaisijalla merkityst�!
+ Ihmettelen JOS HELPOSTI l�yd�t "alkuoletuksistani" vihreen, mutta ONHAN se
mahdollista!
Kim Fallström
Itse en jaksa en�� n�ihin reagoida kun Akin h�p�tys n�ytt�� jatkuvan samanlaisena
vuodesta toiseen virheiden bongauksesta huolimatta. Juuri �sken syksyll� kerroin
h�nelle l�hdeviitteineen fotonien havaitsemisen ja pistem�isen valonl�hteen
n�kemisen liittyv�n jopa useamman sadan l�hell� toisiaan olevan sauvasolun
yhteistoimintaan. Muutama p�iv� sitten toistin viestini ja jopa laskin auki
yhdess� toimivan verkkokalvon soluryhm�n pinta-alan ja halkaisijan. Nyt Aki
jatkaa taas samojen virheellisten oletusten pohjalta...
H�nell� on gramofoonin neula jumiutunut taas samaan uraan ik��nkuin mit��n
vastauksia h�nelle ei olisi koskaan l�hetettyk��n. Kun viesti ei siihen
suuntaan selv�stik��n etene eik� mene jakeluun toistuvista yrityksist�
huomimatta niin olkoon sitten minun puolestani jatkossa vastauksitta.
Aiemman perusteella ymm�rr�n toki ainakin osasyyn h�nen k�yt�kseens�.
Jos h�n itse haluaa osallistua keskusteluun eik� vain yksinpuhella niin
silloin pit�isi osoittaa olevansa kykenev�inen reagoimaan vastauksiin
ja korjaamaan omia virheit��n. Samojen virheiden toistaminen karkottaa
keskustelukumppaneita.
Kotiteht�v� Akille:
Lainaa kirjastosta Ursan kirja "T�htitieteen perusteet".
T�htitieteen perusteet - kirjan nelj�nness� luvussa on esitetty tapa laskea
t�hden n�enn�ist� kirkkautta sen absoluuttisen magnitudin perusteella. Palaan
asiaan uudelleen vasta siin� vaiheessa, kun Aki fysiikkaryhm�ss� kyseisen
kirjan kaavojen perusteella kaavojen numerot mainiten esitt�� arvion Auringon
n�enn�isest� magnitudista katseltaessa sit� 200 valovuoden et�isyydelt�. Jos
teht�v� osoittautuu ylivoimaiseksi niin ei minun vastauksistani h�nelle olisi
ollut siin� tapauksessa muutenkaan mit��n hy�ty�. Laittakoon kyseisen viestin
otsikkoon sanat "Auringon magnitudi", jotta erotan viestin muusta h�p�tyksest�.
Akin kanssa en siis en�� keskustele ennen kuin h�n on kotiteht�v�ns� suorittanut.
Jos j�� suorittamatta niin s��styv�tp� ryhm�t muutamalta v�nk�yskisalta.
Kotiteht�v�n suoritusta odotellessa Hyv�� uutta vuotta 2010!
Kim
Aki Agison
"Kim Fallstr�m" <kfa+...@iki.fi> kirjoitti viestiss�
news:7q3ivm...@mid.individual.net...
> Juhana wrote:
> >
> > "Aki Agison" <aki.ka...@tut.fi> kirjoitti viestiss�
> > news:hhgcd2$5b4$1...@news.cc.tut.fi...
> >
> >> Se, ett� halkaisija KATOAA tarkastelusta sitten, kun menn��n silm�solua
> >> pienemm�ksi on merkillist�, mutta niinh�n tossa k�vi...
> >
> > niin, joka on siis osoitus siit�, ett� pieleen meni.
> >
> > nyt pit�s sitten mi�tt�, jotta miksi... jos vaikka l�htis alku
> > olettamuksista...
>
> Itse en jaksa en�� n�ihin reagoida kun Akin h�p�tys n�ytt�� jatkuvan
samanlaisena
> vuodesta toiseen virheiden bongauksesta huolimatta. Juuri �sken syksyll�
kerroin
> h�nelle l�hdeviitteineen fotonien havaitsemisen ja pistem�isen
valonl�hteen
> n�kemisen liittyv�n jopa useamman sadan l�hell� toisiaan olevan sauvasolun
> yhteistoimintaan. Muutama p�iv� sitten toistin viestini ja jopa laskin
auki
> yhdess� toimivan verkkokalvon soluryhm�n pinta-alan ja halkaisijan. Nyt
Aki
> jatkaa taas samojen virheellisten oletusten pohjalta...
- Yhteistoimintaa tai ei, mutta kyll� taustasta pit�� pysty� se yksitt�inen
pixeli aina pongaamaan...
+ Olixe se 350 ja 9?
* �lk�� yritt�k� tehd� hommasta liian monimutkaista, itse�nne silloin vain
h�m��tte...
> H�nell� on gramofoonin neula jumiutunut taas samaan uraan ik��nkuin mit��n
> vastauksia h�nelle ei olisi koskaan l�hetettyk��n. Kun viesti ei siihen
> suuntaan selv�stik��n etene eik� mene jakeluun toistuvista yrityksist�
> huomimatta niin olkoon sitten minun puolestani jatkossa vastauksitta.
- Siin�p� se vika onkin, hyvin HARVOIN minulle mit��n vastauksia l�hetet��n,
ja k�yh�n t�m� ajattelemaan opettelusta, jos ei kukaan n�it� YLEENS�
luekaan...
> Aiemman perusteella ymm�rr�n toki ainakin osasyyn h�nen k�yt�kseens�.
> Jos h�n itse haluaa osallistua keskusteluun eik� vain yksinpuhella niin
> silloin pit�isi osoittaa olevansa kykenev�inen reagoimaan vastauksiin
> ja korjaamaan omia virheit��n. Samojen virheiden toistaminen karkottaa
> keskustelukumppaneita.
-
> Kotiteht�v� Akille:
>
> Lainaa kirjastosta Ursan kirja "T�htitieteen perusteet".
>
> T�htitieteen perusteet - kirjan nelj�nness� luvussa on esitetty tapa
laskea
> t�hden n�enn�ist� kirkkautta sen absoluuttisen magnitudin perusteella.
Palaan
> asiaan uudelleen vasta siin� vaiheessa, kun Aki fysiikkaryhm�ss� kyseisen
> kirjan kaavojen perusteella kaavojen numerot mainiten esitt�� arvion
Auringon
> n�enn�isest� magnitudista katseltaessa sit� 200 valovuoden et�isyydelt�.
Jos
> teht�v� osoittautuu ylivoimaiseksi niin ei minun vastauksistani h�nelle
olisi
> ollut siin� tapauksessa muutenkaan mit��n hy�ty�. Laittakoon kyseisen
viestin
> otsikkoon sanat "Auringon magnitudi", jotta erotan viestin muusta
h�p�tyksest�.
- En l�yt�nyt kirjaa kirjastosta - sori...
+ Jos mahdollista voisit esitt�� teht�v�n, koska ainakaan t��ll� Hervannan
kirjastossa ei kirjaa ollut...
* Tottakai tiedostan, ett� jos joku aurinko on vaikkapa 4 kertaa aurinkoa
kirkaampi, kohteesta tulee tarkaleen 10 000 fotonia/silm�solu/sekunti ja se
on silloin 200 valovuoden et�isyydell�...
/ Tai jos AURINGON kirkkautinen, niin silloin 200 valovuotta menee
ainoastaan 2500 fotonilla/silm�solu/sekunti...
> Akin kanssa en siis en�� keskustele ennen kuin h�n on kotiteht�v�ns�
suorittanut.
> Jos j�� suorittamatta niin s��styv�tp� ryhm�t muutamalta v�nk�yskisalta.
>
> Kotiteht�v�n suoritusta odotellessa Hyv�� uutta vuotta 2010!
>
> Kim
- Magnitudi k�sitteen� ON selke�, jos tarkoittaa esim. 10-logarytmisi�
m��ri� kirkkaudelle!
+ Jaa taidanpa tarkistaa Wikipedista ...mik�... se... on...
Aki Agison
> - Magnitudi k�sitteen� ON selke�, jos tarkoittaa esim. 10-logarytmisi�
> m��ri� kirkkaudelle!
> + Jaa taidanpa tarkistaa Wikipedista ...mik�... se... on...
Jaa yhden magintudin ero on kirkkauserossa suhdeluu 100^(1/5)?
Eli 2,511886432!
Mutta miksi mitata jollakin vidaliksen magnitudille, jos ABSOLUUTTISET
fotonim��r�t voi laskea...
My�s se, ett� jokin magis menee negatiiviseksi ja toinen on positiivinen ei
kyll� viel� kovin kuvaavaa ole...
Mutta okei: 30 magiksen ero on my�s fotonim��riss� ero 10^12 kertainen ???
(100^(1/5))^(30) = 100^6 = 10^12
Juhana
> Itse en jaksa en�� n�ihin reagoida kun Akin h�p�tys n�ytt�� jatkuvan
> samanlaisena
> vuodesta toiseen virheiden bongauksesta huolimatta.
No, totta t�m�kin. Ei Aki ole viel� parallaksikaan jaksanut mittailla.
No odottelen vi� muutaman kuukauden, niin sitten Akilla pit�isi se toinenkin
piste siin� keitti�n ikkunaruudussa olla ja katotaan miten trigonometria
Akilta sujuu...
en pid�ttele hengityst�ni
Juhana
> + Jos mahdollista voisit esitt�� teht�v�n, koska ainakaan t��ll� Hervannan
> kirjastossa ei kirjaa ollut...
h�psist�. siell�h�n se on. Senkus varaat
Aki Agison
- Katsotaanpa saanko samat kuulle ja auringolle:
+ Auringolle:
Y = P/(Efot*Ahalkaisija)*Asilm�ala
A/a = B/b
1,5*10^11/(2*6,96*10^8) = 1 cm/b
b = 9,28*10^-5 m
=> Y = 3,9*10^26/(3,49*10^-19 * (2*6,96*10^8)^2) *(9,28*10^-5)^2
=> Y = 4,967*10^18 fotonia/aurinko
Yht� solua kohden:
Y = 5,77*10^14 kpl/silm�solu
KUU:
A/a = B/b
384400 000/(2*1738200) = 1cm/b
b = 9,04*10^-5 m
Pkuu = P*0,07/Ahalkaisija*At�ysikuu
Pkuu = 3,9*10^26W*0,07/(4*pi*(1,5*10^11)^2) * (2*pi*1738200^2)
Pkuu = 2,61849008*10^16*0,07 = 1,83*10^15 W
Ymaakuu = Pkuu/(Efot*4*pi*kuuhalk)^2*b^2
Ymaakuu = 1,83*10^15/(3,49*10^-19*4*pi*(2*1738200)^2)*(9,04*10^-5)^2
Ymaakuu = 2,821585255*10^11 kpl/s/kokot�ysikuu
Ymaakuusilm�solu = 34 526 799 kpl/s
Aurinko: -26,73 ja Kuu: -12,6
Ero: 26,73-12,6 = 14,13
2,5^14,3 = 419 655
Tolla mun laskulla ero 16 711 656-kertainen!
Tosta yksitt�ist� VIIVAA koskien: 4087(ei neli�it�)
HEH! Tietokoneessa on v�rej� 256^3 = 16 777 216,
sattumaako noin l�helle sattunut SAMA arvo?
Kummalle magnitudi on sitten laskettu: KOKO PINNALLE, vai sen toiselle
komponentille - TULOS EI OLLUT SAMA!
Ero olisi saanut olla VAIN hieman yli YHDEKS�N mik�li arvo oli sille
vaaka/pystytasokomponentille!
Mist� ne noita lukuja rev�iss��, jos ei sielt�?
2,5^(26,73) = 4,967*10^18 / 114 592 905
2,5^(12,6) = 2,82*10^11 / 2 730 266
H�! 42 x 2730266 =114 671 172 ! 42 kuukaudesta puhuttiin ILMESTYSKIRJASSA!
Joku pirullinen salajuoni t�ss�kin? Taidan kuulostaa kohta markulta...
Jos siis ALUSSA on luku 2 730 000 ja sit� kirkkautta koroittelee magnitudi
potensseihin, kantalukuna 2,5 - saadaan kirkkaus, joka vastaa kuun MAGINTUDI
kirkkauutta?!
Mutta AURINGOLLE pit�� k�ytt�� PERUSKIRKKAUTTA joka on TASAN 42-kertaa
suurempi!
Miksi kuulle on jo alux pistetty PIENEMPI siemenluku MAGNITUDIIN? Eik� olisi
pit�nyt k�ytt�� SAMAA?
Ellei sitten jotain energiaa sielt�kin ole revitty?! Lukekaa ihmeess�
ILMESTYSKIRJAN kohta, miss� puhuttiin 42 kuukaudesta; 3,5 vuodesta, jonka
PAKANAT tallaavat Jerusalemia - tai jotain...
Aki Agison
"Juhana" <stu.p...@netti.fi> kirjoitti viestiss�
news:wC1%m.57820$La7....@uutiset.elisa.fi...
hinta:-)
Aki Agison
"Juhana" <stu.p...@netti.fi> kirjoitti viestiss�
news:uA1%m.57818$La7....@uutiset.elisa.fi...
- Mikrometrin eroja mittailemaan?
+ Toki vuodessa kiert�v�t ISOMMANKIN ympyr�n mutta eih�n sit� tied�, mihin
t�hteen vertaa, ja kuis kaukana se on...
* Ja kyll� min� periaatteessa sen 0,77 sekunnin parallaksin USKON! Se
tarkoittaa noin 39 ja 40 valop�iv�n kohteiden erotusta! (Hmm. tai ehk�p� 42
ja 41:n?, en sit� NIIN tarkasti viel� laskenut...)
/ Laskepas huvikses kuinka suuri on SE sekunti vaikkapa metrin s�teisess�
pallossa tarkkailtuna?! Ei nimitt�in PALJON OO!
Aki Agison
"Juhana" <stu.p...@netti.fi> kirjoitti viestiss�
news:wC1%m.57820$La7....@uutiset.elisa.fi...
Voisit jo kyll� "etuk�teen" v�h�n vihjaista, miten sen parallaxin laskevat?!
T�ss� avaruus-palstalta copy-pasettu laskuni...
Aki Karppinen" <aki.ka...@tut.fi> kirjoitti viestiss�
news:hf8sjh$m5j$1...@news.cc.tut.fi...
> - Olixe parallaksikaava t�m�:
>
> T�hti kiert�� samankokoisen ympyr�n kuin me auringon ymp�rill�, mutta
> ainoastaan l�hit�hteen verratessa voi eron havaita:
>
> Dt = taustat�hden et�isyys
> Dm = mitattavan t�hden et�isyys
>
> tan Dmalfa = Au/Dt
> tan Dtalfa = Au/Dm
Oikeastaan Dmalfa = Au/(2*Dt)
Ja Dtalfa = Au/(2* Dt)
Kuvan piirt�minen helpottaa...
> Hivenen kauemmas pit�� p��st�:
> tan Dmalfa=1/100
> Dmalfa = 0,57298697 astetta
> tan Dtalfa=1/101
> Dtalfa = 0,567266409 astetta
> Par = 0,343233608 minuuttia
- Ei siis ihan noin kauas tarvitse pist��...
arctan tan Dmalfa = arctan 1/(2*50) = 0,572938697 astetta
arctan tan Dtalfa = arctan 1/(2*51) = 0,561705332 astetta
Par = 0,011233365 astetta = 0,674001906 minuuttia = 40,44011441 sekunttia
Parallaksikulma =
> Jotain t�lt� v�lilt� siis
> Tan Dmalfa = 1/75
> Dmalfa = 0,76389846
> Tan Dtalfa = 1/76
> Dtalfa = 0,753848333
> Par = 0,010046266 astetta = 0,602776015 minuuttia
Valovuorokausi on et�isyyserona:
valovuorokausi = x*Au
3*10^8m/s *3600s*24/(1,5*10^11 m) = 172,8
x = 172,8
Jos siis 172,8*10 ja 172,8*11
arctan Dmalfa = arctan 1/(2*172,8*10) = 0,016578639
arctan Dtalfa = arctan 1/(2*172.8*11) = 0,01507149
Par = 1,507148967*10^-3 astetta = 0,09428938 sekuntia
Par = 5,425736282 sekuntia
Mitattu parallaksi on niinkin pieni, kuin 0,77233 sekuntia!
Eli jonkinverran kauemmas...
50 ja 51?
arctan 1/(2*172,8*50) = 3,3157377 *10^-3 astetta
arctan 1/(2*172,8*51) = 3,2501703 *10^3 astetta
Par = 2*erotus = 2*6,501427393 *10^-5 astetta = 2*3,900856436*10^-3
minuuttia
Par = 2 *0,234051386
Mutta sekin oli t�ll� kertaa liikaa
Kokeillaan 20 ja 21!
arctan 1/(2*172,8*20) = 8,28919895*10^-3 astetta
arctan 1/(2*172.8*21) = 7,894590381*10^-3
Par = 2*erotus = 2*3,947295137 * 10^-4 = 2*0,02368377 minuuttia
Par = 2*1,4121026249 sekuntia = 2,842052499 sekuntia
Eli jotain 20,21 ja 50,51 -v�liss�!
Jos Wikipedian kaavalla laskee:
p'' = AU/dtausta * 180/pi * 3600 - Au/detaisyys * 180/pi*3600
p'' = Au*180/pi*3600*(1/dtausta-1/detaisyys) = 0,77233
1/dtausta -1/detaisyys = 0,77233/3600*pi/180 = 3,744361503*10^-6
1/dtausta = 1/(x*172,8) ja 1/detaisyys = 1/((x+1)*172,8)
(172,8x+172.8-172.8x)/(x*172.8*(172.8x +172.8) = 3,7...
172.8= 3,7...*10^-6* (x^2*172.8^2 +172,8^2*x)
x^2*172,8^2 + 172,8^2x - 7 = 0
x= (-172,8^2+-sqrt(172,8^4-4*172.8^2*(-46149390,18)/(2*172.8^2)
x =-1/2 +-2347966,192/(2*172,8^2)
x = 38,81644357
Eli 38 ja 39 v�liss�
2*arctan 1/(2*172,8*38) - 2*arctan 1/(2*172,8*39) = 2*1,118666654*10^-4
astetta
=> 2*6,711999923*10^-3 minuuttia = 2*0,402719995 sekuntia!
=> 0,80543999 sekuntia
Oikea kulmahan on 2:n kertainen, koska tangentti on vain parallaksin
s�teest�...
Eli sama vastaus tuli tangentilla ja Wikipedialla, lukuunottamatta sit�,
ett� oli verrattu L�HIT�HTEEN eli valop�iv�n p��ss� olevan t�hden
liikkeeseen!
39-valop�iv�n p��ss� l�hin t�hti - ja IHAN MITATULLA PARALLAXILLA!
----------------------------------------------------------
42-p�iv�� ja 41-p�iv��?
2*arctan 1/(2*172,8*41)-2*arctan 1/(2*172,8*42) = 1,9525509852 *10^-4
astetta...
=>0,011553059 minuuttia = 0,693183546
39-p�iv�� ja 40-p�iv��?
2*arctan 1/(172,8*39)-2*arctan 1/(2*172,8*40) = 2,125466643*10^-4 astetta
=>0,012752799 minuuttia = 0,765167991
Eli juurikin t�m� v�li...
Muutaman kymmenyksen vain menee alle, kuten Wikipedian kaavasta
ratkaistiin::: MIK�LI sijaitsevat parallaksieroa mitattaessa per�tt�isill�
t�htikuorilla!
Mutta my�nn�n, ett� KUMMALLISTA, jos 39 muuta t�htikuorta olisi TYHJI�, tai
jotain muuta s�teily� l�hett�vi� aurinkoja tai PER�TI ABSORBOIVIA
aurinkoja?!
Mutta eik�s sit� "pime�t� massaa" pit�nytkin PALJON OLLA?!
Aki Agison
Absoluuttinen magnitudi (todellinen eli absoluuttinen kirkkaus) M tai MV
kuvaa taivaankappaleen todellista kirkkautta. Se on m��ritelty t�hdille
niin, ett� katsottaessa kohdetta kymmenen parsekin et�isyydelt� (32,616
valovuotta eli noin 308,57�1015 metri�), absoluuttinen ja n�enn�inen
magnitudi ovat yht�suuret. N�enn�isen ja absoluuttisen magnitudin erotusta
kutsutaan kohteen et�isyysmoduuliksi. Auringon absoluuttinen magnitudi MV on
4,8. Vakiintuneen k�yt�nn�n mukaan absoluuttisesta magnitudia merkit��n aina
isolla M-kirjaimella, johon liitetty alaindeksi kertoo mist� absoluuttisesta
magnitudista on kysymys.
Itse sain KOKO galaksin kooksi alle 18 valovuotta!
X = 12 * 1^2 +12 * 2^2 +12 * 3^2 +12 *4^2 +...
X = 6*n^3 + 4*n^2 + 2*n
X = 200*10^9 kpl
n = 3218 kpl
3218 valop�iv�� = 8,81 valovuotta!
Mik�li siis YKSI valop�iv� on et�isyys kuorelta toiselle:
Esim. Plutoon on matkaa 5,45 valotuntia ja on syyt� olettaa seuraavan
t�htij�rjestelm�n tulevan HETI sen j�lkeen, tosin matkaa on annettu per�ti 6
valotuntia TYHJ�LLEKIN avaruudelle...
N�in ollen seuraava GALAKSI voisi tulla jo alle 20 valovuoden p��ss�?!
JOS valop�ivien v�li kuorelta kuorelle on per�ti 4, saadaan 35,24
valovuotta...
Mutta sit� en usko, ett� TUHATKERTAISESTI olisi TYHJ�� avaruutta yksitt�isen
t�hden ymp�rill�- SE ei yksinkertaisesti ole mielest�ni mahdollista...
SIT�H�N ON JO! Jo siin�, ett� aurinko itsess��n ei ole kuin 1,392*10^9 m ja
t�htij�rjestelm� on 12,96*10^12 m antaa - 9310 kertaisesti tyhjyytt�
ymp�rilleen, aurinkokunnan pienemmist� kappaleista puhumattakaan! JOS itse
kiertopaikka on l�hemp�n� 2,5*10^9 ellipsoidia, niin 10 000 on hyv� arvio
max tilan haaskaukselle...
Kuten totesin kertaluokkaa 10^8 olevissa et�isyyksiss� EI ole kysymys
T�HTIJ�RJESTELM�N erosta vaan paljon suuremmista ja silloin on
todenn�k�isesti ollut kyse PINTA-ALASTA eik� pituudesta!
Esimerkiksi LUONNOSSA, jos 1/10 kuutiometrin kokoista IHMIST� ymp�r�isi 1 km
tyhjyytt� oltaisiin LUONNOLLISEN kuuluisessa arvossa(10 000=>1000-kertaa
sivuille), mutta auta armias jos 1,9*10^16 m!(kaksi valovuotta). SILLOIN
V�LI� TULISI 13 600 000 kertaisesti!
Ainakaan maapallolla EI ole luonnollista pist�� kohteita 13 600=>1 360 km
p��h�n toisistaan?!
Miksi noin suureen luonnottomuuteen kuitenkin VAATIVAT uskomaan?
Aki Agison
Absoluuttinen magnitudi (todellinen eli absoluuttinen kirkkaus) M tai MV
kuvaa taivaankappaleen todellista kirkkautta. Se on m��ritelty t�hdille
niin, ett� katsottaessa kohdetta kymmenen parsekin et�isyydelt� (32,616
valovuotta eli noin 308,57�1015 metri�), absoluuttinen ja n�enn�inen
magnitudi ovat yht�suuret. N�enn�isen ja absoluuttisen magnitudin erotusta
kutsutaan kohteen et�isyysmoduuliksi. Auringon absoluuttinen magnitudi MV on
4,8. Vakiintuneen k�yt�nn�n mukaan absoluuttisesta magnitudia merkit��n aina
isolla M-kirjaimella, johon liitetty alaindeksi kertoo mist� absoluuttisesta
magnitudista on kysymys.
Itse sain KOKO galaksin kooksi alle 18 valovuotta!
X = 12 * 1^2 +12 * 2^2 +12 * 3^2 +12 *4^2 +...
X = 4*n^3 + 6*n^2 + 2*n
X = 200*10^9 kpl
n = 3684 kpl
3684 valop�iv�� = 10,09866941 valovuotta!
Mik�li siis YKSI valop�iv� on et�isyys kuorelta toiselle:
Esim. Plutoon on matkaa 5,45 valotuntia ja on syyt� olettaa seuraavan
t�htij�rjestelm�n tulevan HETI sen j�lkeen, tosin matkaa on annettu per�ti 6
valotuntia TYHJ�LLEKIN avaruudelle...
N�in ollen seuraava GALAKSI voisi tulla jo alle 20 valovuoden p��ss�?!
JOS valop�ivien v�li kuorelta kuorelle on per�ti 4, saadaan 35,24
valovuotta... Mutta TIETYSTI 32,616 valovuottakin VOI olla loogista, jos ei
kyseess� ole Linnunradan suhteen PALLO vaan KIEKKO!
Mutta sit� en usko, ett� TUHATKERTAISESTI olisi TYHJ�� avaruutta yksitt�isen
t�hden ymp�rill�- SE ei yksinkertaisesti ole mielest�ni mahdollista...
SIT�H�N ON JO! Jo siin�, ett� aurinko itsess��n ei ole kuin 1,392*10^9 m ja
t�htij�rjestelm� olisi s�teelt��n 12,96*10^12 m antaa - 9310 kertaisesti
tyhjyytt�
ymp�rilleen, aurinkokunnan pienemmist� kappaleista puhumattakaan! JOS itse
kiertopaikka on l�hemp�n� 2,5*10^9 ellipsoidia, niin 10 000 on hyv� arvio
max tilan haaskaukselle...
Kuten totesin kertaluokkaa 10^8 olevissa et�isyyksiss� EI ole kysymys
T�HTIJ�RJESTELM�N erosta vaan paljon suuremmista ja silloin on
todenn�k�isesti ollut kyse PINTA-ALASTA eik� pituudesta!
Esimerkiksi LUONNOSSA, jos 1/10 kuutiometrin kokoista IHMIST� ymp�r�isi 1 km
tyhjyytt� oltaisiin LUONNOLLISEN kuuluisessa arvossa(10 000=>1000-kertaa
sivuille), mutta auta armias jos 1,9*10^16 m!(kaksi valovuotta). SILLOIN
V�LI� TULISI 13 600 000 kertaisesti! Todellisuudessa KAIKKI maapallon
ihmiset voisivat saada ainakin 100m et�isyytt� toisiinsa, eik� veteenk��n
kai monenkaan tarvitsisi HUKKUA!
Ainakaan maapallolla EI ole luonnollista pist�� kohteita 13 600 000 x
kokonsa
p��h�n toisistaan?! VALTIOTKAAN eiv�t NOIN kaukana toistaan ole!
Miksi noin suureen luonnottomuuteen kuitenkin VAATIVAT uskomaan?
Tietysti, voi osoittautua, ett� AVARUUS on oikeasti niin kolho ja yksin�inen
paikka kuin v�itt�v�t, mutta ei kyll� fotonilaskunikaan sit� todista -
pikemminkin P�INVASTOIN: Maailmankaikkeus on ONNELLINEN TUNGOS EIK� KOLHO
AUTIUS! Tai ainakin varmaan joskus TULEE olemaan?!?!