Kumpi painaa enemman? Kilo rautaa vai kilo alumiinia?
Kari Tikkanen
Vast: 1 kg rautaa painaa enemman kuin 1 kg alumiinia.
Selitys: NTP-oloissa 1 kg-massaista alumiinikappaletta, jonka tilavuus on
0.37 litraa, ilma kannattelee 0.48 gramman verran so enemman
kuin 1 kg-massaista rautakappaletta, jonka tilavuus on 0.128 litraa,
ja jota ilma kannattelee vain 0.16 gramman verran. Siten alumiinikilo
painaa n. 0.32 grammaa vahemman kuin rautakilo.
(Idea kirjasta Älyniekka.)
----------------------- ktik...@paju.oulu.NOTTHISfi ---------------
Kari Tikkanen ! . . -#- ! b ! begin
FIN-90550 OULU ! ! ! I = / f(x)dx ! s:=s+Eq(i);
FINLAND ! . . Vega ! a ! end
--------------------------------------------------------------------
Stoned
Kari Tikkanen kirjoitti artikkelissa <6i2097$coo$2...@ousrvr3.oulu.fi>...
|
| Vast: 1 kg rautaa painaa enemman kuin 1 kg alumiinia.
|
| Selitys: NTP-oloissa 1 kg-massaista alumiinikappaletta, jonka tilavuus on
| 0.37 litraa, ilma kannattelee 0.48 gramman verran so enemman
| kuin 1 kg-massaista rautakappaletta, jonka tilavuus on 0.128 litraa,
| ja jota ilma kannattelee vain 0.16 gramman verran. Siten alumiinikilo
| painaa n. 0.32 grammaa vahemman kuin rautakilo.
Tässä on ilmeisesti olétettü että kappaleet ovat saman
muotoisia. :)
Muutenhan rautakappale voisi olla litteä lätyskä ja alumiini
pystyssä oleva tanko...niin silloinhan kappaleiden asento
vaikuttaisi myös.
Ou shit. Taisi tämä vastaukseni mennä saivarteluksi.
Poistun hiljaa takavasemmalle....
(BTW mitä ne NTP-olot ovat?)
-Stoned
Szabolcs Galambosi
Stoned <peimainok...@nettilinja.fi> wrote:
> Tässä on ilmeisesti olétettü että kappaleet ovat saman
> muotoisia. :)
> Muutenhan rautakappale voisi olla litteä lätyskä ja alumiini
> pystyssä oleva tanko...niin silloinhan kappaleiden asento
> vaikuttaisi myös.
Eihän nosteen suuruuteen vaikuta kappaleen muoto ollenkaan. Jos kappale on
yhtenäinen ja umpinainen (ei esim. ilmalokeroita sen sisällä) niin noste
on yhtä suuri olkoon kappale minkä muotoinen tahansa. Kunhan se on
kokonaan nosteen aiheuttavan nesteen/kaasun sisällä. Eiks joo?
--
Szabolcs Galambosi. <galambos at rock dot helsinki dot fi>
Sin lies only in hurting other people unnecessarily. All other "sins" are
invented nonsense. (Hurting yourself is not sinful -- just stupid).
-- Lazarus Long
Simo Mikkonen
Szabolcs Galambosi wrote:
>
> Stoned <peimainok...@nettilinja.fi> wrote:
>
> > Tässä on ilmeisesti olétettü että kappaleet ovat saman
> > muotoisia. :)
> > Muutenhan rautakappale voisi olla litteä lätyskä ja alumiini
> > pystyssä oleva tanko...niin silloinhan kappaleiden asento
> > vaikuttaisi myös.
>
> Eihän nosteen suuruuteen vaikuta kappaleen muoto ollenkaan. Jos kappale on
> yhtenäinen ja umpinainen (ei esim. ilmalokeroita sen sisällä) niin noste
> on yhtä suuri olkoon kappale minkä muotoinen tahansa. Kunhan se on
> kokonaan nosteen aiheuttavan nesteen/kaasun sisällä. Eiks joo?
>
>
tiheydeltaan/paineeltaan... Siis ylhaalla harvempaa ===> Ylhaalla ei
niin suurta nostetta ===> Muoto ja asento vaikuttaa nosteeseen :-) Siis
jos pilkkua ruvetaan nussimaan...
--
>
Kari Tikkanen
In sfnet.tiede.fysiikka Simo Mikkonen <spmi...@rock.helsinki.fi> wrote:: >
: > > T?ss? on ilmeisesti ol?tett? ett? kappaleet ovat saman
: > > muotoisia. :)
: > > Muutenhan rautakappale voisi olla litte? l?tysk? ja alumiini
: > > pystyss? oleva tanko...niin silloinhan kappaleiden asento
: > > vaikuttaisi my?s.
: >
: > Eih?n nosteen suuruuteen vaikuta kappaleen muoto ollenkaan. Jos kappale on
: > yhten?inen ja umpinainen (ei esim. ilmalokeroita sen sis?ll?) niin noste
: > on yht? suuri olkoon kappale mink? muotoinen tahansa. Kunhan se on
: > kokonaan nosteen aiheuttavan nesteen/kaasun sis?ll?. Eiks joo?
: >
: >
: Joo... Paitsi etta esim. ilmakeha ei ole vakio
: tiheydeltaan/paineeltaan... Siis ylhaalla harvempaa ===> Ylhaalla ei
: niin suurta nostetta ===> Muoto ja asento vaikuttaa nosteeseen :-) Siis
: jos pilkkua ruvetaan nussimaan...
Muoto ei vaikuta ollenkaan, ainakin jos kierretaan/asetetaan aina
homogeenisen kappaleen massakeskipisteen mukaan samalle korkeudelle.
Stoned kysyi NTP:ta.
Ne ovat ns. standardisoidut normaaliolosuhteet, 0 C, 1013 mmbar.
Mukava laskea ensin noihin olosuhteisiin ja jos tarvis niin muuttaa siita
sitten lampotilaa tai painetta.
Jos on hyvin tarkka tasapainovaaka, niin katselemalla rauta ja
alumiinikappaleen vajoamista/nousua voipi mitata ilmanpainetta, kunhan
pitaa lampotilan vakiona. ;)
--------------------------------------------------------------------
Malkus Lindroos
> Joo... Paitsi etta esim. ilmakeha ei ole vakio
> tiheydeltaan/paineeltaan... Siis ylhaalla harvempaa ===> Ylhaalla ei
> niin suurta nostetta ===> Muoto ja asento vaikuttaa nosteeseen :-) Siis
> jos pilkkua ruvetaan nussimaan...
Mutta eikö vastaavasti harvempi ilmakehä aiheuta paineron? Eli alhaalla
tiheä ilma aiheuttaa suuremman paineen kuin ylhäällä harva ilma, ja tämä
kumoa tuota vaikutusta...
Ajattelin ensin itse ihan samaa, mutta sitten huomasin, että kyllä
itseasiassa toi on muodosta riippumaton.
--
Malkus Lindroos mal...@cc.tut.fi
Korhonen Tommi
Malkus Lindroos <mal...@cc.tut.fi> writes:
>Mutta eikö vastaavasti harvempi ilmakehä aiheuta paineron? Eli alhaalla
>tiheä ilma aiheuttaa suuremman paineen kuin ylhäällä harva ilma, ja tämä
>kumoa tuota vaikutusta...
Jos gradientti on lineaarinen.
En kylläkään tiedä, tai ainakaan ole törmännyt laskuissa/mittauksissa
siihen onko ilmakehä kuinka lineaarinen. Täytyy myöntää, että varmaan
käytännön kannalta on!
Tkorho - whoos.puhaltaa yli hilseen
[BaZe]/Pasi Lantiainen
> Jos gradientti on lineaarinen.
>
> En kylläkään tiedä, tai ainakaan ole törmännyt laskuissa/mittauksissa
> siihen onko ilmakehä kuinka lineaarinen. Täytyy myöntää, että varmaan
> käytännön kannalta on!
kuinka paljon ilmaa on tietyn korkeuden alla. Siinä muistaakseni oli
jotain
10km alla on 90% ilmasta 50km alla on jotain 95% ja 100km alla on 99%
ilmasta.
Tästä saa semmoisen kuvan, että se olisi exponentiaalinen. Tosin factaa
tämäkään ei ole!
Kai Henrik Nordlund
[BaZe]/Pasi Lantiainen <ba...@vip.fi> wrote:
> Mieleeni tulee lukion fysiikan kirjan eräs kuva jossa on kerrottu
> kuinka paljon ilmaa on tietyn korkeuden alla. Siinä muistaakseni oli
> jotain
> 10km alla on 90% ilmasta 50km alla on jotain 95% ja 100km alla on 99%
> ilmasta.
> Tästä saa semmoisen kuvan, että se olisi exponentiaalinen. Tosin factaa
> tämäkään ei ole!
Jep, paine laskee aika hyvällä tarkkuudella eksponentiaalisesti
johonkin n. 150 km korkeuteen asti muistaakseni. "Kumiraamatusta"
(CRC handbook of chemistry and physics) löytyy tuosta(kin) taulukoita
ja kuvia.
Kai
--
Kai Nordlund; kai.nordlund@[nospam]helsinki.fi - remove [nospam]
http://www.helsinki.fi/~knordlun | http://www.mrl.uiuc.edu/~nordlund
Simo Mikkonen
Kari Tikkanen wrote:
> Muoto ei vaikuta ollenkaan, ainakin jos kierretaan/asetetaan aina
> homogeenisen kappaleen massakeskipisteen mukaan samalle korkeudelle.
>
Voipi olla joo.. En oo asiaa ajatellut liiemmin, mutta ainakin tuntuisi
minusta silta, etta jos on vaikka tavallisen kiilan muotoinen esine,
joka on vaikka ilmakehassa, niin se etta onko se paksu osa ylospain vai
alaspain, vaikuttaisi nosteeseen. Siis kun se paksu paa on siella
ylhaalla, sen syrjayttaman tilavuuden massa on pienempi kun jos se olisi
alhaalla. Jolloin noste on pienempi... Antaa paukkua vaan jos oon
vaarassa...
Tih 1 ---------- Tih 1 << Tih 2
\ / niin eiko tallöin noste ole riippuvainen
\ / asennosta ja muodosta??????
\ /
Tih 2 \/
Ali Ahmaniemi
Simo Mikkonen wrote in message :
:Voipi olla joo.. En oo asiaa ajatellut liiemmin, mutta ainakin tuntuisi
:minusta silta, etta jos on vaikka tavallisen kiilan muotoinen esine,
:joka on vaikka ilmakehassa, niin se etta onko se paksu osa ylospain vai
:alaspain, vaikuttaisi nosteeseen. Siis kun se paksu paa on siella
:ylhaalla, sen syrjayttaman tilavuuden massa on pienempi kun jos se olisi
:alhaalla. Jolloin noste on pienempi... Antaa paukkua vaan jos oon
:vaarassa...
: Tih 1 ---------- Tih 1 << Tih 2
: \ / niin eiko tallöin noste ole riippuvainen
: \ / asennosta ja muodosta??????
: \ /
: Tih 2 \/
Ainakin tuntuu vaikealta kuvitella kartion muotoinen esine, joka painuu
vedessa pohjaan tai nousee pintaan riippuen asennosta. Lienee hyvin pitkalti
vastoin fysiikan lakeja...
Ali
Olli Suhonen
Vesi ja ilma eivät tässä ole vertailukelpoisia, koska vesi ei ole
kokoonpuristuvaa. Kuutio vettä painaa saman pinnassa ja kilometrin
syvyydessä, ainakin lähes. Kuutio ilmaa taas painaa pinnassa ja
kilometriä ylempänä (tai alempana) aivan eri määrän. Tässä esimerkissä
paino = massa, mikä tietenkään ei ole kovin tieteellistä.