keskipakovoima
Janne Piirainen
tekun aikaset opetukset tupannu unohtumaan, ja rupesinkin epailemaan oliko
tuollaista voimaa ollenkaan ?
tuli vaan mieleen kun postista tipahti tanaan maantäristin mainos missa oli
sarakkeita teknisista ominaisuuksista ja yhdessa sarakkeessa oli "keskipakovoima"
ja esim yhdessa koneessa oli (moottori 5hv) "2000kp" tuon sarakkeen alla.
hmm, onko tuo jonkun mainosmiehen hihasta vetama arvo ?
--
----------
Seitsemän ei riitä, yhdeksän on liikaa.
Jani Vuorinen
>tekun aikaset opetukset tupannu unohtumaan, ja rupesinkin epailemaan oliko
>tuollaista voimaa ollenkaan ?
Eikös ne ollut keskeiskiihtyvyys ja keskeisvoima. Hommahan meni niin päin,
että kappaleella on oltava jokin kiihtyvyys pyörimis keskipistettä kohden
jotta se pysyisi radallaan. En kyllä muista miten ton mittaamisen kanssa
oli.
>sarakkeita teknisista ominaisuuksista ja yhdessa sarakkeessa oli
"keskipakovoima"
>ja esim yhdessa koneessa oli (moottori 5hv) "2000kp" tuon sarakkeen alla.
>hmm, onko tuo jonkun mainosmiehen hihasta vetama arvo ?
Sen enempää fysiikkaa tuntematta en ainakaan minä muista tuollaiseen
yksikköön törmänneeni - kuulostaa mainonnalta. Voihan toi kyllä olla jokin
momentti jutun väännös..
Nieminen Mika
: Eikös ne ollut keskeiskiihtyvyys ja keskeisvoima. Hommahan meni niin päin,
: että kappaleella on oltava jokin kiihtyvyys pyörimis keskipistettä kohden
: jotta se pysyisi radallaan. En kyllä muista miten ton mittaamisen kanssa
: oli.
Heilurillahan se onnistuu. Muistaakseni kiihtyvyyden suuruus oli
suoraan verrannollinen heilurin kallistuskulman tangenttiin; tai jotain
semmoista.
--
main(i,_){for(_?--i,main(i+2,"FhhQHFIJD|FQTITFN]zRFHhhTBFHhhTBFysdB"[i]
):5;i&&_>1;printf("%s",_-70?_&1?"[]":" ":(_=0,"\n")),_/=2);} /*- Warp -*/
Raimo Suonio
>"Jani Vuorinen" <-> wrote:
>: Eikös ne ollut keskeiskiihtyvyys ja keskeisvoima. Hommahan meni
niin päin,
>: että kappaleella on oltava jokin kiihtyvyys pyörimis keskipistettä
kohden
>: jotta se pysyisi radallaan. En kyllä muista miten ton mittaamisen
kanssa
>: oli.
>
> Heilurillahan se onnistuu. Muistaakseni kiihtyvyyden suuruus oli
>suoraan verrannollinen heilurin kallistuskulman tangenttiin; tai
jotain
>semmoista.
Mitenkäkö mitataan "keskipakovoima"? Pane punnus naruun. Pyöritä
sitä. Mittaa naruun kohdistuva voima vaikkapa jousivaa'alla.
--
Raimo Suonio
raimo....@qdlc.fi (remove spam preventing q)
Janne Piirainen
: Mitenkäkö mitataan "keskipakovoima"? Pane punnus naruun. Pyöritä
: sitä. Mittaa naruun kohdistuva voima vaikkapa jousivaa'alla.
ja yksikkö on ? mielestani tuo ei ole aivan noin yksiselitteinen.
: --
: Raimo Suonio
: raimo....@qdlc.fi (remove spam preventing q)
--
Raimo Suonio
>Raimo Suonio (raimo....@qdlc.fi) wrote:
>
>: Mitenkäkö mitataan "keskipakovoima"? Pane punnus naruun. Pyöritä
>: sitä. Mittaa naruun kohdistuva voima vaikkapa jousivaa'alla.
>
>ja yksikkö on ? mielestani tuo ei ole aivan noin yksiselitteinen.
Yksikkö on mikä tahansa voiman yksikkö, esimerkiksi vanha yksikkö
kilopondi (kp) tai nykyään SI-standardiin kuuluva yksikkö Newton (N).
Siinä kalavaa'assa toki puhutaan kilogrammoista, mutta se onkin
tavallisten ihmisten käyttöön ja oletukseksi riittää, että kilopondin
voimalla vaakaa venyttävä kala on kilogramman massainen.
Muuten asia on lähes noin yksiselitteinen. Poikkeaman mittauksessa
aiheuttaa se, että punnukseen vaikuttaa "keskipakovoiman" lisäksi myös
maan vetovoima. Jos narua pyörittää pystytasossa, voima on narun
osoittaessa suoraan alaspäin "keskipakovoima" plus maan vetovoima,
yläkuolokohdassa "keskipakovoima" miinus maan vetovoima. Narun
ollessa vaakasuorassa voima on "keskipakovoima". Toinen poikkeama
tulee siitä, että tällaisessa pyörityksessä pyörimisnopeus ja sen
myötä "keskipakovoima" vaihtelee.
Janne Piirainen
: Muuten asia on lähes noin yksiselitteinen. Poikkeaman mittauksessa
: aiheuttaa se, että punnukseen vaikuttaa "keskipakovoiman" lisäksi myös
: maan vetovoima. Jos narua pyörittää pystytasossa, voima on narun
: osoittaessa suoraan alaspäin "keskipakovoima" plus maan vetovoima,
: yläkuolokohdassa "keskipakovoima" miinus maan vetovoima. Narun
: ollessa vaakasuorassa voima on "keskipakovoima". Toinen poikkeama
: tulee siitä, että tällaisessa pyörityksessä pyörimisnopeus ja sen
: myötä "keskipakovoima" vaihtelee.
kiitohs, tuota hain... eli tuo esite perustuu johonkin mahdolliseen mittaukseen eika
ole vaan hatusta vedetty =)
: --
: Raimo Suonio
: raimo....@qdlc.fi (remove spam preventing q)
--
Raimo Suonio
>Raimo Suonio (raimo....@qdlc.fi) wrote:
>
>
>: Muuten asia on lähes noin yksiselitteinen. Poikkeaman mittauksessa
>: aiheuttaa se, että punnukseen vaikuttaa "keskipakovoiman" lisäksi
myös
>: maan vetovoima. Jos narua pyörittää pystytasossa, voima on narun
>: osoittaessa suoraan alaspäin "keskipakovoima" plus maan vetovoima,
>: yläkuolokohdassa "keskipakovoima" miinus maan vetovoima. Narun
>: ollessa vaakasuorassa voima on "keskipakovoima". Toinen poikkeama
>: tulee siitä, että tällaisessa pyörityksessä pyörimisnopeus ja sen
>: myötä "keskipakovoima" vaihtelee.
>
>kiitohs, tuota hain... eli tuo esite perustuu johonkin mahdolliseen
mittaukseen eika
>ole vaan hatusta vedetty =)
Mittaukseen tai todennäköisemmin laskentaan. Kun tunnetaan pyörivä
massa, sen epäkeskeisyys, eli painopisteen etäisyys pyörimisakselilta,
sekä pyörimisnopeus, tuo voima voidaan laskea.
Walter Kotiaho
> tuli vaan mieleen kun postista tipahti tanaan maantäristin mainos missa oli
> "keskipakovoima"
> ja esim yhdessa koneessa oli (moottori 5hv) "2000kp" tuon sarakkeen alla.
>
jotain massaltaan suurehkoa mötikkää vaakatasossa olevan akselin
ympäri siten että mötikän painopiste ei ole akselilla.
Kun jotain massaa painopisteineen pyöritetään ympyrärataa, niin sitä
on koko ajan pidettävä kiinni voimalla joka osoittaa kohti ympyräradan
keskipistettä. Tuota voimaa voimme kutsua "keskipakoisvoimaksi".
Kun edelleen kiinnipitäjän ja massan väliin kytketään vempain joka
mittaa tuota voimaa, niin saamme kyseisen keskipakoisvoiman mitattua.
Eli kun pyörität mutteria narun päässä niin lujaa että naru pyyhkii
vaakatasoa, niin sinun pitää koko ajan "vetää" mutteria narulla
kohti mutterin radan keskipistettä. Ja kun kytket vaikka kalapuntarin
tuohon naruun niin se puntari näyttää tuon voiman suuruutta.
"Keskipakoisvoima" täristimen tapauksessa tarkoittanee käytännössä
voimaa jolla mötikän akseli painaa laakereitaan säteettäisesti (kun
maan vetovoima jätetään pois laskuista).
Kyseisen voiman voi toki myös laskea teoreettisesti.
> hmm, onko tuo jonkun mainosmiehen hihasta vetama arvo ?
>
Ymmärtääkseni ei.
Varmaan nimitys voisi voisi olla joku toinen.
--
t.Walter
Kari Tikkanen
: Janne Piirainen kirjoitti viestissä <7nqcrn$3m0$1...@tron.sci.fi>...
: >Raimo Suonio (raimo....@qdlc.fi) wrote:
: >
: >: Mitenkäkö mitataan "keskipakovoima"? Pane punnus naruun. Pyöritä
: >: sitä. Mittaa naruun kohdistuva voima vaikkapa jousivaa'alla.
: >
: >ja yksikkö on ? mielestani tuo ei ole aivan noin yksiselitteinen.
: Yksikkö on mikä tahansa voiman yksikkö, esimerkiksi vanha yksikkö
: kilopondi (kp) tai nykyään SI-standardiin kuuluva yksikkö Newton (N).
: Siinä kalavaa'assa toki puhutaan kilogrammoista, mutta se onkin
: tavallisten ihmisten käyttöön ja oletukseksi riittää, että kilopondin
: voimalla vaakaa venyttävä kala on kilogramman massainen.
: Muuten asia on lähes noin yksiselitteinen. Poikkeaman mittauksessa
: aiheuttaa se, että punnukseen vaikuttaa "keskipakovoiman" lisäksi myös
: maan vetovoima. Jos narua pyörittää pystytasossa, voima on narun
: osoittaessa suoraan alaspäin "keskipakovoima" plus maan vetovoima,
: yläkuolokohdassa "keskipakovoima" miinus maan vetovoima. Narun
: ollessa vaakasuorassa voima on "keskipakovoima". Toinen poikkeama
: tulee siitä, että tällaisessa pyörityksessä pyörimisnopeus ja sen
: myötä "keskipakovoima" vaihtelee.
Jos nopeus suht. tasainen, niin vaakatasossa pyorivalle on
"keskipakovoima"=SQRT(x*x-1), missa x=kilon punnuksen näyttämä kiloissa.
SQRT=neliöjuuri.
--------------------------------------------------------------------
Kari Tikkanen ! . . -#- ! b ! begin
FIN-90550 OULU ! ! ! I = / f(x)dx ! s:=s+Eq(i);
FINLAND ! . . Vega ! a ! end
--------------------------------------------------------------------
http://www.student.oulu.fi/~ktikkane