Luun katkeaminen

[mary...@sci.fi]

Onko totta, että ontto luu on kestävämpi kuin umpinainen luu.
Jos on, niin miten tämä perustellaan fysikaalisesti

[kriv...@utu.fi]

> Onko totta, että ontto luu on kestävämpi kuin umpinainen luu.
> Jos on, niin miten tämä perustellaan fysikaalisesti

Mie veikkaisin joustavuudella olevan jotain tekemistäasian suhteen,
mutta tämä on vain veikkaus.

Kristian

[Teemu Makinen]

mary...@sci.fi wrote:
> =

> Onko totta, ett=E4 ontto luu on kest=E4v=E4mpi kuin umpinainen luu.
> Jos on, niin miten t=E4m=E4 perustellaan fysikaalisesti

Tarkoitat kai _samanmassainen_ ontto luu on umpinaista
kest=E4v=E4mpi. Veto- ja puristuslujuudessa ei liene mit=E4=E4n
eroja, koska ne riippuvat suoraan poikkileikkauksen
pinta-alasta, mutta kun puhutaan sivuttaisrasituksesta,
niin momenttihan on tunnetusti varsi kertaa voima

M =3D x . F

eli taivutettaessa luuta momentilla M tukipisteen vastakkaiseen
kohtaan luussa vaikuttaa voima F, joka on M/x, miss=E4 x on luun
poikkileikkaus. Siten poikkileikkausta suurentamalla rasittava
voima v=E4henee. Jos massaa ei voi lis=E4t=E4, sit=E4 on otettava
keskelt=E4 reunoille. Miksi sitten luusta ei kannata tehd=E4
mielivaltaisen leve=E4=E4 putkea - koska putken halkaisijan
kasvaessa sein=E4n paksuus v=E4henee, tulee vastaan raja, jossa
taivutettaessa sein=E4 painuu kasaan ennen sen murtumista
vastakkaiselta puolelta. Siin=E4 on optimipaksuus.

Sitten on viel=E4 muitakin pikku jippoja, mill=E4 j=E4ykkyytt=E4 voi
kasvattaa.

T.

[Pertti Ruismäki]

mary...@sci.fi wrote:

> Onko totta, että ontto luu on kestävämpi kuin umpinainen luu.
> Jos on, niin miten tämä perustellaan fysikaalisesti

Eiköhän tuo ole niin, että kahdesta luusta, joiden poikkileikkausten
luupinta-ala (siis ilman sitä onton reikää) on sama, se ontto on kestävämpi.

-Pertti

[Matti Karhumäki]

Pertti Ruismäki <pertti....@datex-engstrom.com> kirjoitti artikkelissa
<34190A81...@datex-engstrom.com>...

Hei Karhumatti täällä

Juuri näin. Nisäkkäillä on luuontelossa luuydintä.

Eräs vapaa-ajan harratukseni on lintujen katselu.
Lintu on mekaaninen konstruktio, joka pystyy
lentämään, uimaan, sukeltamaan ja talllustelemaan
kuivalla maalla. Lintu on hienosti suunniteltu amfibio.

Linnuilla on ontot luut, jotta ne olisivat kestävät.
Nämä hienot lentämiseen tarkoitetut kalsiumista
valmistetut "putket" on universumin pääarkkitehti
täyttänyt lievästi paineistetulla kaasulla.
Kaasu osaltaan lisää luun mekaanista jäykkyyttä,
ja keventää linnun rakennepainoa.

Heippa Matti

[JN]

Esa-Pekka Pälvimäki <ee...@utu.fi> wrote in article

> Luuhan on komposiittimateriaalia. Se on ontto keskiosastaan, johon
> rasitus kohdistuu lähinnä väännössä, ja päistään se on trabekulaarinen,
>

Pahin rasitushan väännössä kohdistuu nimenomaan "ulkokuorelle".

-Jani

[Esa-Pekka Pälvimäki]

In article <33FA87...@fmi.fi>, Teemu Makinen <teemu....@fmi.fi> wrote:

>mary...@sci.fi wrote:
>> Onko totta, ett=E4 ontto luu on kest=E4v=E4mpi kuin umpinainen luu.
>> Jos on, niin miten t=E4m=E4 perustellaan fysikaalisesti
>
>Tarkoitat kai _samanmassainen_ ontto luu on umpinaista
>kest=E4v=E4mpi. Veto- ja puristuslujuudessa ei liene mit=E4=E4n
>eroja, koska ne riippuvat suoraan poikkileikkauksen
>pinta-alasta, mutta kun puhutaan sivuttaisrasituksesta,

Luuhan on komposiittimateriaalia. Se on ontto keskiosastaan, johon

rasitus kohdistuu lähinnä väännössä, ja päistään se on trabekulaarinen,

eli siinä menee monimutkaisia luusäikeitä, joita muodostetaan ja
hajotetaan jatkuvasti luuhun kohdistuvan rasituksen mukaan. Tämä lisää
lujuutta ja etenkin kompressiolujuutta. Luuta ei voi verrata metalliputkeen
tms, ed. mainituista syistä sekä siitä syystä, että se on elävää ja
verekästä kudosta. Luun kompressiolujuus on käsittääkseni suurempi kuin
vetolujuus. Luussa on hydroksiapatiittikiteiden lisäksi proteiinia, esim.
kollageenia joka lisää sen tensiokestävyyttä.

ep

--
Esa-Pekka P{lvim{ki ee...@utu.fi "Mik{ vihelt{en tulee, se ujeltaen menee"
-Doppler-