Tasavirtalaturin toimintaperiaate, kertokaapas?
@MardoX@
latausjärjestelmässä on vika. Nyt minä haluaisin tietää enemmän mm.
käsitteestä "herätevirta". Kyseisessä laturissa on kaksi johtoa jotka
molemmat menevät lataussäätimeen. Niin, kertokaapas te viisaammat miten
tasavirtalaturi oikein toimii..
Mika Iisakkila
> Minulla on korjattavana eräs vanha tasavirtalaturillinen traktori jonka
> latausjärjestelmässä on vika. Nyt minä haluaisin tietää enemmän mm.
> käsitteestä "herätevirta". Kyseisessä laturissa on kaksi johtoa jotka
> molemmat menevät lataussäätimeen.
Tasavirtalaturi on periaatteessa samanlainen kuin tavallinen
tasavirtasähkömoottori, paitsi että kestomagneettistaattori
(paikallaan pysyvä osuus) on korvattu käämityksellä
(kenttäkäämi). Herätevirta on tähän käämiin johdettava virta, jolla
säädellään laturin lähtöjännitettä. Säädön hoitaa se lataussäädin,
johon tosiaan menee kaksi johtoa, toinen on kenttä (yleensä "F") ja
toinen laturin ulos antama sähkö ("A" niinkuin armature).
Säätimessä on yleensä kolme piuhaa, nuo kaksi ja akkuun menevä.
Säädin hoitaa yleensä kolme hommaa, ensinnäkin pitää laturin lähdön
irti muusta järjestelmästä jos sen antama jännite on alempi kuin
akusta tuleva, toiseksi rajoittaa latausjännitteen ja kolmanneksi
yleensä myös laturista otettavan maksimivirran. Mekaanisen säätimen
säätö ja korjaus ei ole heikkohermoisten hommaa.
Laturi pitää myös "polarisoida", sillä se tarvitsee jäännösmagnetismia
lähteäkseen toimimaan ilman herätevirtaa, jota säädin ei sille anna
ennen kuin laturista tulee jotain uloskin. Tapahtuu yleensä pistämällä
akusta hetkeksi sähköä suoraan laturin lähtönapaan. Jos polarisaatio
on väärinpäin, kuten voi käydä jos autoa on esim. hitsattu
irrottamatta laturia ja akkua, se alkaa tuottaa virtaa väärinpäin ja
tuloksena on pahimmassa tapauksessa paljon romua ja tulipalo,
parhaassa ehkä vain palaneet säätimen kärjet.
Kerro miten se "vika" ilmenee, niin ehkä löytyy jotain käytännön
vinkkejäkin sen korjaamiseksi.
--
http://www.hut.fi/u/iisakkil/ - remove the "no spam" -stuff from
mail address when replying
@MardoX@
laturin pyöriessä:
1) F(field)-piuhassa ei kulkenut virtaa.
2)A(armature):ssa oli n.1.77V jännite (jonka sai aikaan traktorin
virtakatkaisimesta latauksen merkkivalon kautta tuleva virta joka meni
lataussäätimeen samaan kiinnikkeeseen kuin piuha A), mutta virta ei
kulkenut.
Mainitsit polarisoinnin, tarkoititko että se tulee tehdä ennen uuden laturin
käyttöönottoa vai tekeekö lataussäädin sen aina latauksen alkaessa?
Mika Iisakkila wrote in message ...
oh1hfv
@MardoX@ kirjoitti viestissä <76g2l0$rk5$1...@monica.netti.fi>...
> Minulla on korjattavana eräs vanha tasavirtalaturillinen traktori jonka
>latausjärjestelmässä on vika. Nyt minä haluaisin tietää enemmän mm.
>käsitteestä "herätevirta". Kyseisessä laturissa on kaksi johtoa jotka
>tasavirtalaturi oikein toimii..
>
>
Tasavirtalaturi toimii niin sanotusti itseherätteisesti, l. laturissa
olevaan staattoriin l. kenttäosaan jää aina yleensä pieni jäännösmagnetismi,
jonka voimalla roottoriin indusoituu heikohko jännite joka johdetaan
staattorissa olevaan kenttäkäämitykseen, jolloin magnetismin vuotiheys
nousee ja roottorin jännite alkaa kasvaa ylittäen lataussäätimen ns.
takavirtareleen kärkien vetojännitteen ja alkaen ladata ajoneuvon akkua.
Ilman minkäänlaista säädintä lataus´jännite kasvaa reilusti yli akun
maksiminapajännitteen kierrosluvun kasvaessa ja päinvastoin. Tämän
heilunnan vakavoimiseksi tarvitaan latauksen säädin, jonka tehtävä on
kolmijakoinen, ekaks säädin pitää laturin akkuvirtapiiristä erossa, jos
laturin ulostulojännite on alle akun napajännitteen l. laturi purkaisi akun
varausta, tokaks säädin säätää laturin staattorikäämin virranvoimakkuuta
ohjaten näin laturin ulostulojännitteen säädeltyihin raja-arvoihin, mikä on
säätimen tärkein tehtävä, kolmanneks säädin rajoittaa laturin antamaa
maksimivirtaa,koska jos maksimivirtaa ei rajoiteta millään tavoin laturin
roottorin käämit ja varsinkin hiilet vaurioituvat varsin nopeasti.
Tasavirtalatureita on kahta päätyyppiä riippuen kenttävirran säätötavasta,
ns. sisäisesti maadoitettu ja ns. ulkoisesti maadoitettu versio. (Seuraava
menee arvuuttelun puolelle kun on niin paljon aikaa lukemisesta.)
Esimerkkinä ulkoisesti maadoitetusta tasavirtalaturista ovat mm. Boschin
tasavirtalaturit ja sisäisesti maadoitetusta tasavirtalaturista olkoon
Lucas:n tasavirtalaturit.
Ulkoisella maadoituksella tarkoitetaan sitä, että kenttäkäämin toinen pää on
kiinni laturin virtanavassa ja toinen pää on kiinni päällä olevassa
liittimessä (yleensä DF), josta menee johdin säätimeen jossa kenttäkäämin
saamaa virtaa säädellään. Sisäisesti maadoitetussa laturissa taas tuodaan
säätimeltä jännite kenttäkäämin toiseen päähän ja toinen pää käämistä on
liitetty laturin runkoon. Eron näkee parhaiten purkamalla laturin, mutta
tarkastukseen voi käyttää myös yleismittaria. Kytke yleismittari kenttänavan
( yl. DF) ja maan väliin, laita laturi pyörimään jollain keinolla esim.
sähkömoottorin avulla( paras vaihtoehto on variaattorilla varustettu, jotta
kierroslukua voidaan muutella), jos mittari näyttää kierrosten mukaan
muuttuvaa jännitettä, niin kysessä on ulkoisesti maadoitettu laturi, jos
taasen ei näytä oikeastaan mitään, kysessä on sisäisesti maadoitettu laturi.
Helppo tapa testata, onko laturi itsessään kunnossa on laittaa taas laturi
pyörimään esim. sähkömoottorin avulla ja kytkeä säätönapaan johto ja
virtanavan (yl. B+) ja maadoituksen välille yleismittari. Edellisen kokeen
perusteella olet setvinyt kummalla tavalla kenttäkäämi on toteutettu.
Ulkoisesti maadoitetussa laturissa kytke säätönapaan tuleva johto
maadoitukseen ja seuraa yleismittarin näyttämää, jos jännite alkaa kasvaa
reilusti on laturi sisäisesti kunnossa. Sisäisesti maadoitetussa laturissa
taasen kytke säätönapaan kytketty johdin virtanapaan (yl. B+) ja seuraa
yleismittarin näyttämää, jos taasen jännite alkaa kasvaa reilusti on laturi
tässäkin tapauksessa sisäisesti ehjä.
Tasavirtalaturin polarisaatio saattaa joskus vaihtua nurinpäin niin kuin tuo
M. Iisakkila tuossa kertookin, mutta 60-luvulla ja vielä pätkän matkaa
70-luvullakin ainakin brittivalmisteisissa ajoneuvoissa käytettiin
plus(+)-maadoitettua sähköjärjestelmää.
Uuden vuoden terveisin ja toivotaan että auttaisi:
OH1HFV
@MardoX@
oh1hfv wrote in message <76h4ai$klv$1...@tron.sci.fi>...
>....Helppo tapa testata, onko laturi itsessään kunnossa on laittaa taas
laturi
>pyörimään esim. sähkömoottorin avulla ja kytkeä säätönapaan johto ja
>virtanavan (yl. B+) ja maadoituksen välille yleismittari. Edellisen kokeen
>perusteella olet setvinyt kummalla tavalla kenttäkäämi on toteutettu.
>Ulkoisesti maadoitetussa laturissa kytke säätönapaan tuleva johto
>maadoitukseen ja seuraa yleismittarin näyttämää, jos jännite alkaa kasvaa
>reilusti on laturi sisäisesti kunnossa. Sisäisesti maadoitetussa laturissa
>taasen kytke säätönapaan kytketty johdin virtanapaan (yl. B+) ja seuraa
>yleismittarin näyttämää, jos taasen jännite alkaa kasvaa reilusti on laturi
>tässäkin tapauksessa sisäisesti ehjä.
>
>Tasavirtalaturin polarisaatio saattaa joskus vaihtua nurinpäin niin kuin
tuo
>M. Iisakkila tuossa kertookin, mutta 60-luvulla ja vielä pätkän matkaa
>70-luvullakin ainakin brittivalmisteisissa ajoneuvoissa käytettiin
>plus(+)-maadoitettua sähköjärjestelmää.
>
>Uuden vuoden terveisin ja toivotaan että auttaisi:
>
> OH1HFV
Kiitos.. Selvisi että kyseessä on sisäisesti maadoitettu laturi ja
ilmeisesti se on kunnossa.
Ongelman aiheuttajana onkin nyt kait sitten lataussäädin:
Lataussäätimeen tulee piuha akusta startin kautta B-liittimeen. Kyseisestä
B:stä lähtee myös piuha virtakytkimeen.
Lataussäätimen WL-liittimeen tulee piuha latauksen merkkivalon kautta.
Lataussäätimen D-liittimestä (joka on kiinni WL:ssä) lähtee piuha laturin
D:hen.
Lataussäätimen F-liittimestä lähtee piuha laturin F:ään
Lataussäädin on maadoitettu E-liittimestä.
Kun laturi ei toimi D ja F omaavat saman jännitteen, jonka saa aikaan
WL:ään latauksen varoitusvalon kautta tuleva jännite( n.1.77V). Auttaisiko
WL:n jännitteen nostaminen eli F:n jänniteen nousu?
Kyseinen traktori on Valmet 500, +maadoitettu.
Lataussäätimen pitäisi olla kunnollinen sillä se on aivan uusi(kuten
laturikin).
Minäpä kokeilen nostaa WL:n jännitettä ja kirjoittelen sitten lisää..
Vinkkejä kaivataan kuumeisesti!
@MardoX@
mutta yrittäkää kestää :-)
Kokeilin tuossa laturin toimintaa F-piuha kytkettynä (1.77V) ja virta
päällä; laturi antoi max. 3.2V jännitteen pyörintänopeudesta riippuen
(pyörittimenä toimii nopeudensäätimellä varustettu porakone). Siis
latausrele säätelee laturin lataustehoa F-piuhaa pitkin? Nyt F-piuhan
jännite on kuitenkin ilmeisesti riittämätön? Siis joko latausrele ei toimi
oikein tai latausrele ei pysty antamaan riittävää jännitettä F:lle johtuen
siitä ettei se saa riittävää jännitettä liittimen WL-kautta (katso edempää
jos et tiedä mikä on WL). Vai onko kenties niin että lataussäädin ottaa
aluksi F:lle annettavan jännitteen WL:n kautta ja tarvittaessa jos WL ei
riitä niin akun eli B:n kautta?
Minä kirjoitin aiemmin:
Mika Iisakkila
> Mainitsit polarisoinnin, tarkoititko että se tulee tehdä ennen uuden laturin
> käyttöönottoa vai tekeekö lataussäädin sen aina latauksen alkaessa?
Pitää tehdä, säädin ei sitä tee. Akusta virtaa laturin A-napaan,
siitä räpsähtää kipinä ja homma on hoidettu.
Älkää sitten erehtykö tekemään tätä vaihtovirtalatureille.
Pentti
>
> "@MardoX@" <mard...@hotmail.com> writes:
> > Mainitsit polarisoinnin, tarkoititko että se tulee tehdä ennen uuden laturin
> > käyttöönottoa vai tekeekö lataussäädin sen aina latauksen alkaessa?
>
> Pitää tehdä, säädin ei sitä tee. Akusta virtaa laturin A-napaan,
> siitä räpsähtää kipinä ja homma on hoidettu.
>
opetti, että saman asian ajaa, kun tällaisen mahdollisesti pitkään
seisseen tasavirtalaturin, josta on remanenssi häipynyt, takavirtareleen
kärjet käyttää hetkeksi kiinni koneen käydessä. Simpsalapimpsala, ja
sähköä rupeaapi muodostumaan välittömästi! Hyvin on toiminut, mutta en
ota vastuuta, jos joku polttaa kinnerinsä tökkimällä releitä
umpimähkään, eikä tätä ei saa tehdä, jos laitteistossa on muuta vikaa.
Hyvää alkanutta vuotta!!!
Pentti
@MardoX@
Mika Iisakkila wrote in message ...
>> Mainitsit polarisoinnin, tarkoititko että se tulee tehdä ennen uuden
laturin
>> käyttöönottoa vai tekeekö lataussäädin sen aina latauksen alkaessa?
>
>Pitää tehdä, säädin ei sitä tee. Akusta virtaa laturin A-napaan,
>siitä räpsähtää kipinä ja homma on hoidettu.
Ok, koska kyseessä on +maadoitettu systeemi niin tökkään siis laturin
A(tässä laturissa D)-navan akun miinukseen? Noin kokeilin muttei tullut
kipinää, voinko olettaa että laturi on polarisoitunut vai enkö osannut tehdä
tuota oikein?
Laturin ulosantama jännite riippuu siis piuhan F antamasta jännitteestä.
Onko kaikki niinkuin pitääkin jos laturi antaa jännitettä ulos vain about 1
voltin enemmän kuin sisäänmeno-jännite on?
Kun F:ssä oli 1,8V:n jännite niin D:ssä oli 3,2V. Kun F:ssä oli 4,2V niin
D:ssä oli 5,5V.
Edellinen tuntuu aika oudolta ottaen huomioon että entinen laturi+säädin
saivat F:ään menevän jännitteen latauksen merkkivalon jälkeen jolloin
jännite oli vaivaiset 1,8V.
Juhani Varemo
> Minulla on korjattavana eräs vanha tasavirtalaturillinen traktori jonka
>latausjärjestelmässä on vika. Nyt minä haluaisin tietää enemmän mm.
>käsitteestä "herätevirta". Kyseisessä laturissa on kaksi johtoa jotka
>molemmat menevät lataussäätimeen. Niin, kertokaapas te viisaammat miten
>tasavirtalaturi oikein toimii..
Laturin olen joskus testannut raa'asti niin, että olen ottanut
irrallisen akun, kytkenyt siitä sen navan laturin runkoon joka
normaalistikin siinä on ja sen toisen navan hetkeksi yhtäaikaa sekä
kenttä- että siihen varsinaiseen antoliittimeen. Kunnossa olevan
laturin tulisi alkaa pyöriä hiljalleen moottorina.
Tuota ei sitten kannattane moneksi sekunniksi kiinni jättää tai muuten
en vastaa mahdollisista seurauksista. Itse en yhtään laturia ole noin
kumminkaan (alle 5 s) rikki saanut - kaikki ovat iloisesti pyörineet
ja vika on löytynyt aivan muualta :)
<juhani>