vesimolekyylin säiemälli
Risto Rytk�nen
Ohessa on s�iemallini vesimolekyylist�
1.4142 + 1 + 0.7071 + +0.7071 +1 + 0.866025 = 5.694425 (pituus)
1.0000 + 1 + 0.866025 = 2.866025 (leveys)
0.866025 (korkeus), 1.2746 (vakio)
5.694425 *2.866025 * 0.866025 * 1.2746 = 18.015 (todettu 18.015)
(+4*C)
Tuo arvo on siis tismalleen sama kuin todettu arvo. Vakio 1.2746 on
saatu timantista. Sattumoisin yksinkertainen luku neli�juuri
kakkosesta
antoi oikean tuloksen. Viel� suurempi sattuma, ett� tuo luku toteutti
my�s veden raskaimman l�mp�tilan. Sen huomasin vasta j�lkeen p�in
laskemalla vesimolekyylin tilavuuksia yli ja alle 4:n asteen
l�mp�tiloissa.
Renkaistojani ei minun tarvinnut en�� muutella tai liitell� niit�
naapureihin uusilla kokeiluilla.
Yll� on j��molekyylin kaaviokuva s�iemallilla. Siin� on yksi
happiatomi ja
kaksi vetyatomia; oikeammin protonirenkaana, ei erillisin� atomeina,
normaalivedyll�
ei ole neutronia. Mallini on my�s bipoolinen, vaikka v�h�n eri
n�k�inen kuin
Wikipedian kuvasssa.
Kaaviokuvasta n�kee mielenkiintoisia asioita, jos n�hd� haluaa eli
osaa k�ytt��
mielikuvitusta (intuitiota). Kaaviokuva on j��st�. Veden kyseess�
ollen potonirenkaistojen
yhtym�kohta irtoaa neutronirenkaiston 0.866 sis�puolelle.
Ihmeellinen sattuma, ett� kolmosen neli�juuren puolikas 0.866 takaa
j��molekyylille
oikean tilavuuden!
Siin� vety ja happi ovat liittyneet renkaistoistaan yhteen. Siin� on
vedyn
protonirengas ja kaksi hapen protonirengasta ja j��ss� viel� yksi
neutronirengas.
Ne ovat "yritt�neet" lomittua toistensa sis�lle, mutta kun niit� on
paljon, niin ne eiv�t mahdu.
Niiden s�ikeiden yksitt�isten renkaiden halkaisijat ovat samat ja
niill� sama nopeus ja ne
itse asiassa ovatkin joltain matkaa "liimautuneet" yhdeksi levyksi;
tuo levy kiert�� noin
valon nopeudella levyn� lyhyen matkaa. Sitten se ohenee ja jakautuu
j�lleen yht� moniin s�ikeisiin;
sek� happiatomiin ett� vedyn protonirenkaaseen.
Veden kyseess� ollen, sek� hapen uloin ja vedyn protonirenkaistot
l�mp�tilan noustessa
muuttuvat siten ,ett� renkaiston keskikohdat (vedyll� 1,000 ja hapella
1,22474) pysyv�t
muuttumattomina, mutta suurimmat yksitt�isten s�ierenkaiden s�teet
kasvavat ja pienimm�t
pienenev�t kaavion mukaisesti,
Siin� ryt�k�ss� (j��n sulaessa) vedyn pienin rengas irtoaa hapen
neutronirenkaasta (0.866 ), samoin kuin
hapen kahden protonirenkaiston liitoskohtakin. Nuo protonirenkaistot
pysyv�t kuitenkin liimautuneina
toisiinsa. Tuossa kohtaa sek� hapen kaksi ja vedyn pienin rengas ovat
samanpituisia ja niiden halkaisija
pienenee l�mp�tilan kohotessa,
Eritt�in mielenkiintoinen on tilanne, kun tuo renkaan halkaisija on
0,7071 ja samalla vedyn suurimman
renkaan halkaisija on 1.4142, niill� arvoilla saadaan minimi
vesimolekyylin pituudeksi 5.6944
Taasen ihmeellinen yhteensattuma!
Ja se on silloin kun veden l�mp�tila on +4*C. Silloin vesimolekyyli on
pienimmill��n
ja sen l�mp�inen vesi menee syksyll� j�rven pohjaan.
Veden tiheys +4*C 0.9999720 ja +- 0:ssa 0.9998395
Vesimolekyylin tilavuus +4:ss� on 18.015 ja siten 0:ssa:
(0.9999720/0.999839) = 18.01738
Silloin vesimolekyylin pituus on:
18.01738/(2.866025 * 0.866025 * 1.27469 = 5.695178
Lasketaan vetymolekyylin + happirenkaiston yhtym�kohdan yksitt�isen
protonirenkaan pituus:
5.695178 - ( 1 + 0.866025) = 3.82893
Silloin vetymolekyylin strategiset mitat ovat: ja pituus ovat siis
nolla-asteessa
1.382 + 1.0000 + 0.723589 = 3.10559
+4 asteessa mitat olivat siis suuremmat.
1.4142 + 1 + 0,7071 = 3.1213
Kuitenkin koko vesimolekyylin pituus oli niin paljon lyhyempi, ett�
koko
vesimolekyylill� on pienin koko + 4 asteessa.
Tuo on mielest�ni jo l�hes vakuuttava todiste teoriastani kaikkien
muiden
ihmeellisten sattumien lis�ksi.
Kun tuosta plus nelj�st� asteesta l�mp�tila nousee, kasvaa vedyn
pituus
ja my�s koko vesimolekyylin pituus ja vesi kevenee l�mmetess��n.
Kun tuo halkaisija pienenee 0.7071:st� niin j�lleen pituus
vesimolekyylin pituus alkaa
kasvaa ja 4 astetta l�mpim�mpi vesi nousee pinnemmalle.
Esimerkiksi +15*C, veden tiheys on 0.999102, eik� en�� 0.999972, niin
kuin +4*C,
silloin suurin vedyn protonirengas on jo yli 1.5 yksikk��.
Koko vetyrenkaiston strategiset mitat ovat silloin
1.500 + 1 + 0.66667 = 2.16667.
Vesimolekyylin pituus on silloin :
1.5000 + 1 + 0.66667 + 0.66667 + 1 + 0.866025 = 5.699365
Vesimolekyylin tilavuus on silloin:
5.699365 * 2.866025 * 0.866025 * 1.2746 = 18.0306.
+60 asteessa veden tiheys on 0.9832,
+4 asteessa 0.999972 (Wikipedan arvoja) ja tilavuus 18.015
(0.999972/0.98329 = 18.3223 tilavuus 60 asteessa.
Vesi molekyylin pituus:
1.83223/(2.866025 * 0.866025 *1.2746) = 5.79156
vedyn ja hapen renkaistojen yhtym�kohdan renkaan halkaisija:
5.79156 - (2.866025) = 2.925536. Siit� kokeilmalla voidaan todeta,
ett�
silloin vetymolekyylin pituus on (1.836 + 1 + 0.54466) = 3.38066
(voisi sen toisen potenssin yht�l�ll�kin ratkaista)
Sen, ett� veden l�mp�laajeneminen on eriskummallista moniin
alkuaineisiin n�hden, tajuan hyvin teoriallani ja
renkaistomalleillani.
Nelj� asteinen vesi on painavinta. Siit� yl�sp�in vesi aluksi hitaasti
kevenee kiihtyen kiehumispisteeseen menness�. Monilla alkuaineilla
l�mp�laajeneminen on huomattavasti s��nn�llisemp�� varsinkin
kiinte�ss�
olomuodossa. Ominaisl�mp�kapasiteetti vedell�kin on aika s��nn�llist�
eri
l�mp�tiloissa, kuten monilla alkuaineilla.
Vedess� vedyn pienin rengas ja hapen renkaistojen yhtym�kohdan rengas
ovat liittyneet lujasti yhteen. Vetymolekyylin suurin protonirengas
nojaa
naapurivesimolekyylin hapen neutronirenkaaseen (0.866025).
Vesimolekyyli kasvaa pituutta (ja samalla kokoa) kunvessimolekyylin
kasvu ylitt�� + 4 asteessa hapen + vedyn yhteen liittyneiden renkaiden
pienenemisen.
L�mp�tilan kohotessa kiehumispistett� kohden tuo "ylivoima" kasvaa.
Tuon voi itse kukin tarkastaa laskemallarenkaistomalleistani ja yll�
olevien esimerkkien avulla.
Voi kuvitella my�s, ett� tuollainen vedyn ja hapen liitos on luja, sen
voi kuvitella olevan my�s
hyvin fleksiibeli, liuottimelle otollinen. Siin� vedyn protonirenkaan
sis�ll� ei ole muita protoni-
eik� neutronirenkaita ja se p��see helposti tunkeutumaa muiden
atomienrenkaistojen sis�lle
ja liuottelemaan niit�.
Paljon muitakin "etuja" sille voisit kuvitella, ett� siit� vain
miettim��n mahdollisuuksia
ja ymm�rt�m��n asioiden "oikeata laitaa"
Risto Rytk�nen
se seniili veikkonen
Tuoja.N
"Risto Rytk�nen" <ris...@dnainternet.net> kirjoitti viestiss�
news:t9nfj5ls5fiu8lcr7...@4ax.com...
>
> Ohessa on s�iemallini vesimolekyylist�
>
>
> 1.4142 + 1 + 0.7071 + +0.7071 +1 + 0.866025 = 5.694425 (pituus)
> 1.0000 + 1 + 0.866025 = 2.866025 (leveys)
> 0.866025 (korkeus), 1.2746 (vakio)
>
> Risto Rytk�nen
> se seniili veikkonen
*Risto hyv�.
-Piirr� aiheestasi kuvia ja l�hjet� se vaikka "Kuvaton.fi-palvelimen
koodilla."
- Olisi my�s mielenkiintoista tiet�� miten vesi k�ytt�ytyy mallissasi, kun
puhutaan monen sadan asteen (n.+500C)ylil�mp�vesih�yryn k�ytt�ytymiist�.
Miksi t�llainen vesih�yry esim. sy� ter�st� kuin sokeria?
*Aihe on sik�likin mielenkiintoista, ett� IAEA:n sein�hullut
ydinkansanmurhaajat on tuomassa t�llaisia tapporeaktoreitaan maailmalle. Ja
haluaisimme tiet�� mik� ilmentym� maailman mijoonat tulee tappamaan.
Risto Rytk�nen
<Tuo...@dnainternet.net> wrote:
>
>"Risto Rytk�nen" <ris...@dnainternet.net> kirjoitti viestiss�
>news:t9nfj5ls5fiu8lcr7...@4ax.com...
>>
>> Ohessa on s�iemallini vesimolekyylist�
>>
>>
>> 1.4142 + 1 + 0.7071 + +0.7071 +1 + 0.866025 = 5.694425 (pituus)
>> 1.0000 + 1 + 0.866025 = 2.866025 (leveys)
>> 0.866025 (korkeus), 1.2746 (vakio)
>.......
>>
>> Risto Rytk�nen
>> se seniili veikkonen
>
>*Risto hyv�.
>
>-Piirr� aiheestasi kuvia ja l�hjet� se vaikka "Kuvaton.fi-palvelimen
>koodilla."
>
>- Olisi my�s mielenkiintoista tiet�� miten vesi k�ytt�ytyy mallissasi, kun
>puhutaan monen sadan asteen (n.+500C)ylil�mp�vesih�yryn k�ytt�ytymiist�.
>Miksi t�llainen vesih�yry esim. sy� ter�st� kuin sokeria?
>
Asiahan on hyvin yksinkertainen.
Veden ominaisl�mp�arvonhan tiedet��n olevan jo korkean.
H�yrystymisl�mp� on my�s huima ja viidensadan asteen vesih�yryn
ominaisl�mp� lis��. Kyll� siin� energiaa riitt��. Kun paine on my�s
korkea molekyylit liikkuvat nopeaan ja luovuttavat energiansa
ter�kselle nopeaan.
Ratkaiseva vaikutus on kuiten kosminen fotonijoukkiofotoniteoriallani,
josta olen kirjoittanut valoteorioitteni yhdeydess�.
Yksi fotoni(my�s l�mp�alueen fotoni)tempaa mukaansa miljoonap�isen
seuraajajoukkionsa.
Raudan ominaisl�mp�kapasiteetti on pieni (johtuen protonirenkaistonsa
rakenteesta, kolme renkaistoa; joista uloin laajenee l�mp�tilan
noustessa ja varastoituneen energian kasvaessa, keskimm�inen
renkaisto kutistuu ja vapauttaa energiaansa naapurirenkaistoiille,
sisin kyll� laaajenee ja tarvitsee lis�� energiaa siihen, mutta
kokonais vaikutus on, ett� rauta-atomi tarvitsee v�h�n energiaa
l�mp�tilansa nostamiseen) Vesih�yrymolekyyli sen sijaan pystyy
luovuttamaan runsaasti energiaa s�teilless��n. Siin� vedyn osuus
on t�rke�mpi kuin hapen. Vetymolekyylill� siin� on vain yksi
rengas. Hapella on kaksi protonirenkaistoa, joista toinen laajenee
ja toinen kutistuu energiavaraston lis��ntyess� tai kasvaessa.
Risto Rytk�nen
<Tuo...@dnainternet.net> wrote:
>
>"Risto Rytk�nen" <ris...@dnainternet.net> kirjoitti viestiss�
>news:t9nfj5ls5fiu8lcr7...@4ax.com...
>>
>> Ohessa on s�iemallini vesimolekyylist�
>>
>>
>> 1.4142 + 1 + 0.7071 + +0.7071 +1 + 0.866025 = 5.694425 (pituus)
>> 1.0000 + 1 + 0.866025 = 2.866025 (leveys)
>> 0.866025 (korkeus), 1.2746 (vakio)
>.......
>>
>> Risto Rytk�nen
>> se seniili veikkonen
>
>*Risto hyv�.
>
>-Piirr� aiheestasi kuvia ja l�hjet� se vaikka "Kuvaton.fi-palvelimen
>koodilla."
Kuva H2O:sta (j��) l�ytyy kyll� kotisivultani ja tekstiosuudesta
pit�isi selvit�, kun nuo protonirenksistot venyv�t l�mp�tilan
kohotessa
Risto Rytk�nen
se seniili veikkonen
http://webbi.meili.fi/ipyrytkori/
http://webbi.meili.fi/ipyrytkori/stringteoria.htm