Voisiko joku asiantuntija ottaa kanttaa "Fotonin malliin" ?
Kalle
teoksen "Fotonin malli". Hassi kyseenalaistaa mm. mustien aukkojen
olemssaolon ja selittää monta Einsteiniltakin kesken jäänyttä asiaa
ainakin äkkiseltään kovin uskottavalla tavalla.
Hassin teos löytyy osoitteesta
Voisiko joku ottaa kantaa Hassin teoriaan ja nostaa esille sen heikot
kohdat, jos niitä on.
y.t.
Kalle
Petri Kaukasoina
>Osmo Hassi on julkaissut tänä keväänä teoksen "Fotonin malli".
>Voisiko joku ottaa kantaa Hassin teoriaan ja nostaa esille sen heikot
>kohdat, jos niitä on.
Jos se olisi esitetty 1800-luvulla, kun ei vielä ymmärretty, että valon
selittämiseen tarvitaan kvanttifysiikkaa, tuollainen suureiden yksiköiden
tarkastelu olisi voinut olla kiinnostava. Nykyään fotonit ymmärretään jo,
joten klassiset arvailut eivät enää ole kiinnostavia. Pelkästään lukemalla
kirjallisuusviitteinä olevia yleistajuisia popularisointeja ja lukion
fysiikan kirjoja ei oikein taida päästä jyvälle, mistä asioissa on kyse.
Tuomas Lappi
> Kalle <valv...@yahoo.com> wrote:
>
>>Osmo Hassi on julkaissut tänä keväänä teoksen "Fotonin malli".
Huhhuh! Häviää kyllä tuota katsellessa aika lailla luottamus
Tampereen teknillisen yliopiston tieteelliseen tasoon, jos sellaista
luottamusta vielä aikaisemmin on edes vähän ollut jäljellä.
Tuomas
Hannu Koskenvaara
> Voisiko joku ottaa kantaa Hassin teoriaan ja nostaa esille sen heikot
> kohdat, jos niitä on.
Pikaisesti vilkaisemalla se näytti olevan vain kokoelma mitä
ihmeellisimpiä väitteitä ilman sen kummempia perusteluja. TTY:n entisenä
tutkijana ja varmasti lukemattomia päteviä tiedeartikkeleita tehneenä
Hassi ymmärtää varmasti itsekin, että jos hänellä todella olisi joku
mielekäs teoria sähkömagnetismista, se kannattaisi julkaista jossain
aivan muualla kuin www:ssä tai Sähkö ja tele -lehdessä.
Hannu Koskenvaara
Sampo Smolander
> Huhhuh! Häviää kyllä tuota katsellessa aika lailla luottamus
> Tampereen teknillisen yliopiston tieteelliseen tasoon, jos sellaista
> luottamusta vielä aikaisemmin on edes vähän ollut jäljellä.
Jos tuollaisilla kriteereillä kokonaisia yliopistoja
(tai edes laitoksia) arvioidaan, niin taitaa mennä
Helsingin yliopisto samaan hintaan:
http://www.physics.helsinki.fi/~matpitka/cbook.html
Tuomas Lappi
> Jos tuollaisilla kriteereillä kokonaisia yliopistoja
> (tai edes laitoksia) arvioidaan, niin taitaa mennä
> Helsingin yliopisto samaan hintaan:
> http://www.physics.helsinki.fi/~matpitka/cbook.html
:) Myönnettäköön, tuo oli hieman turhan provokatiivista. Ja lieneehän
varatuomari Kauko Nieminenkin Helsingin yliopiston kasvatti. Luurankoja
löytyy kaikista kaapeista.
Mutta eivät Matti Pitkänen eikä Kauko Nieminenkään ole edeneet yliopistossa
professoriksi asti, saati sitten rehtoriksi. Jotain rajaa sentään.
Tuomas
Petri Kaukasoina
>
>Huhhuh! Häviää kyllä tuota katsellessa aika lailla luottamus
>Tampereen teknillisen yliopiston tieteelliseen tasoon, jos sellaista
>luottamusta vielä aikaisemmin on edes vähän ollut jäljellä.
Jos noin 82-vuotias setä on aikoinaan ollut täällä töissä eikä
edes fysiikan laitoksella eikä ole fyysikko ja hourailee jotakin fysiikasta
eläkepuhteinaan niin miten voit siitä jotenkin päätellä meidän
tieteellisestä tasostamme?
Petri Kaukasoina
>TTY:n entisenä tutkijana ja varmasti lukemattomia päteviä tiedeartikkeleita
>tehneenä Hassi ymmärtää varmasti itsekin...
Sivun http://www.osmohassi.net/CV.htm mukaan ainoa tieteellinen julkaisu
näyttäisi olevan noin 61-vuotiaana tehty väitöskirja.
Tuomas Lappi
> Jos noin 82-vuotias setä on aikoinaan ollut täällä töissä eikä
> edes fysiikan laitoksella eikä ole fyysikko ja hourailee jotakin
> fysiikasta eläkepuhteinaan niin miten voit siitä jotenkin päätellä meidän
> tieteellisestä tasostamme?
Nöyrin anteeksipyyntöni. Yksittäisen ihmisen tekemisten perusteella ei
tietenkään pidä mennä leimaamaan koko yliopistoa, ei edes yksittäistä
laitosta. Sikäli, kun minä tiedän (mikä ei ole paljon), TTY:llä tehdään
ihan asiallista fysiikan tutkimusta.
Selittelen äkkinäistä reaktiotani Osmo Hassiin sillä, että
pääkaupunkilaisessa akateemisessa maailmassa olen ehkä enemmän tottunut
siihen, että professorin ja rehtorin virkoihin noustakseen ihmiseltä
vaaditaan hieman painavampia ansioita tutkijana ja tieteentekijänä kuin
pelkkä DI:n tutkinto (vrt. O. Hassin CV). Mutta hallintovirkahan se on, ja
ehkä (silloisella) TTKK:lla on sitten ihan perustellusti painotettu muita
ansioita.
Tuomas
Janne Inkinen
: Pikaisesti vilkaisemalla se näytti olevan vain kokoelma mitä
: ihmeellisimpiä väitteitä ilman sen kummempia perusteluja.
Lainaus sivuilta:
"The model of the photon presented in the study is based on the
assumption that Planck's constant is the product of the electric part
and the magnetic part of the photon. The examination undertaken shows
that the model is of help in discovering much new knowledge about the
foundations of our idea of the world and in breaking down certain old
beliefs."
Tuttua eläkeläisinsinöörin luukutusta on siis tiedossa. En viitsi lukea
tuon pidemmälle.
: TTY:n entisenä
: tutkijana ja varmasti lukemattomia päteviä tiedeartikkeleita tehneenä
: Hassi ymmärtää varmasti itsekin, että jos hänellä todella olisi joku
: mielekäs teoria sähkömagnetismista, se kannattaisi julkaista jossain
: aivan muualla kuin www:ssä tai Sähkö ja tele -lehdessä.
Täsmälleen, mutta kun ei se paha tiedeyhteisö, joka on kovin
sisäsiittoinen ja rajojaan vartioiva, päästä uusia ideoita pintaan...
Janne Inkinen
--
"Fortunately, there are a number of ways in which nuclear
explosives may be used for peaceful purposes...
New harbors, canals, and mountain-passes can be excavated
with nuclear explosives at a fraction of the cost of
conventional methods. It should even be possible to alter
unfavorable weather patterns in many parts of the world
by removing mountain ranges which obstruct the flow of air.
These and other peaceful applications of nuclear explosives
have been under development for years."
- John R. Lamarsh: Introduction to Nuclear Engineering,
second edition 1983. Chapter one: The scope of nuclear
engineering, page 1.
Janne Inkinen
: varatuomari Kauko Nieminenkin Helsingin yliopiston kasvatti.
Eikö Kauko tehnyt oikeustieteellisestä alemman korkeakoulututkinnon eli
kyseessä on varanotaari. Sen jälkeen taisi naksahtaa.
Erkki Aalto
: :) Myönnettäköön, tuo oli hieman turhan provokatiivista. Ja lieneehän
: löytyy kaikista kaapeista.
Kauko on kokenut melkoisen ansiottoman arvonnousun: varanotaarista varatuomariksi.
Hevosmiesten tietotoimisto kyllä väittää, että Kauko ei ole oikeasti
edes varanotaari. Ikinä ennen en ole kuullut Kaukon opiskelleen
ainakaan Helsingin yliopistossa.
--
Erkki 'Örkki' Aalto "Life is divided up into
Internet: Erkki...@Helsinki.FI the horrible and the miserable"
Snail: P.O. Box 64
FIN-00014 University of Helsinki, Finland
Sampo Smolander
> Hevosmiesten tietotoimisto kyllä väittää, että Kauko ei ole oikeasti
> edes varanotaari. Ikinä ennen en ole kuullut Kaukon opiskelleen
> ainakaan Helsingin yliopistossa.
Nyt kuulet :-)
Sähköinsinäärikillan tietotoimisto väittää:
"Niinpä luin Helsingin Yliopistossa alemman oikeustutkinnon."
Tuomas Yrjövuori
>
> vaaditaan hieman painavampia ansioita tutkijana ja tieteentekijänä kuin
> pelkkä DI:n tutkinto (vrt. O. Hassin CV). Mutta hallintovirkahan se on, ja
> ehkä (silloisella) TTKK:lla on sitten ihan perustellusti painotettu muita
> ansioita.
Tieteentekijältä kai voisi edellyttää tieteellisiä julkaisuja, jotka
saavat ns. "tiedeyhteisön" hyväksynnän.
Tutkinto ei tosiaan tee ihmisestä vielä yhtään mitään. Onhan tänä
päivänä tohtoreitakin, joilla ei ole puolivillaista väitöskirjaa
lukuunottamatta ainuttakaan julkaistua artikkelia.
--
Tuomas Yrjövuori
Sampo Smolander
> Selittelen äkkinäistä reaktiotani Osmo Hassiin sillä, että
> pääkaupunkilaisessa akateemisessa maailmassa olen ehkä enemmän tottunut
> siihen, että professorin ja rehtorin virkoihin noustakseen ihmiseltä
> vaaditaan hieman painavampia ansioita tutkijana ja tieteentekijänä kuin
> pelkkä DI:n tutkinto (vrt. O. Hassin CV).
On meillä HY:ssäkin, mltdk:ssa, ainakin yliopistonlehtorina
ihmisiä FM tutkinnolla, ilman yhtään artikkelia tiedelehdissä.
Yliopistonlehtorista ei välttämättä ole kovin pitkä matka
määräaikaiseen professorin viransijaisuuteen.
Mutta joo, se että ihan professorin virkaan valittaisiin,
niin olisihan se jo vähän eri juttu.
Petri Kaukasoina
>On meillä HY:ssäkin, mltdk:ssa, ainakin yliopistonlehtorina
>ihmisiä FM tutkinnolla, ilman yhtään artikkelia tiedelehdissä.
>Yliopistonlehtorista ei välttämättä ole kovin pitkä matka
>määräaikaiseen professorin viransijaisuuteen.
>
>Mutta joo, se että ihan professorin virkaan valittaisiin,
>niin olisihan se jo vähän eri juttu.
Hassi pääsi proffaksi 1960-luvulla, jolloin tilanne oli hiukan toinen.
Teknistieteellisen tutkimuksen taso ei tainnut vielä silloin olla kovin
korkea muuallakaan Suomessa.
Tuomas Yrjövuori
>
> Hassi pääsi proffaksi 1960-luvulla, jolloin tilanne oli hiukan toinen.
> Teknistieteellisen tutkimuksen taso ei tainnut vielä silloin olla kovin
> korkea muuallakaan Suomessa.
Miten muuten luonnehtisit ns. ostettujen professuurien tieteellistä tasoa?
(Ostettu professuuri tarkoittaa tilannetta, jossa jonkin firman
hypetyksellä ja maksuilla perustetaan jokin marginaalinen professuuri.)
Miten ylipäätään arvioidaan tieteellisen tutkimuksen taso? Ilmeisesti
pitäisi ajatella erittäin pitkän "kuoletusajan" tuomia
kansantaloudellisia etuja?
(Niin ja jonkun ne viulut täytyy joka tapauksessa maksaa. Sen verran
ymmärrän, vaikka maallikko olenkin.)
--
Tuomas Yrjövuori
Sampo Smolander
> Miten muuten luonnehtisit ns. ostettujen professuurien tieteellistä tasoa?
> (Ostettu professuuri tarkoittaa tilannetta, jossa jonkin firman
> hypetyksellä ja maksuilla perustetaan jokin marginaalinen professuuri.)
Ei kai sillä ole paljoakaan väliä, mistä raha tulee, vaan sillä
millaisilla perusteilla henkilö työhön valitaan, ja millainen henkilö.
> Miten ylipäätään arvioidaan tieteellisen tutkimuksen taso?
Tuo on monipuolinen kysymys. Riippuu vähän että missä yhteydessä
arvioidaan. Yleensä kai tutkimusta ulkopuoliset ensiksi arvioivat
tuoettujen julkaisujen määrällä. Jos alasta tietää edes jotain, niin tuota
arvioita voi korjata ottamalla huomioon, että jotkut julkaisut on
julkaistu paremmissa paikoissa kuin toiset. Jos alasta todella tietää,
niin julkaisuja lukemalla saa sitten hyvinkin tarkaan selville sen, mitä
on tehty, ja miten tasokasta se on.
Jani S
fysiikka.ryhmässä esiintynyt aihe aikoihin...:)
Vesa Monisto
"Kalle" kirjoitti:
Koska olet jo saanut kosolti kommentteja "asiantuntijoilta"
eli päivittäisistä läksy- ja luentoannoksistaan laitostuneilta
oppi-idiooteilta, jotka on tähän maailmanaikaan opintotuettu
yliopistoihin muiden 'mielenterveysmäärärahojen' puutteessa,
kommentoin 'keisarin uusimpia vaatteita' *lapsen* näkökulmasta:
1) Ennen tekstin kääntämistä 'akrobaattiseen' pdf-muotoon tulisi
tekstistä poistaa tasarivisyys (eli teksti tulisi tasata
*vasemmalle*). Vaikka toimenpide ei nosta tekstin älyllistä
antia, se edistäisi lukijan huomion suuntautumista mahdolliseen
älylliseen 'sisältöön' eikä liipaisisi pelkkien oppi-idioottien
eli eikunjoo-kiikkulautailijoiden typeriä mielipitelypanostuksia.
2) Tukeutuminen nobelisteihin (kuten esim. Fitch ja Einstein)
jo tekstin alkuriveillä kytkee hälytyskellot, -pillit ja -sireenit
päälle ja saa uusinta muotia tuntemattoman *lapsen* epäilemään
keisarin uusimpien vaatteiden *tuotemerkkienkin* olevan läpinäkyviä:
(Fitch rohkaisi aiheeseen, josta Einsteinkaan ei tiennyt mitään:
"Kaikki nämä viisikymmentä vuotta tietoista hautomista eivät ole
tuoneet minua yhtään lähemmäs vastausta kysymykseen: Mitä ovat
valokvantit? Nykyisin joka ikinen kuvittelee tietävänsä sen,
mutta hän erehtyy.") -- Hah! Lapsi näkee valokvantitkin läviksi!
3) Puhuttaessa valon vuorovaikutusilmiöistä sähkökoneiden klassisella
terminologialla Einsteinin termi "fotoni" ei kuulu keisarin
uusimpaan vaatetukseen vaan on kuin sille istahtanut kärpänen,
täysin *läpinäkymätön*! Olisi osuvampaa puhua 'imaginaareista' eli
tässä tapauksessa reaktansseista (induktiivisesta & kapasitiivisesta),
jollaisten kiusojen yli sähkökoneet (ja kärpäset) loikkivat eli
jumppaavat ("quantum jumps") stationaarisempiin reaalitiloihin.
4) "Energian" ajatteleminen programmaattisen energiaperiaatteen
sijasta käyttöliittymälliseksi "häviämättömyydeksi" eli muuntuen
siirtyileväksi vakiopalikaksi on yhtä "suoraa (eli naiivia ja
surreaalista) realismia" kuin semantikkojen puhe sanojen
merkityssisällöistä ja -kannoista (semioottisissa kask(u)issa).
Ajatus, jonka mukaan "sanat sisältävät tai kantavat merkityksensä"
on melkein yhtä naurettavaa typertelyä kuin jälkieinsteinilainen
kuvitelma fotonista 'eräänä-kivenä' tms palikkana, jollaisista
valo "koostuisi" jo ennen vuorovaikutuksiaan fermionien kanssa.
5 ... 10) [= loikkaan *paljastavimpien radikaalisuuksieni* yli]
11) Osmo Hassin kirjoitelma oli mitä nautittavinta luettavaa,
eläkeläisen rohkeudella kirjoitettu älykäs näkemys ongelmiin,
joista typeryksillä on vain vissinvarmoja mielipitelyjä, sekä
ylipäisiä että alipäisiä 'pukineita', joiden tuotemerkitkin ovat
selkeästi esillä eli roikkuvien niskavillojen välistä näkyvissä.
"Normal science", naureskeli Kuhn (eli normien ja standardien
introprojisointia 'mäkeen', jolloin moisia "uskottavuuksia ja
niiden palautelmia" ei tarvitsekaan käydä ruotimaan, ymmärtämään
saati oivaltamaan). - "Palauttakaamme uskottavuus!", julistavat
oppiuskovaiset kuultuaan lapsellisen paljastavia väitelmiä
keisarin uusimmista post-neo-class-modernista vaatetuksista ...
Pidin jutusta niin paljon, että näin melkoisen työn ja vaivan
kääntäessäni ja editoidessani sen html-muotoon, jota sitten kävin
kriittisesti kommentoimaan (vain itselleni). Osmo Hassi on nähnyt
vuosien vaivan pohtiessaan ongelmaa ja yrittäessään muotoilla
sen uudella ja tuoreella tavalla, joka on älyllisesti piristävä
animointi ,,, "Aaria sopraanolle ja sellolle: La luce della vita."
Osmo Hassin *tarkastelutapa* on avarrettavissa myös elektronin
klassiseen teoriaan, onhan protonin massan ja elektronin massan
suhde 2Pii^2 * 3Pii^3 = 6Pii^5, ... siis jo melkoista piipitystä.
(Turhaa pelätä! En tule koskaan paljastamaan SITÄ nyysseissä! :)
V.M.
(Nuotit eivät olleet musaa. Kiitos viihdyttävästä musailusta!)
Jukka Kohonen
>klassiseen teoriaan, onhan protonin massan ja elektronin massan
>suhde 2Pii^2 * 3Pii^3 = 6Pii^5, ... siis jo melkoista piipitystä.
Bullshit. Väitteesi on puppua ja sinä _tiedät_ sen kyllä.
Esitit nimittäin saman väitteen vuosi sitten tässä samassa ryhmässä ja
jo silloin kerroin sinulle lähdeviitteen kera, miten se on pielessä.
<http://groups.google.com/groups?selm=apb8fg%2432j%241%40oravannahka.helsinki.fi>
<http://physics.nist.gov/cgi-bin/cuu/Value?mpsme|search_for=electron+mass>
Follarit asetettu.
--
Jukka....@iki.fi
* Kauankos viis miestä virstaa käy. (Suom. sananlasku)
Pekka Virtanen
> teoksen "Fotonin malli". Hassi kyseenalaistaa mm. mustien aukkojen
> olemssaolon ja selittää monta Einsteiniltakin kesken jäänyttä asiaa
> ainakin äkkiseltään kovin uskottavalla tavalla.
Hienoa, että joku (Hassi) ajattelee omilla aivoillaan ja etsii uusia
näkökulmia! Kritiikki tällä palstalla ei tavalliseen tapaan kohdistu
itse asiaan vaan henkilöön ja hänen asemaansa. Sosiaalipornoa. Onneksi
oli joku poikkeus!
t. Pekka
Warp
> Hienoa, että joku (Hassi) ajattelee omilla aivoillaan ja etsii uusia
> näkökulmia! Kritiikki tällä palstalla ei tavalliseen tapaan kohdistu
> itse asiaan vaan henkilöön ja hänen asemaansa. Sosiaalipornoa. Onneksi
> oli joku poikkeus!
Paraskin puhuja... ;)
--
#macro N(D)#if(D>99)cylinder{M()#local D=div(D,104);M().5,2pigment{rgb M()}}
N(D)#end#end#macro M()<mod(D,13)-6mod(div(D,13)8)-3,10>#end blob{
N(11117333955)N(4254934330)N(3900569407)N(7382340)N(3358)N(970)}// - Warp -
Petri Kaukasoina
>TTY:n entinen rehtori prof.emer. Osmo Hassi on julkaissut tänä keväänä
>teoksen "Fotonin malli".
Näkyi tämä osmohassi-saitin tekijä Kalle spämmäneen saman mainoksen moneen
ryhmään:
alt.astronomy
sci.astro
sci.astro.amateur
sci.physics.electromag
sci.physics.particle
sci.physics.relativity
sfnet.harrastus.astronomia
sfnet.keskustelu.avaruus
sfnet.tiede.fysiikka
(Google Groups, hakusana valv...@yahoo.com)
Ei ollut kovin haltioitunut vastaanotto muuallakaan.
Vesa Monisto
koetetaan spekuloida *rationaalista* ratkaisua, niin eikös Joku
jo käy tarjoilemaan ratkaisuksi *empiiristä* aineistolistaa ...
- Vain se on Jaska Jokusen mielestä 'exact äärettömän tarkasti',
olkoon, että fyysinen luonto on juuttunut Planckin skaalaan
vasta iteroimaan moista matemaattisen kontinuumin eli jatkuvan
jaollisuuden äärettä tavoiteltavaa tavoittamattomuuspistettä.
- Tuossa päättymättömässä silmukassahan se 'korpuskeli' sitten
jääkin mukavasti ollenolemaan eli *differenssinä*, eikunjoo-bittinä
paskaansa jauhamaan: "Alku: GOTO Alku: END". - Kursori kateissa,
eksaktiudentavoitteluunsa juuttuneena, joten ... eikun boottaa!
V.M.
(- Jos provosoit, niin eikös Joku jo provosoidu. ;)
Mr.X
"Vesa Monisto" <ve...@sturman.pp.fi> kirjoitti viestissä
news:rJdrb.23$L8...@reader1.news.jippii.net...
Kvanttifeikkarien top2:
1. Raipala
2. Monisto
Jukka Kohonen
>Kun *empiiriselle* aineistolle (kuten hitujen massaspektrille)
>koetetaan spekuloida *rationaalista* ratkaisua, niin eikös Joku
Höpön höpön. Ei siinä ole mitään "rationaalista", että otetaan pari
mielivaltaista pientä lukua, tehdään niillä pari mielivaltaista
laskutoimitusta ja todetaan, että juu näin päästiin vähän sinne päin
mitä joku todettu luonnonvakio on - ei edes kovin lähelle, mutta juu
sinne päin kuitenkin. Se on pelkkää numerologiaa.
Mille tahansa luonnonvakiolle tai muulle luvulle voi noin kehitellä
muka "hämmästyttäviä" approksimaatioita, jotka ovat hyvällä tuurilla
jopa muutamalla merkitsevällä numerolla oikein (loput väärin, mutta
mitäs siitä).
Tämä ei kerro _mitään_ mielenkiintoista tai syvällistä kyseisistä
luonnonvakioista, vaan on yksinkertainen seuraus siitä, että kun
otetaan kasa erilaisia lukuja ja kasa laskutoimituksia, niin niitä
yhdistelemällä saadaan hyvin iso kasa erilaisia (mielivaltaisia)
lukuja. Olisi suorastaan ihme, jos semmoisesta kasasta joku luku _ei_
osuisi lähelle vaikkapa protonin ja elektronin massasuhdetta,
maapallon sädettä kilometreinä, Jorma Ollilan vuoden 2003 pääomatuloja
euroina tai mitä tahansa muutakin haluttua lukua.
Koska keskustelun aihe ei edelleenkään liity mitenkään fysiikkaan,
follarit asetettu. (Vai sopisiko joku rajatietoryhmä paremmin
Moniston tyhjänpäiväiselle tajunnanvirralle?)
Jaakko Raipala
> "Vesa Monisto" <ve...@sturman.pp.fi> kirjoitti viestissä
>> - Vain se on Jaska Jokusen mielestä 'exact äärettömän tarkasti',
>> olkoon, että fyysinen luonto on juuttunut Planckin skaalaan
>> vasta iteroimaan moista matemaattisen kontinuumin eli jatkuvan
>> jaollisuuden äärettä tavoiteltavaa tavoittamattomuuspistettä.
>
> Kvanttifeikkarien top2:
>
> 1. Raipala
> 2. Monisto
Älä sotke minua tuohon sontaan. Edes huumorilistalla. Kiitos.
Mitä taas tulee näihin alueelle yhtäkkiä ilmestyneisiin teineihin,
joiden mielestä on hauskaa häiriköidä tiederyhmässä "yhden rivin
känniörinä" -vastauksilla (tämä "Mr. X", "Raimondo" jne), niin
painukaa vaikka ... johonkin. Takaisin sfnet.tiedostoihin tai mistä te
nyt sitten esiin ryömittekin. Te pelotatte pian pois ne viimeisetkin
älylliset ihmiset, jotka tänne vielä jaksavat kirjoitella.
Follarit arvottu.
Vesa Monisto
> V.
>> Kun *empiiriselle* aineistolle (kuten hitujen massaspektrille)
>
> Ei siinä ole mitään "rationaalista", että otetaan pari
> mielivaltaista pientä lukua, tehdään niillä pari mielivaltaista
> laskutoimitusta ja todetaan, että juu näin päästiin vähän sinne päin
> mitä joku todettu luonnonvakio on - ei edes kovin lähelle, mutta juu
> sinne päin kuitenkin. Se on pelkkää numerologiaa.
Olen täydellisesti samaa mieltä. Numerologit ovat keksineet
pyramideillekin jos jonkinlaisia lukusuhteita, jotka eivät
empiirisissä mittauksissa osoittaudu tosiksi. -Ja kun oikein
tarkoiksi käydään, niin Egyptin pyramideista yksikään ei ole
enää "pyramidi" ... jos on koskaan "eksaktisesti" ollutkaan.
> Mille tahansa luonnonvakiolle tai muulle luvulle voi noin kehitellä
> muka "hämmästyttäviä" approksimaatioita, jotka ovat hyvällä tuurilla
> jopa muutamalla merkitsevällä numerolla oikein (loput väärin, mutta
> mitäs siitä).
Olen edelleen täsmälleen samaa mieltä.
> Tämä ei kerro _mitään_ mielenkiintoista tai syvällistä kyseisistä
> luonnonvakioista, vaan on yksinkertainen seuraus siitä, että kun
> otetaan kasa erilaisia lukuja ja kasa laskutoimituksia, niin niitä
> yhdistelemällä saadaan hyvin iso kasa erilaisia (mielivaltaisia)
> lukuja. Olisi suorastaan ihme, jos semmoisesta kasasta joku luku _ei_
> osuisi lähelle vaikkapa protonin ja elektronin massasuhdetta,
> maapallon sädettä kilometreinä, Jorma Ollilan vuoden 2003 pääomatuloja
> euroina tai mitä tahansa muutakin haluttua lukua.
Pitäisikö jo hermostua, etten löydä mitään vastaan väitettävää!
> Koska keskustelun aihe ei edelleenkään liity mitenkään fysiikkaan,
> follarit asetettu. (Vai sopisiko joku rajatietoryhmä paremmin
> Moniston tyhjänpäiväiselle tajunnanvirralle?)
Jos katsot threadin otsikkoa, niin löydät tajunnanvirran lähteen.
Hassin tutkielmassa esim. termi "2Pii^2" esiintyi toistasataa
kertaa yhteyksissä, jotka kontekstinsa mukaan ovat "fysikaalisia".
Alan epäillä että olet yhtälösokea. Kuten värisokeus on
testattavissa, samoin yhtälösokeus. Testi on yksinkertainen.
1) Jos ha^2/3 = "matemaattisen" pyramidin tilavuus (ei välttämättä
"reaalisen" eli rakennetun pyramidin tilavuus) niin mitä ovat:
2) 2Pii^2 = ????
3) 3Pii^3 = ????
Vastaukseksi ei kelpaa, että ovat 'tuulesta temmattuja' tai
'tajunnanvirrasta kauhottuja'. - Ja jos et sitten keksi, mitä
nuo 'piipitykset' sanovat matemaattisesti, mitä fysikaalisesti,
niin menisit jorisemaan sinne, minne noita follareitasi asettelet!
- Esitin nuo termit ja niiden tulon vähemmän arroganteille
tyypeille, tietty, jotka eivät ole täysin yhtälösokeita törppöjä
eli pelkkään numerologiaan tukeutuvia viisastelijoita.
V.M.
(What does that say? -It doesn't "say" anything; you must read it!)
Sampo Smolander
> Hassi pääsi proffaksi 1960-luvulla, jolloin tilanne oli hiukan toinen.
> Teknistieteellisen tutkimuksen taso ei tainnut vielä silloin olla kovin
> korkea muuallakaan Suomessa.
Jesh. Yritin vai sanoa että ilman gradua/dippatyötä pidemmälle
meneviä tieteellisiä julkaisuja voi edelleenkin päästä (opetus)virkaan
laitoksella, ainakin täällä meillä Helsingissä, ainakin täällä meillä
ml-tdk:ssa.
Lassi Hippeläinen
Hassi pääsi proffaksi, kun Otaniemi perusti etäispesäkkeen Tampereelle.
Se oli perustutkintolaitos, jossa ei tehty tiedettä, koska tiede tehtiin
edelleenkin OtaOnnelassa. Siitä kyllä kasvoi aikanaan itsenäinen
korkeakoulu, joka hiljan otti itselleen yliopiston nimenkin.
Mutta onhan TKK:ssakin ollut proffia pelkällä DI:n tittelillä. Ainakin
höyrytekniikassa :-)
-- Lassi
Tuomas Yrjövuori
>
> Mutta onhan TKK:ssakin ollut proffia pelkällä DI:n tittelillä. Ainakin
> höyrytekniikassa :-)
Kuten sanottu; tutkinto ei ole mikään absoluuttinen mittari. (Sanon näin
henkilönä, jonka arvosanat ovat niin huonoja ja opiskelu niin hidasta,
että tohtorintutkinto ei minulle olisi realistinen vaihtoehto. Hyvä, jos
edes jonain päivänä valmistun DI:ksi.)
Käsittääkseni monilla proffilla on takanaan kymmenien vuosien kokemus
teollisuudesta, oli heidän tutkintonsa sitten mikä tahansa. Ja kyllä se
tieteellisten julkaisujen laatu ja määrä (+kokemus) taitaa aika paljon
painaa, oli se väitöskirja tehtynä tai ei.
Tietenkin esiintymiskyky merkkaa myös, ainakin luennoitsijana toimiessa.
--
Tuomas Yrjövuori
Sampo Smolander
> Ja kyllä se
> tieteellisten julkaisujen laatu ja määrä (+kokemus) taitaa aika paljon
> painaa, oli se väitöskirja tehtynä tai ei.
Yleensä kai 3-5 julkaisua (referoiduissa lehdissä) + lyhykäinen
niitä esittelevä johdankoluku riittää väitöskirjaksi.
Jos julkaisuja on, niin sopii vähän ihmetellä miksei väitöskirjaa
ole tehty, sen pitäisi olla aika pieni homma noiden julkaisujen päälle.
(Tai no, kohtahan pääsen itse kokeilemaan onko noin... :-)
Heino Pekka
> Yleensä kai 3-5 julkaisua (referoiduissa lehdissä) + lyhykäinen
> niitä esittelevä johdankoluku riittää väitöskirjaksi.
Varmaankin viisi riittää, mutta ei tunnu enää olevan mitenkään
standardi, varsinkin jos konferenssijulkaisuja on tullut tehdyksi.
Onhan näitä vastaan tullut, joissa on yksi ar-paperi ja
kasa (~6-10) konferenssijuttua. Yleensä tätä perustellaan
alan julkaisukäytännöllä; mikä on pääasiallinen julkaisukanava
ao. tieteenalalla.
Esitarkastajille luulisi tuottavan harmaita hiuksia, jos/kun
valtaosaa kirjasta ei ole ennakkoon näytetty muille asiantuntijoille
(tai siis onhan _valmiin_ proceedings-julkaisun monet toki nähneet).
--
Pekka Heino
Panu H?glund
> Petri Kaukasoina wrote:
>
> > Kalle <valv...@yahoo.com> wrote:
> >
> >>Osmo Hassi on julkaissut tänä keväänä teoksen "Fotonin malli".
>
> Tampereen teknillisen yliopiston tieteelliseen tasoon, jos sellaista
> luottamusta vielä aikaisemmin on edes vähän ollut jäljellä.
Älä pilkkaa insinöörejä! Insinööri on niin viisas, että vain
taikahipit ja narkkarisivarit voivat kyseenalaistaa insinöörin sanan!
Olet selvästikin humanistitaikahippi ja päälle päätteeksi vielä
hasistapolttava vasemmistolainen!
Sampo Smolander
Käsittääkseni ainakin tietotekniikan alalta löytyy konferensseja
jotka nauttivat joitain lehtiä suurempaa arvostusta, ja joiden
julkaisemat konferenssipaperit ovat vertaisarvioituja.
Ja eihän välttämättä kaikki perinteisempienkään tieteenalojen
väitöskirjoihin menevät lehtiartikkelit ole vielä julkaistuja.
Ehkä pari on, ja loput vain submitted, riippuu tilanteesta.
Noista tieto- ja muunkin tekniikan konferenssipapereista
minulle on jäänyt vähän epäselväksi seuraava:
Yleensä kai katsotaan pahasti sitä, jos oleellisesti saman tarinan
lähettää julkaistavaksi kahteen (tai useampaan) eri lehteen. Sen sijaan
ajatus käydä evangelioimassa tuloksiaan useammassa eri konferenssissa
tuntuu varsin hyvältä. Puhumaanhan mennään siksi että puhumisella on
jotain lisäarvoa verrattuna siihen että ihmiset vain lukisivat toistensa
papereita. Ja tietysti kollegojen tapaamisella kasvokkain varsinkin on
lisäarvoa. Mutta jos konferenssipapereilla alkaa olla oikeiden paperien
arvoasema, niin voiko samaa tarinaa silti tarjota useampaan konferenssiin?
Tapahtuuko tuommoista?
(Mennäänpäs vaihteeksi vaikka yleiseen tiederyhmään.)