Täydellisestä äänieristyksestä
Juha-Pekka Kettunen
materiaali joka eristäisi täysin äänen esim. kerrostalossa. Miksi ääni menee
yleensäkään läpi vaikkapa suljetusta lasikopista? Tätä olen mietiskellyt
aina silloin tällöin ...
Onko siis olemassa jotain materiaalia, josta ääni ei menisi läpi ollenkaan
(0 %)? Tälle voisi olla kova markkinarako, jos joku ohut halpa tällainen
olisi (voisi tehdä studion kerrostaloon).
Eikö olisi mahdollista rakentaa tälläistä äänieristysmateriaalia, kun
tunnetaan äänen fysiikka (sehän tunnetaan). Miksi se on niin vaikeaa?
Tuomo Kuikka
änihän kulkee kaikissa materiaaleissa, tosin joissain vaimennuskerroin on
niin suuri, että pienikin matka riittää jo pysäyttämään kulun. Täydellinen
äänieristehän on hyvin yksinkertainen - tyhjiö. Ääni ei kulke tyhjiössä
kun siellä ei ole ilmaa. Sitten toinen mikä yleensä liityy äänen on
resonanssi. Tästähän syystä kerrostalossakaan ei musiikkia liian kovalla
voi soittaa. Ääni ei varsinaisesti kuulu mutta tuntuu, kuten tiedätkin
matalat taajuudet saavan rakenteet värähtelemään ja näin kuljettamaan
ääntä hyvinkin pitkälle. :)
Raija Lahti
kirjoitti Mon, 06 Dec 2004 01:32:44 GMT:
> Ihan mielenkiinnosta (kun olen itse rumpali+muusikko): onko joku ohut
> materiaali joka eristäisi täysin äänen esim. kerrostalossa. Miksi ääni
> menee yleensäkään läpi vaikkapa suljetusta lasikopista? Tätä olen
> mietiskellyt aina silloin tällöin ...
> Onko siis olemassa jotain materiaalia, josta ääni ei menisi läpi ollenkaan
> (0 %)? Tälle voisi olla kova markkinarako, jos joku ohut halpa tällainen
> olisi (voisi tehdä studion kerrostaloon).
> Eikö olisi mahdollista rakentaa tälläistä äänieristysmateriaalia, kun
> tunnetaan äänen fysiikka (sehän tunnetaan). Miksi se on niin vaikeaa?
Laboratorio-oloissa on mahdollista rakentaa täysin äänieristetty tila,
mutta halpa ei liene eikä yleiseen rakennuskäyttöön soveltuva. Tyhjiö
on fysikaalisesti täydellinen äänieriste eli rakenteeseen tarvitaan
kaksinkertainen ilmatiivis seinärakenne, jonka seinäkerrosten väliin
saatetaan ohut tyhjiötila. Oviaukon tekeminen saattaa olla
ongelmallista, niin ettei ääni vuoda. Tämä lienee kuitenkin
ratkaistavissa. Edelleen ilmanvaihdon järjestäminen vaatii
järjestelyjä, tila vaatii sisäisen ilmankierron ja puhdistuksen.
Edelleen sisempi rakenne pitäisi eristää "kelluttamalla"
ulkorakenteesta, mikä onnistuu aktiivisilla sähkömagneeteilla
leijuttamalla.
Tällainen on jossain varmaan rakennettukin, mutta helppo rakenne ei
ole eikä halpa. Ehkä joku kauppaa jossain päin maailmaa äänitystiloja
modulirakenteina, mutta helpompi ratkaisu lienee silti hankkia
pientalo, jossa äänieristyksen hoitaa riittävä välimatka naapuriin.
Tekniikan julkaisuissa on kertomuksia "aktiivisesta
äänenvaimennuksesta". Ääni vaimennetaan kaiutinpaneeleilla, joihin
syötetään meluille vastakkaisvaiheista ääntä. Näin melu ikään kuin
sammuu ja vaimennus on monta kertaluokkaa.
Raija Lahti
Toni
Niin, markkinoita olisi mutta käytännön hyvää toteutusta ei. Tähänkin
pätee se, että jos toimiva ratkaisu olisi niin sitä käytettäisiin jo
monessa kohteessa.
Jotta normaali vaimennusaine toimisi, pitäisi sen paksuuden olla osa
aallonpituudesta. Ja aallonpituus 20 Hertsillä on tuo 17 metriä, joten
paljon saa olla tavaraa välissä.
Jo tuossa mainittiinkin tyhjiö toimivana, mutta hankalana sekä
käänteinen ääni joka sekin on ongelmallinen. Eri lähteissä tuota
käänteistä ääntä on sanottu white noise tai black noise -nimisiksi.
Jossain vaiheessa jenkit kokeilivat tuota helikopterissa ja saivat
melutasoa alemmas. Systeemiä on jollain tasolla puuhailtu jo monia
vuosia (olikohan jo 80-luvulla ensimmäisiä yritelmiä). Vaatii tietysti
paljon kaiuttimia ja nopeaa elektroniikkaa, ja silloinkaan iskuääniin
lienee hankala (mahdoton) päästä kiinni. Tietysti jospa saataisiin
otettua signaali ennenkuin se tulee sisätilan kaiuttimista niin hommahan
saattaisi jopa toimia. Tosin kaikki heijastumat jne. pitäisi ottaa
huomioon. Jos tila on pieni, niin käänteinen ääni vaimentaa matalien
taajuuksien toistoa sisälläkin.
Kyllä nykyään vieläkin joku suht raskas väliaine tarpeeksi paksuna
hoitaa (ääni)eristyksen parhaiten. Myös resonaattorit imemään tiettyjä
taajuuksia toimivat ihan hyvin.
Ja sitten kysymykseesi, miksi ääni menee aineista läpi:
1. aine värähtelee ja johtaa siten ääntä
2. aine on niin ohutta suhteessa aallonpituuteen ettei se pysty vaikuttamaan
Lassi Hippeläinen
<...>
> Jo tuossa mainittiinkin tyhjiö toimivana, mutta hankalana sekä
> käänteinen ääni joka sekin on ongelmallinen. Eri lähteissä tuota
> käänteistä ääntä on sanottu white noise tai black noise -nimisiksi.
Suomeksi on käytetty termiä vastamelu. Sitä käytetään rutiininomaisesti
kuulosuojaimissa. Ne eivät tietenkään poista ääntä naapurin korvista.
> Jossain vaiheessa jenkit kokeilivat tuota helikopterissa ja saivat
> melutasoa alemmas. Systeemiä on jollain tasolla puuhailtu jo monia
> vuosia (olikohan jo 80-luvulla ensimmäisiä yritelmiä).
Vastamelukuulokkeita kehiteltiin kyllä jo toisen maailmansodan aikoihin.
Ulkoisen melun vaimennukseen en muista muita esimerkkejä kuin
televisiosarjan helikopterin, jossa oli "whisper mode". Se tietysti
kulutti polttoainetta niin paljon, että kaikissa jaksoissa oli pulmana
löpön loppuminen. Tylsää.
-- Lassi
pmag
"Juha-Pekka Kettunen" <POISTA_AUTO_ju...@hotmail.com.invalid>
kirjoitti viestissä:0FOsd.468$pb5...@newsfe2-gui.ntli.net...
...sinähän voisit rukoilla sitä jumalaasi auttamaan...lienee pieni juttu
niiden teidän Pottereiden paranemisihmeidenne rinnalla...
...sori fysiikkaryhmäiset.....
Juha-Pekka Kettunen
"pmag" <petema...@jippii.fi> wrote in message
news:3g%sd.213$Eb....@read3.inet.fi...
sinä olet täälläkin ...
Juha-Pekka Kettunen
pitäisi olla tyhjiö. Kuinkahan paljon tyhjiö maksaisi :) (luulisi ettei
mitään, koska siinä ei ole mitään - paljon ilma maksaa :)).
Onko se sitten myös niin, että tyhjiön tilavuudella/paksuudella ei ole
merkitystä: mitä jos esim. laittaa tyhjiön leveydeksi vaikka 1 cm, riittääkö
se tekemään täyshiljaisen. Entä 1 mm ... jne. Kai sillä joku raja on miten
paksu pitää olla. Eli olisi vaikka kahden lasiseinän välissä tämä tyhjiö,
niin kuinka paksu se pitää olla?
Tehän sanoitte, että tyhjiö ei kuleta ääntä,,, siis matemaattisesti
ajateltuna tyhjiön leveys noiden lasiseinien välissä voisi olla äärettömän
ohut!! Mutta taitaa olla käytännöllisesti mahdoton ...
Petri Sane
> pitäisi olla tyhjiö. Kuinkahan paljon tyhjiö maksaisi :) (luulisi ettei
> mitään, koska siinä ei ole mitään - paljon ilma maksaa :)).
>
No tuollaiseen tarkoitukseen, jos nyt leikitään ajatuksella, riittäisi joku
lasikaviteetin sisään tehty karkea/välityhjiö, joka ei edes alhaisen
permeabiliteetin takia "vuotaisi" kauheasti (siis tyhjiössä tietenkin vuoto
on sisäänpäin).
Voit sitten laskea paljonko maksaa 2x seiniesi+katon+lattian pinta-alan
täyttävät lasilevyt + muotoilua ja tiivistyksiä+niitten väliin tyhjiön
imeminen, joka toki onnistuu halvalla kapselipumpulla, mutta ongelma on,
että lasilevyt pitäisi suunnitella sellaisiksi, että pumpun saisi kytkettyä
niihin.
Lopputulos=Jos toinen nimesi ei ole Bill Gates niin ei kannata.
> Onko se sitten myös niin, että tyhjiön tilavuudella/paksuudella ei ole
> merkitystä: mitä jos esim. laittaa tyhjiön leveydeksi vaikka 1 cm,
riittääkö
> se tekemään täyshiljaisen. Entä 1 mm ... jne. Kai sillä joku raja on miten
> paksu pitää olla. Eli olisi vaikka kahden lasiseinän välissä tämä tyhjiö,
> niin kuinka paksu se pitää olla?
On tyhjiönkin paksuudella jonkinlainen raja, mutta käytännössä sillä ei ole
merkitystä. Sanotaan, että joku sentin paksuinen tyhjiöalue lasilevyjen
välissä olisi luultavasti ihan riittävä.
Täyshiljaisuus toki riippuu tyhjiön tasosta, mutta ei loppupeleissä ole
merkittävä tekijä.
Ilkka Karaila
"Petri Sane" <etunimi....@helsinki.fi> wrote in message
news:cp2hfg$oea$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
>
[...]
Sanotaan, että joku sentin paksuinen tyhjiöalue lasilevyjen
> välissä olisi luultavasti ihan riittävä.
> Täyshiljaisuus toki riippuu tyhjiön tasosta, mutta ei loppupeleissä ole
> merkittävä tekijä.
>
Pieni tekninen ongelma on siinä, että sen tyhjön seiniä painaa toisiinsa 100
kN voima (=10 tonnia/neliömetri).
--
Ilkka Karaila
DrTech
What we observe, may be true,
but the causes behind the observations
are not always obvious.
Matti Jokinen
> Edelleen sisempi rakenne pitäisi eristää "kelluttamalla"
> ulkorakenteesta, mikä onnistuu aktiivisilla sähkömagneeteilla
> leijuttamalla.
Tällaisessa leijutuksessa ääni siirtyisi ainakin jossain määrin magneet-
tikentän välityksellä, joten sataprosenttiseen eristykseen ei päästä.
- Matti Jokinen
Ilkka Karaila
"Matti Jokinen" <m...@utu.fi> wrote in message news:sjzn0r2...@utu.fi...
Voisitko kertoa lisää tästä äänen johtamisesta magneettikentällä?
Petri Sane
> Sanotaan, että joku sentin paksuinen tyhjiöalue lasilevyjen
> > välissä olisi luultavasti ihan riittävä.
> > Täyshiljaisuus toki riippuu tyhjiön tasosta, mutta ei loppupeleissä ole
> > merkittävä tekijä.
> >
>
> Pieni tekninen ongelma on siinä, että sen tyhjön seiniä painaa toisiinsa
100 > kN voima (=10 tonnia/neliömetri).
hmm onko noin suuri jossain karkea/välityhjiössäkin...hitto kun ei satu
mieleen oikeaa kaavaa, jolla tuonkin laskisi. Eihän paine-ero kuitenkaan
välityhjiöllä ja normaali-ilmanpaineella _niin_ suuri ole.
Toki tietenkin sisäisellä modulaarirakenteella tämä ongelma hoituisi aika
helposti, tai siis voimaongelma, itse äänieristysratkaisu vain kallistuisi
entisestään.Jos ei lasilla niin jollain vastaavalla keraamilla, joilla on
matala permeabiliteetti (tietenkin tästä voisi joustaa, jos tarve ei olisi
kovinkaan hyvälle ja pitkäaikaiselle tyhjiölle...ihan teräskaviteettikin
kävisi)
Otto J. Makela
> "Matti Jokinen" <m...@utu.fi> wrote:
> > la...@jippii.fi (Raija Lahti):
> >> Edelleen sisempi rakenne pitäisi eristää "kelluttamalla"
> >> ulkorakenteesta, mikä onnistuu aktiivisilla sähkömagneeteilla
> >> leijuttamalla.
> >
> > Tällaisessa leijutuksessa ääni siirtyisi ainakin jossain määrin
> > magneettikentän välityksellä, joten sataprosenttiseen eristykseen
> > ei päästä.
>
> Voisitko kertoa lisää tästä äänen johtamisesta magneettikentällä?
Eiköhän äänen aiheuttama mekaaninen tärinä joka heiluttelee sitä
sisäpuolen seinissä olevaa magneettia välity kentän muuttumisen kautta
sinne ulkoseinänkin magneettiin ja aiheuta siellä vastaavaa tärinää?
Heikosti, eittämättä, mutta silti?
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 42 7655772, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FIN-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
Ilkka Karaila
neliösentille ja neliömetrissä on 10000 neliösenttiä. Kertolasku antaa
puoliskoja yhteen painavaksi voimaksi kymmenen tonnin massaa vastaavan
painon.
Äänieristys ei ole helppo juttu ja hyvän äänieristyksen (=myös
fysikaalisesti mahdollisen) suunnittelu vaatii asioihin perehtymistä ja
ammattitaitoa...
Ilkka Karaila
"Otto J. Makela" <o...@iki.fi> wrote in message
news:m31xe3f...@tigger.otto.net...
Jos sovitaan, että se ääni siirtyy mekaanisella kytkennällä, niin asia on
ON, mutta kun tuosta ylempää tuli se käsitys, että magneettikentän
välityksellä!
Tyhjön pitäminen kahden levyn välissä estää äänen kuulumisen levystä toiseen
ääniaaltoina, mutta ne levyt vaativat niin tukevat erottimet, tai tuon
magneettikentän, jotka kykenevät kantamaan niiden levyjen yhteenpuristavan
voiman, johtavat äänen mekaanisesti sen tyhjön ohi.
Joku voisi harjoitusmielessä laskeskella tuon tarvittavan magneettikentän
suuruuden ja siitä derivoimalla sen erotustasojen välisen kytkennän
voimakkuuden.
pmag
"Juha-Pekka Kettunen" <POISTA_AUTO_ju...@hotmail.com.invalid>
kirjoitti viestissä:2k1td.401$3r4...@newsfe2-gui.ntli.net...
JV
news:Uobtd.10$%n1...@read3.inet.fi...
> Tyhjön pitäminen kahden levyn välissä estää äänen kuulumisen levystä
toiseen
> ääniaaltoina, mutta ne levyt vaativat niin tukevat erottimet, tai tuon
> magneettikentän, jotka kykenevät kantamaan niiden levyjen yhteenpuristavan
> voiman, johtavat äänen mekaanisesti sen tyhjön ohi.
> Joku voisi harjoitusmielessä laskeskella tuon tarvittavan magneettikentän
> suuruuden ja siitä derivoimalla sen erotustasojen välisen kytkennän
> voimakkuuden.
Eikös tuohon tarvita magneettikenttä joka jaksaa kantaa sen sisäosan painon
(ymmärsin että tehdään suljettu tila joka äänieristeään. Suljettu tila
muodistuu sisäosata ja ulko-osasta, joiden välissä on tyhjö).
Sillä kuinka kovaa sisäosan seinämä ja ulkoseinämä vetävät toisiaan
puoleensa jossain kohtaa ei ole merkitystä - nehän kumoutuvat, kunhan vaan
seinämämateriaalit kestävät muodossaan.
JV
Kim Fallström
> Sillä kuinka kovaa sisäosan seinämä ja ulkoseinämä vetävät toisiaan
> puoleensa jossain kohtaa ei ole merkitystä - nehän kumoutuvat, kunhan vaan
> seinämämateriaalit kestävät muodossaan.
Kyllä sillä minun mielestäni on merkitystä. Jos sisäosa kelluisi
magneettikentän varassa niin mekaaninen analogia sille olisi
sisä- ja ulko-osan välillä oleva jousi, jota sisäosaan kohdistuva
gravitaatio ja ilmanpaineet jännittäisivät. Tämän jousen jäykkyys
määräisi sen, kuinka sisäosan kuoren värähtely välittyisi ulko-osan
kuoreen.
Kim
JV
news:cp4t29$br1$1...@nyytiset.pp.htv.fi...
> JV wrote:
>
> > Sillä kuinka kovaa sisäosan seinämä ja ulkoseinämä vetävät toisiaan
> > puoleensa jossain kohtaa ei ole merkitystä - nehän kumoutuvat, kunhan
vaan
> > seinämämateriaalit kestävät muodossaan.
>
> Kyllä sillä minun mielestäni on merkitystä. Jos sisäosa kelluisi
> magneettikentän varassa niin mekaaninen analogia sille olisi
> sisä- ja ulko-osan välillä oleva jousi, jota sisäosaan kohdistuva
> gravitaatio ja ilmanpaineet jännittäisivät.
Gravitaatio kyllä, mutta mitä tekemistä ilmanpaineella olisi tässä?
>Tämän jousen jäykkyys
> määräisi sen, kuinka sisäosan kuoren värähtely välittyisi ulko-osan
> kuoreen.
>
Jos sisäosa pääsee värähtelemään tai edes yrittää sitä, sen on näyttävä
magneettikentässä, jonka on kumottava nuo voimat. Jos magneettikenttä
kykenee pitämään sisäosan paikallaan, niin tietysti voima välittyy
ulkopuoliseen osaan siihen missä megneettikenttä aikaansaadaan (megneetin
kiinnityspisteeseen).
JV
Ilkka Karaila
"JV" <jorma....@suomi24.fi> wrote in message
news:Rkotd.409$%n1....@read3.inet.fi...
Jotenkin tuntuu siltä, että mekaniikan osaamisessasi olisi täsmennettävää...
Jukka Kohonen
>"Matti Jokinen" <m...@utu.fi> wrote in message news:sjzn0r2...@utu.fi...
>> tikentän välityksellä, joten sataprosenttiseen eristykseen ei päästä.
>
>Voisitko kertoa lisää tästä äänen johtamisesta magneettikentällä?
Tutustupa pikku harjoitustehtävänä Alexander Bellin keksintöön.
Saat havainto-opetusta äänen muuttamisesta sähkömagneettiseen muotoon
ja päinvastoin!
--
Jukka....@iki.fi
* Tuulee, silakalla kalisee luut.
JV
>
> Jotenkin tuntuu siltä, että mekaniikan osaamisessasi olisi
täsmennettävää...
>
Minusta taas näyttää mun tekstini olevan enemmän tajunnan virtaa - sekavaa
soperrusta. Sen sijaan epäilyttää että meidän premissit ei ole nyt
yhteneväiset.
Mun mekaniikan osaaminen on tosin vaan hyvää yleissivistystasoa, ja sekin
käyttämättömänä ruosteessa. Että saattaa tuossa ihan osaamattomuuttakin olla
matkassa.
Se mihin minä varsinaisesti yritin edellä vastata/ihmetellä oli tämä sinun
repliikin osasi:
> mutta ne levyt vaativat niin tukevat erottimet, tai tuon
> magneettikentän, jotka kykenevät kantamaan niiden levyjen yhteenpuristavan
> voiman
Yksinkertaistetaan tehtävää ja poistetaan koko maapallolta kaasukehä (ääni
ei kulje eikä ole ilmanpainetta). Käytetään pelkästään sisempää kuorta
(jonka sisällä ilmaa ja äänilähde) ja kellutetaan sitä irti maan pinnasta
magneetilla (joka on ankkuroitu maanpintaan). Ainoa värinä joka voidaan maan
pinnalla mitata on magneettikentän välityksellä tuleva.
Jos nyt rakennetaan ulkokuori tuohon päälle ja palautetaan maan kaasukehä,
niin miten tilanne muuttuu magneettikentän puolesta (tarviiko voimistaa tai
muuttaa muotoa)?
JV
Ilkka Karaila
"Jukka Kohonen" <koh...@cc.helsinki.fi> wrote in message
news:cp639j$acr$1...@oravannahka.helsinki.fi...
> "Ilkka Karaila" <ilkka....@pp.inet.fi> writes:
>>"Matti Jokinen" <m...@utu.fi> wrote in message
>>news:sjzn0r2...@utu.fi...
>>> Tällaisessa leijutuksessa ääni siirtyisi ainakin jossain määrin magneet-
>>> tikentän välityksellä, joten sataprosenttiseen eristykseen ei päästä.
>>
>>Voisitko kertoa lisää tästä äänen johtamisesta magneettikentällä?
>
> Tutustupa pikku harjoitustehtävänä Alexander Bellin keksintöön.
> Saat havainto-opetusta äänen muuttamisesta sähkömagneettiseen muotoon
> ja päinvastoin!
>
Eikös tuossa ollut kysymys äänen *johtamisesta magneettikentällä* eikä
*äänen muuttamisesta liikkuvan magneetin avulla sähkövirraksi*?
Kim Fallström
> Yksinkertaistetaan tehtävää ja poistetaan koko maapallolta kaasukehä (ääni
> ei kulje eikä ole ilmanpainetta). Käytetään pelkästään sisempää kuorta
> (jonka sisällä ilmaa ja äänilähde) ja kellutetaan sitä irti maan pinnasta
> magneetilla (joka on ankkuroitu maanpintaan). Ainoa värinä joka voidaan maan
> pinnalla mitata on magneettikentän välityksellä tuleva.
>
> Jos nyt rakennetaan ulkokuori tuohon päälle ja palautetaan maan kaasukehä,
> niin miten tilanne muuttuu magneettikentän puolesta (tarviiko voimistaa tai
> muuttaa muotoa)?
Ei mitenkään. Magneettikenttä tarvitaan gravitaation vuoksi, ilmanpaineesta
pitää huolen seinien jäykkyys. Saa olla aika jäykkää tavaraa...
Kim
Ilkka Karaila
Jos äänilähde on sisemmän kuoren alla, ja siellä on ilmaa, niin ääni
värisyttää sitä sisäkuorta riippumatta sen levitoinnista magneetikentällä.
Nyt tuon ulkokuoren ja sisäkuoren välissä oleva ilma saa herätteen tuosta
sisäkuoren värähtelystä (kovaääninen).
Vaikealta tuntuu, mutta tietty pieni tilavuus voidaan "äänieristää"
järjestämällä sinne yhtä kovaa mutta vastakkaisvaiheista ääntä kuin sinne
muuten johtuisi. Tämä on aktiivinen äänenvaimennus ja sitä sovelletaan
kännyköissä ja joissain kuulosuojaimissa.
Kai Kuparinen
> "Jukka Kohonen" <koh...@cc.helsinki.fi> wrote in message
> news:cp639j$acr$1...@oravannahka.helsinki.fi...
>
>>"Ilkka Karaila" <ilkka....@pp.inet.fi> writes:
>>
>>>"Matti Jokinen" <m...@utu.fi> wrote in message
>>>news:sjzn0r2...@utu.fi...
>>>
>>>>Tällaisessa leijutuksessa ääni siirtyisi ainakin jossain määrin magneet-
>>>>tikentän välityksellä, joten sataprosenttiseen eristykseen ei päästä.
>>>
>>>Voisitko kertoa lisää tästä äänen johtamisesta magneettikentällä?
>>
>>Tutustupa pikku harjoitustehtävänä Alexander Bellin keksintöön.
>>Saat havainto-opetusta äänen muuttamisesta sähkömagneettiseen muotoon
>>ja päinvastoin!
>>
>
>
> Eikös tuossa ollut kysymys äänen *johtamisesta magneettikentällä* eikä
> *äänen muuttamisesta liikkuvan magneetin avulla sähkövirraksi*?
>
Oli oli, kyllä se ääni moduloi sitä magneettikenttää, aivan kuten herra
Bellin keksinnössäkin. Sinulla ei nyt taida olla sähkömagnetiikan
perusteet aivan hallussa? :-)
Kai
Ilkka Karaila
"Kai Kuparinen" <kai.ku...@k.o.l.u.m.b.u.s.invalid> wrote in message
news:41b73786$0$29597$39db...@news.song.fi...
Jahah, millä mekanismilla ääni moduloi magneettikenttää?
Minun vanhakantainen näkemykseni menee seuraavasti: ääni aiheuttaa
äänenpaineella mikrofonin kalvon liikkeen välityksellä liikkeen käämin ja
magneetin välillä ja kun magneetin ja käämin kesken on liikettä, muuttuu
käämin lävistävän magneettivuon arvo ja käämiin syntyy jännite. Sen
jänniteen arvo ja aikakäyttäytyminen riippuvat sitten siitä, miten käämiä on
kuormitettu (käämi muuttuvassa magneettikentässä on sähkömotorinen voima
jolla on lähinnä induktiivinen sisäinen impedanssi ja vaihtelevassa määrin
resistiivinen ja kapasitiivinen kuorma). Vastaava juttu on sitten myös
pietsosähköisissä mikrofoneissa (sisäisen impedanssin induktanssi korvautuu
kapasitanssilla), mutta en nyt viitsi pistää sitä tänne.
Josko sinäkin tarkistaisit mallisi mikrofonista ja kovaäänisestä?
Kerratkaa lisäksi Newtonin malli voimasta ja vastavoimasta.
jyri Hakola
> värisyttää sitä sisäkuorta riippumatta sen levitoinnista magneetikentällä.
> Nyt tuon ulkokuoren ja sisäkuoren välissä oleva ilma saa herätteen tuosta
> sisäkuoren värähtelystä (kovaääninen).
Eikö tuon koko magneettikentän käyttämisen perimmäinen idea ollut
nimenomaan se että kuorien välissä olisi ääntä eristämässä tyhjiö ja
magneettikentällä tilat pidetään toisistaan erillään ilman mitään
varsinaista mekaanista kosketusta jonka lävitse ääni voisi kulkeutua
rakenteellisina värähtelyinä ?
Ilkka Karaila
"jyri Hakola" <jyri....@hotel.uniform.tango_dot_foxtrot.india.invalid>
wrote in message news:cp7kk0$l2b$2...@phys-news1.kolumbus.fi...
Niin kai, mutta magneettikenttä tuossa sovelluksessa on jousen kaltainen kun
siinä on vähintään yksi virrallinen käämi ja joko magnetoituva massa tai
toinen käämi. Virralliseen käämiin magneettikentässä vaikuttaa aina voima ja
loput tulee Newtonilta. Mikä tässä niin vaikeaa on?
Olli Toivanen
> Jahah, millä mekanismilla ääni moduloi magneettikenttää?
Ääni välittyy mekaanisesti magneetille saaden sen värähtelemään.
Seurauksena magneettikenttä alkaa värähdellä, ts. paikallaan
pysyvässä tarkastelupisteessä vuo muuttuu ajan funktiona.
Ilmiön tapahtuessa toiseen suuntaan muuttuva vuo aiheuttaa
mekaanista värähtelyä magneettiin ==> ilmiön tapahtuessa
molempiin suuntiin ääni johtuu magneettikentän välityksellä.
Ilkka Karaila
"Olli Toivanen" <kysy...@kerron.juu> wrote in message
news:41B75CCF...@kerron.juu...
Eikös siinä ääni mekaanisesti muuta magneettikentän paikkaa?
Itse magneettikenttä on vakio, vain sen lähteen paikka muuttuu
induktiojännitettä synnyttävän kelan suhteen.
Miten se eroaa normaalista vaihtovirtageneraattorista?
Joakim Majander
fyysikko ei enää pysy kärryillä tässä keskustelussa!
Onko Ilkka sitä mieltä, että ääni voi välittyä magneettikentän kautta
huoneesta ulos vai ei? Entä muut?
Omasta mielestäni se riippuu siitä mitä magneettikentällä tehdään.
Jos sillä kumotaan molempiin seiniin vaikuttava ilmanpaine
paikallisesti, ääni välittyy väkisin seinästä toiseen. Seinien välillä
on tällöin pakko olla jousien kaltainen kytkentä, joka pitää seinät
tietyllä etäisyydellä toisistaan. Liike muuttaa voimaa ja aiheuttaa
toiseen seinään vastaavan liikkeen. On mielestäni aivan sama tapahtuuko
voiman välitys ilman, jousen, tukipalasen vai magneettikentän kautta.
Vaimennus on erilainen, mutta ääntä pääsee läpi.
Jos seinien muodossapysyminen hoidetaankin riittävän jäykällä
rakenteella ja magneettikentän tehtävä on vain leijuttaa koko kopperoa
oikealla korkeudella ja oikealla etäisyydellä seinistä, kytkentä saattaa
puuttua. Nythän kytkentä voi olla vaikkapa vain kopperon lattiassa ja
sen alla olevan magneetin välillä. Tällöin seinien tai katon heiluminen
ei vaikuta lainkaan magneettikenttään, varsinkin, jos ne ovat jotain
sopivaa ainetta (lasia?). Ulko- ja sisäseinän välillä ei ole mitään
kytkentää. Lattian heiluminen voi jotain aiheuttaa...
Koska magneettikentän kautta menevä voima riippuu magneettikentästä ja
sijainnista, lienee mahdollista rakentaa magnetointivirran
ohjaisalgoritmi, joka suodattaa/vaimentaa voiman riippuvuutta äänen
aiheuttamasta heilumisesta. Täysin vakiona voimaa ei voi pitää, koska
tällöin seinien välinen etäisyys ei pysy vakiona.
Joakim
Kim Fallström
> Koska magneettikentän kautta menevä voima riippuu magneettikentästä ja
> sijainnista, lienee mahdollista rakentaa magnetointivirran
> ohjaisalgoritmi, joka suodattaa/vaimentaa voiman riippuvuutta äänen
> aiheuttamasta heilumisesta. Täysin vakiona voimaa ei voi pitää, koska
> tällöin seinien välinen etäisyys ei pysy vakiona.
Kuten sanoit vaimentaminen eli hyvä eristys on mahdollista, täydellinen
äänieristys ei. Mitä pienemmältä alueelta ääni lopulta pyrkii ulos sen
helpompaa äänieristys on.
Seinistään erotettu ja jousen (tässä tapauksessa magneettijousen)
varassa kelluva huone kuullostaa tutulta. Meillä oli aikanaan käytössä
tunnelointimikroskooppi, jonka tärinäeristyksenä oli kivilaatta,
silinterihattu ja kumiköysiä. Laite makasi laatan päällä, sen päälle
oli laitettu paksu vaimentava hattumainen kuori ja itse 10 kg kivilaatta
roikkui katosta "mustekala" - mallisilla löysillä kumiköysillä, joita
käytetään auton kattotelineissä... Eristys matalilla taajuuksilla oli
hyvä muttei täydellinen. Aktiivisysteemillä olisi kumiköyden kautta
tulevaa tärinää saanut tarvittaessa vaimennettua lisää.
Kim
jyri Hakola
> "jyri Hakola" <jyri....@hotel.uniform.tango_dot_foxtrot.india.invalid>
> wrote in message news:cp7kk0$l2b$2...@phys-news1.kolumbus.fi...
>
>>Ilkka Karaila wrote:
>>
>>
>>>värisyttää sitä sisäkuorta riippumatta sen levitoinnista
>>>magneetikentällä. Nyt tuon ulkokuoren ja sisäkuoren välissä oleva ilma
>>>saa herätteen tuosta sisäkuoren värähtelystä (kovaääninen).
>>
>>Eikö tuon koko magneettikentän käyttämisen perimmäinen idea ollut
>>nimenomaan se että kuorien välissä olisi ääntä eristämässä tyhjiö ja
>>magneettikentällä tilat pidetään toisistaan erillään ilman mitään
>>varsinaista mekaanista kosketusta jonka lävitse ääni voisi kulkeutua
>>rakenteellisina värähtelyinä ?
>
>
> Niin kai, mutta magneettikenttä tuossa sovelluksessa on jousen kaltainen kun
> siinä on vähintään yksi virrallinen käämi ja joko magnetoituva massa tai
> toinen käämi. Virralliseen käämiin magneettikentässä vaikuttaa aina voima ja
> loput tulee Newtonilta. Mikä tässä niin vaikeaa on?
Viittasin lähinnä kohtaan jossa tuossa viittasit ulkokuoren ja
sisäkuoren välissä olevaan ilmaan jota tyhjiössä ei liene.
Magneettikentän tukivoimien välittämään resonanssiin en tuossa puuttunut.
Ilkka Karaila
Tuo juontaa nimimerkin JV tekstistä. Minä joka tapauksessa vastasin
hänen hieman epämääräisesti esittämäänsä hypoteesiin kuorien välissä
olevasta ilmatilasta, jota hän ajatteli täydellisesti äänieristävänsä.
Katso sitä vielä aiempaa sanomaa.
--
IK
JV
> Tuo juontaa nimimerkin JV tekstistä. Minä joka tapauksessa vastasin
> hänen hieman epämääräisesti esittämäänsä hypoteesiin kuorien välissä
> olevasta ilmatilasta, jota hän ajatteli täydellisesti äänieristävänsä.
> Katso sitä vielä aiempaa sanomaa.
>
"kuorien välissä olevasta ilmatilasta" .. No voi pihkura:)))
Ehkes tarkoitat tätä kohtaa aiemmasta tekstistäni:
"Jos nyt rakennetaan ulkokuori tuohon päälle ja palautetaan maan kaasukehä,
niin miten tilanne muuttuu magneettikentän puolesta (tarviiko voimistaa tai
muuttaa muotoa)?"
JV
Ilkka Karaila
"Joakim Majander" <Joakim....@luukku.com> wrote in message
news:41B77184...@luukku.com...
> Voisitteko hieman kerrata, mitä yritätte sanoa? Tällainen tavallinen
> fyysikko ei enää pysy kärryillä tässä keskustelussa!
>
> Onko Ilkka sitä mieltä, että ääni voi välittyä magneettikentän kautta
> huoneesta ulos vai ei?
Kommentoin alunperin tuota sanontaa, että magneettikenttä välittäisi ääntä.
Sanonta oli mielestäni epämääräinen. Kyseessä oli silloin tyhjöllä
erottaminen, missä ilmanpaine kuormittaa tyhjöä ylläpitäviä kuiria. Jis
ajatellaan jotain rakennetta roikutettavan magneettikentällä, on se
epästabiili paitsi magneetti levitoimassa omassa kentässään sopivasti
muotoillun suprajohteen päällä. Tein tämän demon akateemikko Lounasmaalle
vuonna 1967.
Tuossa on jo yhdessä todettu tärkein näkökohta, että se magneettikenttä
noissa konstruktioissa on helposti epävakaa kannattaja ja toteutuksena ei
halvin.
--
Ilkka Karaila
DrTech
What we observe, may be true,
but the causes behind the observations
are not always obvious.
Ilkka Karaila
Kyllä. Voisitko täsmentää?
Periaatteessa nuo magneettilevitaatiohommat pitää ensin saada paperilla
stabiiliksi ja sitten viilata kokeellisesti. Magneettikentän muotoilu on
siinä avainosassa. Systeemin tulee halutussa tilassaan olla lokaalissa
energiaminimissä.
--
IK
Kai Kuparinen
> "Joakim Majander" <Joakim....@luukku.com> wrote in message
> news:41B77184...@luukku.com...
>
>>Voisitteko hieman kerrata, mitä yritätte sanoa? Tällainen tavallinen
>>fyysikko ei enää pysy kärryillä tässä keskustelussa!
>>
>>Onko Ilkka sitä mieltä, että ääni voi välittyä magneettikentän kautta
>>huoneesta ulos vai ei?
>
>
> Kommentoin alunperin tuota sanontaa, että magneettikenttä välittäisi ääntä.
> Sanonta oli mielestäni epämääräinen. Kyseessä oli silloin tyhjöllä
> erottaminen, missä ilmanpaine kuormittaa tyhjöä ylläpitäviä kuiria. Jis
> ajatellaan jotain rakennetta roikutettavan magneettikentällä, on se
> epästabiili paitsi magneetti levitoimassa omassa kentässään sopivasti
> muotoillun suprajohteen päällä. Tein tämän demon akateemikko Lounasmaalle
> vuonna 1967.
Siinä välttämättä mitään suprajohdetta tarvita. Kaupasta voi ostaa
lasten lelun joka toteuttaa stabiilin kellunnan magneetin päällä, katso
vaikka tuolta: http://www.levitron.com/.
Jokin voimanlähde pitämään yllä pyörimistä ja sit mökki siihen päälle.
No okei, voi olla aika kallis konstruktio, mutta noin periaatteessa.
Yhtä kallis mutta tehtävissä on tietenkin myös stabiloiva
säätöjärjestelmä. Perussysteemi saa olla vaikka kuinka epästabiili,
kyllä sen aina väkisin saa pidettyä paikoillaan.
Näissä jutuissa pitäs varmaan ensin päättää puhutaanko käytännön
ratkaisuista vaiko periaatteellisista asioista. Ettei meinaan tulis
väärinymmärryksiä. Mutta tämä on sfnet.tiede.fysiikka eikä
sfnet.keskustelu.rakentaminen, joten...
Kai
Juha-Pekka Kettunen
"Kai Kuparinen" <kai.ku...@k.o.l.u.m.b.u.s.invalid> wrote in message
ehkä meidän pitääkin siirtyä täältä jatkamaan sfnet.keskustelu.rakentaminen
seen, kunhan ensin olemme tuon fysiikan käsitelleet,,, että pääsemme kohta
rakentelemaan ...:). Hei, ja minulle sitten 50% voitosta, jos menee
kaupalliseksi, koska keksin ajatuksen ,).
JV
> JV wrote:
> > "Ilkka Karaila" <ilkka....@pp.inet.fi> wrote in message
> > news:%N2ud.587$iL3...@read3.inet.fi...
> >
> >
> >>Tuo juontaa nimimerkin JV tekstistä. Minä joka tapauksessa vastasin
> >>hänen hieman epämääräisesti esittämäänsä hypoteesiin kuorien välissä
> >>olevasta ilmatilasta, jota hän ajatteli täydellisesti äänieristävänsä.
> >>Katso sitä vielä aiempaa sanomaa.
> >>
> > "kuorien välissä olevasta ilmatilasta" .. No voi pihkura:)))
> >
> > Ehkes tarkoitat tätä kohtaa aiemmasta tekstistäni:
> >
> > "Jos nyt rakennetaan ulkokuori tuohon päälle ja palautetaan maan
kaasukehä,
> > niin miten tilanne muuttuu magneettikentän puolesta (tarviiko voimistaa
tai
> > muuttaa muotoa)?"
>
> Periaatteessa nuo magneettilevitaatiohommat pitää ensin saada paperilla
> stabiiliksi ja sitten viilata kokeellisesti. Magneettikentän muotoilu on
> siinä avainosassa. Systeemin tulee halutussa tilassaan olla lokaalissa
> energiaminimissä.
>
Kun maan kaasukehä palautetaan, ajattelin ulkokuoren olevan jo tiiviinä
estämässä tyhjön täyttymistä (kuoren ja sisäosan välissä) - pidin tuota
asintilaa jostain syystä triviaalina; Tyhjön käytöstä äänieristimenähän
tässä on ollut kysymys.
Itse magneettikentän geometriaan en halunut puuttua epäolennaisena. Oli tuo
sisäosaa kannattava tukijärjestelmä mikä tahansa (vaikka nyt
gravitaatiovoima), sen tulee tietysti estää sisäosaa koskettamasta
ulkokuorta ja säilyttää tyhjö sisäkuoren ympärillä eheänä. Jousi tai muu
mekaaninen kannatin rikkoo tyhjiön kohdaltaan (mutta johtaneeko ääniaaltoja
aina paremmin kuin magneettikenttä).
Siihen, onko magneettikenttä paras vaimentamaan ulkokuoreen tai ulkopuolelle
siirtyviä ääniaaltija, en ota kantaa.
Nyt sitten keskusteellaan siitä kuinka magneettikenttä johtaa
ääniaaltojako:))
JV
PS. Se mihin minä varsinaisesti yritin alunperin vastata/ihmetellä oli tämä
sinun
repliikin osasi (enkä ole vieläkään selvillä mitä tarkoitit):
Ilkka Karaila
Jokainen ripustus siirtää voimaa ja ääniaallot ovat paineen vaihteluja,
jotka aiheuttavat voimia pintoihin. Ota pätkä rautatankoa ja vie se
lähelle korvaasi ja pyydä toista henkilöä varovasti napauttamaan tangon
toista päätä vasaralla. Teräs on tiukka voiman siirtäjä. Magneettikenttä
voiman siirtäjänä ei ole yhtä tiukka, mutta kuitenkin saman kaltainen,
ajattele noita magneetilla levitoituja junia, junan massasta johtuvan
voiman eli junan painon ottaa vastaaan magneetin kiinnitys.
> PS. Se mihin minä varsinaisesti yritin alunperin vastata/ihmetellä oli tämä
> sinun
> repliikin osasi (enkä ole vieläkään selvillä mitä tarkoitit):
>
>
>>mutta ne levyt vaativat niin tukevat erottimet, tai tuon
>>magneettikentän, jotka kykenevät kantamaan niiden levyjen yhteenpuristavan
>>voiman
>
Ajattelin sen tyhjöeristeen seiniin kohdistuvia, ilmanpaineesta
johtuvia, kuormituksia. Sain jutustasi käsityksen, että yritär muodostaa
äänieristetyn, huoneen kokoisen, tilan termospullon kaltaiseen rakennelmaan.
--
IK
Ilkka Karaila
> Ilkka Karaila wrote:
>
>> "Joakim Majander" <Joakim....@luukku.com> wrote in message
>> news:41B77184...@luukku.com...
>>
>>> Voisitteko hieman kerrata, mitä yritätte sanoa? Tällainen tavallinen
>>> fyysikko ei enää pysy kärryillä tässä keskustelussa!
>>>
>>> Onko Ilkka sitä mieltä, että ääni voi välittyä magneettikentän kautta
>>> huoneesta ulos vai ei?
>>
>>
>>
>> Kommentoin alunperin tuota sanontaa, että magneettikenttä välittäisi
>> ääntä. Sanonta oli mielestäni epämääräinen. Kyseessä oli silloin
>> tyhjöllä erottaminen, missä ilmanpaine kuormittaa tyhjöä ylläpitäviä
>> kuiria. Jis ajatellaan jotain rakennetta roikutettavan
>> magneettikentällä, on se epästabiili paitsi magneetti levitoimassa
>> omassa kentässään sopivasti muotoillun suprajohteen päällä. Tein tämän
>> demon akateemikko Lounasmaalle vuonna 1967.
>
>
> Siinä välttämättä mitään suprajohdetta tarvita. Kaupasta voi ostaa
> lasten lelun joka toteuttaa stabiilin kellunnan magneetin päällä, katso
> vaikka tuolta: http://www.levitron.com/.
Vitsi oli siinä, että tuo suprajohde oli lyijyä. Lyijylevy oli muotoiltu
niin, että magneetin peilikuva oli kupin muotoinen. Se keikkui siellä
ihan kivasti.
Tuossa on ilmeisesti pari magneettia, joista toinen purkissa ja toinen
hyrrän yläosassa ja hyrrän painopiste on hyrrän magneetin alapuolella.
>
> Jokin voimanlähde pitämään yllä pyörimistä ja sit mökki siihen päälle.
> No okei, voi olla aika kallis konstruktio, mutta noin periaatteessa.
>
> Yhtä kallis mutta tehtävissä on tietenkin myös stabiloiva
> säätöjärjestelmä. Perussysteemi saa olla vaikka kuinka epästabiili,
> kyllä sen aina väkisin saa pidettyä paikoillaan.
>
> Näissä jutuissa pitäs varmaan ensin päättää puhutaanko käytännön
> ratkaisuista vaiko periaatteellisista asioista. Ettei meinaan tulis
> väärinymmärryksiä. Mutta tämä on sfnet.tiede.fysiikka eikä
> sfnet.keskustelu.rakentaminen, joten...
>
> Kai
Keskustelun avaus oli ilmeisesti epätäsmällinen... :(
--
IK
Juha-Pekka Kettunen
>
> Keskustelun avaus oli ilmeisesti epätäsmällinen... :(
no no ...
Ilkka Karaila
--
IK
Janne Koponen
> Kai Kuparinen wrote:
>>
>> Siinä välttämättä mitään suprajohdetta tarvita. Kaupasta voi ostaa
>> lasten lelun joka toteuttaa stabiilin kellunnan magneetin päällä, katso
>> vaikka tuolta: http://www.levitron.com/.
>
> Vitsi oli siinä, että tuo suprajohde oli lyijyä. Lyijylevy oli muotoiltu
> niin, että magneetin peilikuva oli kupin muotoinen. Se keikkui siellä
> ihan kivasti.
> Tuossa on ilmeisesti pari magneettia, joista toinen purkissa ja toinen
> hyrrän yläosassa ja hyrrän painopiste on hyrrän magneetin alapuolella.
Levitronin vitsi on siinä, että se hyrrä *pyöriessään* vastustaa
kääntymistään ympäri ja alustan muodostamassa magneettikentässä on kuoppa.
Tällöin hyrrä ei sivusuunnassa liiku pois eikä käänny vaaka-akseliensä
ympäri.
Hyrrä toimii siis kuten gyroskooppi, joka sekin on laitteena mukava.
Kumpikin on sellaisia, joilla saa lasten mielenkiinnon hetkeksi, mutta
joiden vaikutus aikuisiin on suoraan verrannollinen heidän
luonnontieteiden kiinnostukseensa. :)
Janne
--
Janne Koponen puh. 040-5599531
joy...@iki.fi http://www.iki.fi/joykop/
"What is the shortest mathematicians' joke?
Let epsilon be smaller than zero."
ype
> Ihan mielenkiinnosta (kun olen itse rumpali+muusikko): onko joku ohut
> materiaali joka eristäisi täysin äänen esim. kerrostalossa. Miksi ääni menee
> yleensäkään läpi vaikkapa suljetusta lasikopista? Tätä olen mietiskellyt
> aina silloin tällöin ...
>
> Onko siis olemassa jotain materiaalia, josta ääni ei menisi läpi ollenkaan
> (0 %)? Tälle voisi olla kova markkinarako, jos joku ohut halpa tällainen
> olisi (voisi tehdä studion kerrostaloon).
>
> Eikö olisi mahdollista rakentaa tälläistä äänieristysmateriaalia, kun
> tunnetaan äänen fysiikka (sehän tunnetaan). Miksi se on niin vaikeaa?
Koska olemme aika tyhmiä aika hyvä kuuloisia
aika kovassa paineessa aika korkeassa lämpötilassa
eläviä olioita.
ype
Kiehuvassa vesikattilassa on vakiopaine jos
lämpötila on vakio.
Eli siis tässäpä on jo 2 tapaa tehdä äänieristys.
Ilkka Karaila
> Ilkka Karaila <ilkka....@pp.inet.fi> wrote:
>
>>Kai Kuparinen wrote:
>>
>>>Siinä välttämättä mitään suprajohdetta tarvita. Kaupasta voi ostaa
>>>lasten lelun joka toteuttaa stabiilin kellunnan magneetin päällä, katso
>>>vaikka tuolta: http://www.levitron.com/.
>>
>>Vitsi oli siinä, että tuo suprajohde oli lyijyä. Lyijylevy oli muotoiltu
>>niin, että magneetin peilikuva oli kupin muotoinen. Se keikkui siellä
>>ihan kivasti.
>>Tuossa on ilmeisesti pari magneettia, joista toinen purkissa ja toinen
>>hyrrän yläosassa ja hyrrän painopiste on hyrrän magneetin alapuolella.
>
>
> Levitronin vitsi on siinä, että se hyrrä *pyöriessään* vastustaa
> kääntymistään ympäri ja alustan muodostamassa magneettikentässä on kuoppa.
> Tällöin hyrrä ei sivusuunnassa liiku pois eikä käänny vaaka-akseliensä
> ympäri.
>
> Hyrrä toimii siis kuten gyroskooppi, joka sekin on laitteena mukava.
> Kumpikin on sellaisia, joilla saa lasten mielenkiinnon hetkeksi, mutta
> joiden vaikutus aikuisiin on suoraan verrannollinen heidän
> luonnontieteiden kiinnostukseensa. :)
>
> Janne
>
--
IK
Ilkka Karaila
--
IK
Janne Koponen
Ilkka Karaila <ilkka....@pp.inet.fi> wrote:
> Homman jippo on kummassakin tapauksessa magneettikentän muotoilu.
Tai siis molemmissa sekä levitronissa että magneettikentässä on vielä omat
erikoisjipponsa.
Levitronissa se, ettei pyörivä magneetti pyörähdä ylösalaisin (sehän ei
tue itseään pyörähtämisen suhteen mihinkään) ja että subrajohde kokee
magneettikentän "paineen" toisin kuin normaalit materiaalit.
Mutta me molemmat taidamme olla omalla tavallamme oikeassa ja koemme vain
eri asian merkillisenä näissä ilmiöissä.
Marko Tuominen
> Jo tuossa mainittiinkin tyhjiö toimivana, mutta hankalana sekä
> käänteinen ääni joka sekin on ongelmallinen. Eri lähteissä tuota
> käänteistä ääntä on sanottu white noise tai black noise -nimisiksi.
> Jossain vaiheessa jenkit kokeilivat tuota helikopterissa ja saivat
> melutasoa alemmas. Systeemiä on jollain tasolla puuhailtu jo monia
> vuosia (olikohan jo 80-luvulla ensimmäisiä yritelmiä). Vaatii tietysti
> paljon kaiuttimia ja nopeaa elektroniikkaa, ja silloinkaan iskuääniin
> lienee hankala (mahdoton) päästä kiinni. Tietysti jospa saataisiin
> otettua signaali ennenkuin se tulee sisätilan kaiuttimista niin hommahan
> saattaisi jopa toimia. Tosin kaikki heijastumat jne. pitäisi ottaa
> huomioon. Jos tila on pieni, niin käänteinen ääni vaimentaa matalien
> taajuuksien toistoa sisälläkin.
Myöhässä, mutta kuitenki. Tuota kutsutaan myös aktiiviseksi
meluntorjunnaksi. Tuli tuota tutkittua aikoinaan ollessani TKK:lla
hommissa. Tutkittiin nimeomaan aktiivista järjestelmää iskuäänille
(ammunta). Homma on hankalaa, mutta ei täysin mahdotonta. Nopeus on
valttia, joten sovellukset olivat analogisia. Bittejä ei tähän hommaan
parane nykyisillä tidonkäsittelynopeuksilla sotkea; mikäli ääntä käyt
digitaalisesti muokkaamaan, olet vastaäänen tuottaessasi auttamatta
myöhässä. Homma tyssäsi lopulta rahoituksen puutteeseen, mutta
positiivisia tuloksia kuitenkin saavutettiin. Järjestelmästä tulee
nykyisellä hintatasolla käytännössä passiivisia mentelmiä huomattavasti
kalliimpi, joten käytännön sovellukset iskuäänipuolella eivät ole
ainkaan ihan lähitulevaisuutta. Muuten aktiivista meluntorjuntaa
tutkitaan Euroopassakin miljoonilla euroilla. Mm metrojen ja hlö-autojen
sisämelu.
T: Marko