Veikkaan syyksi sitä, että se on päässäsi.
Auvo
> Miksi naula painaa USA.ssa noin puoli kiloa ,vaikka
> Suomessa se painaa 10g-50g ?
Koska ko. yksikön oikeampi nimitys olisi pauna eikä naula?
Posted Via Usenet.com Premium Usenet Newsgroup Services
----------------------------------------------------------
** SPEED ** RETENTION ** COMPLETION ** ANONYMITY **
----------------------------------------------------------
http://www.usenet.com
Mutta miksi se sitten on naula ?
http://users.utu.fi/pertkoiv/
Esimerkiksi siksi että 'kuusi' voi olla sekä '6' että vaikkapa Picea
abies?
Kuten wikipedia tällä kertaa ihan oikein toteaa, pauna on alunperin
väännös sanasta "pound". Sitä vastaava vanha suomalainen yksikkö oli
"naula", joki tosin oli hieman nykyistä nk. avoirdupois-standardinaulaa
kevyempi. Käytännössä sanat ovat nykyisin synonyymejä, joskin oikea
käyttötapa on myös asiayhteysperustainen. Esimerkiksi puhuttaessa
vanhoista tykistöaseista, jotka nimettiin standariammuksen massan mukaan
(tämä järjestelmä oli Britanniassa osittain käytössä vielä 2.
maailmansodan aikoihin), on sanan "pauna" käyttö ehdottomasti
anakronistinen ja siksi virheellinen.
Tero P. Mustalahti
Tämä oli minulta vain sellainen letkeä, rentouttavan intuitiivinen hyppy
pimeään. Nimityksen todellista syytä ja historiikkia olen yhtä laiska
selvittämään kuin Sinäkin. Minulle riittää kun ymmärrän että amerikkalaisten
joulukakkujen lb (minulle "pauna" vaikka Tero P. Mustalahti ampuisi tätä
kärpästä millä tykillä tahansa) vastaa noin puolta kiloa, joita minulla
tosin kieltämättä on jo muutenkin liikaa.
Ei siellä amerikassa kaikki niin isoa ole, ne ovat vain valinneet yksiköt
niin että saavat kaiken kuulostamaan isommalta - tai ainakin
käsittämättömältä, niin että juorooppalaiset heittävät pyyhkeen kehään ja
jäävät käsitykseen että kyllä jenkeissä kaikki on niin kauheen mahtavaa. Ne
nyt mitään mahtavia ole sellaiset muutaman paunan joulukakut! Jos niissä ei
olisi niitä pähkinöitä niin niitähän vetelisi kitaansa melkein kahta
rinnakkain!
Äkkiä äkkiä, Vaasan näkkiä! Leiviskä, senttaali, tonni, mikä pistetään, sano
äkkiä?!?! ÄKKIÄ!
> Tämä oli minulta vain sellainen letkeä, rentouttavan intuitiivinen hyppy
> pimeään. Nimityksen todellista syytä ja historiikkia olen yhtä laiska
> selvittämään kuin Sinäkin. Minulle riittää kun ymmärrän että amerikkalaisten
> joulukakkujen lb (minulle "pauna" vaikka Tero P. Mustalahti ampuisi tätä
> kärpästä millä tykillä tahansa) vastaa noin puolta kiloa, joita minulla
> tosin kieltämättä on jo muutenkin liikaa.
Toki tuossa asiayhteydessä paunakin kelpaa... Isompia summia
laskeskellessa kannattaa kuitenkin muistaa, että se on noin 454 grammaa.
Eli siis jos amerikkalainen mieshenkilö kertoo painavansa 200 paunaa,
niin hän ei välttämättä ole ylipainoinen, vaikka ei olisikaan
kaksimetrinen tai muuten erityisen lihaksikas. Vastaavasti jos
amerikkalainen naishenkilö painaa vain 100 paunaa, niin hän on lähes
varmasti alipainoinen tai muuten hyvin pienikokoinen.
Tero P. Mustalahti
> Kuten wikipedia tällä kertaa ihan oikein toteaa, pauna on alunperin
> väännös sanasta "pound". Sitä vastaava vanha suomalainen yksikkö oli
> "naula", joki tosin oli hieman nykyistä nk. avoirdupois-standardinaulaa
> kevyempi.
Wikipediassa ei kuitenkaa selitetty miksi painoyksikön nimi on
"naula".
Eihän voi olla olemassa mitään naulaa, joka painaa melkein puoli
kiloa.
Naulat painavat aina alle 50 grammaa, sitä isommat ovatkin jo
pultteja.
Olisi hauska nähdä millaisella vasaralla hakataan puolenkilon nauloja
puuseinään. Siis mikä on ollut se 425g esine, jota on joskus ammoin
kutsuttu naulaksi?
--
Baggie
> Olisi hauska nähdä millaisella vasaralla hakataan puolenkilon nauloja
> puuseinään. Siis mikä on ollut se 425g esine, jota on joskus ammoin
> kutsuttu naulaksi?
Selitystä ei löydy netistä eikä tietosanakirjastakaan, suurimpia
nauloja ovat ratakiskonaulat ja kolmiomittaustorneissa
käytetyt 12-tuumaiset. Täytyypä käydä kirjastosta etsimässä
Suomalainen mittasanakirja (Turun maakuntamuseo 2005),
kun asia jäi minuakin rassaamaan.
t. Seppo
--
"Nenän suurin pituus on 11 tuumaa, muuten se olisi jalka" -trad.
Oma veikkaukseni on se, että naulan nimi tulee vähän samasta kuin
solmunkin, eli puntarissa oli yksi naula siinä kohti, missä
punnittavan tavaran paino oli yksi naula, kaksi naulaa siinä, missä
paino oli kaksi naulaa jne. Olen nähnytkin tällaisen vanhan puntarin,
jonka varressa niitä nauloja oli. Vastapaino-osassa oli vielä kruunun
leimoja todistamassa, että vehje oli joskus kalibroitukin.
> Naulat painavat aina alle 50 grammaa, sitä isommat ovatkin jo
> pultteja.
> Olisi hauska nähdä millaisella vasaralla hakataan puolenkilon nauloja
> puuseinään. Siis mikä on ollut se 425g esine, jota on joskus ammoin
> kutsuttu naulaksi?
Todennäköisesti ei mikään, kuten missään ei ole sitä solmuakaan, joka
kulkisi solmun nopeudella.
Samuli Saarelma
*Nythän mä vasta hokasinkin, että mistä aikakaudesta tämä keptikko
"kvanttifaktansa" kepittää! Just joo, tää oli hyvä hahmotus aiheeseen kyllä.
> Posted Via Usenet.com Premium Usenet Newsgroup Services
> ----------------------------------------------------------
> ** SPEED ** RETENTION ** COMPLETION ** ANONYMITY **
> ----------------------------------------------------------
> http://www.usenet.com
_N_eo
> Oma veikkaukseni on se, että naulan nimi tulee vähän samasta kuin
> solmunkin, eli puntarissa oli yksi naula siinä kohti, missä
> punnittavan tavaran paino oli yksi naula, kaksi naulaa siinä, missä
> paino oli kaksi naulaa jne. Olen nähnytkin tällaisen vanhan puntarin,
> jonka varressa niitä nauloja oli. Vastapaino-osassa oli vielä kruunun
> leimoja todistamassa, että vehje oli joskus kalibroitukin.
Suomalaisessa mittasanakirjassa (Grönros, Kostet ym.)
sanotaan lyhyesti että naulan nimitys johtuu punnitsemiseen
käytetystä kaksikuppisesta vaa'asta, siitä johtuu ainakin
ruotsin sana skålpund. Puntaria ei mainita mutta en ihmettelisi
jos suomen sana johtuisi puntarin rakenteesta. Mittayksikkö
on peräisin 1600-luvun alusta.
Edes Veijo Meri ei selitä tuota asiaa kirjassaan Sanojen synty
vaikka selittääkin kaikenlaista muuta, vastuu on joskus
lukijan puolella :)
--
> > Äkkiä äkkiä, Vaasan näkkiä! Leiviskä, senttaali, tonni,
> > mikä pistetään, sano äkkiä?!?! ÄKKIÄ!
>
> *Nythän mä vasta hokasinkin, että mistä aikakaudesta tämä
> keptikko "kvanttifaktansa" kepittää! Just joo, tää oli hyvä
> hahmotus aiheeseen kyllä.
Arto Lauri Lapijoelta voisi hiukan skarpata jos hänellä lipsuvat vanhat
painon yksiköt ja kvanttifysiikka samaan aivolokerooon. "Kvanttifaktoja"
lienee Vaasan Näkistäkin aika vaikea irroitella, se kun painottuu enempi
tuonne elintarvikepuolelle, eli näkkileivän mainoslauseesta siinä on
kysymys.