Matkan laskeminen kiihtyvyyden ja ajan perusteella?
new...@googlemail.com
kiihtyvyysanturia voi käyttää matkan mittaamiseen. Anturi antaa tietoa
kiihtyvyydestä kaikkiin kolmeen suuntaan (x,y,z) välillä -1G..+1G 20
millisekunnin välein. Pähkäilin onnettomalla fysiikanosaamisellani
että kaava olisi s=(1/2)at^2. Otetaan siis kiihtyvyys 20 ms välein,
lasketaan kuljettu matka ja lasketaan sitten nämä kaikki osamatkat
yhteen. Periaatteessa pitäisi pystyä siis laskemaan kännykän sijainti
suhteessa alkuperäiseen sijaintiin, kiihtyvyysanturin rajallisissa
puitteissa tietenkin. Tällä hetkellä ohjelmani ei kuitenkaan tulosta
mitään järkevää, eli onko kaavani väärä vai mahdollisesti bugi
ohjelmassani?
Arto Huttunen
<new...@googlemail.com> wrote in message
news:1194964971....@o3g2000hsb.googlegroups.com...
// alkuarvot
s = 0.0 // matka
v = 0.0 // nopeus
d = 0.020 // aikäväli
// aikavälisilmukka
read a // kiihtyvyys
W = v + a * d / 2 // keskinopeus aikavälillä
s = s + W * d // eteneminen aikavälillä
v = v + a * d // nopeus aikavälin jälkeen
// palaa silmukan alkuun
// Tämän pitäisi antaa sama tulos kuin s = a * t**2 /2,
// jos kiihtyvyys on kaiken aikaa vakio.
Sama kaikille kolmelle koordinaatille.
t AH
Otto J. Makela
> Ongelman taustalla on tutkia kuinka tarkasti kännykän
> kiihtyvyysanturia voi käyttää matkan mittaamiseen. Anturi antaa
> tietoa kiihtyvyydestä kaikkiin kolmeen suuntaan (x,y,z) välillä
> -1G..+1G 20 millisekunnin välein.
Kuvaillulla kiihtyvyysanturilla ei taida planeetta Maan pinnalla
tehdä kovin paljoa, koska normaalistihan täällä on jatkuvasti +1G
perinteisesti z-suunnaksi kutsutussa eli korkeussuunnassa, ja liike
muihin suuntiin kuin -z nostaa kiihtyvyyden summavektorin yli +1G.
Arvatenkin mittari oikeasti antaa isompiakin lukuja kuin +1G?
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 42 7655772, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
new...@googlemail.com
> Kuvaillulla kiihtyvyysanturilla ei taida planeetta Maan pinnalla
> tehdä kovin paljoa, koska normaalistihan täällä on jatkuvasti +1G
> perinteisesti z-suunnaksi kutsutussa eli korkeussuunnassa, ja liike
> muihin suuntiin kuin -z nostaa kiihtyvyyden summavektorin yli +1G.
>
> Arvatenkin mittari oikeasti antaa isompiakin lukuja kuin +1G?
Tosiaan, Nokian dokumentaation mukaan (jokaiseen kolmeen suuntaan
erikseen)
* - 1G acceleration is equal to 64
* - 0G acceleration is equal to 0
* - (-1G) acceleration is equal to (-63)
mutta lukuarvo on 32-bittinen etumerkillinen luku, eikä missään ole
mainittu maksimiarvoja. Eli arvoalueen luulisi olevan isompi kuin -1G..
+1G, ja kokeilujen perusteella se onkin. Maksimiarvon löytämiseksi
puhelinta joutunee ravistamaan oikein kunnolla ;-)
Kiitokset Artolle kaavoista. Näin insinöörin kannalta tuollainen
kiihtyvyysanturi kännykässä (Nokia N95, N93i) on kyllä erinomaisen
mielenkiintoinen lelu.
Aki Karppinen
> new...@googlemail.com wrote:
>
>> Ongelman taustalla on tutkia kuinka tarkasti kännykän
>> kiihtyvyysanturia voi käyttää matkan mittaamiseen. Anturi antaa
>> tietoa kiihtyvyydestä kaikkiin kolmeen suuntaan (x,y,z) välillä
>> -1G..+1G 20 millisekunnin välein.
>
> Kuvaillulla kiihtyvyysanturilla ei taida planeetta Maan pinnalla
> tehdä kovin paljoa, koska normaalistihan täällä on jatkuvasti +1G
> perinteisesti z-suunnaksi kutsutussa eli korkeussuunnassa, ja liike
> muihin suuntiin kuin -z nostaa kiihtyvyyden summavektorin yli +1G.
>
> Arvatenkin mittari oikeasti antaa isompiakin lukuja kuin +1G?
Joo ja juuri tuo putouskiihtyvyyshän on se, mikä pitää kappaleet niin
tukevasti paikoillaan, kun kitkaa, liike/lepo - lasketaan.
Mutta mitä tapahtuisikaan, jos maapallo ei kiertäisi aurinkoa, jaa kuukin
säilyisi samassa kohden?
Tapahtuisiko kitkan vähenemistä?
Ja jos ei edes itsensä ympäri kiertäisi?
--
*#%& AGISON
@dnainternet.net NeO,
"Aki Karppinen" <aki.ka...@tut.fi> kirjoitti viestissä
news:sfnet.tiede.fysiikka!1195060...@sfnet.fi...
> Näin kirjoitti Otto J. Makela Usenetin ryhmään sfnet.tiede.fysiikka:
> > new...@googlemail.com wrote:
> > Arvatenkin mittari oikeasti antaa isompiakin lukuja kuin +1G?
>
> Joo ja juuri tuo putouskiihtyvyyshän on se, mikä pitää kappaleet niin
> tukevasti paikoillaan, kun kitkaa, liike/lepo - lasketaan.
>
> Mutta mitä tapahtuisikaan, jos maapallo ei kiertäisi aurinkoa, jaa kuukin
> säilyisi samassa kohden?
*Idea tässä on selkeä ja looginen. Newtonin avaruusmallin perusidea on, että
kaikkeus on käyvä moottori, joka hetki hetkeltä menettää energiaansa. Tästä
lähdetään, että esim. kuu menettää pyörimisenergiaansa niin, että loitonee
38mm/v maasta. Tässä tulee muuten yksi jännä yksityiskohta suhteutettuna
Karppisen visioon. Eli jos annamme kuun vaan menettää nykytyyliin
energiaansas se taatusti sinkoutuu meistä avaruuteen ja maa jää menetettyään
balanssihyrränsä epävakaasti vaappumaan suhteessa aurinkoon, tämä oli siis
vaihtoehto A.
*Mutta kas kummaa jos kuu pysäytettäisin nykyasemiin, niin arvaatteko miten
käy? Tuntuisi loogiselta, että edelläkerrotusti, mutta kuu sinkoaa
huissunheti ulos. Mutta kuten aina näissä totuus on vallan toinen. Tässä
nykysuuntauksessa nimittäin kuuhun j ä ä varsin merkittävä
eteenpäinliikumisnopeus, joka takaa poistuman lopulta. Mutta tässä
Karppisen mallinnuksessa tämä keskeinen eteenpäinmenopotentiaalienergia
poistetaan! Tällä on tramaattisen muutosheijasteen käänteisefekti. Eli
suomeksi sanottuna paikalleen pysähtynyt kuu voi vielä käyttäytyä kahdella
tavalla. Jos sen etäisyys olisi riitttävän kaukana ja kuu lukkiutuisi
pyörimään maan pyörintänopeudella muutosta mihinkään suuntaan ei juuuri
tapahtuisi pitkin aikoihin. Kuu olisi tilanteessa maasta katsoen ikäänkuin
liimattu taivaalle. Tämä on visio B.
*On olemassa vielä kolmas Karppisen vision mallinnus. Kuu pysäytettäisiin
omille sijoilleen maapallon kanssa, eli kaikki liike lakkaisi. Tästä
asetelmasta maan ja kuun G vetovoimat ajaisi ne törmäyskurssiin. Kuu
putoaisi yksinkertaisesti maahan "BUM!" Sitten koko revohka romahtaisi
lopuksi aurinkoon jne.. Malli C.
*Tottakai on vielä mahdollisuuksia sbekuloida esim. vain kuun kierron
pysäyttämisellä, jolloin maapallon pyörintä alkaisi laantumaan ja siirtämään
liike-energiaansa kuuhun ja kavalkadi joko päätyisi vaikka kuun
naulautumisella maasta katsoen taas. Tai alkutilasta riippuen putoaisi
pyörien liian hitaana maahan.
> Tapahtuisiko kitkan vähenemistä?
> Ja jos ei edes itsensä ympäri kiertäisi?
>
> --
> *#%& AGISON
-NEO
Jas...@gmail.com
Tein softan N95:een joka piirtää ruudulle viivaa kiihtyvyyden mukaan
jokaisesta kolmesta akselista.
Ja vaikuttaisi siltä että maksiarvo N95:ssä kiihtyvyydelle on 128 = 2G
ja minimi -128 = -2G, jos dokumentti pitää paikkansa.
Loppujen lopuksi maksiarvoihin pääsee aika pienellä ravistuksella.
Ongelmana tuon matkan laskemisessa mielestäni on se että nuo
kiihtyvyystiedot saa anturilta
aina silloin kuin anturia huvittaa =). Eli väliaika kahden anturidatan
päivityksen välillä riippuu
siitä kuin paljon anturidataa käsittelee kun sen saa, ja luullakseni
myös prosesseritehosta, jne... aina taivaankappaleiden asentoon.
(Tuossa on paljon Symbian juttuja joita ei kannata tässä selittää)
Mutta ilmeisesti jos laskee kahden datapäivityksen välissä olevan ajan
ja käyttää sitä nopeuden ja matkan laskentaan
niin voisi päästä jonkunlaisiin arvoihin.