Raketti avaruudessa
Tuomo A Turunen
Kuvitellaan 'avaruusraketti', jolla on rakettimoottori. Raketti on
paikallaan avaruudessa niin kaukana planeetoista, että gravitaatio ei
vaikuta. Nyt jos raketti 'kaasuttaa' rakettimoottorillaan koko ajan
saman suuntaan, kuinka saadaan laskettua raketin nopeus jollakin ajan
hetkellä t ? (Moottorin teho ja raketin massa voidaan olettaa
tiedetyksi)
Jatko kysymys :
Kuinka lasku muuttuu, jos siihen lisätään ilmanvastus tai vastaava.
--
T: Tuomo Turunen
Tobias Halfar
> Kuvitellaan 'avaruusraketti', jolla on rakettimoottori. Raketti on
> paikallaan avaruudessa niin kaukana planeetoista, että gravitaatio ei
> vaikuta. Nyt jos raketti 'kaasuttaa' rakettimoottorillaan koko ajan
> saman suuntaan, kuinka saadaan laskettua raketin nopeus jollakin ajan
> hetkellä t ? (Moottorin teho ja raketin massa voidaan olettaa
> tiedetyksi)
Ei tuo nyt niin hankalalta vaikuta.
Kun tietedään raketin massa ja moottorin teho pitäisikin kohtalaisen
helposti laskea paljonko tietyllä hetkellä on lisätty kineettistä
energiaa vanhalla tutulla kaavalla:
(1) E = ½mv^2
Oikeastaan olisi vieläkin helpompaa kun tiedettäisiin raketinpolttoaineen
virtausnopeus raketin suuttimista voitaisiinkin liikemäärän säilymislain
mukaan.
Eli jotenkuten:
(2) v2 = (v1*m1) / m2
Jossa v1 on ulosvirtaavan palamistuotteiden nopeus sekä m1 on taas niiden
massa tähän
asti.
m2 olisi raketin massa.
Eiköhän se jotenkin noin menisi.
Korjatkaa jos olen väärässä,en ole oikein "terässä" kovan kuumeen takia,
tosiaankin,henkemme ruumimme vankeina on,aina ja ikuisesti.
Olkoot.
>
> Jatko kysymys :
> Kuinka lasku muuttuu, jos siihen lisätään ilmanvastus tai vastaava.
No ei tuonkaan luulisi nyt niin vaikea olevan.
Lasketaan paljonko se ilmanvastus on tehnyt oikein työtä siihen hetkeen
asti jossa tuota
nopeutta tarkastellaan.
Saadan sen raketin nopeus liike-määrän säilymisen mukaan ja sitten siitä
vain
sillä (1) yhtälöllä miinustetaan tämän kitkan aiheuttama hidastuma.
Joh,annetakoot tämäkin inkursio taas anteeksi.
BTW.Onko kellään kokemusta reaalista,se on edessä ja vain fysiikkaa aion
kirjoittaa.
Naurettavan helpoilta ainakin ovat näyttäneet viime vuosien fysiikan
tehtävät.
--
<Tobias Halfar>
<E-mail:fo...@sci.fi>
--I don't care if there's a heaven or hell
--When I die,I just want my body to fade away
--It's a prison anyway...
Malkus Lindroos
> Ei tuo nyt niin hankalalta vaikuta.
> Kun tietedään raketin massa ja moottorin teho pitäisikin kohtalaisen
> helposti laskea paljonko tietyllä hetkellä on lisätty kineettistä
> energiaa vanhalla tutulla kaavalla:
>
> (1) E = ½mv^2
Nope. Rakettimoottori kiihdyttää rakettia lähes vakiolla kiihtyvyydellä.
Kiihtyvyys kasvaa tosin ajan funktiona.
--
Malkus Lindroos
Malkus Lindroos
> Ongelmani on seuraavan lainen:
> Kuvitellaan 'avaruusraketti', jolla on rakettimoottori. Raketti on
> paikallaan avaruudessa niin kaukana planeetoista, että gravitaatio ei
> vaikuta. Nyt jos raketti 'kaasuttaa' rakettimoottorillaan koko ajan
> saman suuntaan, kuinka saadaan laskettua raketin nopeus jollakin ajan
> hetkellä t ? (Moottorin teho ja raketin massa voidaan olettaa
> tiedetyksi)
Moottorin teho? Siis kuinka suuren työntövoiman se rakettiin aiheuttaa?
Silloin saat raketin nopeuden ajanhetkellä t kaavasta
v(t)=int(0,t) a(t) dt
Eli integroit nollasta ajanhetkeen t kiihtyvyyden yli. Kiihtyvyys on
ajan funtio, sen osaat varmaankin laskea.
--
Malkus Lindroos
Antti Peltonen
Tobias Halfar kirjoitti viestissä <365D5223...@sci.fi>...
>BTW.Onko kellään kokemusta reaalista,se on edessä ja vain fysiikkaa aion
>kirjoittaa.
>Naurettavan helpoilta ainakin ovat näyttäneet viime vuosien fysiikan
>tehtävät.
Itsekin aikoinani aioin vastata pelkkään fysiikkaan... Onnekseni tuli
kuitenkin lukaistua myös historian kirjat. Sattui näet niin että ainoastaan
yksi (1) laajan fysiikan kysymyksistä oli sellainen johon tiesin osaavani
vastata 100%:sti oikein. Eivät ne muutkaan mitenkään vaikeilta näyttäneet,
mutta koetilanteessa vaan voi tulla sellaisia kummallisia katkoksia, joita
ei pysty edes MAOLilla paikkaamaan :). (Magneettikentän napaisuus
esimerkiksi =) ) Olin siis varsin iloinen, etten jättänyt kaikkea yhden
kortin varaan.
En siis alkanutkaan tuskanhiki otsanahalla kihelmöiden kaivelemaan
muistilokeroiden syvyyksistä kummasti kadonneita tiedonsirpaleita, vaan
siirryin sujuvasti kertomaan Natsipuolueen toiminnasta ennen toista
maailmansotaa...
Suosittelisin ainakin yhteen muuhunkin reaaliaineeseen perehtymiseen. Ihan
varmuuden vuoksi, sillä eihän sitä koskaan tiedä.
-ATP (ällähän siitä sitten tuli. Krhm. :) )
Jari
> Oikeastaan olisi vieläkin helpompaa kun tiedettäisiin raketinpolttoaineen
> virtausnopeus raketin suuttimista voitaisiinkin liikemäärän säilymislain
> mukaan.
> Eli jotenkuten:
>
> (2) v2 = (v1*m1) / m2
>
> Jossa v1 on ulosvirtaavan palamistuotteiden nopeus sekä m1 on taas niiden
> massa tähän
> asti.
> m2 olisi raketin massa.
> Eiköhän se jotenkin noin menisi.
No Rakettitekniikan perusteet-kirja antaa seuraavan kaavan nopeudelle jos
tiedetaan
pakokaasujen virtausnopeus: (painottomassa ja vastuksettomassa tilassa)
v =ve * log(ma/ml)
missa:
v = raketin loppunopeus
ve = pakokaasujen virtausnopeus
ma = raketin massa alussa
ml = raketin massa lopussa
-Jari-
Tobias Halfar
Niin,joo...
Unohdin kokonaan sen että raketin massa pienenee koko ajan kun sieltä virtaa
ulos polttoainetta.
Noh,kai se sitten jotenkin noin menee.
Itse en ole perehtynyt kunnolla logarytmeihin,itseasiassa ne ovat niitä harvoja
"hankalia" asioita missä olen tähän astisessa lukiomatematiikassa törmännyt.
Kuitenkin,ei voisi kukaan selittää mistä trigonometriset funktiot oikein
tulevat.
Siis mikä lasku itseasiassa on vaikkapa sin.
Tarkoitan lähinnä että miten esim. laskin laskee sen,oletan että nuo funktiot
on jotenkin johdettu pythagoraan lauseesta,meidän matematiikan opettaja ei
oikein osannut asiaa valaista,ei kai itsekään tienyt.
Otto J. Makela
> Kuitenkin, ei voisi kukaan selittää mistä trigonometriset funktiot
> oikein tulevat. Siis mikä lasku itseasiassa on vaikkapa sin.
> Tarkoitan lähinnä että miten esim. laskin laskee sen, oletan että nuo
> funktiot on jotenkin johdettu pythagoraan lauseesta, meidän matematiikan
> opettaja ei oikein osannut asiaa valaista, ei kai itsekään tienyt.
Taskulaskimissa ja muissa numeerisissa vempaimissa tuo tehdään yleensä
sopivalla riittävän tarkalla polynominpalasella, jota sitten toistetaan
ja peilataan sinin jaksollisuuden mukaan. Nykyisissä PC:issä käytetään
valmiita matematiikkaprosessorin piille toteutettuja trig-kutsuja :-)
Followup-to: sfnet.tiede.matematiikka,sfnet.atk.ohjelmointi
Tässä esimerkiksi yksi numeerinen tapa tehdä sin polynomeilla:
--
/* 1.1 07-08-85 (sin.c)
************************************************************************
* Robert C. Tausworthe *
* Jet Propulsion Laboratory *
* Pasadena, CA 91009 1985 *
************************************************************************
* Programmmed using the algorithms given in:
*
* Coty, William J., Jr., and Waite, William, SOFTWARE MANUAL FOR
* THE ELEMENTARY FUNCTIONS, Prentice-Hall Series in Computational
* Mathematics, Prentice-Hall, Inc., Inglewood Cliffs, NJ, 1980,
* pp. 125-149.
*
*----------------------------------------------------------------------*/
#include "defs.h"
#include "stdtyp.h"
#include "errno.h"
#include "mathtyp.h"
#include "mathcons.h"
/*----------------------------------------------------------------------*/
#define R0 1.0
#define R1 0.16666666666666665052e+00
#define R2 0.83333333333331650314e-02
#define R3 0.19841269841201840457e-03
#define R4 0.27557319210152756119e-05
#define R5 0.25052106798274584544e-07
#define R6 0.16058936490371589114e-09
#define R7 0.76429178068910467734e-12
#define R8 0.27204790957888846175e-14
#define C1 3.1416015625 /* C1 - C2 = PI */
#define C2 8.9089102067615373566e-6;
LOCAL double sincos();
/*\p*********************************************************************/
double
sin(x) /* return trigonometric sine of x */
/*----------------------------------------------------------------------*/
double x;
{
if (x < 0.0)
return sincos(x, -x, 1);
else
return sincos(x, x, 0);
}
/************************************************************************/
double
cos(x) /* return trigonometric cosine of x */
/*----------------------------------------------------------------------*/
double x;
{
return sincos(x, ABS(x) + PIover2, 0);
}
/************************************************************************/
LOCAL double
sincos(x, y, sgnflag) /* compute both sine and cosine */
/*----------------------------------------------------------------------*/
double x, y;
{
double f, xn, r, g;
if (y >= MAXANGLE)
{ errno = ERANGE;
return 0.0;
}
if (modf(y * INVPI, &xn) >= 0.5)
++xn;
if ((int)xn & 1)
sgnflag = !sgnflag;
if (y ISNT ABS(x))
xn -= 0.5;
g = modf(ABS(x), &x);
f = ((x - xn * C1) + g) + xn * C2;
if (ABS(f) > FADEOUT)
{ g = f * f;
r = (((((((R8*g-R7)*g+R6)*g-R5)*g
+R4)*g-R3)*g+R2)*g-R1)*g;
f += f * r;
}
return (sgnflag ? -f : f);
}
--
/* * * Otto J. Makela <ot...@cc.jyu.fi> * * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 14 613 847, BBS: +358 14 211 562 (V.32bis/USR-HST,24h/d) */
/* Mail: Cygn.k.7 E 46/FIN-40100 Jyvaskyla/Finland, ICBM: 62:14N 25:44E */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * * * * * */
Jaakko Hirvonen
> Ongelmani on seuraavan lainen:
> Kuvitellaan 'avaruusraketti', jolla on rakettimoottori. Raketti on
> paikallaan avaruudessa niin kaukana planeetoista, että gravitaatio ei
> vaikuta. Nyt jos raketti 'kaasuttaa' rakettimoottorillaan koko ajan
> saman suuntaan, kuinka saadaan laskettua raketin nopeus jollakin ajan
> hetkellä t ? (Moottorin teho ja raketin massa voidaan olettaa
> tiedetyksi)
> Jatko kysymys :
> Kuinka lasku muuttuu, jos siihen lisätään ilmanvastus tai vastaava.
Käyttökelpoinen kaava yksinkertaisten muuttuvamassaisten systeemien
käsittelyssä on seuraava:
m*Dv = (u - v)*Dm + F
m on massa ajan funktiona, Dm massan aikaderivaatta (=muutosnopeus), v on
kappaleen nopeus vertailusysteemiin nähden, Dv on kiihtyvyys, u kappaleeseen
liittyvän/poistuvan massavirran nopeus vertailusysteemiin nähden ja F on
ulkoinen voima/voimat.
Jos nyt tarkastellaan avaruusrakettia painottomassa tilassa, muuntuu
kaava muotoon
m*Dv = c*Dm ,
koska c = u - v on pakokaasujen nopeus raketin suhteen, ja F=0, lisäksi
Dm on nyt pienempi kuin nolla, koska systeemistä poistuu massaa.
Siitä vain ratkaisemaan. :)
Jos halutaan kehiin painovoima ja ilmanvastus tai ufomiesten
laseraseiden osumien impulssit, laitetaan F:ksi jotain tilanteeseen sopivaa.
-jh
Markku Halmetoja
: BTW.Onko kellään kokemusta reaalista,se on edessä ja vain fysiikkaa aion
: kirjoittaa.
: Naurettavan helpoilta ainakin ovat näyttäneet viime vuosien fysiikan
: tehtävät.
"Kaiken nähneenä" voin sanoa, että matematiikkaan
ja fysiikkaan täytyisi perehtyä mieli nöyränä mutta
päättäväisenä. Ei koskaan tulisi sanoa mitään asiaa
tällä saralla "naurettavan helpoksi".
-mh-
Pekka Manninen
> Kuitenkin,ei voisi kukaan selittää mistä trigonometriset funktiot oikein
> tulevat.
> Siis mikä lasku itseasiassa on vaikkapa sin.
> Tarkoitan lähinnä että miten esim. laskin laskee sen,oletan että nuo funktiot
> on jotenkin johdettu pythagoraan lauseesta,meidän matematiikan opettaja ei
> oikein osannut asiaa valaista,ei kai itsekään tienyt.
piirrä ittelles yksikköympyrä paperille, kasvata kulmaa ja kattele, miten
sinin arvo (luetaan y-akselilta) ja kosinin arvo (x-akselilta) muuttuvat.
---
Pekka Manninen
(tuma...@student.oulu.fi)
Tobias Halfar
Tarkoituksena oli lähinnä kiinittää siihen huomiota että viimeaikoina on
mielestäni ylioppilastutkinnon reaalin fysiikan kysymykset muuttuneet vuosi
vuodelta helpommiksi.
Mielestäni tämä kehitys on huolestuttavaa.
Vaikka onkin insinööri pula,mutta ratkaisu siihen ei ole riman laskeminen,ei
ollenkaan.
Korhonen Tommi
>Mielestäni tämä kehitys on huolestuttavaa.
>Vaikka onkin insinööri pula,mutta ratkaisu siihen ei ole riman laskeminen,ei
>ollenkaan.
Oletko jo ollut korkeakoulussa?
Meno on todella muuttunut, yhdeksänkymmentäluvulla.
Jos itse olisin niitä teräviä kärkiä, sanoisin: "Säälittävää."
Suomi on niin pieni maa, että nyt jo olemme ns. insinöörikantokyvyn
äärirajoilla. Tämän tulee myös teollisuus huomaamaan tulevina
vuosina.
Ihmettelen miksi se on niin vaikeaa tajuta, kun sen jo varsin
tavallinen riviopiskelija tietää... Useimmat vieläpä varsin hyvin.
Ja mitä pidemmälle kehitys menee, sitä kuumemmilla hiililla ovat/olemme.
TKorho - Puolet pois! (Kumpi?)
Antti Voipio
says...
>
>Ongelmani on seuraavan lainen:
>Kuvitellaan 'avaruusraketti', jolla on rakettimoottori. Raketti on
>paikallaan avaruudessa niin kaukana planeetoista, että gravitaatio ei
>vaikuta. Nyt jos raketti 'kaasuttaa' rakettimoottorillaan koko ajan
>saman suuntaan, kuinka saadaan laskettua raketin nopeus jollakin ajan
>hetkellä t ? (Moottorin teho ja raketin massa voidaan olettaa
>tiedetyksi)
>
Ehdottaisin kiihtyvyysanturin käyttöä ja sen tiedoista integroimalla nopeus ja
matka...
Antti Voipio
Henri Hansen
: Ihmettelen miksi se on niin vaikeaa tajuta, kun sen jo varsin
: tavallinen riviopiskelija tietää... Useimmat vieläpä varsin hyvin.
: Ja mitä pidemmälle kehitys menee, sitä kuumemmilla hiililla ovat/olemme.
Kyllä. Nykyisellään näyttää, että korkeakoulun läpi voisi hyvinkin olla
mahdollista luovia osaamatta yhtään mitään, tosin se lienee ollut
mahdollista ennenkin.
--
.:[ han...@cc.tut.fi : www.students.tut.fi/~hansen]:.
Konstruktioita
kansalle!
Jarmo Niemi
>
>Tarkoituksena oli lähinnä kiinittää siihen huomiota että viimeaikoina on
>mielestäni ylioppilastutkinnon reaalin fysiikan kysymykset muuttuneet vuosi
>vuodelta helpommiksi.
No ei välttämättä. Sattuu vain olemaan niin, että jos pää on
oikeaa mallia fysiikan laskujen ratkaisemiseen, niin reaalikokeesta
saa helposti varsin rujon tuloksen.
"Nimim. aikanaan (-76) 62 pisteen l..."
--
Jarmo Niemi, jar...@utu.fi, http://www.utu.fi/~jarnie/
Cogito, ergo su......&/(&%? NO CARRIER
Tobias Halfar
>
> >Mielestäni tämä kehitys on huolestuttavaa.
> >Vaikka onkin insinööri pula,mutta ratkaisu siihen ei ole riman laskeminen,ei
> >ollenkaan.
>
> Oletko jo ollut korkeakoulussa?
En,olen lukion toisella.
Tosin olenmyöskin eräässä yliopiston hommassa mukana.
Sielläkin valittavat että tekut imevät kaikki osaajat ja taso on kuulemma jo
nykyisin jotain aivan naurettavaa.
Tosin on niitä muutamia teräviäkin päitä vielä jäljellä,mutta kuulemma nekin ovat
vähenemään päin.
Voih... Suomen kannalta.
>
> Meno on todella muuttunut, yhdeksänkymmentäluvulla.
> Jos itse olisin niitä teräviä kärkiä, sanoisin: "Säälittävää."
Samaa mieltä minäkin olen.
Kuulemmas tekuissa on lukiomatematiikan kertauskursseja kun ne uudet tumpelot
eivät osaa mitään.
> Suomi on niin pieni maa, että nyt jo olemme ns. insinöörikantokyvyn
> äärirajoilla. Tämän tulee myös teollisuus huomaamaan tulevina
> vuosina.
Ja ratkaisuahan näköjään haetaan laskemalla rimaa naurettavan alas.
> Ihmettelen miksi se on niin vaikeaa tajuta, kun sen jo varsin
> tavallinen riviopiskelija tietää... Useimmat vieläpä varsin hyvin.
> Ja mitä pidemmälle kehitys menee, sitä kuumemmilla hiililla ovat/olemme.
Suomi on kusessa,pitäisi saada lisää matematiikkaa jo ylä-asteelle.
Muistaakseni Suomen matematiikan opetus ylä-asteella on varsin ala-arvoista erään
tutkimuksen mukaan.
Pentti Korhonen
>Suomi on kusessa,pitäisi saada lisää matematiikkaa jo ylä-asteelle.
>Muistaakseni Suomen matematiikan opetus ylä-asteella on varsin ala-arvoista
>erään
>tutkimuksen mukaan.
tulos on tullainen, jos verrataan keskenään ryhmiä joilla on vuositasolla
erilaisia tuntimääriä matematiikkaa. Tuntimäärissä Suomessa luetaan kuuluu
vähiten matematiikkaa opiskelevien ryhmään.
Pena
Pentti Korhonen
>Tarkoituksena oli lähinnä kiinittää siihen huomiota että viimeaikoina on
>mielestäni ylioppilastutkinnon reaalin fysiikan kysymykset muuttuneet vuosi
>vuodelta helpommiksi.
>Vaikka onkin insinööri pula,mutta ratkaisu siihen ei ole riman laskeminen,ei
>ollenkaan.
osuus ratkaisuissa on kasvanut matematiikan kustannuksella. Eli ilmiöitä
pitää selittää enemmän kuin aikaisemmin. Mikä ei välttämättä ole helpotus.
Toinen seikka: ennen reaalissa käsiteltiin 10 tehtävää nykyään 8. Fysiikan
tehtäviä on tarjolla 16, jolloin valinnan varaa on, ja tämä on helpotus.
Kun luonnontieteistä kiinnostunut opiskelee asiallisesti fysiikan ja kemia,
yo-kirjoituksessa on tarjolla 8 varsin helppoa tehtävää.
Pena
Korhonen Tommi
>> Oletko jo ollut korkeakoulussa?
>En,olen lukion toisella.
No tullet vielä näkemään.
>Sielläkin valittavat että tekut imevät kaikki osaajat ja taso on
Toivottavasti et sotke tekuja ja teknillisiä korkeakouluja.
Kyllä, niillä on ero. Ja vieläpä korkeakouluilla (niillä oikeilla,
ei ammatti- ) ja yliopistoilla.
Tosin monesta yliopistosta tulee ihan hyviä osaajia, ja niin
jopa korkeakouluista. Se ero ei niinkään ole tasoero, kuin
näkemysero.
>teräviäkin päitä vielä jäljellä,mutta kuulemma nekin ovat
>vähenemään päin. >Voih... Suomen kannalta.
Miten sen nyt ottaa: jos kerran lukumäärät kuitenkin kasvavat.
Kyllä ne samat osaajat siellä ovat, mutta läpipääsyjen ja opetusministriön
ratkaisuiden vuoksi tasoa on laskettava, niin sitten myös ne
osaajat kärsivät.
No, ainahan ei voi kärjen mukaan hommia hoitaakaan.
Kuitenkin esimerkiksi teknillisten korkeakoulujen opetuksessa
on alettu lipsua tarvittavasta tasosta. No, hyvää siinä on
se, että tullaan myös arvostamaan kokemusta pelkän
tuoreuden kustannuksella. (Ja ikärasismihan on todellisuutta
tämän päivän Suomessa.)
>Samaa mieltä minäkin olen.
>Kuulemmas tekuissa on lukiomatematiikan kertauskursseja
> kun ne uudet tumpelot eivät osaa mitään.
Samoin teknillisissä korkeakouluissa on pitänyt ottaa kukkais-linjoja,
joissa opetetaan laajan matematiikan vastaavat tiedot lyhyen osaaville.
Sinänsä vaatimustaso on kuitenkin kova, ja siinä lähinnä paikataan sitä
pitkän matematiikan puuttumista, ei välttämättä tingitä laadusta.
>> Suomi on niin pieni maa, että nyt jo olemme ns. insinöörikantokyvyn
>> äärirajoilla. Tämän tulee myös teollisuus huomaamaan tulevina
>Ja ratkaisuahan näköjään haetaan laskemalla rimaa naurettavan alas.
Aivan, mutta sehän siinä onkin mitä saa "tuta" myöhemmin.
Kyllähän sitä osaajien puutetta vastavalmistuvien keskuudessa jo nyt
päivitellään, vaikkei täysin tajuta mistä se johtuu. Ja se ei ole siitä
että nykynuoret olisivat sen tyhmempiä - ikäluokathan ovat myös
kokonaismääräisesti pienempiä nykyään. Silti yhä enempi osa siitä
koulutetaan.
Eikös opetusministeriön tavoite ole "korkeakouluttaa" suomalaista
nuorista ikäpolvista yli puolet johonkin 2005 mennessä?
Ei ole kovin realistinen tavoite; lienee samaa kasvojenpesua kuin
tradenimit ja muut hortenomi-nimikkeet. Ja ammattikorkeakoulut...
>Muistaakseni Suomen matematiikan opetus ylä-asteella on varsin ala-arvoista erään
>tutkimuksen mukaan.
En osaa ihan tuosta sanoa. Itse koin ne lapsellisiksi.
Mutta kai se matematiikan osaaminen loppujenlopuksi sentään on paranemaan
päin: ei sitä nyt ihan pohjalla olla.
Lähinnä pitäisi enemmän motivoida, ei niinkään vain perustaa uusia ryhmiä:
luonnontieteitä pitäisi suosia myös humaanisten aineiden rinnalla.
Taitaahan nykyään reaalissa sitä tullutkin: ennen reaali oli vain
marginaalisesti fys/kemia, ja suurin osa humanoidiaineita.
No, nähtäväksi jää.
Varmaa on, että korkeakoulu-nimitys tulee kärsimään inflaatiota, ja
tulevaisuudessa koulutustasoa ei tiedä koulun nimestä, vaan siitä
tiedosta, että MISSÄ kyseisessä koulussa opiskelu on tapahtunut.
Vähän niinkuin Jenkkien M.I.T versus joku paikallinen osavaltion koulu.
Eikös tällä hetkellä ammattikorkeiden kasvojenpesu olekin jo johtanut
siihen, että tiedokorkeakoulujen sijasta opetusministeriössä laskelmat
tehdäänkin jo "yliopistojen" nimikkeillä, kuten myös "teknilliset
yliopistot"? Vaikka itse koulujen nimet vielä ovat pysyneet
korkeakouluina?
Tkorho - nähtäväksi jää
Jussi I Jaatinen
>Ei tuo nyt niin hankalalta vaikuta.
>Kun tietedään raketin massa ja moottorin teho pitäisikin kohtalaisen
>helposti laskea paljonko tietyllä hetkellä on lisätty kineettistä
>energiaa vanhalla tutulla kaavalla:
>(1) E = ½mv^2
Raketeissa on se lisäkommervenkki että suurin osa niiden massasta on
yleensä polttoainetta, joten m yllä muuttuu oleellisesti moottorin
käydessä.
-JJ
--
Mr. Jussi Jaatinen I "And they looked upon the World, and behold!
jija...@cc.helsinki.fi I they saw that its many hurts were healed,
I and it was complete to the last and
I smallest."