VIELÄ (viimeisen?) KERRAN POJAT!!
Aki Karppinen
viesteist�ni, eli oon v�h�n samantapainen kuin se taannoinen "UJT"
jollakin muulla palstalla, vai mik� se nyt oli. Laitan t�m�n kuitenkin
my�s "evoluutiopalstalle"...
Mutta TODISTA n�m� laskelmani V��R�KSI, mik�li ET siihen pysty, USKO
MINUN LASKELMANI OLEVAN TOTTA! V��r�ksi todistamiseen RIITT��, jos
voit osoittaa, ETTEI avaruus ole kaikkialla "EUKLIDISTA"(3D), mutta
siihen ei edes EINSTEIN pystynyt...
Aloitan TUTULLA laskulla: Montako FOTONIA tulee er�ist� kohteista, ja
MIK� on n�kyvyyden RAJA silm�lle? V�ITT�ISIN sen olevan 50 fotonia
sekunnissa/ silm�nsolu! Mustaa taustaa vasten! K�yt�nn�ss� tavallinen
valo on muutamassa 10 000 kpl/s arvossa
AURINGOSTA:
S�teilyteho: P = 3,9*10^26 W
Et�isyys: R = 1,5*10^11 m
Keltaisen fotonin energia:
Efot = h*c/L = 6,626036*10^-34 * 3*10^8/570*10^-9 J = 3,49*10^-19 J
Aet�isyys = 4*pi*R^2 = 4*pi*(1,5*10^11)^2 m^2 = 2,827*10^23 m^2
Asilm�solu = 10^-12 m^2
Itse fotonien lukum��r� lasketaan siten, ett� fotonitehoarvo saavutetaan
kappaleen kokoisella rypp��ll� ja se peilataan silm��n...
Kappaleen(auringon) koko silm�n pinnassa, linssi s�de b = 5 mm
A/a = B/b
=> 1,5*10^11 m/(2*6,96*10^8 m) = 10^-2 m/b
b = 1,392*10^9 m/(1,5*10^11 m)*(10^-2 m)
b = 9,28*10^-5 m
Kappaleen(auringon) koko 65cm:n k�dell�?
A/a = B/b
=> (1,392*10^9 m)/(1,5*10^11 m) = 0,65 m/b
b = 6,032 mm
Nyt itse kohde on t�m�n mittainen, MUTTA varsinaista KESKITTYMIST� t�st�
alueesta yhteen silm�n soluun EI tapahdu, se vain n�kyy tuolla
halkaisijalla!
VOIDAAN k�ytt�� siis suoraan Asilm�solu alaa(10^-6 m)^2, jossa katsotaan
kuinka paljon yksitt�iseen soluun tulee valoa! JOS kohde onkin
erikokoinen, voitaisiin eri alalla vain laskea mahdollisesti KOKO
kohteen saama fotonim��r�...
JOS kappaleen koko on verrannolla pienempi(kaukainen t�hti) kuin
silm�nsolu, silm�nsoluun kuitenkin tulee fotoneja m��r�, jonka
pienenetynyt luku ilmaisee... Silloin Asilm�solu on VERRANNOLLA saatu
luku, mutta se siis osuu 10^-12 m^2 alueelle, joka t�ss� on oletettu
silm�solun kooksi...
Arvo on hieman pienempi, koska kyseess� ei ole neli� vaan ympyr�...
x = (pi*1^2)/2^2 = 0,785398163
X = P/(Aet�isyys*Efot)*Asilm�solu = 3 952 271 748 kpl/s eli noin 4 mrd/s
Y = X*x = 3 104 196 971 kpl
Ehk� tarkemmpi mittaus paljastaisi arvon olevan pi*10^9 kpl?
JOS katsotaan kuinka paljon KOKONAISUUDESSAAN tulee silm��n fotoneja?
Asilm�solu = (9,28*10^-5 m)^2
X = Paurinko/(Aet�isyys*Efot)*Asilm�solu = 3,141815255*10^13 kpl/s
Y = X*x = 2,467575931*10^13 kpl/s
Kohde ei ole "pistem�inen", mutta siis peilautuu silm�lle tietyn
kokoisena! Muu osa siis n�ytt�ytyy "pime�n�", tosin ilmakeh� p�iv�ll�
heijastaa osan s�teist�, ja siksi ilmakin n�ytt� kirkkaalta p�iv�ll�...
Ent�p� KUU? Kuu heijastaa auringon s�teit�, ja heijastumisen on oletettu
t�ss� olevan 100%:sta!
Auringon s�teilyenergia KUUN pinnalla:
Pkuu = 3,9*10^26/Aet�isyys * Akuu
Pkuu = 3,9*10^26/(4*pi*(1,5*10^11)^2)*2*pi*1738200^2 W
Pkuu = 2,618*10^16 W
Fotoneja per silm�n solu?
Aet�isyys = 4*pi*384 400^2 nm^2
X = Pkuu/(Aet�isyys*Efot)*Asilm�solu =
X = Pkuu = 40 483 kpl/s
Kuun peilausyht�l�:
A/a = B/b
3844000000 m/(2*1738200m) = 10^-2 m/b
b = 3476400/(384400000)*10^-2 m = 9,043704475*10^-5 m
Asilm�solu = (9,044*10^-5 m)^2
X = Pkuu/(Aet�isyys*Efot)*Asilm�solu =
X = 330 415 428 kpl/s
Y = x*X = 2,595*10^8 kpl/s
ELi arviolta sata tuhatta kertaa suurempi on auringon
s�teilym��r� verrattuna kuuhun!
Kuinka paljon sitten 1 cm^2 kokoisen kynttelik�n kynttil�st�, joka on
100 metrin p��ss�?
P = 10 W
X = 10/(4*pi*100^2*3,49*10^-19)*10^-12 kpl/s = 228 kpl/s
Y = X*x = 179 kpl !
Koko alueelta samoin verrannolla... Vrt. kuun 40 200 kpl/s
Ilmeisesti siis kuitenkaan KUU EI heijasta niin suurta prosenttia kuin
oli oletettu, vaan paljon pienemm�n prosentin, muu imeytyy, muuten ei
noin suurta eroa kynttelikk��n voine selitt��?
Mit��n "alasuhde" fokusoitumista ei tapahtune, sill� k�ytetyt tehot ovat
absoluuttisia ja "pistem�isi�"
Mutta viel� voi olla virhett�kin - SEN KUN L�YD�TTE!!!
Lasketaan viel�, mik� ET�ISYYS on T�HDELLE n�kymisen raja, oletetaan
saavamme 100 fotonia/sekunnissa, ilman ympyr�py�ristyst�:
100 = P/(Aet�isyys*Efot)*Asilm�solu
Asilm�soluksi OLETETAAN se 10^-12 m^2, vaikkapa itse kohde voi
verrannolla olla paljon pienempikin!
100 kpl/s = 3,9*10^26/(4*pi*R^2*3,49*10^-19)*10^-12 kpl/s
R^2 = 3,9*10^26/(100*3,49*10^-19)*10^-12
R^2 = 1,117457851*10^31 m^2
R = 3,3428787*10^15 m
R = 129 valop�iv��!
Tuohon sopii t�hti�, 12 kpl ikosaedrilla 12 valop�iv�n v�lein:
X = 12*1^2 + 12*2^2 + 12*3^2 ...
X = 4*n^3 + 6*n^2 + 2*n = 4*129^3+6*129^2 +2*129 = 8 686 860 kpl t�hti�!
Jos metrin p��h�n tekisi mittatikun, kuinka kaukana kohteet olisivat?
A = 4*pi* 1m^2/x^2 = 8 686 860 kpl
x = 831
1m/831 = 1,2 mm eli suht l�hell� toisiaan!
Ihan noin t�ysi TAIVAS ei kuitenkaan liene?
Voidaan nimitt�in PARALLAKSEILLA laskea, ett� n�kyv�t, meid�n silmiemme
aallonpituuksia EMISSIOIVAT t�hdet alkavat vasta noin 39 valop�iv�n
tienoilla! Mutta SUUREN EP�ILYKSEN parallaksin mittaamista kohtaan
ylip��ns� heit�n: Kuinka niin pienen kulman, kuin 0,77 sekuntia voi
ylip��ns� havaita?
Metrin mittaisell� k�dell�mme 1 sekunti olisi
pi/(2*90*3600) = 4,848136811*10^-6 m
ELI 5 MIKROMETRI�! Miten sellaista voi ylip��ns� havaita?
Ja EIH�N luotaimessa yleens� edes niin suurta peili� ole, vai onko?
Mutta niin tai n�in: Mit� ajatuksia (muuta kuin h-erjoja) n�m� ajatukset
TEISS� her�tt�v�t?
Matti Lehtiniemi
Eik�s oman totuuden julistaminen ole kaikkein parasta ? :-)
Tietysti olisi kiva jos joku lukisikin teksti� joskus.
Kun laitta googleen "avaruus keskustelu" niin tuollainen l�ytyi:
http://foorumi.avaruus.fi/
Siell� on palsta aurinko-keskustelulle.
Maapallolle tulee auringosta 1300 W/neli�metri. Miksi et laske siit� fotonien m��r�� ? E= hf
Matti
Aki Karppinen
Aki Karppinen kirjoitti:
> Kappaleen(auringon) koko silm�n pinnassa, linssi s�de b = 5 mm
> A/a = B/b
- Siis B = 1 cm, eik� b = 5 mm
> => 1,5*10^11 m/(2*6,96*10^8 m) = 10^-2 m/b
>
> b = 1,392*10^9 m/(1,5*10^11 m)*(10^-2 m)
> b = 9,28*10^-5 m
...
> Fotoneja per silm�n solu?
> Aet�isyys = 4*pi*384 400^2 nm^2
- Enemp�� "painovirhepaholaisia" en eka silm�yksell� l�yt�nyt, tietysti
384400^2 km^2 tai (384 400 000)^2 m^2 - eik� nm^2!
Matti Lehtiniemi
Jaah tuo on n�k�j��n astronetin vanha keskustelupalsta , joka on vaihtanut nime��n.
M
Tuoja.N
"Aki Karppinen" <aki.ka...@tut.fi> kirjoitti viestiss�
news:hh89ss$cid$1...@news.cc.tut.fi...
> N�ytt�� UHKAAVASTI t�yttyv�n t�m� .avaruus-palsta pelk�st��n MINUN
> viesteist�ni, eli oon v�h�n samantapainen kuin se taannoinen "UJT"
> jollakin muulla palstalla, vai mik� se nyt oli. Laitan t�m�n kuitenkin
> my�s "evoluutiopalstalle"...
>
> Mutta niin tai n�in: Mit� ajatuksia (muuta kuin h-erjoja) n�m� ajatukset
> TEISS� her�tt�v�t?
*Aki hyv�. Ensinn� kiva, kun muiostat viel� vanhojakin nimimerkkej�ni, ennen
kuin raivoisat holmlund-orjamiliisit aloittivat nykyriekkujaisensa ja
demokratian polkemiset. Iranista kuulimmekin JO miten poliisit
systemaattisesti on alkaneet TEURASTAMAAN sik�l�isten IAEA-ydinjakostamojen
edest� vastustavaa kansaansa. T�m� "oppivammaisuus" on tulossa
Holmlund-Suomeemme .(((
-Sinuunkin p�tee samat kaaviot, kuin Ristolla. PIIRR� ajatuksiasi kansan
tajuttavampaan moodiinsa! Liit� kuvaskannaukset sitten
"Kuvaton.fi-palvelimen koodeina t�nne." Saattaa aiheesi paljon paremmin
upota kansan tajuntaan.
Kim Fallström
> MIK� on n�kyvyyden RAJA silm�lle? V�ITT�ISIN sen olevan 50 fotonia
> sekunnissa/ silm�nsolu! [...]
V�it�t v��rin.
http://groups.google.fi/group/sfnet.keskustelu.avaruus/msg/a9f2e7e79549f081?hl=en
"Can a Human See a Single Photon?"
http://math.ucr.edu/home/baez/physics/Quantum/see_a_photon.html
S. Hecht, S. Schlaer and M.H. Pirenne, "Energy, Quanta and
vision." Journal of the Optical Society of America, 38,
196-208 (1942)
Sammakon verkkokalvoon kiinnitettyjen elektrodien avulla on vuonna
1979 todettu, ett� solutasolla yksitt�isetkin fotonit havaitaan:
D.A. Baylor, T.D. Lamb, K.W. Yau, "Response of retinal
rods to single photons." Journal of Physiology, Lond.
288, 613-634 (1979)
Vuonna 1942 julkaistussa tutkimuksessa kerrotaan silm�n havaitsemien
fotonien minimim��r�. Yhdeks�n fotonia 350 sauvasolun alueelle silm�ss�
tuottaa aivoihin asti havaittavan valonv�l�hdyksen. Silm�n ulkopintaan
osuvista fotoneista kymmenesosa p��see valoherkkiin soluihin asti.
Sauvasolut kykenev�t havaitsemaan yksitt�isi� fotoneita mutta verkkokalvon
hermot v�litt�v�t aivoihin tiedon vasta riitt�v�n monen solun aktivoiduttua.
Yhdeks�n fotonia verkkokalvolle eli noin sata fotonia silm�n pupillin
koko alalle (halkaisija 3...5 mm) pistem�isest� l�hteest� tuottaa siis
havaittavan valonv�l�hdyksen.
[follarit fysiikkaryhm��n, jossa aiheesta keskusteltiin viimeksi
Kim
Tuoja.Ne
viestiss� news:cMPZm.56500$La7....@uutiset.elisa.fi...
*Ymm�rr�n kyll� R. Rytk�sen aidon ja rehellisen halunsa "uudistaa" nykyisi�
tunnetusti V��RI� kvanttiydinfysiikan harhoja oikeammiksi. T�ysi tunnustus
toki h�nelle pyrkimyksist��n.
*Minullekin on tullut selv�ksi, ett� valheelliset kvanttimaailmamme
nykyharhat on syyt� tarkoin korjata. T��ll� t�st� syyst� hermoilevat
SUPO-pellet v��nt�� n��d�nn�ppy��n pel�tess��n roskalausuntoharhojensa
puolesta. Jotka eiv�t toki kest�kk��n mink��nlaatuisia l�hempi�
tarkasteluja. Siksi JO Ristonkin osoittamat tutkielmat ovat vallan liikaa
heille, MUTTA!
________________
*Aivan keskeiset elementit j��v�t t�ss� tarkasteluissa nyt ydinpeelojen
esiteharhoissa k�sittelem�tt�. Otetaan muutama esimerkki:
-Kun tuon esille miten esim. neutronien nykym��r�t 2,5kpl/fissio ovat
TAHALLISTA HARHAA. Kykenen esitt�m��n laajan kirjon kirjallista dokumenttia
v�itteitteni tueksi! Jo Alamosin Fermit, Hylleraas ja Einstein ovat
julkaisseet tiedejulkaisuissaan, Timesin etusivuilla neutronien todellisiksi
ja vuosikymmeniksi hyv�ksytyiksi m��rikseen 23kpl, ei t�llaista
faktatodistetta voida ohittaa MILL��N SUPO-POLIISIV�KIVALLOIN!
______________________________________
-Kun tuon esille niinik�� KIISTATONTA dokumentaatiota J.J Thomsonien ja
vastaavien laajoja kanavas�de tutkimuksiaan, laskelmakaavojaan ja vastaavia
OTAVA:n julkaisemia kirjallisia fysiikan kirjadokumentaatioita
r�ntgens�teilyn "rekyylienergioista", joita on mitattu ja kalibroitu aina
TVO:lle asti k�ytetyill� TLD-dosimetrialaitteistoilla. On opetettu mm.
ASEA-atomin tiedeprofessuureissa asti. Niin vain ja AINOASTAAN sein�hullu,
tai rikollinen voi ydinkorruptiorahastettuna vastaan v�itt��!
________________________________
Olemme toki kaikki huomanneet, miten ydinlobbarien STUK-poliisien sanasotkut
salpautuu, kun haluaisivat kritisoida v�itteit�ni. Keskittyv�t n�lvim��n
Riston esitt�m�� ja tuovat mokomat pellet esiin joitain vanhoja
tupakkikirjojaan t�nne.
Kyse on TOKI vain ja AINOASTAAN siit� selke�st� totuudesta, etteiv�t K Y K
E N E esitt�m��n niin tasan MIT��N vastav�itteit� esiin ottamiini
materiaaleihini ylip��t��n. JOKAINEN asiaa ulkoap�in tutkaileva tajuaa jo
alkumetreilt�, ettei n�iss� esiinottamissani asiakokonaisuuksissa ole MIT��N
sellaista materiaalia, jota nykyharhaiset ydinmiliisit kykenisiv�t
kiist�m��n!. . . . Ei yhden yht�! Min� en siis v�it� n�iss� "omia"
v�itteit�ni. Vaan tuon esiin materiaaleja, jotka ovat maailman TASOKKAIMMAT
tiedenerot vuosikymmeniens� aikana valmiiksi kirjoittaneet! Ei ole syyt�
edes keskustella siit� onko ne totta. Koska niiden totuusarvot ON JO TODETTU
laajoin kansainv�lisin huippukokein! Kysymyksenasettelu kulkee siin� M I K S
I IAEA/STUK haluaa JO TODETUN valehdella muuksi?
_________________________________
_________________________
Tomppa
> "Aki Karppinen" <aki.ka...@tut.fi> kirjoitti viestissￜ
> news:hh89ss$cid$1...@news.cc.tut.fi...
>> Nￜyttￜￜ UHKAAVASTI tￜyttyvￜn tￜmￜ .avaruus-palsta pelkￜstￜￜn MINUN
>> viesteistï¿œni, eli oon vï¿œhï¿œn samantapainen kuin se taannoinen "UJT" jollakin
>> muulla palstalla, vai mikￜ se nyt oli. Laitan tￜmￜn kuitenkin myￜs
> . . . . .
>>
>> TEISSￜ herￜttￜvￜt?
>
> *Aki hyvￜ. Ensinnￜ kiva, kun muiostat vielￜ vanhojakin nimimerkkejￜni, ennen
> demokratian polkemiset. Iranista kuulimmekin JO miten poliisit
> edestￜ vastustavaa kansaansa. Tￜmￜ "oppivammaisuus" on tulossa
> Holmlund-Suomeemme .(((
>
> -Sinuunkin pￜtee samat kaaviot, kuin Ristolla. PIIRRￜ ajatuksiasi kansan
> tajuttavampaan moodiinsa! Liitￜ kuvaskannaukset sitten "Kuvaton.fi-palvelimen
> koodeina tï¿œnne." Saattaa aiheesi paljon paremmin upota kansan tajuntaan.
Hah. Sun taitaa olla turha Akia neuvoa.
Fiksumpiahan se puhuu kuin NEO. UJT. LED. Ja sitten ne lukemattomat
muut nimimerkit.
Aki Agison
"Matti Lehtiniemi" <matti.le...@remove-me.kolumbus.fi> kirjoitti
viestiss� news:ZROZm.56477$La7....@uutiset.elisa.fi...
- Tulos on SAMA, kuin minun laskemalla tavalla:
=> P/A = 3,9*10^26 W/(4*pi*(1,5*10^11 m)^2) = 1379 W/m^2
Voihan sen tostakin laskea, mutta parempi KERRALLA laskea yhdelle
silm�solulle!
+ Muuten: Kuusta tulevasta valosta HEIJASTUU vain 7%, joten jos m��r� oli
noin
40250 kpl/s => 40250 kpls/s * 7% = 2817,5 kpl/s
Ollaan siis melko L�HELL� sit� arvoa, mik� saatiin 10 W:n lampusta (tosin
yli 10 x viel�), joka on 100 metrin p��ss�! Itse asiassa hieman on ongelmia
mulla viel� ymm�rt��, kuinka s�teilyala vaikuttaa fotonipiikkiin: T�ss�
fotoneja n�kyy vain sill� alueella, joka verrantomittauksella on
aikaansaatu...
Itse TEHO on oletettu PISTEM�ISEKSI! Joka siis omalla s�teilyalallaan antaa
juuri tuon saman tehoarvon...
Kaukainen avaruuden t�hti EI ole kulmal�pimitaltaan silm�ss�mme EDES sit�
10^-6 metri�, mutta kyll�h�n se l�hett�� valoa silti silm�n solun kokoiselle
alueelle, kysymys vain on, onko kulman oltava KUINKA TARKKA?! Jos kovin
tarkka - ei n�hd� EDES niin kauas, kuin siihen saaman 129 valop�iv��n(100
fotonia/sek)
Aki Agison
"Kim Fallstr�m" <kfa+...@iki.fi> kirjoitti viestiss�
news:7prfi7...@mid.individual.net...
> Aki Karppinen wrote:
>
> > MIK� on n�kyvyyden RAJA silm�lle? V�ITT�ISIN sen olevan 50 fotonia
> > sekunnissa/ silm�nsolu! [...]
>
> V�it�t v��rin.
- Niin, toi taitaisi olla AIKA kirkas, koskapa KOKO ajan fotoneja saapuu, ja
50 kuvaa/sekunnissa on l�hell� ihmisen tietoisuusnopeutta...
- Eli jos 5 kertaa v�hemm�ll� n�kyy, p��st�� sqrt(5)-kertaa kauemmas:
129 valop�iv�� * sqrt(5) = 288 valop�iv��, eli VALOVUOTTA pit�isin PALJAIN
silmin havaittuna max. et�isyyten�!
Viel�k� muuten Kim USKOT nykyisiin t�htimittauksiin, onko niiden ET�ISYYS
mielest�si oikein laskettu(l�hin t�hti parin valovuoden p��ss�?)
Itse v�itt�isin, ett� noin 39-40 valotunnin p��ss�! Sill� t�sm�lleen samalla
parallaksimittauksella(0,77sekuntia).
L�hemp�n�kin VOI olla, mutta kyseess� on ABSORBOIVIA aurinkoja tai
sellaisia, joidenka k�ytt�m�t aallonpituudet erilaisia kuin silmiemme!
PARI VALOVUOROKAUTTA voi tuntua lyhyelt� matkalta, mutta EI ole, koskapa
valo aikasmoista haipakkaa kulkee!
VALOVUOSI on jo aivan HIRVE� et�isyys, sellaista matkaa ei kuljettaisi
raketilla kai vuosituhannessakaan!
Aki Agison
>
> > MIK� on n�kyvyyden RAJA silm�lle? V�ITT�ISIN sen olevan 50 fotonia
> > sekunnissa/ silm�nsolu! [...]
>
> V�it�t v��rin.
- Niin, toi taitaisi olla AIKA kirkas, koskapa KOKO ajan fotoneja saapuu, ja
50 kuvaa/sekunnissa on l�hell� ihmisen tietoisuusnopeutta...
>
- Eli jos 5 kertaa v�hemm�ll� n�kyy, p��st�� sqrt(5)-kertaa kauemmas:
129 valop�iv�� * sqrt(5) = 288 valop�iv��, eli VALOVUOTTA pit�isin PALJAIN
silmin havaittuna max. et�isyyten�!
Viel�k� muuten Kim USKOT nykyisiin t�htimittauksiin, onko niiden ET�ISYYS
mielest�si oikein laskettu(l�hin t�hti parin valovuoden p��ss�?)
Itse v�itt�isin, ett� noin 39-40 valop�iv�n p��ss�! Sill� t�sm�lleen samalla
Kim Fallström
> "Kim Fallstr�m" <kfa+...@iki.fi> kirjoitti viestiss� news:7prfi7...@mid.individual.net...
>> Aki Karppinen wrote:
>>
>> > MIK� on n�kyvyyden RAJA silm�lle? V�ITT�ISIN sen olevan 50 fotonia
>> > sekunnissa/ silm�nsolu! [...]
>>
>> V�it�t v��rin.
>
> - Niin, toi taitaisi olla AIKA kirkas, koskapa KOKO ajan fotoneja saapuu, ja
> 50 kuvaa/sekunnissa on l�hell� ihmisen tietoisuusnopeutta...
Sata fotonia silm�n ulkopinnalle asti saapuneena tuottaa aistimuksen
siit�, ett� pistem�isest� l�hteest� valoa hieman tuikahti. Havaintoon
riitt�� hyvin se, ett� hieman syrj�silm�ll� katsottuna n�kee valon
tuikahtelevan muutamia kertoja sekunnissa.
T�ss� esimerkki t�htitieteen puolelta.
http://aas.org/archives/BAAS/v27n4/aas187/S098001.html?q=publications/baas/v27n4/aas187/S098001.html
Magnitudin 9 t�hdest� tulee neli�sentille noin 0.2 fotonia millisekunnissa.
Tuo tarkoittaa siis 200 fotonia sekunnissa neli�sentille ja silm�n 5 mm
pupillin 0.2 neli�sentti� kohti 40 fotonia sekunnissa. T�hti ei ole
silmin n�ht�viss�.
T�htitieteess� yhden magnitudin muutos kaukana olevan t�hden silm��n
tuottamassa fotonivirrassa vastaa fotonien m��r�n muutosta likimain
tekij�ll� 2.5. Silmin juuri ja juuri havaittavat t�hdet ovat
kirkkaudeltaan luokkaa 6 magnitudia eli tuottavat 5mm pupilliin
silm�ss� fotoneita noin 2.5 * 2.5 * 2.5 * 40 = 625 kpl sekunnissa.
N�in himmeit� kohteita ei voi n�hd� silm�n tappisoluilla (keskell�
n�k�kentt��) vaan ainoastaan h�m�r�n�k��n erikoistuneilla sauvasoluilla
(hieman syrj�ss� n�k�alueen keskelt�).
Huomaa, ett� tuo 625 fotonia/s silm�n ulkopinnalla eli noin 60 fotonia/s
silm�n verkkokalvolla ei tarvitse osua yhteen ja samaan soluun. Kuten jo
aiemmin kerroin tuikahdus havaittiin, kun valo osui noin 300 solun alueelle
eli valon ei tarvitse osua nimenomaan yhteen soluun.
Silm�n toiminnasta suomeksi:
http://foto.hut.fi/opetus/350/k03/luento5/luento5.html
Sauva- ja tappisolujen tiheytt� verkkokalvolla kuvaava k�ppyr�
l�ytyy t��lt�:
http://www.cis.rit.edu/people/faculty/montag/vandplite/pages/chap_9/ch9p1.html
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/bookshelf/br.fcgi?book=neurosci&part=A762
Tiheimmill��n sauvasoluja on noin 150 000 per neli�millimetri, mutta
keskell� n�k�kentt�� hyvin v�h�n. Jos katsoo 3 astetta sivuun valon-
l�hteen suunnasta (vastaa noin puolta sormen leveytt� k�sivarren mitan
p��ss�) niin valo osuu alueelle, jossa sauvasoluja on luokkaa 50 000
per neli�millimetri. Kolmensadan sauvasolun ryhm� on tuolla alueella
pinta-alaltaan noin 0.006 mm^2 eli luokkaa 90 mikrometrin halkaisijainen
kiekko.
> Viel�k� muuten Kim USKOT nykyisiin t�htimittauksiin, onko niiden ET�ISYYS
> mielest�si oikein laskettu(l�hin t�hti parin valovuoden p��ss�?).
�l� viitsi Aki v��nt�� en�� aiheesta, joka kaluttiin loppuun jo syksyll�.
K�y lainaamassa l�hikirjastostasi URSA:n kirja T�htitieteen perusteet.
Siell� n�m� asiat ovat selitettyin�. Jos kirjastokorttisi on p��ssyt
hukkumaan niin voit lukea kirjaa kirjastossa sit� ulos viem�tt�. Teko-
syit� ei siis ole.
Ennustan, ett� et kirjaan uskalla koskea. Se kun osoittaa kirjoittelusi
h�p�tykseksi ja on viel�p� suomenkielinen.
Kim
Aki Agison
> Ennustan, ett� et kirjaan uskalla koskea. Se kun osoittaa kirjoittelusi
> h�p�tykseksi ja on viel�p� suomenkielinen.
- H�h?! Eih��n siihen mit��n "pelkoa" liity, itsellesi taitaisi olla
J�RKYTYS, jos k�visi ilmi, ett� t�hdet ovat ihan kusaisunmatkan p��ss�
meist�?! (Muutaman valop�iv�n!)
+ Matikallahan olen sen laskenut, etsisit VIRHEEN laskelmistani, jos siihen
et/eiv�t pysty, ei siihen pysty joku ylimalkainen kirjakaan...
Aki Agison
> T�ss� esimerkki t�htitieteen puolelta.
>
>
http://aas.org/archives/BAAS/v27n4/aas187/S098001.html?q=publications/baas/v27n4/aas187/S098001.html
>
> Magnitudin 9 t�hdest� tulee neli�sentille noin 0.2 fotonia
millisekunnissa.
> Tuo tarkoittaa siis 200 fotonia sekunnissa neli�sentille ja silm�n 5 mm
> pupillin 0.2 neli�sentti� kohti 40 fotonia sekunnissa. T�hti ei ole
> silmin n�ht�viss�.
- Hetkinen, 0,2 fotonia millisekunnissa = 200 fotonia/sekunti, oikein...
+ Mutta NELI�SENTILLE?! Ei todellakaan n�y, mik�li se on tuon alan arvo
vain...
=> (10^-2m)^2 =>(10^-6m)^2 = 100 000 000 kertainen pienenn�s kohteeseensa...
* Totta, ei voi n�ky�...
= Sen "t�hden" kulmal�pimittahan on viel� silm�lle peilattuna lis�ksi ALLE
10^-12 m^2, joten sekin VOI v�hent�� n�kemist�...
> T�htitieteess� yhden magnitudin muutos kaukana olevan t�hden silm��n
> tuottamassa fotonivirrassa vastaa fotonien m��r�n muutosta likimain
> tekij�ll� 2.5. Silmin juuri ja juuri havaittavat t�hdet ovat
> kirkkaudeltaan luokkaa 6 magnitudia eli tuottavat 5mm pupilliin
> silm�ss� fotoneita noin 2.5 * 2.5 * 2.5 * 40 = 625 kpl sekunnissa.
> N�in himmeit� kohteita ei voi n�hd� silm�n tappisoluilla (keskell�
> n�k�kentt��) vaan ainoastaan h�m�r�n�k��n erikoistuneilla sauvasoluilla
> (hieman syrj�ss� n�k�alueen keskelt�).
- Mutta eik� oleellista ole se INTENSITEETTIPIIKKI, joka silm��n linssilt�
tulee, yksitt�isten pixelien kokoisena, EIK� se koko silm�n ALA?
+ Muussa tapauksessahan fotonit ovat ihan "tasaisesti" jakautuneet koko
silm�n alalle, eik� n�kemist� tapahdu, koska YKSITT�ISIIN silm�n soluihin EI
tule tarpeeksi fotoneja!
* Mutta ei tietenk��n koskaan kovin tasaisesti, koskapa ihmisen silm� EI OLE
edes neli�, vaan kupera pallo, joten vain tietynsuuntaiset fotonisuihkut
n�kyv�t...
/ Tietysti MY�S tasaiselle peilipinnalle tulisi intensiteettikeskittym�,
mutta sekin johtuu siit� VERRANNOSTA, jolla silm�lle PEILILLT� silloin peila
taan...
= Mutta totta, pient� "h�m�ryytt�" on viel� minun laskussani sen suhteen,
kuinka t�hti "fokusoituu" suuremman osan kirkkaudestaan yhteen tai muutamaan
pisteeseen...
= Minun laskuissani sen voi ottaa huomioon vain tekem�ll� n�ht�v�ksi
alueeksi verranto kaukaisen t�hden koosta, ja laskemalla yhteens� fotonien
m��r�...
> Huomaa, ett� tuo 625 fotonia/s silm�n ulkopinnalla eli noin 60 fotonia/s
> silm�n verkkokalvolla ei tarvitse osua yhteen ja samaan soluun. Kuten jo
> aiemmin kerroin tuikahdus havaittiin, kun valo osui noin 300 solun
alueelle
> eli valon ei tarvitse osua nimenomaan yhteen soluun.
>
> Silm�n toiminnasta suomeksi:
> http://foto.hut.fi/opetus/350/k03/luento5/luento5.html
>
> Sauva- ja tappisolujen tiheytt� verkkokalvolla kuvaava k�ppyr�
> l�ytyy t��lt�:
>
>
http://www.cis.rit.edu/people/faculty/montag/vandplite/pages/chap_9/ch9p1.html
>
> http://www.ncbi.nlm.nih.gov/bookshelf/br.fcgi?book=neurosci&part=A762
>
> Tiheimmill��n sauvasoluja on noin 150 000 per neli�millimetri, mutta
> keskell� n�k�kentt�� hyvin v�h�n. Jos katsoo 3 astetta sivuun valon-
> l�hteen suunnasta (vastaa noin puolta sormen leveytt� k�sivarren mitan
> p��ss�) niin valo osuu alueelle, jossa sauvasoluja on luokkaa 50 000
> per neli�millimetri. Kolmensadan sauvasolun ryhm� on tuolla alueella
> pinta-alaltaan noin 0.006 mm^2 eli luokkaa 90 mikrometrin halkaisijainen
> kiekko.
- En ole laskenut sauvasolujen koolla, vaan sill� koolla, MIST� se peilautuu
silm�lle LINSSILT�
+ On siis aivan mahdollinen tuo 6,6666...*10^-12 m^2 ala verkkokalvolla,
seh�n on suurentunut hieman alle neli�sentin linssilt� SUUREMMALLE ALUEELLE
pingispallolle silm��n...
> > Viel�k� muuten Kim USKOT nykyisiin t�htimittauksiin, onko niiden
ET�ISYYS
> > mielest�si oikein laskettu(l�hin t�hti parin valovuoden p��ss�?).
>
> �l� viitsi Aki v��nt�� en�� aiheesta, joka kaluttiin loppuun jo syksyll�.
- Et kommentoinut esim. sit� PARALLAKSILASKUANI, ette tehneet vastinetta
kaikille kirjoituksilleni! Niinp� minun tietoni j�i voimaan:-)
> K�y lainaamassa l�hikirjastostasi URSA:n kirja T�htitieteen perusteet.
> Siell� n�m� asiat ovat selitettyin�. Jos kirjastokorttisi on p��ssyt
> hukkumaan niin voit lukea kirjaa kirjastossa sit� ulos viem�tt�. Teko-
> syit� ei siis ole.
>
> Ennustan, ett� et kirjaan uskalla koskea. Se kun osoittaa kirjoittelusi
> h�p�tykseksi ja on viel�p� suomenkielinen.
- Mit� pelkoa on se, ett� HAUKKUU JA HERJAA H�P�TYKSESI teksti�, joka on
ihan asiallisesti esitetty?! Mietip� itsekin nyt sit� "pelkoasi"!
+ T�m�kin todistaa, ett� MAAILMA ON T�HTITIETEESS�KIN PAHAN VALHEEN
VALLASSA, vaikkapa kyll� min� viel� L�HIPLANEETTOJEN et�isyydet olen
taipuvainen "uskomaan"...
Aki Agison
> S�teilyteho: P = 3,9*10^26 W
> Et�isyys: R = 1,5*10^11 m
> Keltaisen fotonin energia:
> Efot = h*c/L = 6,626036*10^-34 * 3*10^8/570*10^-9 J = 3,49*10^-19 J
> Aet�isyys = 4*pi*R^2 = 4*pi*(1,5*10^11)^2 m^2 = 2,827*10^23 m^2
> Asilm�solu = 10^-12 m^2
>
> Itse fotonien lukum��r� lasketaan siten, ett� fotonitehoarvo saavutetaan
> kappaleen kokoisella rypp��ll� ja se peilataan silm��n...
>
> Kappaleen(auringon) koko silm�n pinnassa, linssi s�de b = 5 mm
> A/a = B/b
> => 1,5*10^11 m/(2*6,96*10^8 m) = 10^-2 m/b
>
> b = 1,392*10^9 m/(1,5*10^11 m)*(10^-2 m)
> b = 9,28*10^-5 m
- Nyt ILMEISESTI pit�� kuitenkin laskea intesiteettikeskittym�n suunnassa,
EIH�N kappaleet, joiden S�TEET ovat erit, mutta teho sama n�yt� yht�
kirkkailta...
+ Eli "alasuhde" pit�� ottaa jotenkin huomioon, eli kuinka suuren osan
N�K�KENT�ST� kohde vie...
= Esim. jos on 10 cm: ja 1cm:n 10 W:n kohteet KIRKKAAMMALTA samalta
et�isyydelt� TIETYSTI n�ytt� se 1cm:n kohde!
ALASUHDE = Et�isyys^2/(Halkaisija^2)
- T�ll�in tosin menetet��n kohteen KIRKKAUDEN m��r�ytyminen ET�ISYYDEN
perusteella...
> Nyt itse kohde on t�m�n mittainen, MUTTA varsinaista KESKITTYMIST� t�st�
> alueesta yhteen silm�n soluun EI tapahdu, se vain n�kyy tuolla
> halkaisijalla!
>
> VOIDAAN k�ytt�� siis suoraan Asilm�solu alaa(10^-6 m)^2, jossa katsotaan
> kuinka paljon yksitt�iseen soluun tulee valoa! JOS kohde onkin
> erikokoinen, voitaisiin eri alalla vain laskea mahdollisesti KOKO
> kohteen saama fotonim��r�...
> JOS kappaleen koko on verrannolla pienempi(kaukainen t�hti) kuin
> silm�nsolu, silm�nsoluun kuitenkin tulee fotoneja m��r�, jonka
> pienenetynyt luku ilmaisee... Silloin Asilm�solu on VERRANNOLLA saatu
> luku, mutta se siis osuu 10^-12 m^2 alueelle, joka t�ss� on oletettu
> silm�solun kooksi...
>
> Arvo on hieman pienempi, koska kyseess� ei ole neli� vaan ympyr�...
>
> x = (pi*1^2)/2^2 = 0,785398163
> X = P/(Aet�isyys*Efot)*Asilm�solu = 3 952 271 748 kpl/s eli noin 4 mrd/s
> Y = X*x = 3 104 196 971 kpl
> Ehk� tarkemmpi mittaus paljastaisi arvon olevan pi*10^9 kpl?
=>Y= x*P/(Aet�isyys*Efot)*Aet�isyys/Ahalkaisija*Asilmasolu
=> Y = x*P/(Ahalkaisija*Efot)*Asilmasolu = 4,529503409*10^14 kpl...
Onko T�M� loogisempaa mielest�nne?
Aki Agison
"Aki Agison" <aki.ka...@tut.fi> kirjoitti viestiss�
news:hhg2ue$r0$1...@news.cc.tut.fi...
> =>Y= x*P/(4*pi*Aet�isyys*Efot)*Aet�isyys/Ahalkaisija*Asilmasolu
> => Y = x*P/(4*pi*Ahalkaisija*Efot)*Asilmasolu =
Y = x*3952271748 kpl/s= 3774141511 kpl/s
> Onko T�M� loogisempaa mielest�nne?
- N�ht�v�sti k�y viel� niin, ett� JOS kohteen koko on pienempi verrannolla
kuin silm�n solu, kohde HIMMENEE suuremmaksi pisteeksi teht�ess�, eik�
p�invastoin...
JOS (halkaisija/et�isyys)^2 > (0,01/10^-6m)^2
tarvitaan kerroin: z = (0,01^2 m/(10^-6 m))^2/(et�isyys^2/halkaisija^2)
Lasketaan T�HDELLE, joka on 40 valop�iv�n p��ss�:
Et�isyys = 3*10^8m/S*3600s*24*40 = 1,0368*10^15 m
Y =
x*P/(4*pi*Ahalkaisija*Efot)*(0,01*halkaisija)^2/(et�isyys*10^-6)^2*Asilm�sol
u
Y = x*P/(4*pi*et�isyys^2*Efot)*(0,01)^2
Y = x*8 272 548 824 = 6497244653
(Ahalkaisija = halkaisija^2)
(0,01m on silm�linssikiekon joka on v�h�n syvemm�ll�, halkaisija)
Auringolle siis EI tarvittu sit� korjauskerrointa, koskapa kohde oli
SUUREMPI kuin silm�solu...
Ja saatiin s�teilyn m��r� uudestaan riippumaan et�isyydest�, olemmeko
tyytyv�isi�??
Vaikka jossakin vaiheessa vaahtosin SEN puolesta, ETTEI tuollaisia kertoimia
tarvita, ILMAN niit� ei kuitenkaan todellista arvoa voida saada...
Kuinka paljon on yht�jaksoisesti l�hett�v�n (heikon?) laserin fotonim��r�?
c = 300 000 000m/s, T = 1s
S = 300 000 000m!
S/Lamda = 3*10^8m/(5,70*10^-7m) = 5,263168895 *10^14 kpl/s
Eli noin 100 000 kertaa tehokkaampaa on LASERIN valo kuin auringon?
Ent�p� se LAMPPU 10W ja 100m ja 1cm: halkaisija?
Y = x*100 W/(4*pi*0,01m^2*3,49*10^-19)*10^-12 m^2
Y = x*2,28*10^11 kpl/s = 1,79*10^11 kpl/s
Eli kirkkaampaa kuin auringosta... Mik� on luonnollista, onhan hehkulanka
varmaan V�H�N tehokkaampi kuin tavallinen emissio ideaalikaasulla?
Et�isyydell�h�n EI ollut merkityst�, JOS kohde oli suurempi peilatessa kuin
silm�solu...
Aki Agison
>
> "Aki Agison" <aki.ka...@tut.fi> kirjoitti viestiss�
> news:hhg2ue$r0$1...@news.cc.tut.fi...
> > =>Y= x*P/(4*pi*Aet�isyys*Efot)*Aet�isyys/Ahalkaisija*Asilmasolu
> > => Y = x*P/(4*pi*Ahalkaisija*Efot)*Asilmasolu =
Y = x*4,967262247*10^13 kpl/s = 3,9*10^13 kp/s
Tossa oli sellainenkin "vika", ett� en kertonut oikealla
pi/4:lla(neli�st�=>ympyr�)
> Onko T�M� loogisempaa mielest�nne?
>
> - N�ht�v�sti k�y viel� niin, ett� JOS kohteen koko on pienempi verrannolla
> kuin silm�n solu, kohde HIMMENEE suuremmaksi pisteeksi teht�ess�, eik�
> p�invastoin...
>
> JOS (halkaisija/et�isyys)^2 > (0,01/10^-6m)^2
>
> tarvitaan kerroin: z = (0,01^2 m/(10^-6 m))^2/(et�isyys^2/halkaisija^2)
>
> Lasketaan T�HDELLE, joka on 40 valop�iv�n p��ss�:
> Et�isyys = 3*10^8m/S*3600s*24*40 = 1,0368*10^15 m
> Y =
x*P/(4*pi*Ahalkaisija*Efot)*(0,01*halkaisija)^2/(et�isyys*10^-6)^2*Asilm�sol
u
> Y = x*P/(4*pi*et�isyys^2*Efot)*(0,01)^2
> Y = x*8 272 548 824 = 6497244653
> (Ahalkaisija = halkaisija^2)
>
> (0,01m on silm�linssikiekon joka on v�h�n syvemm�ll�, halkaisija)
=> 0,007:ll� tulisi parempi?
=> Y = x*3,9*10^26 W/(4*pi*(1,0368*10^15 m)^2*3,49*10^-19 J)* 0,007^2
=> Y = x*4 053 548 924 kpl/s = 3 183 649 880 kpl/s
> Auringolle siis EI tarvittu sit� korjauskerrointa, koskapa kohde oli
> SUUREMPI kuin silm�solu...
> Ja saatiin s�teilyn m��r� uudestaan riippumaan et�isyydest�, olemmeko
> tyytyv�isi�??
> Vaikka jossakin vaiheessa vaahtosin SEN puolesta, ETTEI tuollaisia
kertoimia
> tarvita, ILMAN niit� ei kuitenkaan todellista arvoa voida saada...
>
> Kuinka paljon on yht�jaksoisesti l�hett�v�n (heikon?) laserin fotonim��r�?
> c = 300 000 000m/s, T = 1s
> S = 300 000 000m!
>
> S/Lamda = 3*10^8m/(5,70*10^-7m) = 5,263168895 *10^14 kpl/s
>
> Eli noin 100 000 kertaa tehokkaampaa on LASERIN valo kuin auringon?
- No ei sent��n vaan noin 13,49-kertaa?!
> Ent�p� se LAMPPU 10W ja 100m ja 1cm: halkaisija?
> Y = x*100 W/(4*pi*0,01m^2*3,49*10^-19)*10^-12 m^2
> Y = x*2,28*10^11 kpl/s = 1,79*10^11 kpl/s
> Eli kirkkaampaa kuin auringosta... Mik� on luonnollista, onhan hehkulanka
> varmaan V�H�N tehokkaampi kuin tavallinen emissio ideaalikaasulla?
- ELI EI niin kirkasta kuin auringosta, noin 100-kertaa himme�mp��,
SITTENKIN on kaasus�teily tehokkaampaa jopa N�IN KAUKANA kohteestaan!
Aki Agison
> millisekunnissa.
> > Tuo tarkoittaa siis 200 fotonia sekunnissa neli�sentille ja silm�n 5 mm
> > pupillin 0.2 neli�sentti� kohti 40 fotonia sekunnissa. T�hti ei ole
> > silmin n�ht�viss�.
>
> - Hetkinen, 0,2 fotonia millisekunnissa = 200 fotonia/sekunti, oikein...
> + Mutta NELI�SENTILLE?! Ei todellakaan n�y, mik�li se on tuon alan arvo
> vain...
> => (10^-2m)^2 =>(10^-6m)^2 = 100 000 000 kertainen pienenn�s
kohteeseensa...
> * Totta, ei voi n�ky�...
> = Sen "t�hden" kulmal�pimittahan on viel� silm�lle peilattuna lis�ksi ALLE
> 10^-12 m^2, joten sekin VOI v�hent�� n�kemist�...
- Hiukan jouduin KAAVANI UUSIMMASSA muodossa vet�m��n takaisin: TOTTA on,
ett� kaukaisia t�hti� mittaillessaan on kyse VAIN ET�ISYYDEST� ja SILM�N
LINSSIN koosta...
+ Eli teoriassa KAI jos 200 fotonia tulisi neli�sentille - VOISI n�ky�? No
vain, jos ymp�rill� ollaan tasan nollassa tai vain hiukan yli...
* Eli 10 000 lienee ilta huoneen h�m�r�� kirkkauttakin himme�mpi, mutta
erottunee t�htitaivasta vasten =>100 valovuoteen p��st��n!
/ JOS siit� 1 fotoniin/1cm^2 p��st�� korkeintaan 10 000 vuoteen! (100^2 =
10000)
= K�yt�nn�ss� tuollainen 10 000 aikatavalla katkeilisi, tuleehan jo
kuultakin 34 600 000 ainakin per/silm�solu! Mutta hivenen sit� himme�mm�ksi
voisin kuvitella menn� voitavan?!
= Mutta niinkuin todettu, 10^-12 m^2 (silmsolun ala) kaavassa kummiteli aika
kauan siit� syyst�, ett� SILM�SOLUA isompien s�teilij�iden(l�hell�) se
kertoo suoraan kuinka paljon fotoneja tuota alaa kohden on... T�ll�in ei
siis ET�ISYYDELL� ole merkityst� vaan KAPPALEEN HALKAISIJALLA!