Polkupyörällä pystyssä pysymisen fysiikka
Juhani Mykk?nen
ollessa vauhdissa, mutta paikallaan nitkuteltaessa kallistumisen ja
tasapainon menettämisen välttäminen on huomattavan vaikeaa?
Lyhyt pohdiskeluni viittaa mm. siihen suuntaan, että vauhdissa
ohjaustangolla tehty korjausliike vaikuttaa pyöräilijä ja pyörä
-systeemin painopisteen sijaintiin eri tavoin kuin paikallaan veivattu
tanko.
Mikä kuitenkin on varsinainen selitys ja kuinka sen voisi esittää
esimerkiksi lukiolaiselle hänelle tutuilla mekaniikan ja kinematiikan
termeillä ja kuvioilla?
-Juhani
Juhani Mykk?nen
Hannu Koskenvaara
> Mistä johtuu, että polkupyörällä ajaja pysyy mainiosti pystyssä pyörän
> ollessa vauhdissa, mutta paikallaan nitkuteltaessa kallistumisen ja
> tasapainon menettämisen välttäminen on huomattavan vaikeaa?
Jos pyörä alkaa kallistua vauhdissa kulkusuuntaan vasemmalle, ajaja
kääntää ohjaustankoa vasemmalle. Liike aikaansaa pyörän ja maan
kosketuspinnassa pyörään kohdistuvan voimakomponentin, joka painaa
pyörän alareunaa vasemmalle. Voima aiheuttaa pyörän painopisteen suhteen
mometin, joka pyrkii oikaisemaan pyörää.
Paikallaan ollessa etupyörän kääntö ei aikaansaa vastaavaa voimaa.
Tasapainon säilyttämiseksi pitää vaihtaa ruumiin asentoa, mikä on
harjoittelematta vaikeaa.
Hannu Koskenvaara
Pertti Luukkonen
> Juhani Mykk?nen
> > Mistä johtuu, että polkupyörällä ajaja pysyy mainiosti pystyssä pyörän
> Paikallaan ollessa etupyörän kääntö ei aikaansaa vastaavaa voimaa.
> Tasapainon säilyttämiseksi pitää vaihtaa ruumiin asentoa, mikä on
> harjoittelematta vaikeaa.
Entä "gyroskooppi-vaikutus". Sen tuntee jos pitää pyörivää pyörää käsillä
navoista.
Pertti Luukkonen
Tapio Viljava
"Pertti Luukkonen" <pertti_l...@kolumbus.fi> wrote in message
news:c82791$sv4$1...@phys-news1.kolumbus.fi...
> Entä "gyroskooppi-vaikutus". Sen tuntee jos pitää pyörivää pyörää käsillä
> navoista.
Se auttaa, mutta ei ole ratkaiseva.
Tapsa
Ilkka Karaila
"Tapio Viljava" <tapio....@poista.danisco.com.invalid> wrote in message
news:zt1pc.124$lk...@read3.inet.fi...
Pienet ohjausliikkeet pitävät pyörän ohjaajan alla?
--
Ilkka Karaila, DrTech.
Senior Research Scientist
What we observe, may be true, but the causes
behind the observation are not always obvious.
Juhani Mykk?nen
> Mistä johtuu, että polkupyörällä ajaja pysyy mainiosti pystyssä pyörän
> ollessa vauhdissa, mutta paikallaan nitkuteltaessa kallistumisen ja
> tasapainon menettämisen välttäminen on huomattavan vaikeaa?
Olen pahoillani hätäisestä kysymyksestä, aihetta on tietenkin
käsitelty vuosi sitten täällä:
-Juhani
ype
Juhani Mykk?nen <juhanim...@hotmail.com> wrote
G-voimat pitää pyörän pystyssä.
Fysiikasta taas en mitään ymmärrä, mutta jos vaikka niitä g-voimia
piirtelisi siihen kuvioon.
Tapio Viljava
"Ilkka Karaila" <ilkkaNO....@AMpp.inet.fi.invalid> wrote in message
news:nI8pc.291$lk....@read3.inet.fi...
> Pienet ohjausliikkeet pitävät pyörän ohjaajan alla?
Näinpä. Pyöräilijä "kaatuu" vuorotellen oikealle ja vasemmalle ja tekee
tästä syystä edetessään koko ajan pientä siksakkia. Hyvin pientä.
Tapsa
Mikko Moilanen
> "Tapio Viljava"
> > "Ilkka Karaila"
>
> > > Pienet ohjausliikkeet pitävät pyörän ohjaajan alla?
>
> > Näinpä. Pyöräilijä "kaatuu" vuorotellen oikealle ja vasemmalle ja tekee
> > tästä syystä edetessään koko ajan pientä siksakkia. Hyvin pientä.
>
> Tätä ei useinkaan ole otettu huomioon nopeusmittarien kalibroinnissa. So.
> 'todellinen' edetty matka on ehkä 990 m kun mittari näyttää 1000 m.
> Pertti Luukkonen
Nyt Luukkonen ei enää erota matkamittaria ja nopeusmittaria toisistaan!
--
Internationale persona non grata http://kotisivu.dnainternet.net/moilami1
Pertti Luukkonen
> "Pertti Luukkonen"
> > "Tapio Viljava"
> > > "Ilkka Karaila"
> > > > Pienet ohjausliikkeet pitävät pyörän ohjaajan alla?
> > > Näinpä. Pyöräilijä "kaatuu" vuorotellen oikealle ja vasemmalle ja
tekee
> > > tästä syystä edetessään koko ajan pientä siksakkia. Hyvin pientä.
> > Tätä ei useinkaan ole otettu huomioon nopeusmittarien kalibroinnissa.
So.
> > 'todellinen' edetty matka on ehkä 990 m kun mittari näyttää 1000 m.
> Nyt Luukkonen ei enää erota matkamittaria ja nopeusmittaria toisistaan!
Minulla on mittarissa: 1) nopeus, 2) keskituntinopeus, 3) maksiminopeus, 4)
matka, 5) matkat yhteensä (odo), 6) kadenssi. - Sykemittarissa: 1) aktuaali
syke, 2) minimi - maksimi -hälytys, 3) muisti. (Aika-ajossa esim. 175 min.
koko ajan ollut hyvä.) - Meillä ammattilaisilla näin!
Pertti Luukkonen
Hannu Koskenvaara
> Tätä ei useinkaan ole otettu huomioon nopeusmittarien kalibroinnissa. So.
> 'todellinen' edetty matka on ehkä 990 m kun mittari näyttää 1000 m.
Noin suuren eron saamiseksi pitää mutkitella jo tosissaan. Tavallisella
20 km/h:n nopeudella mutkittelu tuskin tuo metriäkään ylimääräistä
kilometrille.
Hannu Koskenvaara
Pertti Luukkonen
> Pertti Luukkonen
> > Tätä ei useinkaan ole otettu huomioon nopeusmittarien kalibroinnissa.
So.
> > 'todellinen' edetty matka on ehkä 990 m kun mittari näyttää 1000 m.
> Noin suuren eron saamiseksi pitää mutkitella jo tosissaan. Tavallisella
> 20 km/h:n nopeudella mutkittelu tuskin tuo metriäkään ylimääräistä
> kilometrille.
No sittenhän vauhtini on ollutkin lujempi! Joskus olen koettanut tätä eroa
selvittää maantiellä kilometripylväistä.
Pertti Luukkonen
Voitto W. Kotiaho
> > Entä "gyroskooppi-vaikutus". Sen tuntee jos pitää pyörivää pyörää käsillä
> > navoista.
>
> Se auttaa, mutta ei ole ratkaiseva.
Jos gyroskooppi-vaikutus ei ole ns. ratkaiseva polkupyörällä pystyssä
pysymisen kannalta, niin miksi satunnaisesti valittu polkupyöräilijä
todennäköisesti kaatuu, jos polkupyörän pyörät lakkaavat pyörimästä?
Voitto
T. Lajunen
Koska lukkiutuneella eturenkaalla ei voi ohjata renkaita painopisteen
alle.
-tl
Voitto W. Kotiaho
> Koska lukkiutuneella eturenkaalla ei voi ohjata renkaita painopisteen
> alle.
OK. Useimmat pyöräilijät osaisivat siis tod. näk. ajaa polkupyörän
tapaisella laitteella jossa pyörien tilalla on esim. sukset ja joka
liikkuu mäessä alaspäin painovoimalla. Tuon ajaminen olisi tosin
vaikeampaa(?)
Perustelu löytyy siis taannoisesta threadista jonka subject oli
"Miksi hyrrä ja polkupyörä eivät kaadu?"
Taitaa olla muuten peräti niin, että semmoisella polkupyörällä jossa
etuharukka ei käänny, ei juuri kukaan pysyisi pystyssä, pyörivät sen
pyörät miten kovaa tahansa!
Voitto
Heikki Kaskelma
> T. Lajunen:
Voihan sen gyroskooppivaikutuksen kompensoida pois
vastakkaiseen suuntaan pyörivällä pyörällä, ei niitä
pyöriä millään suksilla tarvitse korvata. Toisin sanoen, jos
halutaan tietää vaikuttavatko hyrrävoimat asiaan, niin
kompensoidaan vain nämä voimat pois eikä muuteta
mitään muuta.
Heikki Kaskelma
Joakim Majander
> On Sun, 13 Jun 2004, T. Lajunen wrote:
> > Koska lukkiutuneella eturenkaalla ei voi ohjata renkaita painopisteen
> > alle.
>
> OK. Useimmat pyöräilijät osaisivat siis tod. näk. ajaa polkupyörän
> tapaisella laitteella jossa pyörien tilalla on esim. sukset ja joka
> liikkuu mäessä alaspäin painovoimalla. Tuon ajaminen olisi tosin
> vaikeampaa(?)
Kyllä. Muita esimerkkejä ovat luistelu, laskettelu tai vesihiihto
yhdellä suksella/luistimella, jotka ovat aika helppoja kun vauhtia on.
Ilman vautia tai hiljaisessa vauhdissa pystyssä pysyminen on varsin
vaikeaa (varsinkin vesisuksella ;)). Kyse on siis vain siitä, että on
jokin mekanismi, jolla saa tukipisteen pidettyä oikeassa paikassa
kiihtyvyyksien aiheuttamiin voimiin nähden. Polkupyörässä tämä hoituu
osin automaattisesti, muissa välineissä tämä on opittava. Tärkeää on
kuitenkin, ettei sitä ole mitenkään estetty (esim. latu vaikeuttaa
hommaa yhdellä suksella liukumista melkoisesti).
Joakim
Lassi Hippeläinen
>
> Voitto W. Kotiaho:
> > T. Lajunen:
> > > Koska lukkiutuneella eturenkaalla ei voi ohjata renkaita painopisteen
> > > alle.
> >
> > OK. Useimmat pyöräilijät osaisivat siis tod. näk. ajaa polkupyörän
> > tapaisella laitteella jossa pyörien tilalla on esim. sukset ja joka
> > liikkuu mäessä alaspäin painovoimalla. Tuon ajaminen olisi tosin
> > vaikeampaa(?)
Eikös sellainen suksilla varustettu "fillari" ollut jonkun
leluvalmistajan tuotteenakin muutama vuosi sitten? Stiga?
> > Perustelu löytyy siis taannoisesta threadista jonka subject oli
> > "Miksi hyrrä ja polkupyörä eivät kaadu?"
> >
> > Taitaa olla muuten peräti niin, että semmoisella polkupyörällä jossa
> > etuharukka ei käänny, ei juuri kukaan pysyisi pystyssä, pyörivät sen
> > pyörät miten kovaa tahansa!
>
> Voihan sen gyroskooppivaikutuksen kompensoida pois
> vastakkaiseen suuntaan pyörivällä pyörällä, ei niitä
> pyöriä millään suksilla tarvitse korvata. Toisin sanoen, jos
> halutaan tietää vaikuttavatko hyrrävoimat asiaan, niin
> kompensoidaan vain nämä voimat pois eikä muuteta
> mitään muuta.
>
> Heikki Kaskelma
Tietääkseni koe on tehtykin. Vastakkaiseen suuntaan pyörivillä hyrrillä
varustettu fillari oli yhtä helppo ajaa kuin tavallinen.
-- Lassi
jyri Hakola
Jos gyroskooppivaikutuksella olisi asiaan mitään oleellista merkitystä
niin miksi sitten hidasta kävelyvauhtia eteenpäin rullaavalla pyörällä
on käytännössä yhtä helppoa pysyä tasapainossa kuin kolmenkympin vauhtia
poljettaessa ?
Timo Korvola
> Jos gyroskooppivaikutuksella olisi asiaan mitään oleellista merkitystä
> niin miksi sitten hidasta kävelyvauhtia eteenpäin rullaavalla pyörällä
> on käytännössä yhtä helppoa pysyä tasapainossa kuin kolmenkympin
> vauhtia poljettaessa ?
Ei se nyt ihan yhtä helppoa ole, koska korjausliikkeen vaikutus on
verrannollinen ohjausliikkeen suuruuteen ja matkanopeuteen. Hitaassa
vauhdissa pitää siis tehdä suurempia korjauksia. Tämän selittämiseen
ei kuitenkaan tarvita gyroskooppivaikutusta.
--
Timo Korvola <URL:http://www.iki.fi/tkorvola>
Lauri Uusitalo
Vaikka olenkin vain kuunteluoppilaana niin kaipaan vaihtelua...
--
Lauri
Pertti Luukkonen
> jyri Hakola
> > Jos gyroskooppivaikutuksella olisi asiaan mitään oleellista merkitystä
> > niin miksi sitten hidasta kävelyvauhtia eteenpäin rullaavalla pyörällä
> > on käytännössä yhtä helppoa pysyä tasapainossa kuin kolmenkympin
> > vauhtia poljettaessa ?
> Ei se nyt ihan yhtä helppoa ole, koska korjausliikkeen vaikutus on
> verrannollinen ohjausliikkeen suuruuteen ja matkanopeuteen. Hitaassa
> vauhdissa pitää siis tehdä suurempia korjauksia. Tämän selittämiseen
> ei kuitenkaan tarvita gyroskooppivaikutusta.
Kolmeakymppiä voi ajaa ilman käsiä; kävelyvauhtia ei.
Pertti Luukkonen
Osmo Ronkanen
> Kyllä. Muita esimerkkejä ovat luistelu, laskettelu tai vesihiihto
> yhdellä suksella/luistimella, jotka ovat aika helppoja kun vauhtia on.
> Ilman vautia tai hiljaisessa vauhdissa pystyssä pysyminen on varsin
> vaikeaa (varsinkin vesisuksella ;)). Kyse on siis vain siitä, että on
> jokin mekanismi, jolla saa tukipisteen pidettyä oikeassa paikassa
> kiihtyvyyksien aiheuttamiin voimiin nähden. Polkupyörässä tämä hoituu
> osin automaattisesti, muissa välineissä tämä on opittava. Tärkeää on
> kuitenkin, ettei sitä ole mitenkään estetty (esim. latu vaikeuttaa
> hommaa yhdellä suksella liukumista melkoisesti).
Siis pyöräily on sellainen, jonka osaa oppimatta?
Osmo
Joakim Majander
> Siis pyöräily on sellainen, jonka osaa oppimatta?
>
> Osmo
Mielestäni pyörällä pystyssä pysyminen ei vaadi erityistä
tasapainoilua tai aktiivista liikettä. Suurin kynnys oppimiseen on se,
että uskaltaa tai kykenee polkea riittävää vauhtia.
Joakim
Lauri Uusitalo
> Mielestäni pyörällä pystyssä pysyminen ei vaadi erityistä
> tasapainoilua tai aktiivista liikettä. Suurin kynnys oppimiseen on se,
> että uskaltaa tai kykenee polkea riittävää vauhtia.
Pojallani (3,5v) ei tuo vauhti tuota ongelmaa vaan pysäytys...
--
Lauri
Pertti Luukkonen
>Osmo Ronkanen
> > Siis pyöräily on sellainen, jonka osaa oppimatta?
> Mielestäni pyörällä pystyssä pysyminen ei vaadi erityistä
> tasapainoilua tai aktiivista liikettä. Suurin kynnys oppimiseen on se,
> että uskaltaa tai kykenee polkea riittävää vauhtia.
Hyvä keino opettaa lapsi pyöräilemään on laittaa se jyrkkää mäkeä alas.
Huomaa että pysyy pystyssä eikä pysty pysäyttämään.
Pertti Luukkonen
optimistx
Olen arvostanut useimpia Pertti Luukkosen puheenvuoroja tähän asti. Nyt
minun täytyy kyllä hieman uudelleenarvioida perusteitani. Varsinkin, kun
peniksenpituuspuheenvuorosi pisti rypistämään kulmia. Tosin sen voin
kuitata viisasteluna. Ehkä tämänkin, mutta joku voi ottaa sen tosissaan.
Lauri Uusitalo
> Pertti Luukkonen wrote:
>> Hyvä keino opettaa lapsi pyöräilemään on laittaa se jyrkkää mäkeä alas.
>> Huomaa että pysyy pystyssä eikä pysty pysäyttämään.
> Olen arvostanut useimpia Pertti Luukkosen puheenvuoroja tähän asti. Nyt
> minun täytyy kyllä hieman uudelleenarvioida perusteitani. Varsinkin, kun
> peniksenpituuspuheenvuorosi pisti rypistämään kulmia. Tosin sen voin
> kuitata viisasteluna. Ehkä tämänkin, mutta joku voi ottaa sen tosissaan.
Mutta ei varmaankaan yksikään isä/äiti?
--
Lauri
Mikko Moilanen
Ei ole, sillä hallittu pysähtyminen on tärkeää oppia, ennen kuin menee
liian jyrkkiä mäkiä alas, ettei käy kuin minulle tampereen hervannan
lukonmäessä hammaslääkäriin mennessäni alle kouluikäisenä. Jyrkkä
alamäki && luja vauhti --> tarvitaan luja jarrutus := tuli hieman liian
luja jarrutus --> hammaslääkäriin ei olisi tarvinnut enää mennä.
No, se koe piti vielä muutaman kerran uusia eri polkupyörillä noin
samoin tuloksin.
Voitto W. Kotiaho
> Voihan sen gyroskooppivaikutuksen kompensoida pois
> vastakkaiseen suuntaan pyörivällä pyörällä, ei niitä
> pyöriä millään suksilla tarvitse korvata. Toisin sanoen, jos
> halutaan tietää vaikuttavatko hyrrävoimat asiaan, niin
> kompensoidaan vain nämä voimat pois eikä muuteta
> mitään muuta.
Jos kaksi samassa tasossa vastakkaiseen suuntaan pyörivää hyrrää
jotenkin kompensoivat toisensa, millä ymmärrän sitä että ne ovat
yhdessä sama kuin molemmat hyrrät olisivat paikallaan, niin
sitten en ole tajunnut tästäkään asiasta yhtään mitään.
Olen tähän saakka kuvitellut että hyrrä pyrkii säilyttämään
pyörimistasonsa mikä johtuu sen massan hitaudesta.
Jos nyt molemmat noista vastakkaisiin suuntiin pyörivistä
hyrristä haluavat säilyttää pyörimistasonsa niin miten ihmeessä
ne yhteen kiinnitettyinä eivät enää sitä tee?
Voitto
Otto J. Makela
[...]
> Olen tähän saakka kuvitellut että hyrrä pyrkii säilyttämään
> pyörimistasonsa mikä johtuu sen massan hitaudesta.
Ei tarkalleen ottaen, hyrrät pyrkivät kääntämään niihin
pyörimisakselin suuntaisesti kohdistuvat vääntövoimat 90° sivuun,
siten että hyrrä "nyrjähtää" sivulle suoraan työntäessä (prekessio).
Ajattele että akselin kääntäminen olisi vaikutukseltaan sama kuin
jos työntäisit yhtä hyrrän kehän kohtaa, mutta koska hyrrä pyörii,
työntökohta siirtyy pyörimisen mukana.
http://www.howstuffworks.com/gyroscope.htm
> Jos nyt molemmat noista vastakkaisiin suuntiin pyörivistä hyrristä
> haluavat säilyttää pyörimistasonsa niin miten ihmeessä ne yhteen
> kiinnitettyinä eivät enää sitä tee?
Kahden eri suuntiin pyörivän hyrrän "kääntövoimat" kumoavat toisensa.
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 42 7655772, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FIN-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
Pertti Luukkonen
> "Pertti Luukkonen"
> > "Joakim Majander"
> > >Osmo Ronkanen
> > > > Siis pyöräily on sellainen, jonka osaa oppimatta?
> > > Mielestäni pyörällä pystyssä pysyminen ei vaadi erityistä
> > > tasapainoilua tai aktiivista liikettä. Suurin kynnys oppimiseen on se,
> > > että uskaltaa tai kykenee polkea riittävää vauhtia.
> > Hyvä keino opettaa lapsi pyöräilemään on laittaa se jyrkkää mäkeä alas.
> > Huomaa että pysyy pystyssä eikä pysty pysäyttämään.
> Ei ole, sillä hallittu pysähtyminen on tärkeää oppia, ennen kuin menee
> liian jyrkkiä mäkiä alas, ettei käy kuin minulle tampereen hervannan
> lukonmäessä hammaslääkäriin mennessäni alle kouluikäisenä. Jyrkkä
> alamäki && luja vauhti --> tarvitaan luja jarrutus := tuli hieman liian
> luja jarrutus --> hammaslääkäriin ei olisi tarvinnut enää mennä.
> No, se koe piti vielä muutaman kerran uusia eri polkupyörillä noin
> samoin tuloksin.
Tämähän on puhtaan fysiikan ryhmä, ei hammaslääketieteen! - Tietysti
jarruttaminen täytyy opetella erikseen.
Pertti Luukkonen
optimistx
Valitettavasti ja todennäköisesti heitä olisi useita. Ymmärtääkseni, ja
Pertti Luukkosen puheenvuoroista päätellen, hän on psykologian
ammattilainen. Häneen osa ihmisistä suhtautuu kuin lääkäriin: tekee niin
kuin käsketään, vaikka ei itse ymmärrä syitä miksi.
Toinen peruste tuollaisen hölmöilyn uskomiselle on n. 50-80 vuotta
sitten yleinen käsitys ja usko, että lapsi oppii parhaiten uimaan
heittämällä hänet laiturilta veteen.
Olen haastatellut ihmisiä noiden kokemusten tiimoilta. Heittäjät ovat
olleet ihan päällisinpuolin järkeviä, tavallisia aikuisia. Vuosikymmeniä
myöhemmin on sitten heitetyiltä kyselty, miltä tuntuu.
Tapio Viljava
"Mikko Moilanen" <mikko.m...@ty.mikkeliamk.fi> wrote in message
news:87k6y7u...@ty.mikkeliamk.fi...
> alamäki && luja vauhti --> tarvitaan luja jarrutus := tuli hieman liian
> luja jarrutus --> hammaslääkäriin ei olisi tarvinnut enää mennä.
Hmm. Luulen, että monellakin olisi tuon jälkeen asiaa hammaslääkäriin,
vaikka ennen alamäkeä ei olisi ollutkaan.
Tapsa
Mikko Moilanen
> "Mikko Moilanen" <mikko.m...@ty.mikkeliamk.fi> wrote in message
>
> > alamäki && luja vauhti --> tarvitaan luja jarrutus := tuli hieman liian
> > luja jarrutus --> hammaslääkäriin ei olisi tarvinnut enää mennä.
>
> Hmm. Luulen, että monellakin olisi tuon jälkeen asiaa hammaslääkäriin,
> vaikka ennen alamäkeä ei olisi ollutkaan.
Noh, siinä nyt sattui käymään niin, että hampaita lähti irti. Tai
sitten ei lähtenyt irti vaan meni ikenen sisään (hammaslääkärien
arvio). Hammaslääkärit ei osannut sanoa, että missä ne ovat, enkä minä
niitä itsekään löytänyt. Nykyisin kun olen röntgenkuvia suustani
katsonut, niin ei niitä ainakaan niissä kuvissa ole näkynyt.
Hmm, jatkot terveyteen.
Ilkka Karaila
"Otto J. Makela" <o...@iki.fi> wrote in message
news:m3llinn...@tigger.otto.net...
> "Voitto W. Kotiaho" <vkot...@kosh.hut.fi> wrote:
[...]
>
> > Jos nyt molemmat noista vastakkaisiin suuntiin pyörivistä hyrristä
> > haluavat säilyttää pyörimistasonsa niin miten ihmeessä ne yhteen
> > kiinnitettyinä eivät enää sitä tee?
>
> Kahden eri suuntiin pyörivän hyrrän "kääntövoimat" kumoavat toisensa.
Yhteen kytkettyinä ne muodostavat systeemin, jonka ulkoa nähty
liikemäärämomentti (dralli, hyrrällä yksi sen arvo on
tarkastelukoordinaatistossa vektori A ja toisella vektori -A, ulkoinen
liikemäärämomentti on niiden vektorisumma =0) on nolla.
Prekession synty edellyttää systeemiltä ulkoista, nollasta poikkeavaa,
liikemäärämomenttia.
--
Ilkka Karaila, DrTech.
Senior Research Scientist
What we observe, may be true, but the causes
behind the observation are not always obvious.
ype
Sanotaan että se akseli niiden hyrrien välissä on 100 m pitkä,
ja kyseiset hyrrät liikkuu pitkin pyöreetä rataa, jonka halkaisija
on 100 m.
(Siis hyrrät on pyöriä)
Nythän voidaan nähdä että molemmat pyörät pyrkii lentämään
ulos radalta, muttei lennä. Varsinkin pyörien yläosat pyrkii lentämään
ulos radalta, koskapa liikkuvat nopeammin, mutteivat kuitenkaan
lennä, koska on se jäykkä akseli siinä välissä.
Siis jos on toisensa kompensoivat pyörivät pyörat, ja tätä systeemiä
tyrkkää reunasta, kyseinen systeemi pyörii ympäri vaikka ikusesti.
Voitto W. Kotiaho
> Yhteen kytkettyinä ne muodostavat systeemin, jonka ulkoa nähty
> liikemäärämomentti (dralli, hyrrällä yksi sen arvo on
> tarkastelukoordinaatistossa vektori A ja toisella vektori -A, ulkoinen
> liikemäärämomentti on niiden vektorisumma =0) on nolla.
> Prekession synty edellyttää systeemiltä ulkoista, nollasta poikkeavaa,
> liikemäärämomenttia.
Eroaako kahden pyörivän pyörän systeemi mitenkään kahdesta paikallaan
olevasta pyörästä? Toisin sanoen olkoon meillä koteloitu kahden
vastakkaisiin suuntiin samalla nopeudella pyörivän pyörän systeemi.
Voiko havaitsija, joka pitelee systeemiä kädessään eikä näe sen sisälle,
mistään päätellä pyörivätkö sisällä vaiko eivät?
Voitto
Ilkka Karaila
"Voitto W. Kotiaho" <vkot...@vipunen.hut.fi> wrote in message
news:Pine.GSO.4.58.04...@vipunen.hut.fi...
Ei voi.
optimistx
> "Voitto W. Kotiaho" <vkot...@vipunen.hut.fi> wrote in message
> news:Pine.GSO.4.58.04...@vipunen.hut.fi...
>
>>On Wed, 16 Jun 2004, Ilkka Karaila wrote:
>>
>>>Yhteen kytkettyinä ne muodostavat systeemin, jonka ulkoa nähty
>>>liikemäärämomentti (dralli, hyrrällä yksi sen arvo on
>>>tarkastelukoordinaatistossa vektori A ja toisella vektori -A, ulkoinen
>>>liikemäärämomentti on niiden vektorisumma =0) on nolla.
>>>Prekession synty edellyttää systeemiltä ulkoista, nollasta poikkeavaa,
>>>liikemäärämomenttia.
>>
>>Eroaako kahden pyörivän pyörän systeemi mitenkään kahdesta paikallaan
>>olevasta pyörästä? Toisin sanoen olkoon meillä koteloitu kahden
>>vastakkaisiin suuntiin samalla nopeudella pyörivän pyörän systeemi.
>>Voiko havaitsija, joka pitelee systeemiä kädessään eikä näe sen sisälle,
>>mistään päätellä pyörivätkö sisällä vaiko eivät?
>>
>
>
> Ei voi.
>
Voi voi.
Ilkka Karaila
"optimistx" <optimis...@hotmail.com> wrote in message
news:ZQ8Dc.3068$bd7....@reader1.news.jippii.net...
Voisiko tähän saada väitteelle todistuksen tuosta voista, ihan
mielenkiinnosta.
optimistx
> "optimistx" <optimis...@hotmail.com> wrote in message
> news:ZQ8Dc.3068$bd7....@reader1.news.jippii.net...
>
>>Ilkka Karaila wrote:
>>
>>>"Voitto W. Kotiaho" <vkot...@vipunen.hut.fi> wrote in message
>>>news:Pine.GSO.4.58.04...@vipunen.hut.fi...
>>>
>>>
>>>>On Wed, 16 Jun 2004, Ilkka Karaila wrote:
>>>>
>>>>
>>>>>Yhteen kytkettyinä ne muodostavat systeemin, jonka ulkoa nähty
>>>>>liikemäärämomentti (dralli, hyrrällä yksi sen arvo on
>>>>>tarkastelukoordinaatistossa vektori A ja toisella vektori -A, ulkoinen
>>>>>liikemäärämomentti on niiden vektorisumma =0) on nolla.
>>>>>Prekession synty edellyttää systeemiltä ulkoista, nollasta poikkeavaa,
>>>>>liikemäärämomenttia.
>>>>
>>>>Eroaako kahden pyörivän pyörän systeemi mitenkään kahdesta paikallaan
>>>>olevasta pyörästä? Toisin sanoen olkoon meillä koteloitu kahden
>>>>vastakkaisiin suuntiin samalla nopeudella pyörivän pyörän systeemi.
>>>>Voiko havaitsija, joka pitelee systeemiä kädessään eikä näe sen sisälle,
>>>>mistään päätellä pyörivätkö sisällä vaiko eivät?
>>>>
>>>
>>>
>>>Ei voi.
>>>
>>
>>Voi.
>>
>>Voi voi.
>
>
> Voisiko tähän saada väitteelle todistuksen tuosta voista, ihan
> mielenkiinnosta.
>
Voivotteluni syntyi oikeastaan siitä, että sinä esitit väitteen ilman
perusteluja, ikäänkuin lukijan täytyisi uskoa sinua kuin auktoriteettia.
Olet tosin tohtorismies ja perehtynyt ilmeisesti alaan, mutta kun me
näköjään ainakin evoluutioryhmässä taistelemme auktoriteettiuskoa
vastaan...
Sanaleikkini perusteluksi:
1) jotain voi tapahtua eli on mahdollista, että joskus tapahtuu (ehkä ei
aina tai usein).
Esim. voi tuntea värinää kädellä, kuulla stetoskoopilla tai muutenkin
viuhunaa, ottaa röntegenkuvan tms kuvan ja katsoa siitä, kysyä
kaverilta, joka tietää jne :). Viisastelua? Joo :)
Joo joo, tiedän mitän tarkoitit, mutta ... Eli siis edellytykset on
syytä luetella ja johtopäätös perustella.
Ilkka Karaila
Jaha, näsäviisastelua aiheesta sivuun menevällä kysymyksellä.
Oletin keskustelun olevan periaatteellista ja siksi laakerit ideaalisiksi ja
kotelon äänieristetyksi.
Unohdit mahdollisuuden tutkia sisältöä termisten neutronien
nopeusluokitteluun perustuvalla neutronisironnalla. :)