Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss

Olin oikeassa keskusjyväsen suhteen

105 views
Skip to first unread message

Henri Rönkkö

unread,
Sep 21, 2001, 11:21:20 AM9/21/01
to
Hei!

Jokin aikaa sitten tällä listalla väitettiin, että kasvisolusta ei muka
löytyisi keskusjyvästä. Totuus on, että kyseisessä solussa on tämä jyvänen.
Väärinkäsitys lienee syntynyt siitä, ettei kasvisolussa ole osasta, jota
kutsutaan englanniksi centrioliksi. Centriole ei kuitenkaan ole
keskusjyvänen; centrosome on.

Terveisin,
Henri Rönkkö


henri

unread,
Sep 22, 2001, 4:20:01 AM9/22/01
to

Mikä sitten on sentrioli, jos sentrosomi on keskusjyvänen?


Henri Rönkkö

unread,
Sep 22, 2001, 9:01:04 AM9/22/01
to
> Mikä sitten on sentrioli, jos sentrosomi on keskusjyvänen?

Kromosomin osanen. Kaksi kromatidia liittyy kromosomiksi rakenteen nimeltä
centromere välityksellä. Tässä centromeressa on kuulemma kaksi centriolea.

Terveisin,
Henri Rönkkö


Ville Kivisalmi

unread,
Sep 22, 2001, 11:16:41 AM9/22/01
to

"Henri Rönkkö" <henri....@kolumbus.fi> wrote in message
news:9oi1nc$ajj$1...@news.kolumbus.fi...

> > Mikä sitten on sentrioli, jos sentrosomi on keskusjyvänen?
>
> Kromosomin osanen. Kaksi kromatidia liittyy kromosomiksi rakenteen
nimeltä
> centromere välityksellä. Tässä centromeressa on kuulemma kaksi
centriolea.


Nostetaas kissa pöydälle.

Kaksi kromatidia yhtyvät kromosomiksi sentromeerin välityksellä.
Mitoosissa ja meioosin tasausjaossa sentrioli l. sentrosomi l.
keskusjyvänen saa mikroflamentit supistumaan niin, että sentromeerit
puolittuvat ja kromatidit eroavat toisistaan.

--
______________
VILLE KIVISALMI
st...@vip.fi

"If wishes were fishes
we'd all have ponds."
- Pete Johnson -


Henri Rönkkö

unread,
Sep 22, 2001, 11:38:11 AM9/22/01
to
> Kaksi kromatidia yhtyvät kromosomiksi sentromeerin välityksellä.
> Mitoosissa ja meioosin tasausjaossa sentrioli l. sentrosomi l.
> keskusjyvänen saa mikroflamentit supistumaan niin, että sentromeerit
> puolittuvat ja kromatidit eroavat toisistaan.

Sentrioli EI ole sentrosomi EIKÄ keskusjyvänen. Nimet ovat samantapaisia,
mutta siihen yhtäläisyydet loppuvat. Tarkistakaa asia vaikka jostakin
sanastosta, jos ette muuten usko. Ilmaisu "saa mikroflamentit supistumaan"
on epäilyttävä. Sukkularihmasto ainakin depolymerisoituu siellä kromatidin
päässä, kun kromatidit vaeltavat kohti solun vastakkaisia puolia.

Terveisin,
Henri Rönkkö


Sampo Smolander

unread,
Sep 23, 2001, 6:58:27 PM9/23/01
to
Henri Rönkkö <henri....@kolumbus.fi> wrote:
> Sentrioli EI ole sentrosomi EIKÄ keskusjyvänen. Nimet ovat samantapaisia,
> mutta siihen yhtäläisyydet loppuvat. Tarkistakaa asia vaikka jostakin
> sanastosta, jos ette muuten usko.

Biologian sanakirja:
Sentrosomi, soluliman alue jossa keskusjyväset eli sentriolit ovat.

Kromosomin keskuksen sentromeerillä ei ole mitään tekemistä
noiden kahden kanssa.

> Ilmaisu "saa mikroflamentit supistumaan" on epäilyttävä.

Liukuminen olisi kai parempi?

--
Sampo Smolander at Helsinki Fi......http://www.rni.helsinki.fi/~shs/
"Grandmothers gave birth to the human race simply by refusing to die
when their ovaries did." - Kristen Hawkes

Henri Rönkkö

unread,
Sep 24, 2001, 11:36:30 AM9/24/01
to
> Biologian sanakirja:
> Sentrosomi, soluliman alue jossa keskusjyväset eli sentriolit ovat.
>
> Kromosomin keskuksen sentromeerillä ei ole mitään tekemistä
> noiden kahden kanssa.

Jaa. Molecular Biology of the Cellin sanastossa kerrottiin toista. Ehkäpä
suomenkieliset väännökset noista englanninkielisistä sanoista eivät tarkoita
aivan samaa kuin alkuperäiset. Tosin tuntuu oudolta antaa nimi jollekin
"soluliman alueelle".

> Liukuminen olisi kai parempi?

En ole aivan varma, josko kromosomeihin kiinnittyneet sukkularihmat
varsinaisesti liukuvatkaan. Kuten kirjoitin, ne depolymerisoituvat
kromosomin päässä; voisin kuvitella tämän riittävän, sillä samallahan rihma
lyhenee ja kromosomi tulee mukana, jos kerran pysyy kiinni.

Terveisin,
Henri Rönkkö


Sampo Smolander

unread,
Sep 24, 2001, 12:25:03 PM9/24/01
to
Henri Rönkkö <henri....@kolumbus.fi> wrote:
>> Biologian sanakirja:
>> Sentrosomi, soluliman alue jossa keskusjyväset eli sentriolit ovat.

> Jaa. Molecular Biology of the Cellin sanastossa kerrottiin toista. Ehkäpä


> suomenkieliset väännökset noista englanninkielisistä sanoista eivät tarkoita
> aivan samaa kuin alkuperäiset.

Jaa jaa. Mä en kyllä ymmärrä miten tämä mainitsemasi kirjan (3. painos)
sanaston kuvaus eroaa tuosta ylläolevasta:

centrosome (Cell center): Centrally located organelle of animal
cells that is the primary microtubule organizing center [...]
In most animal cells it contains a pair of centrioles.

Mun mielestä tossa kerrotaan ihan samaa.

> Tosin tuntuu oudolta antaa nimi jollekin "soluliman alueelle".

Sitähän ne kaikki on. Miten muuten kuvaisin vaikkapa Golgin laitetta?

- Sampo Smolander

Henri Rönkkö

unread,
Sep 25, 2001, 11:37:01 AM9/25/01
to
> centrosome (Cell center): Centrally located organelle of animal
> cells that is the primary microtubule organizing center [...]
> In most animal cells it contains a pair of centrioles.

Kas. Ehkäpä luin häiriöisesti. Pitää lukea uudestaan, kunhan taas pääsen
selailemaan kyseistä kirjaa.

> > Tosin tuntuu oudolta antaa nimi jollekin "soluliman alueelle".
>
> Sitähän ne kaikki on. Miten muuten kuvaisin vaikkapa Golgin laitetta?

Onko sentrosomissa jotain kalvoa, joka erottaa sen muusta solulimasta?

Henri Rönkkö


Sampo Smolander

unread,
Sep 26, 2001, 8:55:04 AM9/26/01
to
Henri Rönkkö <henri....@kolumbus.fi> wrote:
>> > Tosin tuntuu oudolta antaa nimi jollekin "soluliman alueelle".
>> Sitähän ne kaikki on. Miten muuten kuvaisin vaikkapa Golgin laitetta?
> Onko sentrosomissa jotain kalvoa, joka erottaa sen muusta solulimasta?

Ei mun tietääkseni. Golsin laitteessa niitä kalvoja sitten
piisaakin, mutta ei niitä kyllä musta varsinaisesti voi
käyttää erottamaan laitetta solulimasta?

- Sampo Smolander

Henri Rönkkö

unread,
Sep 26, 2001, 11:21:27 AM9/26/01
to
Kävin katsomassa kirjaa, ja huomasin olleeni väärässä sentr-juttujen
suhteen. Ilmaisin itseäni melko itsevarmasti, koska minulle ei tapaa sattua
tällaista.

>Golsin laitteessa niitä kalvoja sitten
> piisaakin, mutta ei niitä kyllä musta varsinaisesti voi
> käyttää erottamaan laitetta solulimasta?

Kuinka niin?

Henri Rönkkö


Sampo Smolander

unread,
Sep 26, 2001, 11:29:07 AM9/26/01
to
Henri Rönkkö <henri....@kolumbus.fi> wrote:
>> Golsin laitteessa niitä kalvoja sitten
>> piisaakin, mutta ei niitä kyllä musta varsinaisesti voi
>> käyttää erottamaan laitetta solulimasta?

> Kuinka niin?

No kun niitä kalvopusseja on niin suuret määrät.
Vähän kuin sanoisi, että suihkulähde ei ole ilmassa,
vaan suihkulähteen erottaa ilmasta vesipisaroiden
pintakalvot.
Tosin tämä debatti on vain siitä, mikä kunkin
mielestä asiaa kuvaa. Jos kukin tietää itse mikä golgin
laite on, niin eipä toisten mielikuvilla niin väliä.

- Sampo Smolander

Juha-Matti I Alakoskela

unread,
Sep 26, 2001, 2:13:11 PM9/26/01
to
Sampo Smolander <sampo.smol...@helsinki.fi> wrote:

: Henri Rönkkö <henri....@kolumbus.fi> wrote:
:>> Golsin laitteessa niitä kalvoja sitten
:>> piisaakin, mutta ei niitä kyllä musta varsinaisesti voi
:>> käyttää erottamaan laitetta solulimasta?

:> Kuinka niin?

: No kun niitä kalvopusseja on niin suuret määrät.
: Vähän kuin sanoisi, että suihkulähde ei ole ilmassa,
: vaan suihkulähteen erottaa ilmasta vesipisaroiden
: pintakalvot.

Minä puolestani ilmaisisin saman asian niin, että juuri noissa
kalvoissa on hyvin olennainen osa Golgin laitteen toimintaa (esim.
membraaniproteiinien kuljetuksessa eri paikkaan) tai esimerkiksi
rER:n (verrattuna liuoksessa oleviin ribosomeihin) toimintaa
(esimerkiksi kalvoproteiinien transmembraaniheliksien
laskostuminen kalvoon). S.o. eräässä mielessä näitäkään
organelleja ei erota mikään este solulimasta, koska eräässä
mielessä juuri ne kalvot ovat olennainen osa näitä organelleja
ja koska näitä toiminnallisia kalvoja ei enää erota mikään muu este
solulimasta. Vaikka kalvojen sisään sattumoisin jäävällä tilalla on
silläkin omat funktionsa ja vaikkei se näin ollen olekaan pelkästään
mukava tapa toteuttaa kalvojen pakkaaminen soluun, niin sillä ei
liene suurta periaatteellista merkitystä.



Juha-Matti Alakoskela


alisa.a...@gmail.com

unread,
Jun 27, 2020, 10:44:09 AM6/27/20
to
Sentrioliin liittyvät eläimen hermosoluissa mikrotubulukset. Mikrotubuluksen toisessa päässä on mitokondrio, joka voi muuttua äkkiä donitsinmuotoiseksi. tämä muutos antaa synapsille luvan toistaa aksonissa tapahtuvaa aktiopotentiaalia.

Dyneiinit tallentavat aktiopotentiaalin muutokset mikrotubulukseen (benseenirenkaiden väliseen spin vaihdokseen). Ja ovat sieltä luettavissa ja toistettavissa. Jos sama aktiopotentiaalijakso ylittää mikrotubuluksen. pintaplasmoni virittyy ja laukaisee mitokondrion.

0 new messages