kasvien meioosi
henri
meioosissa..
Miten asia on kasveilla niiden tuottaessa sukusoluja? Vastaavia
soluelimiähän ei ole kasvisoluista tavattu.
Henri Rönkkö
henri <matti...@pp1.inet.fi> wrote in message
news:3b8263c7...@news.inet.fi...
Sampo Smolander
> Käsittääkseni kasvisoluissa on keskusjyväset siinä kuin eläinsoluissakin.
Viluilin asiaa Googlella, ja löysin vain linkkejä joiden mukaan
kasvisoluilla ei ole sentriolia.
Biologian sanakirja on kotona, joten en voi tarkistaan
onko sentrioli sama kuin keskusjyvänen.
Ja oppikirjatkin ovat kotona; en voi tarkistaa ovatko
ne samaa mieltä netin kanssa.
--
Sampo Smolander at Helsinki Fi......http://www.rni.helsinki.fi/~shs/
"Grandmothers gave birth to the human race simply by refusing to die
when their ovaries did." - Kristen Hawkes
Sampo Smolander
> Eläinsoluissa keskusjyväset(kö?) vetävät kromosomit solun eri päihin
> meioosissa..
Eivät jyväset (=sentrioli?, ks. toinen postaukseni) vaan
niiden organisoima ja/tai niistä lähtevä mikrotubuluksista
muodostuvat sukkulanmuotoinen verkosto.
(Kohtalaisen uudessa Scientific Americanissa oli muuten
hyvä juttu dyneiinin yms. mikrotubuluksia pitkin
liikkuvien molekulaaristen moottorien toimintaperiaatteesta;
ne eivät taistele termistä kohinaa vastaan, vaan hyödyntävät sitä.)
> Miten asia on kasveilla niiden tuottaessa sukusoluja? Vastaavia
> soluelimiähän ei ole kasvisoluista tavattu.
Hmm, kai tuo mikrotubulusverkosta sitten osaa kasvisoluissa
organisoitua ilman sentrioliakin. Taas yksi osoitus kasvien
ja kasvisolujen ylivertaisesta fiksuudesta eläimiin nähden.
Juha-Matti I Alakoskela
: Eivät jyväset (=sentrioli?, ks. toinen postaukseni) vaan
: niiden organisoima ja/tai niistä lähtevä mikrotubuluksista
: muodostuvat sukkulanmuotoinen verkosto.
: (Kohtalaisen uudessa Scientific Americanissa oli muuten
: hyvä juttu dyneiinin yms. mikrotubuluksia pitkin
: liikkuvien molekulaaristen moottorien toimintaperiaatteesta;
: ne eivät taistele termistä kohinaa vastaan, vaan hyödyntävät sitä.)
Vaikka poikkeankin alkuperäisestä aiheesta, niin kyseisen, että
onkohan kyseessä Robijn Bruinsman jutustelu ensimmäisen asteen
order-disorder transitiosta, johon liittyy potentiaalienergiakuopan
leviäminen ja uusien tilojen muuttuminen sallituksi? Jos näin on,
niin miten uusi on kohtalaisen uusi?
(Kyseinen henkilö käväisi muuten viime viikolla TKK:lla pidetyssä
"From Biomembranes to Cationic Liposomes" -konferenssissa pitämässä
aiheesta erinomaisen puheen.)
Juha-Matti Alakoskela
Sampo Smolander
> Sampo Smolander <sampo.smol...@helsinki.fi> wrote:
> : (Kohtalaisen uudessa Scientific Americanissa oli muuten
> : hyvä juttu dyneiinin yms. mikrotubuluksia pitkin
> : liikkuvien molekulaaristen moottorien toimintaperiaatteesta;
> : ne eivät taistele termistä kohinaa vastaan, vaan hyödyntävät sitä.)
> Vaikka poikkeankin alkuperäisestä aiheesta, niin kyseisen, että
> onkohan kyseessä Robijn Bruinsman jutustelu ensimmäisen asteen
> order-disorder transitiosta, johon liittyy potentiaalienergiakuopan
> leviäminen ja uusien tilojen muuttuminen sallituksi?
Ei ihan kuulosta tutulta. Siinä ajatus oli (kuulemma kuvataan
jossain Feyman Lecturesissakin; aloin taas lukemaan...)
että kun blokataan toinen etenemissuunta, niin termisten
törmäilyjen vaikutuksesta _lähes_ ilmaiseksi liikutaan
siihen toiseen, haluttuun suuntaan.
> Jos näin on, niin miten uusi on kohtalaisen uusi?
Öh, kahden-kolman uusimman numeron joukossa.
Miten usein SciAm ilmestyy?
- Sampo
Henri Rönkkö
Sampo Smolander <sampo.smol...@helsinki.fi> wrote in message
news:9m2pvq$f90$3...@oravannahka.helsinki.fi...
Sampo Smolander
"Making molecules into motors"; R. Dean Astumian (physics
professor at the University of Maine, having recently moved from the
University of Chigago), July 2001. Kannessa lukee ainakin "beyond
supercomputing", mutta se on eri artikkeli ("how to build a
hypercomputer").
- Sampo
