Ur (Oli: Re: SV: Ristin uusin merkitys)
Samuli Suonpaa
> Asiasta toiseen, tietääkö joku tämän alueen arkeologiaan
> villiintynyt mitä Urista on nykyisin jäljellä?
Paljon parempi ryhmä tälle keskustelulle olisi varmasti
<news:sfnet.tiede.arkeologia>. Lisäsin ryhmän, jatko sinne ja
Raamattunäkökulman vuoksi myös ryhmään
<news:sfnet.keskustelu.uskonto.kristinusko>. Psykologian ja filosofian
kanssa tällä ei ole enää mitään tekemistä.
Luulisin, että minun seuraavassa esittämääni pian korjataan tai
ainakin täsmennetään asiasta enemmän tietävien taholta. (Päivi
H. Miettinen, sinua kaivataan!) Siltä varalta että asiantuntijat eivät
olisi huomanneet kysymystäsi, vastaan kuitenkin omien muistikuviini
perustuvien tietojen pohjalta. Suhtaudu varauksellisesti, siis.
Eufratin rannalla, Mesopotamian eteläosissa sijaitseva rauniokumpu
Tell el-Muqájjar¹ on tunnistettu Uriksi muistaakseni jo 150 vuotta
sitten ja siellä tehtiin varsin laajoja kaivauksia maailmansotien
välisenä aikana, ilmeisti varsin hyvin tuloksin.
Kaupungin loisto kaiketi alkoi hiipua vuoden 2000 eKr. jälkeen,
lopullisesti Ur autioitui puolisen vuosituhatta ennen ajanlaskun alkua
rantaviivan paettua kauemmaksi. Aiemminhan Ur oli siis
merenrantakaupunki.
Siitä, mitä Urista on jäljellä, tiedän hyvin vähän. Eräs
merkittävimmistä löydöistä on ollut 'ziggurat', jonkinlainen tiilinen
torni, jonka huipulla on temppeli. Muistaakseni sen sitä pidettiin
jonkinlaisena maan ja taivaan yhtymäkohtana. Viime aikoina temppeliä
on entisöity.
Mitä tulee traditioon Urista Abrahamin isän Terahin kotikaupunkina, on
hyvä huomata Genesiksessä olevan ainakin kaksi toisistaan erillistä
traditiota, joita on jossakin määrin yritetty sovittaa yhteen.
(Raamatun ristiriitaisuuksista räksyttävät, huomio! Seuraa vinkki
räksyttämiseen.)
Urin siis sanottiin olevan Terahin kotikaupunki. Sieltä Terah muutti
Harraniin, josta Abraham (silloin vielä Abram) isänsä kuoltua lähti
edelleen Kanaaniin. Vanhemmassa traditiosssa puhutaan vain
Harranista, maininnat Urista tulevat Pappiskirjaksi kutsutusta
kertomusperinteestä ja ovat selvästi nuorempia. Genesiksen
yhdennessätoista luvussa mainitaan, että "Terah otti mukaansa Abramin,
poikansa Haranin pojan Lootin sekä Abramin vaimon Sarain ja lähti
kulkemaan heidän kanssaan Kaldean Urista Kanaaninmaan
suuntaan. Tultuaan Harraniin he jäivät sinne asumaan."
Mielenkiintoista tätä traditiota arvioitaessa on erityisesti tuo
maininta Kaldeasta. Ur oli Kaldeaa kirjoitusajankohtana, ei vielä
Abramin aikana.
Noiden kahden tradition yhteensovittaminen näkyy myös maininnassa
Terahin kuolemasta ja Abramin lähdön ajoituksesta. Abram lähti tekstin
mukaan Harranista vasta isänsä kuoltua mutta yhdennessätoista ja
kahdennessatoista luvussa mainittuja lukuja tutkimalla näyttäisi
siltä, että toisen perinteen mukaan Harran olisikin elänyt kymmeniä
vuosia vielä sen jälkeen, kun Abram lähti Kanaaniin.
¹ Jos joku haluaa etsiä virheitä tästä artikkelista, suosittelisin
ensimmäisenä retostelemaan tätä pitkälti arvaukseen ja _erittäin_
hämäriin muistikuviin perustuvaa kirjoitusasua.
Suonpää...
Paivi H Miettunen
>mi...@dlc.fi (mika/susse) writes:
>> Asiasta toiseen, tietääkö joku tämän alueen arkeologiaan
>> villiintynyt mitä Urista on nykyisin jäljellä?
>Luulisin, että minun seuraavassa esittämääni pian korjataan tai
>ainakin täsmennetään asiasta enemmän tietävien taholta. (Päivi
>H. Miettinen, sinua kaivataan!)
Here goes... :)
Aluksi hieman ajoituksista:
Urin kaupungin loisto ajoittuu sumerilaiseen aikaan, kolmannelle
vuosituhannelle BC, vaikka varhaisimmat löydöt ajoittuvat niinkin kauas
kuin Al-Ubaid-kaudelle n. kuudentuhannen vuoden päähän. Sumerilaisten
taustoista on spekuloitu niin pitkään kuin heidän kulttuurinsa on
tunnettu, eikä lopullista sanaa ole vielä kukaan sanonut. Joka tapauksessa
kolmannelle vuosituhannelle tultaessa oli eteläiseen Mesopotamiaan
syntynyt lukuisia kaupunkivaltioita. Tärkeimpiä olivat mm. Ur, Uruk,
Larsa, ja Kish.
Varhaisdynastisina kausina (Early Dynastic I, II, III)
tunnetut jaksot jatkuvat 2300-luvulle BC, ja niitä leimaa suurten
kaupunkivaltioiden välinen kilpailu vallasta. n. 2300 BC Sargon luo
aluelle akkadilaisen imperiumin, ja sumerilainen kulttuuri väistyy
seemiläisen tieltä.
Lyhyt renessanssi seuraa 2100-luvulla Ur III-nimisenä
kautena, joka kuitenkin hiipuu ja antaa tilaa Muinaisbabylonian
imperiumille ja Hammurapille. Varsinkin Ur III-kausi on Urin
kukoistuskautta. Tällöin kuningas Ur-Nammu mm. rakennuttaa suuren
zigguratin, joka eroosiosta huolimatta on kestänyt aikaa. Ur-Nammun
lakikoodeksi on vanhin tunnettu lajiaan; Hammurapin lakikin on n. 300
vuotta nuorempi.
>Eufratin rannalla, Mesopotamian eteläosissa sijaitseva rauniokumpu
>Tell el-Muqįjjar¹ on tunnistettu Uriksi muistaakseni jo 150 vuotta
>sitten ja siellä tehtiin varsin laajoja kaivauksia maailmansotien
>välisenä aikana, ilmeisti varsin hyvin tuloksin.
Sir Leonard Woolley suoritti paikalla kaivauksia vuosisadan alussa.
Tunnetuin löytö lienee zigguratin vierestä löytyneet kuningashaudat, jotka
ajoitetaan n. v. 2500 BC tienoille ("Early Dynastic III"). Jotkut
haudoista olivat hyvinkin rikkaita; kuuluisiksi ovat tulleet ainakin
kuningatar Pu-Abin kullasta ja hopeasta tehdyt korut, pelilauta, sekä
"Urin kuninkaallinen standardi"; lasuurikivistä ja helmiäisestä tehty
sotaa ja rauhaa kuvaava taideteos.
Haudoista löytyi lisäksi viitteitä myös ihmisuhreista.
>Kaupungin loisto kaiketi alkoi hiipua vuoden 2000 eKr. jälkeen,
>lopullisesti Ur autioitui puolisen vuosituhatta ennen ajanlaskun alkua
>rantaviivan paettua kauemmaksi. Aiemminhan Ur oli siis
>merenrantakaupunki.
Merkittävä ei ollut meri, vaan Eufrat-joen siirtyminen.
Alluviaalitasangolla Eufrat- ja Tigrisjokien ja niiden sivuhaarojen
siirtymistä tapahtui historian kuluessa paljonkin. Kaivauksissa on
löydetty hyvinkin laajoja mutakerrostumia, jotka viittaavat siihen, että
joen suunnanmuutos on ollut kaupungeille ja kylille tuhoisaa - joko siksi,
että ne ovat pyyhkineet voimalla suoraan asutuksen yli, tai siksi, että ne
ovat siirtyneet kauemmaksi ja näin aiheuttaneet asutuskeskuksen kuivumisen
ja muuttumisen elinkelvottomaksi. Jälkimmäinen tapahtui Urille joskus
300-luvun tienoilla BC. Sitä ennen kaupunki oli kärsinyt useista tuhoista
- ja uudelleenrakennuksista eri kuninkaiden toimesta.
Varsinkin sumerilaisella ajalla Ur oli ollut merkittävä kauppakaupunki,
josta lähti laivoja niin pohjoiseen jokia pitkin kuin eteläänkin;
teksteissä puhutaan mystisistä paikoista kuten Dilmun, Magan ja Meluhha,
jotka on tulkittu Bahrainiksi, Omaniksi ja Induksen laaksoksi.
>Siitä, mitä Urista on jäljellä, tiedän hyvin vähän. Eräs
>merkittävimmistä löydöistä on ollut 'ziggurat', jonkinlainen tiilinen
>torni, jonka huipulla on temppeli. Muistaakseni sen sitä pidettiin
>jonkinlaisena maan ja taivaan yhtymäkohtana. Viime aikoina temppeliä
>on entisöity.
Urin kokonaispinta-ala on ollut n. 7 neliökilometriä käsittäen muureilla
ympäröidyn keskustan esikaupunkeineen. Keskeisellä paikalla on ollut
temppelikompleksi, josta zigguratkin löytyy. Urissa on arveltu asuneen
parhaimmillaan jopa puoli miljoonaa asukasta.
>Mitä tulee traditioon Urista Abrahamin isän Terahin kotikaupunkina, on
>hyvä huomata Genesiksessä olevan ainakin kaksi toisistaan erillistä
>traditiota, joita on jossakin määrin yritetty sovittaa yhteen.
Raamattuun en tällä kertaa puutu, mutta mainittakoon sen verran, että ym.
Kishin kaupunkivaltio oli ilmeisesti etnisesti seemiläinen keskus
sumerilaisen kulttuurin sisällä. Joidenkin teorioiden mukaan Palestiinaan
saapuneiden paimentolaisten (Aabrahamin suvun) esi-isät olisivat olleet
Kish-kulttuurin väkeä.
--
__________________________________________________________________________
*
Päivi Miettunen * Those who do not study history
clot...@iki.fi * are doomed to repeat it
http://www.helsinki.fi/~phmiettu/ * - inaccurately.
__________________________________________________________________________
Samuli Suonpaa
> Jotkut haudoista olivat hyvinkin rikkaita; kuuluisiksi ovat tulleet
> ainakin kuningatar Pu-Abin kullasta ja hopeasta tehdyt korut,
> pelilauta, sekä "Urin kuninkaallinen standardi"; lasuurikivistä ja
> helmiäisestä tehty sotaa ja rauhaa kuvaava taideteos.
Pelilauta? Ei sääntökirjaa löytynyt? Eli onko tiedossa, millaisesta
pelistä on ollut kyse?
> Raamattuun en tällä kertaa puutu, mutta mainittakoon sen verran,
> että ym. Kishin kaupunkivaltio oli ilmeisesti etnisesti seemiläinen
> keskus sumerilaisen kulttuurin sisällä.
Missä tuo Kish sijaitsi?
Suonpää...
Paivi H Miettunen
>Pelilauta? Ei sääntökirjaa löytynyt? Eli onko tiedossa, millaisesta
>pelistä on ollut kyse?
Juuei, unohtivat valitettavasti ohjeet hauta-antimista... Muistelen
lukeneeni jostain, että jonkinlaista selitystä samantyyppisestä pelistä
olisi löydetty jostain huomattavasti myöhemmästä nuolenpäätekstistä. Itse
en kylläkään ole tuota tekstiä käsiini saanut. Toki innokkaat arkeologit
ovat sääntöjä kehitelleet peliä läheisesti muistuttavien sukulaisten (mm.
erään egyptiläisen pelin) pohjalta; muutama vuosi sitten minulla oli
tilaisuus kokeilla yhtä tuollaista kehitelmää. Idea oli yksinkertainen
"takaa-ajopeli", jollaisia tunnetaan kautta aikojen. Tarkoitus on saada
kaikki pelinappulat laudalle, reitin läpi ja pois laudalta ennen
vastustajan nappuloita. Lautaan on merkitty joitakin erikoisruutuja,
joiden merkityksestä on useampi teoria.
>Missä tuo Kish sijaitsi?
Babylonista itään n. 25-30 km.
Matias Roto
"Paivi H Miettunen" <phmi...@cc.helsinki.fi> wrote in message
news:slrn91341g....@kruuna.Helsinki.FI...
> In article <87pujyeo...@erasmus.pp.sci.fi>, Samuli Suonpaa wrote:
>
> >Pelilauta? Ei sääntökirjaa löytynyt? Eli onko tiedossa, millaisesta
> >pelistä on ollut kyse?
>
> Juuei, unohtivat valitettavasti ohjeet hauta-antimista... Muistelen
> lukeneeni jostain, että jonkinlaista selitystä samantyyppisestä pelistä
> olisi löydetty jostain huomattavasti myöhemmästä nuolenpäätekstistä. Itse
> en kylläkään ole tuota tekstiä käsiini saanut. Toki innokkaat arkeologit
> ovat sääntöjä kehitelleet peliä läheisesti muistuttavien sukulaisten (mm.
> erään egyptiläisen pelin) pohjalta; muutama vuosi sitten minulla oli
> tilaisuus kokeilla yhtä tuollaista kehitelmää. Idea oli yksinkertainen
> "takaa-ajopeli", jollaisia tunnetaan kautta aikojen. Tarkoitus on saada
> kaikki pelinappulat laudalle, reitin läpi ja pois laudalta ennen
> vastustajan nappuloita. Lautaan on merkitty joitakin erikoisruutuja,
> joiden merkityksestä on useampi teoria.
1993 oli pelimessut Helsingissä. Professori Holthoer piti esitelmän
muinaisista egyptiläisistä peleistä, minä kaukoidän ikivanhoista peleistä,
gosta, shogista, xiangqista y.m.s. (Olin tuona vuonna Suomen mestari niin
kiinalaisessa kuin japanilaisessa shakissa.) Totesimme että egyptiläinen
tammi-pelin historiallisesti seurattavissa oleva esivanhempi oli ainakin
1000 vuotta vanhempi kuin go-pelin seurattavissa olevat kantamuodot
kaukoidässä: n 3000 eKr vastaan n 2000 eKr.
> Päivi
Terveisin Matias Roto