Google Groups no longer supports new Usenet posts or subscriptions. Historical content remains viewable.
Dismiss
Re: Pikkupoikain leikkiä
3 views
Skip to first unread message
Otto J. Makela
Dec 19, 2022, 2:07:41 PM12/19/22
to
JiiHoo <e...@ole.com> wrote:
> Otto J. Makela päätti sitten kirjoittaa tälviisiin...
>> Ja tapahtuuko kumpaakaan todellisuudessa, vai onko kyse vaan
>> pre-emptiivisestä meuhkaamisesta siitä että mikäli jossain näin
>> tapahtuisi niin olisi se kamalaa?
>
> Jenkeissä niin todellisuutta, että moni professori on allekirjoittanut
> avoimen kirjeen, jossa vaaditaan mokoman wo[k]ettamisen lopettamista.
Hieman epämääräinen viite; oliko kyse matematiikan K-12 opetuksen
uudistamisen vastustamisesta Kaliforniassa 2019, vai joku muu tapaus?
> Ja onnea vaan Suomessakin sille tutkijalle, joka haluua tutkia
> maahanmuuton lieveilmiöitä, rotujen välisiä älykkyyseroja ja vaikkapa
> miehen ja naisen erilaisia tapoja.
Kuinka ollakaan, nyt kun vaalit lähestyvät, eräät poliittiset liikkeet
ovat jälleen ottaneet maahanmuuton lieveilmiöt keppihevosekseen (tästä
korrelaatiosta vaaliajankohtaan nähden olisikin kiva nähdä tutkimusta).
Tämä vaikeuttaa objektiivisen tutkimuksen tekemistä, kun aina löytyy
tahoja jotka ovat valmiita keksimään oman todellisuutensa "hyvän asian
vuoksi". Oma kokemukseni tekniseltä alalta on että maahanmuuttajat ovat
varsin yliedustettuna tietoturvapoikkeamien alalla, oma arvauksen on
ettei heillä ole ympärillään samanlaista mediat + "kysytään kaverilta"
tukiverkkoa kuin useimmilla suomalaisilla implisiittisesti löytyy.
Oletetut rotujen väliset älykkyyserot ovat varsin ennakko-oletuksilla
ladattu tutkimusaihe: tieteen nykynäkemys on suunnilleen että "rotu" on
~ tilastollisen ulkonäön (ihonväri, kasvonpiirteet, hiukset) mukainen
yksinkertaistus, jolla ei geneettisessä mielessä juuri ole perustaa
koska rotujen sisällä on saman verran vaihtelua kuin niiden välillä.
Asiaa monimutkaistaa että puhe "rodusta" vaikkapa Yhdysvalloissa lähes
automaattisesti viestii myös sosioekonomisesta asemasta.
Kuinka ollakaan, alkuperäisen intersektionaalisen feminismin tarkoitus
on juurikin tutkia myös miesten ja naisten suhdetta. Termi on kuitenkin
aivan tietoisesti otettu poliittiseksi disinfo-lyömäaseeksi hieman kuten
"critical race theory", jota USA:ssa raivokkaasti vastustetaan vaikkei
oikein osata selkeästi sanoa miksi.
https://youtu.be/H9OUYehT_pw https://youtu.be/EICp1vGlh_U
> Ja siis sillä tavalla, että se vastaus ei ole ennen tutkimusta
> päätetty, vaan asia oikeasti tutkitaan ja vastaus voi olla se, mitä ei
> saa ääneen sanoa.
Objektiivisuus on tieteellisen tutkimuksen ihanne, mutta kuten edellä
totesin sitä on tapana käyttää jo tutkimuskysymysten asetteluvaiheessa.
Se että köyhistä oloista tulevat ihmiset tykkäävät keskimäärin menestyä
heikommin kuin hopealusikka suussa syntyneet ei ole kovin kummoinen
tutkimustulos eikä sillä oikein saada tutkimusmäärärahaa.
> Ja ellei tuota ole muka Suomessakaan huomannut, niin on aktiivisesti
> yrittänyt ohittaa tietyt uutiset.
Olen huomannut että aihetta on Suomessakin amerikkalaismallin mukaisesti
kovasti yritetty nostaa esille, mutten ole vakuuttunut että taustalla
olisi kovin paljoa muuta kuin ulkomailta tuotua kuumaa ilmaa.
> Tässä uutinen Suomesta. En tiedä pystyykö lukemaan, kun juttu on välillä
> maksumuurin takana ja välillä se aukeaa.
>
> https://suomenkuvalehti.fi/kulttuuri/shakespeare-on-rakenteellista-vakivaltaa-opiskelijaa-kohtaan-taidekoulut-luovivat-opiskelijoiden-vaatimusten-keskella/?shared=1148185-b8710b50-999
Kasasin linkin yhdelle riville, ja tuntui ainakin nyt aukeavan tuon
shared-parametrin kanssa, ilman sitä ei. Kiitos, olin lukenut tuon
aikaisemminkin ja uudelleenkin luettuna kiinnostava.
> Pätkä jutusta.
> "Kurssin viimeisen päivän viimeisellä tunnilla Viljanen näytti Todd
> Solondzin elokuvan Palindromes vuodelta 2004.
>
> Sen jälkeen opiskelijat halusivat puhua.
>
> He olivat ahdistuneita, niin he Viljasen mukaan sanoivat. Vihamielisen
> oloisia. He kysyivät, miksi heitä ei ollut varoitettu ahdistavista
> kohtauksista. Miksi koulussa näytettiin teoksia, joissa oli naisiin
> kohdistuvaa väkivaltaa?
>
> Viljanen oli yllättänyt. Hän ei ollut koskaan tullut ajatelleeksi,
> että pitäisi antaa sisältövaroituksia. Kurssilaisethan olivat aikuisia
> ja opiskelivat taidekorkeakoulussa."
>
> Sekaisin noi on.
Ylihän tuossa mennään reaktioissa, mutta kannattanee huomata että
Suomessa akateemisissa ympyröissä tällaiset purkaukset eivät kuitenkaan
ole saavuttaneet kuin mariginaalisen aseman.
Draaman ja ylipäänsä tekstien opiskeluun kuuluu yhteiskunnallinen
analyysi, kontekstualisointi ja oma itsensä suhteuttaminen tekstiin sekä
sen esittämiseen. Kautta aikain on ollut "woke" teoksia, kuten vaikkapa
Voltairen Candide, Hugon Kurjat, Conradin Pimeyden ydin, jotka kaikki
ovat kauheita koska niissä joutuu kokemaan itsensä osana maailmaa. On
vähän heikkoa pedagogiikkaa mikäli opettaja on tällaisessa tilanteessa
housut kintuissa, hänen pitäisi osata ottaa vastaan reaktiot ja avata
keskustelua siten että syntyy turvallinen tila puhua kaikesta tästä.
Koska Yhdysvalloissa opinnot maksavat aivan käsittämättömästi ja ihmiset
ottavat opintovelkaa melkeinpä loppuiäkseen, heillä on varsin erilainen
asema opinahjoonsa nähden ja ne joutuvat myös huomioimaan ilmiön aivan
eri tavalla.
Kyse mielestäni Suomen osalta on todellakin lähinnä on siitä, että
reagoidaan Yhdysvaltojen kehittyvään, osin politiikan ajamaan
("mieluummin kulttuurisota kuin luokkasota") tilanteeseen.
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, ICBM: N 60 10' E 24 55' */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * */
> Otto J. Makela päätti sitten kirjoittaa tälviisiin...
>> Ja tapahtuuko kumpaakaan todellisuudessa, vai onko kyse vaan
>> pre-emptiivisestä meuhkaamisesta siitä että mikäli jossain näin
>> tapahtuisi niin olisi se kamalaa?
>
> Jenkeissä niin todellisuutta, että moni professori on allekirjoittanut
> avoimen kirjeen, jossa vaaditaan mokoman wo[k]ettamisen lopettamista.
Hieman epämääräinen viite; oliko kyse matematiikan K-12 opetuksen
uudistamisen vastustamisesta Kaliforniassa 2019, vai joku muu tapaus?
> Ja onnea vaan Suomessakin sille tutkijalle, joka haluua tutkia
> maahanmuuton lieveilmiöitä, rotujen välisiä älykkyyseroja ja vaikkapa
> miehen ja naisen erilaisia tapoja.
Kuinka ollakaan, nyt kun vaalit lähestyvät, eräät poliittiset liikkeet
ovat jälleen ottaneet maahanmuuton lieveilmiöt keppihevosekseen (tästä
korrelaatiosta vaaliajankohtaan nähden olisikin kiva nähdä tutkimusta).
Tämä vaikeuttaa objektiivisen tutkimuksen tekemistä, kun aina löytyy
tahoja jotka ovat valmiita keksimään oman todellisuutensa "hyvän asian
vuoksi". Oma kokemukseni tekniseltä alalta on että maahanmuuttajat ovat
varsin yliedustettuna tietoturvapoikkeamien alalla, oma arvauksen on
ettei heillä ole ympärillään samanlaista mediat + "kysytään kaverilta"
tukiverkkoa kuin useimmilla suomalaisilla implisiittisesti löytyy.
Oletetut rotujen väliset älykkyyserot ovat varsin ennakko-oletuksilla
ladattu tutkimusaihe: tieteen nykynäkemys on suunnilleen että "rotu" on
~ tilastollisen ulkonäön (ihonväri, kasvonpiirteet, hiukset) mukainen
yksinkertaistus, jolla ei geneettisessä mielessä juuri ole perustaa
koska rotujen sisällä on saman verran vaihtelua kuin niiden välillä.
Asiaa monimutkaistaa että puhe "rodusta" vaikkapa Yhdysvalloissa lähes
automaattisesti viestii myös sosioekonomisesta asemasta.
Kuinka ollakaan, alkuperäisen intersektionaalisen feminismin tarkoitus
on juurikin tutkia myös miesten ja naisten suhdetta. Termi on kuitenkin
aivan tietoisesti otettu poliittiseksi disinfo-lyömäaseeksi hieman kuten
"critical race theory", jota USA:ssa raivokkaasti vastustetaan vaikkei
oikein osata selkeästi sanoa miksi.
https://youtu.be/H9OUYehT_pw https://youtu.be/EICp1vGlh_U
> Ja siis sillä tavalla, että se vastaus ei ole ennen tutkimusta
> päätetty, vaan asia oikeasti tutkitaan ja vastaus voi olla se, mitä ei
> saa ääneen sanoa.
Objektiivisuus on tieteellisen tutkimuksen ihanne, mutta kuten edellä
totesin sitä on tapana käyttää jo tutkimuskysymysten asetteluvaiheessa.
Se että köyhistä oloista tulevat ihmiset tykkäävät keskimäärin menestyä
heikommin kuin hopealusikka suussa syntyneet ei ole kovin kummoinen
tutkimustulos eikä sillä oikein saada tutkimusmäärärahaa.
> Ja ellei tuota ole muka Suomessakaan huomannut, niin on aktiivisesti
> yrittänyt ohittaa tietyt uutiset.
Olen huomannut että aihetta on Suomessakin amerikkalaismallin mukaisesti
kovasti yritetty nostaa esille, mutten ole vakuuttunut että taustalla
olisi kovin paljoa muuta kuin ulkomailta tuotua kuumaa ilmaa.
> Tässä uutinen Suomesta. En tiedä pystyykö lukemaan, kun juttu on välillä
> maksumuurin takana ja välillä se aukeaa.
>
> https://suomenkuvalehti.fi/kulttuuri/shakespeare-on-rakenteellista-vakivaltaa-opiskelijaa-kohtaan-taidekoulut-luovivat-opiskelijoiden-vaatimusten-keskella/?shared=1148185-b8710b50-999
Kasasin linkin yhdelle riville, ja tuntui ainakin nyt aukeavan tuon
shared-parametrin kanssa, ilman sitä ei. Kiitos, olin lukenut tuon
aikaisemminkin ja uudelleenkin luettuna kiinnostava.
> Pätkä jutusta.
> "Kurssin viimeisen päivän viimeisellä tunnilla Viljanen näytti Todd
> Solondzin elokuvan Palindromes vuodelta 2004.
>
> Sen jälkeen opiskelijat halusivat puhua.
>
> He olivat ahdistuneita, niin he Viljasen mukaan sanoivat. Vihamielisen
> oloisia. He kysyivät, miksi heitä ei ollut varoitettu ahdistavista
> kohtauksista. Miksi koulussa näytettiin teoksia, joissa oli naisiin
> kohdistuvaa väkivaltaa?
>
> Viljanen oli yllättänyt. Hän ei ollut koskaan tullut ajatelleeksi,
> että pitäisi antaa sisältövaroituksia. Kurssilaisethan olivat aikuisia
> ja opiskelivat taidekorkeakoulussa."
>
> Sekaisin noi on.
Ylihän tuossa mennään reaktioissa, mutta kannattanee huomata että
Suomessa akateemisissa ympyröissä tällaiset purkaukset eivät kuitenkaan
ole saavuttaneet kuin mariginaalisen aseman.
Draaman ja ylipäänsä tekstien opiskeluun kuuluu yhteiskunnallinen
analyysi, kontekstualisointi ja oma itsensä suhteuttaminen tekstiin sekä
sen esittämiseen. Kautta aikain on ollut "woke" teoksia, kuten vaikkapa
Voltairen Candide, Hugon Kurjat, Conradin Pimeyden ydin, jotka kaikki
ovat kauheita koska niissä joutuu kokemaan itsensä osana maailmaa. On
vähän heikkoa pedagogiikkaa mikäli opettaja on tällaisessa tilanteessa
housut kintuissa, hänen pitäisi osata ottaa vastaan reaktiot ja avata
keskustelua siten että syntyy turvallinen tila puhua kaikesta tästä.
Koska Yhdysvalloissa opinnot maksavat aivan käsittämättömästi ja ihmiset
ottavat opintovelkaa melkeinpä loppuiäkseen, heillä on varsin erilainen
asema opinahjoonsa nähden ja ne joutuvat myös huomioimaan ilmiön aivan
eri tavalla.
Kyse mielestäni Suomen osalta on todellakin lähinnä on siitä, että
reagoidaan Yhdysvaltojen kehittyvään, osin politiikan ajamaan
("mieluummin kulttuurisota kuin luokkasota") tilanteeseen.
--
/* * * Otto J. Makela <o...@iki.fi> * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, ICBM: N 60 10' E 24 55' */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * */
0 new messages