Lukion matematiikka
Jussi
Minulla on nyt menossa lukiossa piiitkän matematiikan kurssi nro. 5... ja
tämän kurssin aikana tarvitsisi tehdä päätös, että jatkanko pitkää vai
vaihdanko lyhyeen...
Aikaisempien kurssien arvosanat ovat olleet 7, 6, 7 ja 5, ja ne ovat tulleet
suhtkoht helposti (=tunneille tehnyt yleensä tehtävät jos osannut ja
varsinaista asiaa vähän opetellut kokeita edeltävänä iltana...).
Mutta se varsinainen asia:
1. Vaikeneeko pitkän matikan kurssit suhteessa paljonkin, kun mennään
eteenpäin? tietysti tähän vaikeuteen vaikuttavat syyt ovat aika paljon
personallisia, mutta noin yleensä.
2. Mitä vaikeuksia voi tulla jatko-opiskelupaikkojen suhteen, jos opiskelee
& kirjoittaa lyhyen matikan?
Luultavasti täyttäisin pitkän matikan kurssien jättämän aukon fysiikalla,
jonka siinä tapauksessa luultavasti myös kirjottaisin...
kiitos,
Jussi
Olli Sirkiä
> suhtkoht helposti (=tunneille tehnyt yleensä tehtävät jos osannut ja
> varsinaista asiaa vähän opetellut kokeita edeltävänä iltana...).
Katos vaan ,sulla on täsmälleen sama tekniikka kuin mulla!
> Mutta se varsinainen asia:
> 1. Vaikeneeko pitkän matikan kurssit suhteessa paljonkin, kun mennään
> eteenpäin? tietysti tähän vaikeuteen vaikuttavat syyt ovat aika paljon
> personallisia, mutta noin yleensä.
Riippuu paljon tajuaako perusidean integroinnista ja derivoinnista. Ensimmäinen
kurssihan oli yläastematikkaa pitkälti. Itselläni oli ekaluokan kursseista
ongelmia vain geometriassa (kurssi 3?) Kolmannen vuoden kursseja en ole käynyt
vielä. Toisen vuoden syventävä, analyysin jatkokurssi on suht vaikea.
Olli
Katariina
> tämän kurssin aikana tarvitsisi tehdä päätös, että jatkanko pitkää vai
> vaihdanko lyhyeen...
Mun mielestä kannattaa ehdottomasti lukea pitkää jos vain selviää siitä
silleen etteivät muut aineet kärsi liikaa. Esim. kaverini joka pyrki
lukemaan farmasiaa, kertoi että sinne sai pitkän matikan M:stäkin vielä
samat pisteet kuin lyhyen L:stä. Ja farmasia ei nyt mun mielestä oo kovin
matemaattinen ala...
> Mutta se varsinainen asia:
> 1. Vaikeneeko pitkän matikan kurssit suhteessa paljonkin, kun mennään
> eteenpäin? tietysti tähän vaikeuteen vaikuttavat syyt ovat aika paljon
> personallisia, mutta noin yleensä.
Makuasia kai tämäkin, mutta musta tuntui siltä että matikka jotenkin
helpottui alkukurssien jälkeen. Ehkä sitä oppi tietynlaista matemaattista
ajattelua tai mitä lie... Kurssit 6-8 on sellasia että niistä kyllä
selviää kun vaan jaksaa opetella ulkoa ne derivointi- ja integrointikaavat,
lähinnä ne kurssit vaatii enemmän istumalihaksia kuin hirveetä matemaattista
neroutta. ;)
> Luultavasti täyttäisin pitkän matikan kurssien jättämän aukon fysiikalla,
> jonka siinä tapauksessa luultavasti myös kirjottaisin...
No jos aiot selvitä siitä fyssasta niin eipä se matikka sen vaativampaa ole.
Ja en tiedä mitä hyötyä sulle olis pitkästä fyssasta ilman pitkää
matikkaa..... onko jotain sellasia opiskelupaikkoja joihin saa pisteitä
fyssasta mutta ei pitkästä matikasta? Suosittelen tutkimaan yliopistojen
ja korkeakoulujen hakusivuja vaikka netistä....
Katariina
Olli Sirkiä
> Mun mielestä kannattaa ehdottomasti lukea pitkää jos vain selviää siitä
> silleen etteivät muut aineet kärsi liikaa. Esim. kaverini joka pyrki
> lukemaan farmasiaa, kertoi että sinne sai pitkän matikan M:stäkin vielä
> samat pisteet kuin lyhyen L:stä. Ja farmasia ei nyt mun mielestä oo kovin
> matemaattinen ala...
Mun mielestä lyhyen L ja pitkän M ovat itseasiassa aika tasa-arvoiset, ehkä
pitkän M jopa vaikeampi saada. Jos ajatellaan M:ää joksikin 8:ksi, niin kyllä
pitkän matikan kasilla saa lyhyen matikan kokeista aina 9 tai 10, eikö? Miksei
siis kirjoituksissa. Joissakin kouluissa nuo ovat vieläkin rajummat joissakin
taas paljon löysemmät, suunnilleen että lyhyen L=pitkän L
Olli
Markku Halmetoja
: Mun mielestä lyhyen L ja pitkän M ovat itseasiassa aika tasa-arvoiset, ehkä
: pitkän M jopa vaikeampi saada. Jos ajatellaan M:ää joksikin 8:ksi, niin kyllä
: pitkän matikan kasilla saa lyhyen matikan kokeista aina 9 tai 10, eikö? Miksei
: siis kirjoituksissa. Joissakin kouluissa nuo ovat vieläkin rajummat joissakin
: taas paljon löysemmät, suunnilleen että lyhyen L=pitkän L
: Olli
Kyllä nykyisin pitkä ja lyhyt m. ovat keskenään täysin vertailukelvottomia
oppiaineita. Varsinkaan ei voi verrata arvosanoja keskenään; ne eivät ole
missään suhteessa toisiinsa.
-mh-
heidi...@hotmail.com
<olli....@quicknet.inet.fi> wrote:
>
>
>> Mun mielestä kannattaa ehdottomasti lukea pitkää jos vain selviää siitä
>> silleen etteivät muut aineet kärsi liikaa. Esim. kaverini joka pyrki
>> lukemaan farmasiaa, kertoi että sinne sai pitkän matikan M:stäkin vielä
>> samat pisteet kuin lyhyen L:stä. Ja farmasia ei nyt mun mielestä oo kovin
>> matemaattinen ala...
>
>Mun mielestä lyhyen L ja pitkän M ovat itseasiassa aika tasa-arvoiset, ehkä
>pitkän M jopa vaikeampi saada. Jos ajatellaan M:ää joksikin 8:ksi, niin kyllä
>pitkän matikan kasilla saa lyhyen matikan kokeista aina 9 tai 10, eikö? Miksei
>siis kirjoituksissa. Joissakin kouluissa nuo ovat vieläkin rajummat joissakin
>taas paljon löysemmät, suunnilleen että lyhyen L=pitkän L
>
>Olli
>
Miten lyhyen L voi olla (melkein) sama kuin pitkän L??? Älytöntä...
Ainakin numeroissa ne menee niin, että pitkän 7 on lyhyen 10, näin
olen kuullut, moneltakin taholta. Eli onhan pitkä matikka
huomattavasti vaikeampaa kuin lyhyt.
Mutta silti se kannattaa, lähtee sitten lukemaan tekniikkaa tai vaikka
biologiaa.
Sitten kylläkin kannattaa harkita lyhyttä, jos on todella vaikeuksia
aineen kanssa tai tosiaan muut aineet kärsii. Mutta ei kuitenkaan
kannata lähteä kaverien mukaan...
Heidi
Olli Sirkiä
>
> Kyllä nykyisin pitkä ja lyhyt m. ovat keskenään täysin vertailukelvottomia
> oppiaineita. Varsinkaan ei voi verrata arvosanoja keskenään; ne eivät ole
> missään suhteessa toisiinsa.
>
No mutta onhan se nyt selvää, että jos kaksi oppilasta, jotka ovat alussa pitkällä,
toisella 10 ja toisella 5, siirtyvät lyhyelle, niin todennäköistä on että 10:n
oppilas menestyy sielläkin huomattavasti paremmin kuin tämä vitosen mies, joten ovat
ne siinä suhteessa toisiinsa vaikuttavia.
Janne Vieri
tulleet
> suhtkoht helposti (=tunneille tehnyt yleensä tehtävät jos osannut ja
> varsinaista asiaa vähän opetellut kokeita edeltävänä iltana...).
Hmm eikö asiat kannattaisi opetella heti aluksi, siis kun ne tunnilla
tulevat esille? Kokeessa voi tulla
sormi suuhun jos viimeisen iltaan jättää.
> 1. Vaikeneeko pitkän matikan kurssit suhteessa paljonkin, kun mennään
> eteenpäin?
Ei...Eipä oikeastaan. Jos vain vaivautuu opettelemaan kunnolla derivoinnin,
niin sitten oppii vähällä vaivalla integroinnin ja sitten onkin yli puolet
2. vuodesta ohi. Todennäköisyyslaskenta on helppoa, mutta typerää.
10. kurssi (lukujonot & sarjat) onkin sitten vähän vaikeampi.
> Luultavasti täyttäisin pitkän matikan kurssien jättämän aukon fysiikalla,
> jonka siinä tapauksessa luultavasti myös kirjottaisin...
Hmm minä olen ainakin lukenut kumpaakin... Saatoin ymmärtää väärin, mutta
voi tulla kiire jos fysiikan
kursseja on 10 (ainakin meillä) ja on enää 1,5 vuotta aikaa.
Olli Sirkiä
> voi tulla kiire jos fysiikan
> kursseja on 10 (ainakin meillä) ja on enää 1,5 vuotta aikaa.
10 ?!? Paljonkos teillä on matikan kursseja? Meillä on pitkää fysiikkaa 7, ja
matikkaa 13 kurssia (1 niistä kertauskurssi)
Olli
Marko Saarela
Näin vertailuna sanottakoon meidän koulun määrät, jotka voi valita
(kyseessä on Helsingin Matematiikkalukio, opinto-opas 1999-2000):
* fysiikka:
- yleislukio 10 kurssia (pakoll. 1 kurssi)
- matem. lukio 11 kurssia (pakoll. 3 kurssia)
* pitkä matematiikka
- yleislukio 13 kurssia (pakoll. 10 kurssia)
- matem. lukio 24 kurssia (pakoll. 13 kurssia)
* kemia
- yleislukio 6 kurssia (pakoll. 1 kurssi)
- matem. lukio 6 kurssia (pakoll. 2 kurssia)
Eihän jokaista kurssia kannata opiskella. Vaikka saattaahan kaikis-
ta olla hyötyä.
Muistaakseni TKK katsoi kahdeksan fysiikan kurssin ja neljän kemian
kurssin arvosanoja. Muita laitoksia en ole tarkistanut.
jl
tokalla, ja pitkän arvosanat ovat vaihdelleet ysistä neloseen, tärkein on
keskiarvo, koska numero tulee suoraan sen perusteella, esim. itelläni
keskiarvo on nyt matikassa 7.5, joten numero on tällä hetkellä pyöristyy
kasiin. alussa kyllä oli helpompaa.....
Niemist| Riitta Elina
: 2. Mitä vaikeuksia voi tulla jatko-opiskelupaikkojen suhteen, jos opiskelee
: & kirjoittaa lyhyen matikan?
Semmoiset paikat, joihin pääsee suurin piirtein ilmoittamalla olevansa
tulossa jäävät pois valikoimista. Olisihan se ollut aikanaan kamalaa,
jos olisi joutunut oikein tosissaan lukemaan pääsykokeisiin.
--
Riitta Niemistö "Eero: Tässä seison aseissa, vaikka
p. 365 3863 t. vähän matalampi muita."
261 7273 k. -- Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä
Janne Vieri
ja
> matikkaa 13 kurssia (1 niistä kertauskurssi)
Matikkaa on 15 kurssia (1 niistä orientoiva kurssi, ja 1 niistä
kertauskurssi)
Mitä sitäpaitsi tarkoittaa "pitkä fysiikka"?
Ja jos teillä on vain 7 fysiikan kurssia, niin mitkä ne ovat?
Janne Vieri
> - yleislukio 13 kurssia (pakoll. 10 kurssia)
> - matem. lukio 24 kurssia (pakoll. 13 kurssia)
24!!! Olisinpa tullut sinne, mutta helsingissä ei ole köyhän opiskelijan
varaa asua. ;)
Jukka Koskinen (Yucca)
> Mutta se varsinainen asia:
> 1. Vaikeneeko pitkän matikan kurssit suhteessa paljonkin, kun mennään
> personallisia, mutta noin yleensä.
Niin, tulevan asian vaikeuteen vaikuttaa aika paljon miten hyvin
opiskelet.
Minulla tuli 4:stä ensimmäisestä kurssista 8,8,9 ja 8. Sitten motivaatio
vähän laski (lue: en tehnyt läksyjä) ja keskiarvoksi tuli matikasta
(15 kurssia) 7,06.
Fysiikasta sen verran, että se alkoi: 9,7,9 ja 7, mutta sitten taas
laski.
K.a. (9 kurssia) 6,88 ja reaalista (5 fysiikkaa) mitä luultavimmin a.
Kirjotuksiin lukeminen varmaan auttaa, mutta kaikkein paras kun
opiskelee
sen kolme (2,5) vuotta hyvin.
> 2. Mitä vaikeuksia voi tulla jatko-opiskelupaikkojen suhteen, jos opiskelee
> & kirjoittaa lyhyen matikan?
Riipuen haettavasta opiskelupaikasta tuo pitkän M = lyhyen L taitaa olla
aika
osuva, mutta pitkän matikan arvosanalla saattaa saada jopa
kaksinkertaisen pistemäärän lyhyeen verrattuna. Ja matematiikkaa
kuitenkin kysytään monessa paikassa.
--
Yucca,
Jukka Koskinen
-Had a life. Got a modem.-
Jukka Koskinen (Yucca)
> Mitä sitäpaitsi tarkoittaa "pitkä fysiikka"?
Eikös tuo yleensä ole väh. 6 kurssia...
Jussi
Janne Vieri <jav...@nic.fi> kirjoitti
viestissä:lpWR4.2229$T2.3...@uutiset.nic.fi...
| > Aikaisempien kurssien arvosanat ovat olleet 7, 6, 7 ja 5, ja ne ovat
| tulleet
| > suhtkoht helposti (=tunneille tehnyt yleensä tehtävät jos osannut ja
| > varsinaista asiaa vähän opetellut kokeita edeltävänä iltana...).
|
| Hmm eikö asiat kannattaisi opetella heti aluksi, siis kun ne tunnilla
| tulevat esille? Kokeessa voi tulla
| sormi suuhun jos viimeisen iltaan jättää.
|
| > eteenpäin?
|
derivoinnin,
| niin sitten oppii vähällä vaivalla integroinnin ja sitten onkin yli puolet
| 2. vuodesta ohi. Todennäköisyyslaskenta on helppoa, mutta typerää.
| 10. kurssi (lukujonot & sarjat) onkin sitten vähän vaikeampi.
|
| > Luultavasti täyttäisin pitkän matikan kurssien jättämän aukon
fysiikalla,
| > jonka siinä tapauksessa luultavasti myös kirjottaisin...
|
| voi tulla kiire jos fysiikan
| kursseja on 10 (ainakin meillä) ja on enää 1,5 vuotta aikaa.
On meilläkin 10 fysiikan kurssia, ja kyllä uskon, että JOS olisin vaihtanut
lyhyeen matikkaan (eli päätin jatkaa pitkää, paljolti näiden vastauksien
ansiosta...), niin olisin ne fysiikat ehtinyt käydä, sillä nyt olen käynyt
kaksi ekaa...
|
|
Jussi
Tein päätöksen että jatkan pitkällä matikalla, paljolti näiden vastauksienne
ansiosta...
Kiitos (tulee kyllä vielä joskus matikan tunnilla kirottua "pari" kertaa,
kun en vaihtanut lyhyeen silloin kun se oli mahdollista :) ...)!
Niemist| Riitta Elina <mar...@pikkuuikku.cs.tut.fi> kirjoitti
viestissä:8fbhqe$31k$2...@baker.cc.tut.fi...
| In sfnet.tiede.matematiikka Jussi <fishb...@iobox.fi> wrote:
| : 2. Mitä vaikeuksia voi tulla jatko-opiskelupaikkojen suhteen, jos
Tommi
> No mutta onhan se nyt selvää, että jos kaksi oppilasta, jotka ovat alussa pitkällä,
> toisella 10 ja toisella 5, siirtyvät lyhyelle, niin todennäköistä on että 10:n
> oppilas menestyy sielläkin huomattavasti paremmin kuin tämä vitosen mies, joten ovat
> ne siinä suhteessa toisiinsa vaikuttavia.
Jaa-a. Miten sen nyt ottaa. Itse aikoinaan lukiossa luin 2. vuoden loppuun pitkää
matikkaa
(ekan vuoden kursseista 5,5,6,5 toka vuoden 8,5,5,4?). Sitten loppui kiinnostus, olis
varmaan menny paremmin jos vaan ois jaksanu opiskella, mutta eihän sitä nuorena ...
Sitten jotain kuukausi ennen kevätlukukauden loppua kaverin kans päätettiin vaihtaa
lyhyeen.
Olihan ne lyhyen kurssit helppoja pitkään verrattuna. Niinku ois menny takas
yläasteelle.
Vaikka matikan opiskelu jatkui samanlaisena kuin pitkällä ollessa (eli ei paljo
innostanu), niin
kuitenki kirjoitin lyhyestä L:n ja kaveri E:n. Ja kaveri muuten oli menestyny mua
paremmin
pitkässä matikassa (kursseista kutosta ja seiskaa).
Mutta jos aikoo lukion jälkeen lukea jotain vähänkin matemaattista alaa, niin kannattaa
lukea
pitkä matikka lukiossa. Itse oon pari vuotta lukenu kemiaa Oulun yo:lla ja Matikan
perus-
metodit on vieläki suorittamatta :) Vaan eipä tuo haittaa kun aion vaihtaa lääkikseen ja
siellä ei matikkaa juuri tarvi opiskella (ainoa kurssi on Biostatistiikka jotain 2
ov:a). Fysiikkaakin
on vain jotain 2 ov:a. Se mikä ihmetyttää on että, lääkikseen hakiessa saa pitkästä
matikasta
2 ylimääräistä pistettä vaikkei siellä edes matikkaa tarvi.
- Tommi -
Heinisuo Sami
> Olli Sirkiä wrote:
> on vain jotain 2 ov:a. Se mikä ihmetyttää on että, lääkikseen hakiessa saa pitkästä
> matikasta
> 2 ylimääräistä pistettä vaikkei siellä edes matikkaa tarvi.
>
> - Tommi -
No kai sielläkin jotain lääkelaskuja on...? Tosin ei taideta paljon
integroia/derivoida, mutta varmastikin tullaan laskemaan useampaan
otteeseen kaikenlaisia annostuksia. Mieluummin kai ottaa sellaisen joka
laskee esim. verenpainelääkityksen tms. enemmän oikein...kun taitaa tuolla
alalla olla monesti ihmis/tms. eläinhenkiä kyseessä....?
Sami Heinisuo
GSM: +358505475866, hein...@iki.fi, http://www.iki.fi/heinisuo
Check out also Kung Fu - Thieu Lam pages at http://www.iki.fi/heinisuo/kungfu
------------------------------
Whenever you set out to do something, something else must be done first.
Jaakko Pitkäjärvi
Heinisuo Sami <shei...@lehtori.cc.tut.fi> kirjoitti
viestissä:Pine.OSF.4.05.100053...@lehtori.cc.tut.fi...
> On Fri, 12 May 2000, Tommi wrote:
>
> > Olli Sirkiä wrote:
> > on vain jotain 2 ov:a. Se mikä ihmetyttää on että, lääkikseen hakiessa
saa pitkästä
> > matikasta
> > 2 ylimääräistä pistettä vaikkei siellä edes matikkaa tarvi.
> >
> > - Tommi -
>
> No kai sielläkin jotain lääkelaskuja on...? Tosin ei taideta paljon
> integroia/derivoida, mutta varmastikin tullaan laskemaan useampaan
> otteeseen kaikenlaisia annostuksia. Mieluummin kai ottaa sellaisen joka
> laskee esim. verenpainelääkityksen tms. enemmän oikein...kun taitaa tuolla
> alalla olla monesti ihmis/tms. eläinhenkiä kyseessä....?
Eipä ole laskuja vastaan tullut ainakaan 1. vuonna, pistin laskimen
laatikkoon kun menin lääkikseen ja päätin, että en ota sitä sieltä enää
pois...pari kertaa olen joutunut kännykällä laskemaan hetken, mutta muuten
homma on ollut helppoa. Fysiikkaa on ollut vielä vähemmän. Noita annostuksia
ei ole kovin vaikea laskea käsitykseni mukaan, jos sanotaan esim. 0.5 g /kg
niin luulisi siinä onnistuvan vähän tyhmemmänkin?
--
Jaakko Pitkäjärvi
jaakko.p...@pp.inet.fi
http://personal.inet.fi/yhdistys/meripelastus/
Torbjörn Lundkvist
news:Z9BR4.258$Hw1....@read2.inet.fi...
> 2. Mitä vaikeuksia voi tulla jatko-opiskelupaikkojen suhteen, jos
opiskelee
> & kirjoittaa lyhyen matikan?
Lyhyt matikka vaikeuttaa alasta riippuen sisäänpääsyä siten, että siitä saa
vähemmän pisteitä. Jos opiskelee luonnontiedettä tai teknologiaa on pitkä
matikka melkein välttämätön. Pitkän matikan arvosanan ansiosta voidaan jopa
saada opiskelupaikkaa yliopistolla ilman pääsykoettakin.
Torbjörn Lundkvist
> Kiitos kaikista vastauksista....
> Tein päätöksen että jatkan pitkällä matikalla, paljolti näiden
vastauksienne
> ansiosta...
> Kiitos (tulee kyllä vielä joskus matikan tunnilla kirottua "pari" kertaa,
> kun en vaihtanut lyhyeen silloin kun se oli mahdollista :) ...)!
>
pitkää. Mutta se ei kannata vältämättä tehdä.
Jake
> - yleislukio 10 kurssia (pakoll. 1 kurssi)
> - matem. lukio 11 kurssia (pakoll. 3 kurssia)
>
> - yleislukio 13 kurssia (pakoll. 10 kurssia)
> - matem. lukio 24 kurssia (pakoll. 13 kurssia)
>
> - yleislukio 6 kurssia (pakoll. 1 kurssi)
> - matem. lukio 6 kurssia (pakoll. 2 kurssia)
Vertailuksi Helsingin luonnontiedelukio 2000-2001
Pitkä matikka: 19 kurssia (pakollisia 10, syventäviä 8 ja 1 soveltava)
Fysiikka: 18 kurssia (1 pakollinen, 8 syventävää, 9 soveltavaa)
Kemia: 10 kurssia (1 pakollinen, 4 syventävää, 5 soveltavaa)
Mikko Loimula
Jake wrote:
> Pitkä matikka: 19 kurssia (pakollisia 10, syventäviä 8 ja 1 soveltava)
Huh! Ihana paikka. Meillä ei ole kuin 15 kurssia joista yksi on niin
turha ettei sitä edes viitsi käydä. Omasta mielestäni matikan kursseja
saisi olla reilusti yli kahdenkymmenen niin kerkeisi päästä vaativim-
piin aihepiireihin jo lukion aikana.
- Mikko Loimula
Markku Halmetoja
: Huh! Ihana paikka. Meillä ei ole kuin 15 kurssia joista yksi on niin
: turha ettei sitä edes viitsi käydä. Omasta mielestäni matikan kursseja
: saisi olla reilusti yli kahdenkymmenen niin kerkeisi päästä vaativim-
: piin aihepiireihin jo lukion aikana.
Mnjaah! Alan opettajana kiinnostaisi tietää, mikä on se turha kurssi.
-mh-
Jan Pekkola
news:39BCEB8B...@sicom.fi...
Tuo on hyvä näkemys. Itse kävin kansainvälisen luonnontieteisiin painottuvan
lukion, jossa matematiikan oppimäärä oli huomattavasti sen ajan (90-luvun
puoliväli) tavallisen suomalaisen lukion oppimäärää laajempi. Korkeakoulun
ensimmäisillä kursseilla pystyin omaksumaan asioita huomattavasti
kurssikavereitani helpommin, sillä kynnys lukiomatikasta
korkeakoulumatikkaan oli matalampi.
--
Jan Pekkola
Olli
Miksi pitäisi olla suurempi??
Vastaa/kommentoi näitä
1. Kaikki eivät mene esim teknilliseen korkeakouluun jossa asioita voidaan
jopa tarvita
2. Jo 20 kurssia (halusit reilusti yli 20...) vastaisi 27% lukion
oppimäärästä --> yli joka neljäs kurssi olisi matikkaa.
Eikö muut aineet ole vai tärkeitä, mistä tämä olisi pois? Kielistä?
Mun mielestä matikka on yksi aine muiden joukossa ja tärkeydessään
KESKIMÄÄRIN ehkä englannin tasoa. Siksi <15 kurssia riittää vallan
mainiosti. Tämä on minun mielipiteeni ja tiedän että tässä ryhmässä valtaosa
on erimieltä. Mutta se ei haittaa.
Markku Halmetoja
: > > Pitkä matikka: 19 kurssia (pakollisia 10, syventäviä 8 ja 1 soveltava)
: >
: > Huh! Ihana paikka. Meillä ei ole kuin 15 kurssia joista yksi on niin
: > turha ettei sitä edes viitsi käydä. Omasta mielestäni matikan kursseja
: > saisi olla reilusti yli kahdenkymmenen niin kerkeisi päästä vaativim-
: > piin aihepiireihin jo lukion aikana.
: Miksi pitäisi olla suurempi??
Oikein. Suuri kurssimäärä ei sinänsä ratkaise mitään. Tärkeintä
on oppia ajattelemaan ja siihen oppii jos oppii ratkaisemalla
mielenkiintoisia tehtäviä, joita voi löytää esimerkiksi Solmusta.
-mh-
Markku Halmetoja
: Markku Halmetoja kirjoitti:
: > Mnjaah! Alan opettajana kiinnostaisi tietää, mikä on se turha kurssi.
: >
: > -mh-
: Talousmatematiikka.
: - Mikko Loimula
Ymmärrän. Etsi netistä Solmu.
-mh-
Mikko Loimula
Markku Halmetoja kirjoitti:
> Mnjaah! Alan opettajana kiinnostaisi tietää, mikä on se turha kurssi.
>
> -mh-
Talousmatematiikka.
- Mikko Loimula
Mikko Loimula
Olli kirjoitti:
> Miksi pitäisi olla suurempi??
> Vastaa/kommentoi näitä
> 1. Kaikki eivät mene esim teknilliseen korkeakouluun jossa asioita voidaan
> jopa tarvita
> 2. Jo 20 kurssia (halusit reilusti yli 20...) vastaisi 27% lukion
> oppimäärästä --> yli joka neljäs kurssi olisi matikkaa.
> Eikö muut aineet ole vai tärkeitä, mistä tämä olisi pois? Kielistä?
>
> Mun mielestä matikka on yksi aine muiden joukossa ja tärkeydessään
> KESKIMÄÄRIN ehkä englannin tasoa. Siksi <15 kurssia riittää vallan
> mainiosti. Tämä on minun mielipiteeni ja tiedän että tässä ryhmässä valtaosa
> on erimieltä. Mutta se ei haittaa.
1. Pakollisia ei tietenkään tarvitse lisätä, _mutta_ minä haluan lisää
valinnaisia.
Sinun laisesi voisivat silloin pysyä tuossa 10 kurssissa ja minunlaiseni jotka
tähtäävät sinne teknilliseen ja joita muutenkin ajaa intohimo(jee... =) mate-
matiikkaan saisivat mahdollisuuden tutustua uusiin asioihin.
2. Ihanne tilanne: saisin ottaa kaikki valinnaiset matikkaa ja liikkaa =)
Lukiot täyteen matikkaa! ;)
- Mikko Loimula
Mikko Loimula
Markku Halmetoja kirjoitti:
> Ymmärrän. Etsi netistä Solmu.
Nyt meni multa ohi =)
- Mikko Loimula
Raimo Vuori
http://www.math.helsinki.fi/Solmu/
Ainakin olettaisin..
T: Raimo Vuori
"Mikko Loimula" <mikkol...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:39C08DA4...@hotmail.com...
Markku Halmetoja
: Markku Halmetoja kirjoitti:
: > Ymmärrän. Etsi netistä Solmu.
: Nyt meni multa ohi =)
: - Mikko Loimula
Raimo Vuori jo vastasikin tähän. Luulin, että
matematiikasta kiinnostunut on nähnyt koulussaan
Solmun paperiversioita. Jos ei, niin netistähän se
löytyy ja osoite on Raimon mainitsema
http://www.math.helsinki.fi/Solmu/
-mh-
Janne Vieri
> Talousmatematiikka.
Onneksi meidän koulun pitkän matikan puolella ei tuollaista ole. Kesällä
kyllä opiskelin yliopistolla talousmatikkaa, ja kyllä olikin ällöttävää. No,
ainakin tuli selväksi minne EI mennä opiskelemaan myöhemmin :)
Mikko Parviainen
> Markku Halmetoja kirjoitti:
>> Mnjaah! Alan opettajana kiinnostaisi tietää, mikä on se turha kurssi.
Hm, minusta taas talousmatematiikka olisi yleissivistävässä oppilaitoksessa
se kaikkein tärkein. Lainoja ja muuta sellaista laskee jossain vaiheessa
joka ikinen.
Tosin joo, ei tuollaista lukiossa. Peruskoulussa pitäisi. Niin monta
kaveria on laskenut lainoja ihan omilla kaavoilla, etten toisaalta
ihmettele maksuhäiriöiden määrää.
(Ei, en osaa itsekään kunnolla. Naiseni on kaupp. tiet. yo. B-)
--
+++++++++[>+++++++++<-]>-.<+++++[>+++<-]++>++.<++[>++++<-]+>+.<++[>----
<-]>-.>+++[>++++++++++<-]++>++pa...@iki.fi<+[>++++<-]>+.->+[>++++[<<--->
>-]<-]<.>>+++++++[<++++++++++>-]++++[<+++++>-]<-.>[-]>+++[>++[<<<---->>
<>>-]<-]<<.+.>[-]++[<++>-]<.++.[-]>[-]++++[<++>-]<++.>>++[>++[>-<-]<--]
Mikko Loimula
Markku Halmetoja kirjoitti:
> Raimo Vuori jo vastasikin tähän. Luulin, että
> matematiikasta kiinnostunut on nähnyt koulussaan
> Solmun paperiversioita. Jos ei, niin netistähän se
> löytyy ja osoite on Raimon mainitsema
En ole tiennytkään tällaisen lehden olemassa olosta. Nyt
pitääkin patistaa matikan opettajia tilaamaan myös meidän
koululle :)
- Mikko Loimula
Olli
> on niitä opiskelemattomalle opiskelijalle?
> Tärkeyttä aineille ei voi määritellä! Miksemme anna opiskelijoiden
> itse päättää?
>
> Toisaalta useammat syventävätkin kurssit vievät opetusresursseja,
> mutta ei se oppilasta rasita.
Tässäpä vastaus, eli se, kenelle asiasta on haittaa ei olekaan oppilas vaan
yhteiskunta. Valittavien kurssien määrää voitaisiin ehkä korottaa, mutta millä
hinnalla? Ehkä kasvattamalla TAAS LISÄÄ opetusryhmiä? Nykyään keskiopetusryhmä
lienee reilu 30, joka on jo aivan liikaa.
mkar...@iki.fi
<jaakko....@tetrasoft.8m.com> wrote:
>>1. Kaikki eivät mene esim teknilliseen korkeakouluun jossa asioita voidaan
>>jopa tarvita
>
>on niitä opiskelemattomalle opiskelijalle?
Tarvitseeko kaikki opettaa jo lukiossa? Monet varmasti opiskelisivat
mielellään vaikkapa lääkäreiksi tai juristeiksi jo luokioaikanaan, mutta
perus-yleissivistävä opetus siitä saattaisi joidenkin osalta kärsiä.
Omasta kokemuksesta tiedän, että pitkässä matematiikassa, kemiassa ja
fysiikassa, pakollisissa aineissa ja yhdessä lyhyessä vieraassa kielessä
(joka mielestäni olisi hyvä osata) on jo paljon tekemistä kolmessa
vuodessa käytäväksi.
>>Mun mielestä matikka on yksi aine muiden joukossa ja tärkeydessään
>>KESKIMÄÄRIN ehkä englannin tasoa.
>
>Tärkeyttä aineille ei voi määritellä! Miksemme anna opiskelijoiden
>itse päättää?
Ottaen huomioon, kuinka nykyinen ylioppilaskirjoitusjärjestelmä
"kohtelee" matemaattisesti/luonnontieteellisesti lahjakkaita yksilöitä:
parhaassa tapauksessa mahdollisuudet kahteen laudaturiin, reaali ja
matematiikka vastaan kielten lukuisat laudatur-mahdollisuudet. Siinä se
yleissivistävyys!
--
Miika Karanki
Olli
> mielellään vaikkapa lääkäreiksi tai juristeiksi jo luokioaikanaan, mutta
> perus-yleissivistävä opetus siitä saattaisi joidenkin osalta kärsiä.
Jeps, näin on! Ja kun pidetään tuo yleissivistys tavoitteena (lukion idea?) niin
kyllähän yleissivistys on useammin reaaliaineissa käsiteltäviä
(historia,maantieto,biologia, filosofia, ehkä myös fysiikka, ainakin enemmän
kuin puhdas matikka).
Vaihtoehtoina ei siis ole muuta kuin karsia muista aineisto pois, koska 75
kurssia on mielestäni aika maksimi kurssimäärä kolmelle vuodelle.
Ja ketä matikka (ja mikä tahansa muu aine) kiinnostaa, on heidän mahdollisuudet
rajattomat vaikka ei malttaisi odottaa yliopisto-opiskelua ko. aineen osalta.
Lukion yksi tarkoitushan on kasvattaa mielenkiintoa tiettyä ainetta kohtaan,
kenellä se nyt on kieli,kenellä fysiikka tai matikka. Tähän tarkoitukseen
nykyinen systeemi on hyvä.