AMK vai Yliopisto Elektroniikka / Sulautetu järjestelmät kiinnostaa
Jouni Kytövaara
viimmeistä vuotta, ja nyt olisi kiinnostusta miettiä jatko
opiskelumahdollisuuksia, kumpiko työllistymisen ja palkkauksen sekä
opetuksen laadun kannalta olisi parempi vaihtoehto AMK vai yliopisto
Savonia AMK:ssa löytyisi sopiva linja amk puolelta, mutta rupesin miettimään
että mitenkäs toi yliopisto puoli olisi?.. kiinnostusta ohjelmointiin on, ja
perus osaamistakin jo jonkin verran.
noin yleisestikkin mitenkä yliopistot eroavata AMKsta. ja miten nimen omaan
elektroniikan osalta... (sulautetut järjestelmät)
Jarkko Nieminen
itseopiskelemaan sitä.
A Pietu Pohjalainen
> Jos AMK:hn aiot ohjelmointia opiskelemaan niin joudut luutavimmin myös
> itseopiskelemaan sitä.
Kuten myös korkeakoulussa.
There's no royal road to geometry; tai
There's no institutionalised education road to programming..
t.Pietu
Jouni Kytövaara
eikö AMK nimen omaan oo korkeakoulu? vai tarkoititko yliopistoa
ja yleisestikkin sulautetut järjestelmät kiinnostaisi.... kumpikaan nyt ei
millään tavalla vastannut kysymykseeni...
ja tiedän kyllä että joudun itsekkin opiskelemaan... niin olen tehnyt jo nyt
ammattikoulussa...
"A Pietu Pohjalainen" <pohj...@cc.helsinki.fi> kirjoitti viestissä
news:dfn97c$c8p$1...@oravannahka.helsinki.fi...
Ulla Mansikka-aho
Jos voi oikeasti valita eli pääset sinne mihin haluat niin valitse
yliopisto. Se antaa kuitenkin pitkällä tähtäimellä paremmat eväät.
Tietojen ja taitojen suhteen asialla ei ehkä ole eroa mutta arvostus on
parempi yliopistossa.
Ulla
G
> siis hä?
> eikö AMK nimen omaan oo korkeakoulu? vai tarkoititko yliopistoa
> ja yleisestikkin sulautetut järjestelmät kiinnostaisi.... kumpikaan nyt ei
> millään tavalla vastannut kysymykseeni...
>
> ja tiedän kyllä että joudun itsekkin opiskelemaan... niin olen tehnyt jo nyt
> ammattikoulussa...
>
AMK on ammattikorkeakoulu, ei korkeakoulu (TKK, Teknillinen korkeakoulu).
Nämä termit joskus sekoitetaan keskenään. Muun muassa tästä syystä myös
TTKK (Tampereen teknillinen korkeakoulu) vaihtoi nimensä TTY:ksi
(Tampereen teknillinen yliopisto), jotta sitä ei enää sekoitettaisi
AMK-tason oppilaitokseksi.
"Oikeampi" nimi AMK:lle voisi olla esim. 'Korkeampi ammattikoulu'. Tjsp.
AMK ja yliopisto/korkeakoulu eroavat toisistaan kuin yö ja päivä.
Hyppäys suoraan amatsusta yliopistomaailmaan on aika kova ja vain
harvoille mahdollinen, joten suosittelen AMK:ta.
Älä ota itseesi, mutta pikku vinkkinä ehdottaisin myös lukion äidinkielen
kurssien käymistä. ;)
---
G
Jouni Kytövaara
> Hyppäys suoraan amatsusta yliopistomaailmaan on aika kova ja vain
> harvoille mahdollinen, joten suosittelen AMK:ta.
juu tiedän että tulisi muuttumaan JA paljo...
ja olen kyllä valmis yrittämään täysillä, ja sikälikin ammattikoulu on ollut
mulle helppo että ei ole kertaakaan tarvinnut läksykirjoja kaivaa esiin...
mutta tästäkin huolimatta eivät numerot huonoja ole.... ammattiaineista
ainakaan eikä fysiikka tms esim fysiikka 5 ammattiaineet kaikki pääaineet 5
ja vapaastivalittavat 5 jne...
matikka keskiarvo tais olla 5 = 4ja5 kursseista
mutta ymmärrän toki että nämä eivät merkkaa mitään yliopistossa, ja että
joudun tosissani alkamaan opiskeliaksi koululaisesta...
> Älä ota itseesi, mutta pikku vinkkinä ehdottaisin myös lukion äidinkielen
> kurssien käymistä. ;)
toi ei ole paha vinkki ollenkaa :) äidin kieli ja ruotsi ovat kaksi heikkoa
kohtaa
englanti on 5 tai 4... en nyt muista just mutta kuitenkin engalnnin kielessä
pärjään kyllä
mutta äidinkieltä pitäisi hioa, niinkun myös ruotsia
mutta esim kesälukio kurssit voisivat auttaa ko. asiassa...
on hyvä kun joku koittaa tiputtaa maan pinnallekkin... mutta onko toi
yliopisto loppujen lopuksi ihan mahdoton ajatus?
onko kellään omakohtaisia kokemuksia.... ketään ammattikoulusta yliopistoon
päätynyttä?
Jarkko Nieminen
hänellä ole mitään suurempia ongelmia ollut, hänen keskiarvonsa taisi
olla jotain 3:n luokkaa.
Jarkko Nieminen
>>Hyppäys suoraan amatsusta yliopistomaailmaan on aika kova ja vain
>>harvoille mahdollinen, joten suosittelen AMK:ta.
>
>
> juu tiedän että tulisi muuttumaan JA paljo...
> ja olen kyllä valmis yrittämään täysillä, ja sikälikin ammattikoulu on ollut
> mulle helppo että ei ole kertaakaan tarvinnut läksykirjoja kaivaa esiin...
> mutta tästäkin huolimatta eivät numerot huonoja ole.... ammattiaineista
> ainakaan eikä fysiikka tms esim fysiikka 5 ammattiaineet kaikki pääaineet 5
> ja vapaastivalittavat 5 jne...
> matikka keskiarvo tais olla 5 = 4ja5 kursseista
> mutta ymmärrän toki että nämä eivät merkkaa mitään yliopistossa, ja että
> joudun tosissani alkamaan opiskeliaksi koululaisesta...
>
>
>>Älä ota itseesi, mutta pikku vinkkinä ehdottaisin myös lukion äidinkielen
>>kurssien käymistä. ;)
>
>
> toi ei ole paha vinkki ollenkaa :) äidin kieli ja ruotsi ovat kaksi heikkoa
> kohtaa
Ja sen kyllä huomaa =)
> englanti on 5 tai 4... en nyt muista just mutta kuitenkin engalnnin kielessä
> pärjään kyllä
> mutta äidinkieltä pitäisi hioa, niinkun myös ruotsia
>
> mutta esim kesälukio kurssit voisivat auttaa ko. asiassa...
>
> on hyvä kun joku koittaa tiputtaa maan pinnallekkin... mutta onko toi
> yliopisto loppujen lopuksi ihan mahdoton ajatus?
>
> onko kellään omakohtaisia kokemuksia.... ketään ammattikoulusta yliopistoon
> päätynyttä?
>
>
Ainakin vanha luokkakaverini ammattikoulusta meni yliopistoon eikä
hänellä ole mitään suurempia ongelmia ollut, hänen keskiarvonsa taisi
olla jotain 3:n luokkaa. Tuo yliopistoporukka taitaa pitää ammattikoulua
huonotasoisempana kouluna kuin se todellisuussa onkaan.
Sampo Smolander
> Jos voi oikeasti valita eli pääset sinne mihin haluat niin valitse yliopisto.
Olen kuullut huhun tyypistä joka tuli yliopistolle opiskelemaan
tietojenkäsittelyä, kun ei päässyt AMK:n pääsykokeista läpi.
Jouni Kytövaara
??? vittuiletko ?!.... nääh taidat vittuilla :D
no juu eikä tulis mieleenkää tarkistaa oikein kirjotusta tähän aikaan kun
pitää saada vaan nopeeta kirjotettuu....
:)
Sampo Smolander
> mutta onko toi yliopisto loppujen lopuksi ihan mahdoton ajatus?
No ei tietenkään. Ensinnäkin sulla on nyt melkein vuosi aikaa valmistautua
pääsykokeisiin. Ja jos pääsykokeista pääsee läpi, niin oletettavasti on
myös edellytyksiä päästä peruskursseista läpi. Lisäksi yliopistolla voi
suorittaa kursseja omaa tahtia, joten silloin kun otaa todella vaikeita
kursseja, niin voi muuten tehdä itselleen todella löysän lukujärjestyksen,
joten on enemmän aikaa käyttää niiden vaikeiden asioiden omaksumiseen.
Tuolla taktiikalla ei tietysti valmistu 4 vuodessa, mutta samapa tuo.
Pääministerilläkin kesti 12 vuotta valmistua.
Jouni Kytövaara
=)
kuulosti hyvältä :)
pitääpä nyt vielä opon kanssa jutella...
niin ja aikaa on melkein kaksi vuotta.. armeija tulee välii.... (tosin syö
sen 6kk) mutta kuitenkin... eiköhän se tästä...
"Sampo Smolander" <sampo.smolan...@helsinki.fi> kirjoitti
viestissä news:dfnjon$fq0$2...@oravannahka.helsinki.fi...
Kerttu Pollari-Malmi
> elikkä ammattikoulussa opiskelen elektroniikka ja tietoliikenne tekniikkaa
> viimmeistä vuotta, ja nyt olisi kiinnostusta miettiä jatko
> opiskelumahdollisuuksia, kumpiko työllistymisen ja palkkauksen sekä
> opetuksen laadun kannalta olisi parempi vaihtoehto AMK vai yliopisto
Jos et ole käynyt lukiota, niin kannattaisi ensin vähän tarkistaa
matematiikan tasoasi. Yliopistoissa (+ myös teknillisissä yliopistoissa
ja Teknillisessä korkeakoulussa) alan opintoihin sisältyy yleensä
merkittävä määrä matematiikan opintoja, ja ne ovat suhteellisen
vaativia. Vaatimukset voivat toki vaihdella yliopistoittain, mutta
näin yleensä lukion laaja matematiikka on naurettavan helppoa yliopistojen
matematiikan kursseihin verrattuna. En tiedä, millaiset vaatimukset
ammattikoulussa on matematiikassa, mutta pahasti epäilen niiden jäävän
jälkeen lukion laajan matematiikan vaatimuksista. Asian voit kuitenkin
helposti tarkistaa lainaamalla kirjastosta jonkun kirjan, jossa on
laajan matematiikan viime vuosien ylioppilaskokeita ratkaisuineen. Yritä
tehdä muutama koe. Jos et saa arviosi mukaan yli puolta
maksimipistemäärästä (toki niin, että mahdolliset valinnaisuudet on
otettu huomioon eli jos oikeasti kirjoituksissa on voinut valita monesta
vaikeasta tehtävästä yhden, riittää toki sinullekin niistä yhden tekeminen),
niin yliopisto-opinnoista tuskin kannattaa haaveilla ilman merkittäviä
matematiikan lisäopintoja. Sopiva paikka lisäopintoihin voi olla esim.
iltalukion laajan matematiikan kurssit.
Tietääkseni AMK:n matematiikan kurssit ovat yleensä selvästi käytännön-
läheisempiä kuin yliopistoissa. Lisäksi asiat selitetään todennäköisesti
paljon perusteellisemmin ja hitaammin kuin yliopiston kursseilla.
Kerttu Pollari-Malmi
Jouni Kytövaara
pitkän matematiikan osaamista että edes ylipäätään pääsisin teknilliseen
yliopistoon-
toi tarkoittaisi sitä että kellään ei olisi mitään mahdollisuuksia päästä
ammattikoulusta yliopistoon, koska ammattikoulun matematiikka vastaa lukion
lyhyttä, hyvin pitkälti ainakin...
mutta on paljon asioita joista ei edes puhuta lyhyessä/ammattikoulu
matematiikassa....
ja myöskään sitten ilmeisesti lukion lyhyellä matematiikalla ei olisi mitään
asiaa yliopistoon?
kuulostaaa vähän uskomattomalta....
"Kerttu Pollari-Malmi" <ker...@chitarrone.cs.hut.fi> kirjoitti viestissä
news:7x4q8w1...@chitarrone.cs.hut.fi...
Sampo Smolander
> kuulostaaa vähän uskomattomalta....
Asia selviää tutkailemalla vanhoja pääsykokeita.
Täällä on tietojenkäsittelytieteen vanhoja pääsykokeita:
http://www.joensuu.fi/tkt_yhteisvalinta/
Ei noihin välttämättä mitään lukiomatematiikkaa tarvita, hoksottimia vain.
(Tosin joissain tapauksissa lukiomatematiikka saattaa kehittää
hoksottimia, mutta voi ne kehittyä muutenkin.)
Nuo yllämainitut pääsykokeet ovat oikeisiin/tavallisiin yliopistoihin.
Jos taas teknilliset yliopistot kiinnostavat, niin niiden pääsykokeita
löytyy täältä:
http://www.tkk.fi/Abi/haku/paasykokeet.htm
Nuo teknillisten pääsykokeet näyttävät vaativan ihan jonkin verran
matematiikan tietoja (geometriaa, todennäköisyyslaskentaa, derivaattaakin
välillä käytetään), mutta noita kokeita katsomalla parhaiten osaat toki
itse arvioida, onko tarvittava matematiikka tuttua. Jos ei ole, niin
ainahan matematiikaa voi opetella. Vaikka lukemalla lukion matikankirjoja.
Sampo Smolander
> pitääpä nyt vielä opon kanssa jutella...
(Ota vielä huomioon että jos se opo ei itse ole opiskellut yliopistossa
tietojenkäsittelyä tai muita matemaattistyyppisiä aineita, ei hän
välttämättä itsekään tiedä siihen liittyviä asioita kovin hyvin. Tai
sitten tietää.)
Sampo Smolander
> pikku vinkkinä ehdottaisin myös lukion äidinkielen kurssien käymistä. ;)
Käsittääkseni luonnontieteellisen ja teknisen alan pääsykokeissa ei yhdys
sana virheistä saa miinuspisteitä. Kunhan asia on ymmärrettävästi
esitetty, niin luulen että vain ratkaisun oikeellisuus, ei kielivihreet,
merkkaavat.
Jarkko Nieminen
kiinnostavat niin menisin AMK:hon, jos taas on enemmän kiinnostunut
PC-ohjelmoinnista niin yliopisto voisi olla parempi vaihtoehto.
Asko Ikävalko
> ja olen kyllä valmis yrittämään täysillä, ja sikälikin ammattikoulu
> on ollut
> mulle helppo että ei ole kertaakaan tarvinnut läksykirjoja kaivaa
> esiin...
> mutta tästäkin huolimatta eivät numerot huonoja ole....
> ammattiaineista
> ainakaan eikä fysiikka tms esim fysiikka 5 ammattiaineet kaikki
> pääaineet 5
> ja vapaastivalittavat 5 jne...
> matikka keskiarvo tais olla 5 = 4ja5 kursseista
> mutta ymmärrän toki että nämä eivät merkkaa mitään yliopistossa, ja
> että
> joudun tosissani alkamaan opiskeliaksi koululaisesta...
>
Itselläni oli lukiossa fysiikka & matikka keskiarvo ysin luokkaa.
Teknillisessä korkeakoulussa (yliopistotasoinen) en päässyt
matikan/fysiikan peruskursseista lainkaan läpi. Vaihdettuani pykälää
alemmalle tasolle, eli AMK:hon, oli noiden aineiden keskiarvot taas
hyvän ja kiitettävän välillä.
Tuo kertonee jotain korkeakoulun ja AMK:n tasoerosta.
Muista kokemuksistani sen verran, että korkeakoulussa luetaan kirjoja
ja mietitään teorioita, AMK:ssa sen sijaan tehdään käytännön
harjoituksia. Korkeakoulun käyneet saavat parempaa palkaa ja
työllisyysaste on parempi, mutta mielestäni AMK opiskelu on ollut
mielenkiintoisempaa ja minulle sopivampaa.
-Asko
Jarkko Nieminen
>>juu tiedän että tulisi muuttumaan JA paljo...
>>ja olen kyllä valmis yrittämään täysillä, ja sikälikin ammattikoulu
>>on ollut
>>mulle helppo että ei ole kertaakaan tarvinnut läksykirjoja kaivaa
>>esiin...
>>mutta tästäkin huolimatta eivät numerot huonoja ole....
>>ammattiaineista
>>ainakaan eikä fysiikka tms esim fysiikka 5 ammattiaineet kaikki
>>pääaineet 5
>>ja vapaastivalittavat 5 jne...
>>matikka keskiarvo tais olla 5 = 4ja5 kursseista
>>mutta ymmärrän toki että nämä eivät merkkaa mitään yliopistossa, ja
>>että
>>joudun tosissani alkamaan opiskeliaksi koululaisesta...
>>
>
>
> Itselläni oli lukiossa fysiikka & matikka keskiarvo ysin luokkaa.
> Teknillisessä korkeakoulussa (yliopistotasoinen) en päässyt
> matikan/fysiikan peruskursseista lainkaan läpi. Vaihdettuani pykälää
> alemmalle tasolle, eli AMK:hon, oli noiden aineiden keskiarvot taas
> hyvän ja kiitettävän välillä.
>
> Tuo kertonee jotain korkeakoulun ja AMK:n tasoerosta.
>
hänellä on vaikeuksia päästä täällä AMK:ssa matematiikan kursseista
läpi. Ja toisaalta taas vanha luokkakaverini joka sai ammattikoulussa
matemattikasta lähinnä kolmosia saa nyt Yliopistossa matematiikasta
kiitettettäviä.
> Muista kokemuksistani sen verran, että korkeakoulussa luetaan kirjoja
> ja mietitään teorioita, AMK:ssa sen sijaan tehdään käytännön
> harjoituksia. Korkeakoulun käyneet saavat parempaa palkaa ja
> työllisyysaste on parempi
>
Onkos sinulla jotain tilastoja jotta voisin katsoa että kuinka pahan
virheen tein opiskelupaikkaa valitessani.
>
Paula Lehmikangas
> ja myöskään sitten ilmeisesti lukion lyhyellä matematiikalla ei olisi mitään
> asiaa yliopistoon?
Minä ainakin pääsin yliopistoon lukion lyhyellä matematiikalla -
yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan. :-)
Mutta jos siis tarkoitit nimenomaan matemaattis-luonnontieteellistä tai
teknistä alaa, niin kyllä sinnekin lukion lyhyellä matematiikalla on
päässyt ja pääsee edelleen, tosin hieman hankalammin kuin pitkällä.
Joitain vuosia sitten Tampereen teknillisessä yliopistossa oli vuosittain
kukkaisteekkarihaku, jossa lukiossa lyhyen matematiikan suorittaneet
valittiin opiskelijoiksi soveltuvuusarviointien perusteella.
Kuukkaisteekkarit opiskelivat opintojensa alkuvaiheessa matematiikan ja
fysiikan peruskurssit omina ryhminään ja täydensivät näin tietonsa lukion
pitkän matematiikan opiskelleiden tasolle. Tämän jälkeen he opiskelivat
aivan samoja kursseja kuin muutkin teekkarit.
Enää kukkaisteekkareita ei oteta, mutta lukiossa lyhyen matematiikan
opiskelleet voivat tulla valituiksi avoimen yliopiston tutkintoon
valmistavan väylän kautta. Opintokokonaisuus sisältää matematiikan,
fysiikan ja kemian kursseja, maksaa 300 euroa ja sitä kautta
perustutkinto-opiskelijoiksi voivat hakea yo-tutkinnon suorittaneet.
Paula
Sampo Smolander
> Enää kukkaisteekkareita ei oteta, mutta lukiossa lyhyen matematiikan
> opiskelleet voivat tulla valituiksi avoimen yliopiston tutkintoon
> valmistavan väylän kautta.
Täältä löytyy DI-koulutuksen valintaopas:
http://www.dia.fi/article/?doc=dia/haku/opas
En sieltä löytänyt mitään maininta, etteikö lukiossa lyhyen matikan
lukenut voisi hakea ihan yhtä lailla kuin pitkänkin matikan lukenut.
Tästä päättelen, ettei nyt eikä koskaan lyhyen matikan lukijoita ole
millään lailla estetty hakemasta DI-koulutukseen ihan normaaleja reittejä
pitkin. Ilmeisesti "kukkaisteekkarius" on ollut lyhyen matikan lukijoille
vaihtoehtoinen väylä päästä sisään, ei ainoa.
A Pietu Pohjalainen
> hmmm... eli siis jos nyt oikein ymmärsin niin minulta vaadittaisiin lukion
> pitkän matematiikan osaamista että edes ylipäätään pääsisin teknilliseen
> yliopistoon-
Kyllä tuo käytännössä sitä vaatii.
> toi tarkoittaisi sitä että kellään ei olisi mitään mahdollisuuksia päästä
> ammattikoulusta yliopistoon, koska ammattikoulun matematiikka vastaa lukion
> lyhyttä, hyvin pitkälti ainakin...
> mutta on paljon asioita joista ei edes puhuta lyhyessä/ammattikoulu
> matematiikassa....
Ainahan sitä voi itseopiskella. Jos se osoittautuu kynnyskysymykseksi,
niin sitten esitietovaatimus toimii niinkuin pitääkin.
> ja myöskään sitten ilmeisesti lukion lyhyellä matematiikalla ei olisi
> mitään asiaa yliopistoon?
Helsingin yliopiston puolesta tietojenkäsittelytieteessässä vaaditaan
varsin vähän laskentoa ja matematiikkaa. Nykyisissä
tutkintovaatimuksissa esimerkiksi seuraavalla kurssikombinaatiolla tulee
vaatimukset täytettyä:
- Diskreetti matematiikka I (sis. perusmerkintätapoja)
- Logiikka I (sis. symbolista pyörittelyä)
- Tilastotiede I (sis. käppyränpiirtelyä)
- Tilastotiede II (sis. vähän lisää edellistä)
Tuossa paketissa ei ole mitään, mistä kesken jääneellä lyhyellä
matematiikalla ei (työn kanssa) selviäisi. Erityisesti, mitään
esitietoja ei oleteta. Toisaalta, tuolla paketilla ei sitten tarvitse
myöskään haaveilla algoritmilinjalle hakeutumista.
Toisaalta, tietojenkäsittelystä ei sitten paljoakaan löydy sulautettujen
järjestelmien 'opetusta', vaan sen puolen ammattitaidon joutuu
hankkimaan käytännön kautta. Mutta, niinhän se on kaiken koulutuksen
kanssa. Alan koulutus + käytäntö on varmasti parempi kokonaisuus kuin
käytäntö + käytäntö.
t.Pietu
>> [Kerttu Pollari-Malmi]
>> Yliopistoissa (+ myös teknillisissä yliopistoissa ja Teknillisessä
>> korkeakoulussa) alan opintoihin sisältyy yleensä merkittävä määrä
>> matematiikan opintoja, ja ne ovat suhteellisen vaativia. Vaatimukset
>> voivat toki vaihdella yliopistoittain, mutta näin yleensä lukion laaja
>> matematiikka on naurettavan helppoa yliopistojen matematiikan
>> kursseihin verrattuna.
En sanoisi näin. Itselleni yliopiston matematiikkavaatimukset olivat
kovasti helpommat kuin lukion. En tosin lukenutkaan paljoa yliopistolla
(ks. yllä :-).
Lukiossa se 'matematiikka'-niminen aine oli ikävää nyhvertämistä tyhmien
lukujen kanssa. Yliopistolla vastaava aine sitten olikin taistelua
epäselvästi kirjoitettuja prujuja vastaan (luennolle ei oikein koskaan
ollut aikaa mennä).
>> Tietääkseni AMK:n matematiikan kurssit ovat yleensä selvästi käytännön-
>> läheisempiä kuin yliopistoissa.
.. eli saattavat olla paljon vaikeampia.
t.Pietu
Paula Lehmikangas
> Täältä löytyy DI-koulutuksen valintaopas:
> http://www.dia.fi/article/?doc=dia/haku/opas
> En sieltä löytänyt mitään maininta, etteikö lukiossa lyhyen matikan
> lukenut voisi hakea ihan yhtä lailla kuin pitkänkin matikan lukenut.
Voi tietenkin hakea, mutta se edellyttää omatoimista matematiikan ja
fysiikan opiskelua. Kuinkahan moni lyhyen matematiikan suorittanut
lukiolainen alkaisi heti kirjoitusten jälkeen opiskella pitkää matematiikkaa
pääsykokeisiin? Hyvällä tuurilla voi tietenkin tulla sellaisia tehtäviä,
joihin pystyy lyhyenkin matematiikan perusteella vastaamaan, muttei
välttämättä. Mikäli pääsykokeet vielä läpäisikin, ensimmäiset matematiikan
ja fysiikan kurssit voivat osoittautua ylitsepääsemättömän vaikeiksi.
> Tästä päättelen, ettei nyt eikä koskaan lyhyen matikan lukijoita ole
> millään lailla estetty hakemasta DI-koulutukseen ihan normaaleja reittejä
> pitkin. Ilmeisesti "kukkaisteekkarius" on ollut lyhyen matikan lukijoille
> vaihtoehtoinen väylä päästä sisään, ei ainoa.
Minulla on täällä kotona kukkaisteekkari, jonka mukaan varsinaisia TTY:n kursseja
olisi ollut aika vaikea opiskella ilman ylimääräisiä matematiikan ja fysiikan
opintoja. Voihan niitä tietysti opiskella omatoimisestikin, mutta ohjatuissa
ryhmissä voi aina kysyä opettajalta itselleen epäselvistä asioista.
Paula
Kerttu Pollari-Malmi
> hmmm... eli siis jos nyt oikein ymmärsin niin minulta vaadittaisiin lukion
> pitkän matematiikan osaamista että edes ylipäätään pääsisin teknilliseen
> yliopistoon-
>
En oikeastaan tarkoittanut niinkään sisäänpääsyä (johon kyllä saattaa
löytyä väyliä myös lyhyen matematiikan lukijoille), vaan itse opiskelussa
menestymistä. Opiskelu voi oikeasti tyssätä siihen, että ei selviä
matematiikan kursseista puutteellisten esitietojen vuoksi.
Minulla oli aikoinaan lukiossa jokaisessa todistuksessa pitkästä
matematiikasta 10 ja ylioppilaskokeesta 4 pistettä vaille täydet.
Matematiikan kokeisiin lukemiseen käytin keskimäärin 15 minuuttia,
paitsi ylioppilaskokeeseen, johon valmistautumiseen olin varannut
peräti kokonaisen päivän. Tunneilla annetut kotitehtävät tein tosin
ajallaan ja seurasin opetusta tunneilla. Kun sitten aloitin opiskelut
TKK:lla, niin ensimmäisten viikkojen aikana tuntui siltä, että en
millään pääsisi matematiikan kursseista edes läpi. No, kyllä sitten
loppujen lopuksi pääsinkin, mutta töitä se vaati. Kurssit olivat varovasti
arvioiden ainakin 10 kertaa vaikeampia kuin lukion pitkä matematiikka.
Tosin suoritin kyllä TKK:n vaativimmat matematiikan peruskurssit (olivat
pakollisia koulutusohjelmassani), mutta eivät ne helpommatkaan kauhean
paljon helpompia olleet.
Myös nykyisiä TKK:n opiskelijoita seuratessani olen havainnut, että
monet lukion laajan matematiikan menestyksekkäästi suorittaneet
(= lukion matematiikan kurssin keskiarvo selvästi päälle 9 ja
ylioppilaskirjoituksista vähintään e) pitävät matematiikan kursseja
kauhean vaikeina.
Tähän asti olen ollut siinä käsityksessä, että muissa yliopistoissa
tietotekniikan/elektroniikan lukijoilta vaaditut matematiikan
kurssit ovat suunnilleen samaa tasoa kuin TKK:lla. No, yksi HY:n
opiskelija tässä ketjussa sanoi muuta ja varmaan hänellä on parempi
tietämys asiasta HY:n osalta. Joka tapauksessa tämä matematiikkajuttu
on sellainen, joka kannattaa ottaa huomioon jatko-opintoja miettiessä.
Kerttu Pollari-Malmi
Sampo Smolander
> Sampo Smolander <sampo.smolan...@helsinki.fi> wrote:
> > Täältä löytyy DI-koulutuksen valintaopas:
> > http://www.dia.fi/article/?doc=dia/haku/opas
> > En sieltä löytänyt mitään maininta, etteikö lukiossa lyhyen matikan
> > lukenut voisi hakea ihan yhtä lailla kuin pitkänkin matikan lukenut.
>
> Voi tietenkin hakea, mutta se edellyttää omatoimista matematiikan ja
> fysiikan opiskelua. Kuinkahan moni lyhyen matematiikan suorittanut
> lukiolainen alkaisi heti kirjoitusten jälkeen opiskella pitkää matematiikkaa
> pääsykokeisiin?
Mitäpä väliä. Tarkoitukseni oli vain periaatteellisella tasolla
huomauttaa, että homma ei ole mahdoton, ainoastaan ehkä vaikea.
Noilla kahdella on suuri ero. (Varsinkin sille harvinaiselle yksilölle
joka noin saattaa tehdä.)
> Minulla on täällä kotona kukkaisteekkari, jonka mukaan varsinaisia TTY:n
> kursseja olisi ollut aika vaikea opiskella ilman ylimääräisiä
> matematiikan ja fysiikan opintoja.
No, jotkut (itseasiassa varmaan aika monet) kokevat yliopistomatematiikan
vaikeaksi myös lukion laajan matematiikan jälkeen :-).
Sampo Smolander
> En oikeastaan tarkoittanut niinkään sisäänpääsyä (johon kyllä saattaa
> löytyä väyliä myös lyhyen matematiikan lukijoille),
Kuten DI-koulutuksen valintaoppaaseen viittamalla äsken sanoin.
ei saata, vaan löytyy.
> Kun sitten aloitin opiskelut TKK:lla, niin ensimmäisten viikkojen
> aikana tuntui siltä, että en millään pääsisi matematiikan kursseista
> edes läpi.
Itse opiskelin aikanaan matematiikkaa (sivuaineena) yliopistolla kaikessa
rauhassa, ja sitten kun olen hiukan sivusta katsellut TKK:n (L)
matematiikan kursseja, niin sanoisin että niiden kurssien vaikeus on vähän
keinotekoista. Itse kursseilla vastaan tulevat matemaattiset ajatukset
eivät ole erityisen vaikeita, mutta kursseille on tungettu liikaa asiaa ja
läpikäymiseen käytetään vähän liian vähän aikaa. Lisäksi joissain kohtaa
asioita käydään läpi vähän "perse edellä puuhun" järjestyksessä [*].
Kyllä mistä tahansa asiasta saa vaikeaa, jos käy teorian ensin
puutteellisesti ja epähavainnollisesti läpi, ja sitten iskee opiskelijan
käteen kasan monimutkaisia laskuja.
[*] Tästä esimerkkijnä ilmeisesti fyysikkojen kaikkialla maailmassa
suosima lähestymistapa, jossa lukuisiin ortogonaalifunktiokehitelmiin
tutustutaan lähinnä vääntelemällä niihin liittyviä kikkailukaavoja läpi,
sen sijaan että ensin tutustuttaisiin Hilbert-avaruuksiin ja
hahmotettaisiin että kyseessä on vain erilaiset kantafunktiojoukot.
Riitta Niemistö
> > Tuo kertonee jotain korkeakoulun ja AMK:n tasoerosta.
> Eipä paljoa. Yksi luokkakaverini opiskeli lukiossa pitkän matikan ja nyt
> hänellä on vaikeuksia päästä täällä AMK:ssa matematiikan kursseista
> läpi. Ja toisaalta taas vanha luokkakaverini joka sai ammattikoulussa
> matemattikasta lähinnä kolmosia saa nyt Yliopistossa matematiikasta
> kiitettettäviä.
Se, mitä matematiikaksi sanotaan vaihtelee aika paljon
opiskelupaikasta toiseen. Minulle olivat ala-asteella matematiikan
läksyt yhtä tuskaa, lukiomatematiikka vähän helpompaa ja yliopistossa
sitten jo suhteellisen helppoa. Syy tuohon oli varsin yksinkertainen:
ala-asteella oli tylsiä allekkainlaskuja, lukiossa puuduttavaa
derivointia, mutta yliopistossa todistustehtäviä.
--
Riitta Niemistö "Mull'on tästä asti aikaa
050-480 2397 t. sydän vasta puolillaan,
mielin määrin kahvia tupakkaa..."
-- Kolmas nainen
Tommi M.
"G" <g.g@g.g> wrote in message
news:slrndhugcj....@hopeatilhi.cs.tut.fi...
> On 2005-09-07, Jouni Kytövaara <Jou...@hotmail.com> wrote:
>> siis hä?
>> eikö AMK nimen omaan oo korkeakoulu? vai tarkoititko yliopistoa
>> ja yleisestikkin sulautetut järjestelmät kiinnostaisi.... kumpikaan nyt
>> ei
>> millään tavalla vastannut kysymykseeni...
>>
>> ja tiedän kyllä että joudun itsekkin opiskelemaan... niin olen tehnyt jo
>> nyt
>> ammattikoulussa...
>>
>
> AMK on ammattikorkeakoulu, ei korkeakoulu (TKK, Teknillinen korkeakoulu).
>
> Nämä termit joskus sekoitetaan keskenään. Muun muassa tästä syystä myös
> TTKK (Tampereen teknillinen korkeakoulu) vaihtoi nimensä TTY:ksi
> (Tampereen teknillinen yliopisto), jotta sitä ei enää sekoitettaisi
> AMK-tason oppilaitokseksi.
>
> "Oikeampi" nimi AMK:lle voisi olla esim. 'Korkeampi ammattikoulu'. Tjsp.
>
> AMK ja yliopisto/korkeakoulu eroavat toisistaan kuin yö ja päivä.
Höpö höpö. Joo, siinä mielessä eroavat kuin yö ja päivä, että amkeissa ei
tutkita, mutta minusta tämä "kunnon yliopistot" vrt "tyhmien amislaisten
jatkokoulu" -elitisti-mustavalkoasettelu on jo nykyaikana vähän väsynyt
vitsi. Molemmilla on aivan eri käyttötarkoitukset (tietysti yliopistolaisten
mielestä "amkeissa vaan opetetaan miten lihakirvestä käytetään" ja
amkkilaisten mielestä "yliopistoissa vaan tutkitaan kirvestä eikä tehdä
mitään"), ja kyse on enemmänkin siitä, mitä ominaisuuksia itse haluaa hioa
yksilönä.