AMK-jatkotutkinnot
Matti
maisterin tason pätevyys) haudattiin kun asiasta ei olla enää
puhuttu mitään?
Kellään mitään tietoa?
Timo Heikkinen
>
> Joko nuo Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot (joiden piti antaa
> maisterin tason pätevyys) haudattiin kun asiasta ei olla enää
> puhuttu mitään?
Kokeilukausi on menossa: "Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi
kokeilut kokeilukauden aikana. Saatujen kokemusten perusteella tehdään
kokeilukauden lopulla linjaukset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen
tulevaisuudesta."
<URL="http://www.minedu.fi/opm/uutiset/archive/2002/02/06_1.html">
Luulenpa, että monessakin ammattikorkeakouluissa pähkäillään jo
opetussuunnitelmia jatkotutkinto-opetusta varten.
- Timo
--
Timo Heikkinen
Lecturer, DSP
M.Sc., Computer Science
Oulu Polytechnic, Institute of Technology
http://www.tekniikka.oamk.fi/~timohei/
Matti
Mitenköhän tietojenkäsittelyä opiskelleet (tradenomit, insinöörit),
onko heille mitään jatkomahdollisuutta?
Yliopistoissa ei ainakaan tradenomeille ole mitään
erityisiä jatkomahdollisuuksia, insinööreille ne ovat jo
vuosikymmeniä olleet tekn. korkeakouluissa hyvät.
- Matti
Timo Heikkinen
>
> Aika vähän noita paikkoja kaiken kaikkiaan on.
No kun se on se kokeiluvaihe menossa vielä. Jos kokeilun jälkeen
opetusministeriö näyttää vihreätä valoa, niin luulenpa että paikkoja on
pian liiankin kanssa.
> Yliopistoissa ei ainakaan tradenomeille ole mitään
> erityisiä jatkomahdollisuuksia, insinööreille ne ovat jo
> vuosikymmeniä olleet tekn. korkeakouluissa hyvät.
Mikäs ero noissa on? Tarkoitatko opintojen hyväksilukua vai
yliopistotasoisten paikkojen vähyyttä?
Timo Heikkinen
> Kellään mitään tietoa?
Maikkarilta:
<URL="http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa/kotimaa.shtml?2004/05/216370">
Paavo Heiskanen
> Matti wrote:
>
>> Kellään mitään tietoa?
>
> Maikkarilta:
Amk-jatkotutkinnot vakinaistetaan mahdollisesti ensi vuonna
Siinäpäs meni sitten se viimeinenkin hyvä syy mennä lukion
kautta tekniikan alan korkeakoulutukseen. Olisinpa tehnyt
kuten serkku ja mennyt sähköasentajakoulutukseen
ammattikouluun. Kesät töitä kovalla palkalla kun minä istun
kaupan kassalla. Siitä sitten ammattikorkeaan, edelleen
ansaiten koko ajan enemmän rahaa kuin minä. Kohta se saa siitä
lafkasta vielä maisterinpaperit ja nauraa paskaisesti 7 vuoden
työkokemuksella kun minä yritän epätoivoisesti saada uraa
käyntiin ja pääsen ehkä kolmikymppisenä rahanteon makuun. On
se niin väärin.
--
"Why geeks like computers: unzip, strip, touch, finger, grep,
mount, fsck, more, yes,fsck,fsck,fsck,umount, sleep."
***
Paavo Heiskanen, Espoo
Mikko Moilanen
> käyntiin ja pääsen ehkä kolmikymppisenä rahanteon makuun. On
> se niin väärin.
Kaikille ei tietenkään käy niin, ja mikä's'inulla on siellä ollessa?
--
Internationale persona non grata http://kotisivu.dnainternet.net/moilami1
Kerttu Pollari-Malmi
> Kohta se saa siitä
> lafkasta vielä maisterinpaperit ja nauraa paskaisesti 7 vuoden
> työkokemuksella kun minä yritän epätoivoisesti saada uraa
> käyntiin ja pääsen ehkä kolmikymppisenä rahanteon makuun. On
> se niin väärin.
Kuka käskee opiskella niin hitaasti? TKK:lta pystyy ihan hyvin
valmistumaan viidessä vuodessa niin, että ehtii vielä harrastaa
kaikenlaista siinä sivussa.
Kerttu Pollari-Malmi
asiakas
Helsingin yliopiston opiskelijana tiedän että AMK-suoritusten hyväksiluku
on melko kirjavaa ja paikoittain jopa "nihkeätä". Samoin se että oikeastaan
mitään opintoja ei
voi suorittaa työnohessa (eli luennot ja laskuharjoitukset lähes
poikkeuksetta päivisin).
Eikä noita AMK-tutkinnon suorittaneitakaan oteta sisään kun muutamia
vuodessa
(Insinöörit mukaanlukien). Insinööreillähän on vaihtoehtona vielä tuo TKK
eli siinä
mielessä heillä asiat ovat paremassa mallissa.
Mutta olisi AMK-tutkinnon suorittaneiden mielestä varmaankin ihanteellista
että jatkotutkinokoulutus lähtisi vihdoinkin etenemään toden teolla. Myös
näillä
teknisillä aloillakin.
t: AMK Helsingistä
Petja Venäläinen
> Matti wrote:
>
>> Kellään mitään tietoa?
>
> Maikkarilta:
><URL="http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa/kotimaa.shtml?2004/05/216370">
Kohta meillä on varmaan käytössä myös seuraavat tittelit:
lääkäri(amk)
tekniikan tohtori (ak)
ak=ammattikoulu
--
Petja
asiakas
jotka suorittavat opiskelunsa eri tahdissa kuin perinteisesti (lukio -
korkeakoulu).
Vaikka itse opiskelet TTKK:lla voin sanoa sinulle että tuttavapiirissäni
on useampi henkilö joka on opiskellut TTKL:llä TKL:ksi käymättä lukiota
päiväkään ammattikoulupohjalta. Tuskaa sinulle? He ovat opiskeluissaan
tehnyt tuplatyömäärän
sinuun verrattuna. Tämän täytyy rasittaa ylimielistä egoasi melkoisesti?
Ja tuskinpa lääkäreitä aletaan kouluttaa muissa kuin yliopistoissa tai
yliopistollisissa
keskussairaaloissa... sen tiedät hyvin itsekin. Mutta voithan toki heitellä
noita ivallisia ilmaisujasi jos niin haluat tehdä.
Mutta, yritä pitää tuota lukio-akademic lippuasi mahdollisimman korkealla
...
voit nimittäin menettää sen vielä lähivuosina ;)
T: Osaajille osaajien työt, paskanpuhujille kahvikuppi sopii paremmin
Antti Jaatinen
> Juuri tyypillistä! Olet henkilö joka vastustaa sitä että pätevät ihmiset
> jotka suorittavat opiskelunsa eri tahdissa kuin perinteisesti (lukio -
> korkeakoulu).
> Vaikka itse opiskelet TTKK:lla voin sanoa sinulle että tuttavapiirissäni
> on useampi henkilö joka on opiskellut TTKL:llä TKL:ksi käymättä lukiota
> päiväkään ammattikoulupohjalta. Tuskaa sinulle? He ovat opiskeluissaan
> tehnyt tuplatyömäärän
> sinuun verrattuna. Tämän täytyy rasittaa ylimielistä egoasi melkoisesti?
>
> Ja tuskinpa lääkäreitä aletaan kouluttaa muissa kuin yliopistoissa tai
> yliopistollisissa
> keskussairaaloissa... sen tiedät hyvin itsekin. Mutta voithan toki heitellä
> noita ivallisia ilmaisujasi jos niin haluat tehdä.
>
> Mutta, yritä pitää tuota lukio-akademic lippuasi mahdollisimman korkealla
> ...
> voit nimittäin menettää sen vielä lähivuosina ;)
>
> T: Osaajille osaajien työt, paskanpuhujille kahvikuppi sopii paremmin
Hyvä hyvä, henkilöön kohdistuva argumentointi on jo kunnossa. Lisää tuohon
vielä avautumista yhteiskunnan tuputtamista sosiaalisista konstruktioista
ja kuinka tutkinnot ja sukupuolet ovat vain niitä sekä syytä
patriarkaalista äärikapitalistista järjestelmää tästäkin epäkohdasta, niin
kyllä siitä gradun saa jolla valmistuu tiedostavan naistutkimuksen
maisteriksi (amk).
--
Antti Jaatinen M.Sc. (Tech.)
A leap year is never a good sheep year.
Petja Venäläinen
> Juuri tyypillistä! Olet henkilö joka vastustaa sitä että pätevät ihmiset
> jotka suorittavat opiskelunsa eri tahdissa kuin perinteisesti (lukio -
> korkeakoulu).
En todellakaan ole tätä vastaan. Tulkitset sanomani ihan väärin (ts.
kirjoitat sanoja suuhuni).
> Vaikka itse opiskelet TTKK:lla voin sanoa sinulle että tuttavapiirissäni
> on useampi henkilö joka on opiskellut TTKL:llä TKL:ksi käymättä lukiota
> päiväkään ammattikoulupohjalta. Tuskaa sinulle? He ovat opiskeluissaan
> tehnyt tuplatyömäärän
> sinuun verrattuna. Tämän täytyy rasittaa ylimielistä egoasi melkoisesti?
Jos tässä TTKL:lla viitataan Tampereen teknilliseen korkeakouluun (nykyinen
yliopisto) ja TKL:lla tekniikan lisensiaattiin, niin pidän kyseisten ihmisten
suoritusta erittäin kunnioitettavana. En kirjoituksellani millään
tavoin kritisoinut sitä, että ihmisille annetaan mahdollisuus jatkokouluttautua
aikaisemmista valinnoista riippumatta vaan sitä, että erillisillä haaroilla
olevilla tutkinnoilla on sama nimi.
Kyseistä nimisekamelskaa koetetaan sitten täydentää lisäilemällä tutkintojen
arvon perään maagisia lyhenteitä (Vertaa AMK:ssa jatkotutkinnon suorittanut
maisteri (amk) ja yliopistossa maisterin tutkinnon suorittanut maisteri).
(ja en kylläkään opiskele TTY:llä enää)
> Ja tuskinpa lääkäreitä aletaan kouluttaa muissa kuin yliopistoissa tai
> yliopistollisissa keskussairaaloissa... sen tiedät hyvin itsekin. Mutta
Uskon, että tämä pätee lääketieteellisellä alalla. Muilla aloilla
pelkään vahvasti muuta.
Mutta mielestäni on todella outoa, että rinnastetaan kaksi täysin erillistä
tutkintoa (STT:n eilinen uutinen). Eikös ammattikorkeakoulun pitänyt tarjota
vahvaa ja korkeatasoista ammatillista osaamista verrattuna tiedekorkeakoulujen
vahvaan tieteelliseen osaamiseen.
--
Petja
Timo Heikkinen
>
> Kohta meillä on varmaan käytössä myös seuraavat tittelit:
>
> lääkäri(amk)
> tekniikan tohtori (ak)
???
Trollihan tämä on, mutta kommentoidaanpa silti.
Lääkärititteliä tutkintonimikkeenä ei ole tullut vastaani edes ilman
akm-liitettä, joten pelko moisesta lienee turha. Tekniikan tohtori
ammattikoulusta hankittuna nimikkeenä taasen kuulostaa aika kaukaiselta
mahdollisuudelta; ammattikoulujen opetushenkilöstö kun itsekään ei juuri
ole akateemisia jatkotutkintoja suorittanut. Hankala silloin on perustaa
"tohtorikursseja".
Amk-tason jatkotutkintojen suhteen tilanne on toinen, meillä
opetushenkilöstöstä esimerkiksi tekniikan puolella on joka neljännellä
vähintään lisensiaatin tutkinto. Ja amk-jatkotutkintojärjestelmän
tavoitteena nimenomaan ei liene tieteellisen jatko-opetuksen
laajentaminen ammattikorkeakouluihin, vaan amk-tutkintojen ja
perinteisten maisteri/DI-tutkintojen välisen mustan aukon valkaiseminen
tarjoamalla _asiantuntijuutta_ syventäviä jatko-opintoja nimenomaan
_asiantuntijoiksi_ opiskelleille amk-tutkinnon suorittaneille.
Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että amk-jatkotutkintojärjestelmä
hyvin suunniteltuna on tarpeen, mikäli opetusministeriön hurjista
koulutustavoitteista pidetään kiinni:
"Tavoitteeksi asetetaan, että vuoteen 2015 mennessä ... että
korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 30–34 -vuotiaasta väestöstä
kohoaa vähintään 50 %:iin."
<URL="http://www.minedu.fi/opm/koulutus/asiakirjat/kesuluonnos.pdf">
Jos ikäryhmästä puolet koulutetaan vähintään korkea-asteella, lienee
väistämätöntä, että tutkintojen taso keskimäärin laskee. Samaan aikaan
korkeatasoisten tutkintojen tarve kuitenkin nousee. Yksi ratkaisu tähän
ristiriitaan on motivoituneiden ja kykynsä osoittaneiden ihmisten
täsmäkouluttaminen esimerkiksi amk-jatkotutkinnon kautta.
Timo Heikkinen
> arvon perään maagisia lyhenteitä (Vertaa AMK:ssa jatkotutkinnon suorittanut
> maisteri (amk) ja yliopistossa maisterin tutkinnon suorittanut maisteri).
Hyvistä nimikkeistä on puute, se tässä on ongelmana. Jo _nyt_ on
käytössä kaksi insinöörinimikettä - perinteinen "insinööri", joka
tarkoittaa siis teknillisessä opistossa suoritettua tutkintoa, sekä
"insinööri (AMK)", joka tutkinto suoritetaan AMK:n tekniikan yksiköissä.
> Mutta mielestäni on todella outoa, että rinnastetaan kaksi täysin erillistä
> tutkintoa (STT:n eilinen uutinen). Eikös ammattikorkeakoulun pitänyt tarjota
> vahvaa ja korkeatasoista ammatillista osaamista verrattuna tiedekorkeakoulujen
> vahvaan tieteelliseen osaamiseen.
Edelleenkin nimityksistä on uupelo. Nyt vain keksimään uusia nimikkeitä
ja markkinoimaan niitä ARENEn ja opetusministeriön suuntaan!
Timo Heikkinen
>
> En todellakaan ole tätä vastaan. Tulkitset sanomani ihan väärin (ts.
> kirjoitat sanoja suuhuni).
Täytyy sanoa, että lyhyellä kommentillasi suorastaan kerjäsit
kaikenlaisia tulkintoja - kommentistasi saattoi todellakin päätellä mitä
vain. Mutta hyvä, että selvensit asiaa jatkoviestilläsi.
Lauri Alanko
akateeminen ihminen vastustaa tiede- ja ammattikorkeakoulujen
samastamista, ja joku ilmeisesti ei-akateeminen heti syyttää
elitismistä ja AMK:jen väheksymisestä.
Ja aina se ensimmäinen vain haluaa pitää käsitteet erillään ilman sen
kummempia arvotuksia, ja aina se jälkimmäinen perustaa närkästymisensä
johonkin oletukseen, että akateeminen oppiarvo olisi jotenkin parempi
tai hienompi. Vaikka samaan aikaan korostaisi, että AMK voi olla
hyvinkin vaativa ja laadukas paikka.
Minä en nyt oikein ymmärrä. Jos arvostaa AMK:a, niin eikö siitä
pitäisi olla _ylpeä_? Ja eikö tällöin nimenomaan pitäisi myös
vastustaa tutkintonimikkeiden yhdenmukaistamista, jotta AMK:lainen ei
vain sekoittuisi yliopistojen todellisuudesta irtaantuneisiin
teoreetikoihin, jotka eivät osaa mitään oikeaa?
Lauri Alanko
l...@iki.fi
Petja Venäläinen
> Hyvistä nimikkeistä on puute, se tässä on ongelmana. Jo _nyt_ on
> käytössä kaksi insinöörinimikettä - perinteinen "insinööri", joka
> tarkoittaa siis teknillisessä opistossa suoritettua tutkintoa, sekä
> "insinööri (AMK)", joka tutkinto suoritetaan AMK:n tekniikan yksiköissä.
Allekirjoitan tuon hyvien nimikkeiden puutteen. Hieman asian sivusta, mutta
kuinka nämä kaksi eri insinööri-tutkintoa eroavat sisällöllisesti?
Käsitykseni mukaan kaikki teknilliset opistot muutettiin jollain aikataululla
ammattikorkeakouluiksi yhdessä yössä. Opettajat, opiskelijat ja tilat pysyivät
suurimmalla osalla samoina, joten en näe näiden kahden koulutusarvon välillä
juurikaan mitään erottelun tarvetta. Kerro ihmeessä, jos olen väärässä.
> Edelleenkin nimityksistä on uupelo. Nyt vain keksimään uusia nimikkeitä
> ja markkinoimaan niitä ARENEn ja opetusministeriön suuntaan!
Valitettavasti minulla ei tässä ole moisia tarjota, mutta silti se ongelma,
että yritetään "ratsastaa" olemassa olevilla ja hyväksi havaituilla tutkinnoilla
on mielestäni vakava ongelma.
Pelkään tämän johtavan jollain aikataululla juuri noihin ensimmäisessä viestissä
mainitsemiini tohtori (ak) yms. tutkintoihin.
--
Petja
Timo Heikkinen
>
> Allekirjoitan tuon hyvien nimikkeiden puutteen. Hieman asian sivusta, mutta
> kuinka nämä kaksi eri insinööri-tutkintoa eroavat sisällöllisesti?
Ammattikorkeakoulussa pyritään antamaan enemmän poikkitieteellista ja
yleissivistävää koulutusta, kuin esimerkiksi teknillisessä opistossa.
Muutos ei ole kovin suuri ainakaan tekniikan alalla, koska täällä
joudumme ottamaan huomioon myös eurooppalaisen insinöörinimikkeen
vaatimukset, mikä tarkoittaa käytännössä suurta matematiikan ja fysiikan
osuutta tutkinnossa. Tutkinnon laajuus on pysynyt samana perinteisen
tekun ajoilta.
Opintosuunnitelmien muutos keskittyy siis parin ensimmäisen vuoden
aikaisiin ns. yhteisiin opintoihin. Ammattiainepuolella ei AMK ole
ainakaan tekniikan puolella tuonut juurikaan muutospaineita.
Muista AMK-koulutusaloista en osaa sanoa.
> Käsitykseni mukaan kaikki teknilliset opistot muutettiin jollain aikataululla
> ammattikorkeakouluiksi yhdessä yössä. Opettajat, opiskelijat ja tilat pysyivät
> suurimmalla osalla samoina, joten en näe näiden kahden koulutusarvon välillä
> juurikaan mitään erottelun tarvetta. Kerro ihmeessä, jos olen väärässä.
Muutama teku oli mukana kokeilussa, jonka jälkeen eri oppilaitokset
anoivat ammattikorkeakoulun muodostamista yhteenliittymänä. Siinä
mielessä olet oikeassa, että jonakin tiettynä syksynä (olikohan se -96)
aloitettiin uusien AMK-säädösten mukainen opetus ("yhdessä yössä").
Kyseessä ei kuitenkaan ollut pelkkä nimenmuutos, vaan takana oli kova
työ esimerkiksi opintosuunnitelmien muokkaamiseksi
korkeakoulutyyliseksi. Lisäksi ainakin meillä muutostyö jatkui vuosia
nimenmuutoksen jälkeen, koska itsenäisestä tekusta muutuimme yhdeksi
OAMK:n yksiköksi monien muiden joukossa. Käytäntöjen mukauttaminen
jatkuu edelleenkin.
> Valitettavasti minulla ei tässä ole moisia tarjota, mutta silti se ongelma,
> että yritetään "ratsastaa" olemassa olevilla ja hyväksi havaituilla tutkinnoilla
> on mielestäni vakava ongelma.
En tietysti voi vastata muiden puolesta, mutta mielestäni kyseessä ei
niinkään ole ratsastusongelma vaan juuri nimikeuupelo. Edelleenkin
kehotan muitakin nimikekritisoijia keksimään järkeviä ja
kansainvälisesti vertailukelpoisia nimikkeitä ennen ratsastustuomion
antamista!
Timo Heikkinen
>
> Minä en nyt oikein ymmärrä. Jos arvostaa AMK:a, niin eikö siitä
> pitäisi olla _ylpeä_? Ja eikö tällöin nimenomaan pitäisi myös
> vastustaa tutkintonimikkeiden yhdenmukaistamista, jotta AMK:lainen ei
> vain sekoittuisi yliopistojen todellisuudesta irtaantuneisiin
> teoreetikoihin, jotka eivät osaa mitään oikeaa?
Itsekin "todellisuudesta irtaantuneena teoreetikkona" ja meiltä
valmistuvia Oikeita Insinöörejä ihailevana harmittelen hieman tuota
(AMK)-finniä insinöörinimikkeen takapuolessa, mutta minkäpä sille tekee.
En ole itsekään keksinyt parempaa nimitystä. Hmm jaa oliskohan Inssinomi
hyvä ;) Not.
Paavo Heiskanen
hyvin
> valmistumaan viidessä vuodessa niin, että ehtii vielä
harrastaa
> kaikenlaista siinä sivussa.
>
> Kerttu Pollari-Malmi
Toki pystyy mutta tuo ei ole pointtini. Itseasiassa valmistun
todennäköisesti noin 27 -vuotiaana mutta kyse ei olekaan
minusta vaan suuremmista massoista. Keskimäärinhän nuo
inssi-maisterit valmistuisivat pari vuotta myöhemmin kuin
lukion kautta kouluun menneet mutta kyse onkin painotuksista.
Kun jo nyt opiskelijoita otetaan sisään liikaa ja
valmistuneiden työllisyys uhkaa laskea niin tutkintoa
vesitetään päästämällä pooliin vielä lisää DI:tä. Kohta
suoraan korkeakouluun sisäänpääsyllä ei ole enää mitään
merkitystä ja tämähän voi johtaa jopa yleiseen työelämään
siirtymisen hidastumiseen.
Jouni Siren
> Valitettavasti minulla ei tässä ole moisia tarjota, mutta silti se
> ongelma, että yritetään "ratsastaa" olemassa olevilla ja hyväksi
> havaituilla tutkinnoilla on mielestäni vakava ongelma.
Minusta amk-maisterit eivät itsessään olisi mikään paha ongelma, vaan
mahdollisesti jopa parannus nykyiseen. Tässä maassa on jo valmiiksi
ainakin kertaluokan verran liikaa erilaisia tutkintonimikkeitä, joista
suomalaisenkin on jo vaikea pysyä perillä, ulkomaalaisista myös
puhumattakaan. Jos tuota ongelmaa saadaan helpotettua kutsumalla
ammattikorkeiden perustutkintoja kandeiksi (jos alalla ei ole insinöörin
kaltaista kaikkien tuntemaa titteliä) ja jatkotutkintoja maistereiksi,
niin siitä vaan.
Vaikka täällä Suomessa maisterin tutkinto mielletäänkin nimenomaan
tieteelliseksi (tai taiteelliseksi) yliopistotutkinnoksi, niin
maailmalla tilanne saattaa olla aivan toinen. Jossain (maata en suoralta
kädeltä muista) maisterin tutkinto on esimerkiksi yliopistojen
työelämäsuuntautunut jatkotutkinto, jolla ei ole juuri mitään tekemistä
tieteellisten jatko-opintojen kanssa. Muutenkin käytännöt vaihtelevat
niin paljon maasta toiseen, ettei niillä ole juuri muuta yhteistä kuin
se, että vakavastiotettavissa oppilaitoksissa maisterin tutkinto on
yleensä 3-4-vuotisen alemman tutkinnon jälkeen suoritettava 1-2-vuotinen
ylempi tutkinto. Tuohon muottiin amk-maisteritkin mahtuvat vallan hyvin.
Paljon suurempi ongelma on yliopistojen tutkinnonuudistuksen myötä
hivutettu amk-tutkinnon rinnastaminen alempaan korkeakoulututkintoon
jatko-opintokelpoisuuden osalta. Käytännössähän tilanne on niin,
etteivät useimmat amk-tutkinnot anna todellisia valmiuksia jatkaa
suoraan maisteriopintoihin millään alalla, vaikka poikkeuksiakin voi
olla. Kysymys ei ole niinkään tasoeroista tutkintojen välillä (vaikka
tällaisiakin tapauksia varmasti löytyy), vaan ennemminkin siitä, että
samallakin alalla amk-tutkintojen ja alempien korkeakoulututkintojen
lähestymistavat ja tavoitteet ovat huomattavan erilaisia. (Tähänkin
löytynee poikkeuksia.)
Todellinen ongelma on kuitenkin siinä, mitä ammattikorkeakouluista
pidemmällä aikavälillä yritetään tehdä. Ei ole vielä pitkääkään aikaa
siitä, kun kovasti vakuuteltiin, ettei amk-tutkintoja olla
yrittämässäkään rinnastaa alempiin korkeakoulututkintoihin eikä
amk-jatkotutkinnoista ole koskaan ajateltukaan tehdä mitään maisterin
tutkintoihin rinnastettavaa. Tuota taustaa vasten vakuuttelut siitä,
että nykyinen duaalimalli, jossa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla
on selvästi erilaiset tehtävät, halutaan säilyttää, eivät tunnu kovin
uskottavilta.
Vaarana tässä on, että amk:t muuttuvat entistä enemmän yliopistojen
kaltaisiksi, kuten monessa maassa on vastaavien uudistusten myötä
käynyt. Tuolloin maa olisi täynnä oppilaitoksia, jotka eivät käy
kelvollisista yliopistoista oikein millään mittapuulla, mutta eivät
myöskään enää pysty hoitamaan ammattikorkeakoulujen tehtäviä yhtä hyvin
kuin nykyisin. Joku tätäkin ilmeisesti tavoittelee - niin
johdonmukaisesti AMK:ita on alusta asti kehitetty yliopistojen suuntaan.
Sitä en vain vielä ole kyennyt ymmärtämään, mitä tuollaisella
kehityksellä yritetään saavuttaa.
--
Jouni Siren - jouni...@iki.fi - http://www.iki.fi/quintan/
Jarppa
news:c7t33v$jov$1...@news.cc.tut.fi...
> Hyvä hyvä, henkilöön kohdistuva argumentointi on jo kunnossa. Lisää tuohon
> vielä avautumista yhteiskunnan tuputtamista sosiaalisista konstruktioista
> ja kuinka tutkinnot ja sukupuolet ovat vain niitä sekä syytä
> patriarkaalista äärikapitalistista järjestelmää tästäkin epäkohdasta, niin
> kyllä siitä gradun saa jolla valmistuu tiedostavan naistutkimuksen
> maisteriksi (amk).
>
> --
> Antti Jaatinen M.Sc. (Tech.)
> A leap year is never a good sheep year.
Tuottamasi tekstin perustella voisit itse harkita naistutkimuksen
väitöskirjan
tekemistä. Pupun generointi irtoaa sinulta kuin vanhalta keskustan
poliitikolta ;)
> Lisää tuohon
> vielä avautumista yhteiskunnan tuputtamista sosiaalisista konstruktioista
> ja kuinka tutkinnot ja sukupuolet ovat vain niitä sekä syytä
> patriarkaalista äärikapitalistista järjestelmää tästäkin epäkohdasta,
Olet kyllä melkoinen "sanasieppo". Tapasin aikanaan Tampereen rautatieaseman
pubissa yhden teekkarin joka jutteli tuopin ääressä samankaltaisia
jorinoita...
asia jäi mileen toivon mukaan se et ollut sinä ;)
Jarppa.
- näin kotoisesti 'tietoliikennetekniikan dippa-inssi' ja sähköpuolen
perusinssi. ;)
> A leap year is never a good sheep year
Työaika ei anna mahdollisuuksia keksiä näitä hienoja ja filosofisia lauseita
;)
Sampo Smolander
> Helsingin yliopiston opiskelijana tiedän että AMK-suoritusten hyväksiluku
> on melko kirjavaa ja paikoittain jopa "nihkeätä". Samoin se että oikeastaan
> mitään opintoja ei voi suorittaa työnohessa (eli luennot ja
> laskuharjoitukset lähes poikkeuksetta päivisin).
Mutta monet kurssit voi hoitaa loppukokeella, jolloin ei tarvitse käydä ei
luennoilla eikä laskareissa. Tosin menee sitten itseopiskeluksi.
Sampo Smolander
> Jos tuota ongelmaa saadaan helpotettua kutsumalla ammattikorkeiden
> perustutkintoja kandeiksi (jos alalla ei ole insinöörin kaltaista
> kaikkien tuntemaa titteliä) ja jatkotutkintoja maistereiksi, niin
> siitä vaan.
Eikös Englannissa ja USA:ssa ole vino pino jonkinlaisia collegeiksi yms.
itseään kutsuvia kouluja, jotka tuottavat B.Sc. in engineering tutkintoja,
jotka hyvinkin rinnastuvat suomalaisten AMK:iden opetukseen.
Eli tuolta kannalta kandidaatti (amk) olisi vain askel yhtenevään
käytäntöön englanninkielisen maailman kanssa.
Sampo Smolander
> Paljon suurempi ongelma on yliopistojen tutkinnonuudistuksen myötä
> hivutettu amk-tutkinnon rinnastaminen alempaan korkeakoulututkintoon
> jatko-opintokelpoisuuden osalta. Käytännössähän tilanne on niin,
> etteivät useimmat amk-tutkinnot anna todellisia valmiuksia jatkaa
> suoraan maisteriopintoihin millään alalla, vaikka poikkeuksiakin voi
> olla.
No jaa. Onhan se täällä melläkin (Helsingin yliopiston matemaattis-
luonnontieteellinen tiedekunta) nähty että koko ajan jonkin kiven
alta tänne pukkaa lahjakkaita ihmisiä lukiosta jotka suorittelevat
ekana ja tokana opiskeluvuonnaan kasan laudaturkursseja.
Jos lukiosta tullut ihminen tuohon pystyy, niin miksei sitten
periaatteessa myös amk:n käynyt ihminen. Eivät tietenkään kaikki lukiosta
tulleet noin edistyneitä/innokkaita ole, mutta tuskin tänne myöskään
maisteriopiskelijoiksi pitäisi kaikkia amk:laisiakaan ottaa.
Mikko Moilanen
> T: Osaajille osaajien työt, paskanpuhujille kahvikuppi sopii paremmin
Minä olen ihan samaa mieltä.
Mikko Moilanen
> Pelkään tämän johtavan jollain aikataululla juuri noihin
> ensimmäisessä viestissä
> mainitsemiini tohtori (ak) yms. tutkintoihin.
Mitä pelättävää sinulla siinä on?
Mikko Moilanen
> Jos ikäryhmästä puolet koulutetaan vähintään korkea-asteella, lienee
> väistämätöntä, että tutkintojen taso keskimäärin laskee. Samaan aikaan
> korkeatasoisten tutkintojen tarve kuitenkin nousee. Yksi ratkaisu tähän
> ristiriitaan on motivoituneiden ja kykynsä osoittaneiden ihmisten
> täsmäkouluttaminen esimerkiksi amk-jatkotutkinnon kautta.
Tutkintovaatimuksia ei pidä laskea. On hyvä, jos monia koulutetaan,
mutta sitten jos harvat saavat tittelin, niin sekin on hyvä, ja varsin
paljon parempi kuin että huonoille annettaisiin titteli.
Täsmäkoulutus jatkotutkinto on oikea suunta, mutta kyseessä pitää
todella olla täsmäkoulutus, eikä mitään muodollista puppua.
Mikko Moilanen
> Petja =?iso-8859-1?Q?Ven=E4l=E4inen?= <pe...@haarahaukka.cs.tut.fi> writes:
>
> > Pelkään tämän johtavan jollain aikataululla juuri noihin
> > ensimmäisessä viestissä
> > mainitsemiini tohtori (ak) yms. tutkintoihin.
>
> Mitä pelättävää sinulla siinä on?
Maailma nyt sattuu olemaan sellainen, että muualla kuin koulussa on
mahdollista oppia, ja "learning by doing" voi olla tehokasta, josta
kiistaton todiste on Linuksen kunniatohtoruus Helsingin
yliopistolta.
Mikko Moilanen
> mahdollista oppia, ja "learning by doing" voi olla tehokasta, josta
Ps, ei kai yliopistossakaan pelkästään luentoja kuuntelemalla
opiskella, eihän?
Antti Jaatinen
> Minusta amk-maisterit eivät itsessään olisi mikään paha ongelma, vaan
> mahdollisesti jopa parannus nykyiseen. Tässä maassa on jo valmiiksi
> ainakin kertaluokan verran liikaa erilaisia tutkintonimikkeitä, joista
> suomalaisenkin on jo vaikea pysyä perillä, ulkomaalaisista myös
> puhumattakaan. Jos tuota ongelmaa saadaan helpotettua kutsumalla
> ammattikorkeiden perustutkintoja kandeiksi (jos alalla ei ole insinöörin
> kaltaista kaikkien tuntemaa titteliä) ja jatkotutkintoja maistereiksi,
> niin siitä vaan.
Ketähän sillä nimikkeellä yritetään oikein vakuuttaa? Lähinnä kai
tilastoja ja ulkomaalaisia. Nykymaisterit eivät varmasti kovin helposti
hyväksy näitä amk-maistereita samalle tasolle.
Sitten mielikuvatestiin. Kuvittele nuori, tyylikäs työnhakija joka kertoo
1) olen maisteri Tampereen yliopistosta
2) olen maisteri Joensuun yliopistosta
3) olen maisteri Tampereen ammattikorkeakoulusta
4) olen maisteri Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta.
Suhtaudutko eri tavalla johonkin/joihinkin näistä tapauksista?
--
Antti Jaatinen M.Sc. (Tech.)
My mind. I can feel it. I can feel it going. Goodbye.
Jouni Siren
> Ketähän sillä nimikkeellä yritetään oikein vakuuttaa? Lähinnä kai
> tilastoja ja ulkomaalaisia.
Ei sillä ketään ole tarkoitus vakuuttaa, vaan ennemminkin helpottaa
asioista puhumista. Asioita kun on tapana nimetä siksi, ettei niitä
tarvitsisi joka kerta selittää auki alusta alkaen, vaan pelkkä nimen
mainitseminen riittää, jos se on molemmille osapuolille tuttu. Tässä
suhteessa maisteri on paljon parempi tutkintonimike kuin jokin höpönomi.
> Nykymaisterit eivät varmasti kovin helposti hyväksy näitä
> amk-maistereita samalle tasolle.
Se on sitten heidän ongelmansa.
> Sitten mielikuvatestiin. Kuvittele nuori, tyylikäs työnhakija joka kertoo
> 1) olen maisteri Tampereen yliopistosta
> 2) olen maisteri Joensuun yliopistosta
> 3) olen maisteri Tampereen ammattikorkeakoulusta
> 4) olen maisteri Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta.
> Suhtaudutko eri tavalla johonkin/joihinkin näistä tapauksista?
Suhtautuisin todennäköisesti kaikkiin noista yhtä negatiivisesti, kun he
ovat noin innokkaasti mainitsemassa tittelinsä ja mistä se on peräisin,
mutta eivät kerro lainkaan opiskelualaansa.
Mikko Moilanen
> Sitten mielikuvatestiin. Kuvittele nuori, tyylikäs työnhakija joka kertoo
> 1) olen maisteri Tampereen yliopistosta
> 2) olen maisteri Joensuun yliopistosta
> 3) olen maisteri Tampereen ammattikorkeakoulusta
> 4) olen maisteri Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta.
Hyvä mielikuvitustesti! Joutu googlailemaan hieman!
> Suhtaudutko eri tavalla johonkin/joihinkin näistä tapauksista?
Kuvitellaan herra X hakemaan työpaikkaa ydinpommin
suunnittelijaksi. Nyt Jaatinen katsoo Googlesta:
Within a year, still without having completed secondary school,
Einstein failed an examination that would have allowed him to
pursue a course of study leading to a diploma as an electrical
engineer at the Swiss Federal Institute of Technology. He spent
the next year in nearby Aarau at the cantonal secondary school,
where he enjoyed excellent teachers and first-rate facilities in
physics. Einstein returned in 1896 to the Swiss Federal Institute
of Technology, where he graduated, in 1900 as a secondary school
teacher of mathematics and physics.[1]
Ylimielisesti tuhahtaen ja ei-akateemisten typeryydelle naureskellen
Jaatinen heittää Herra Einsteinin hakemuksen roskikseen. Lopuksi
Jaatinen ottaa yliopistosta valmistuneen fysiikan
maisterin, joka oli läpäissyt kokeet opettelemalla ulkoa isot määrät
laskuesimerkkejä ja joka teetti rahalla kotiläksyt muilla. "Hänhän on
vielä rikkaasta suvusta", Jaatinen myhäili. Ydinpommi keksitään vuonna
1957.
Mikä saa Jaatisen luulemaan, että yliopistosta valmistuisi aina
parempia ihmisiä kuin muualta?
a) Arvostelukyvyttömyys
b) putkinäkö
c) heikko itsetunto (opiskellut itse yliopistossa)
d) typeryys
e) ope
f) koulukaverit
g) isi
h) äiti
i) salaperäinen ääni
j) "musta tuntuu.."
k) sfnetissä sanottiin niin
l) ircissä Feynman sano
Voi valita useamman kuin yhden kohdan.
[1] http://www.humboldt1.com/~gralsto/einstein/early.html
Antti Jaatinen
> Ylimielisesti tuhahtaen ja ei-akateemisten typeryydelle naureskellen
> Jaatinen heittää Herra Einsteinin hakemuksen roskikseen. Lopuksi
> Jaatinen ottaa yliopistosta valmistuneen fysiikan
> maisterin, joka oli läpäissyt kokeet opettelemalla ulkoa isot määrät
> laskuesimerkkejä ja joka teetti rahalla kotiläksyt muilla. "Hänhän on
> vielä rikkaasta suvusta", Jaatinen myhäili. Ydinpommi keksitään vuonna
> 1957.
Einstein ei osallistunut atomipommin rakentamiseen mitenkään muuten kuin
vetoamalla presidentti Rooseveltiin atomipommiprojektin aloittamiseksi.
Varsinaiseen Manhattan-projektiin pestattiin erittäin korkeasti
koulutettuja ja maineikkaita fyysikkoja (ei todellakaan mitään
opistoastetta) sekä Yhdysvalloista että Euroopasta.
Manhattan-projektin pommin varsinaisia kehittäjiä ovat mm. Robert
Oppenheimer, David Bohm, Leo Szilard, Eugene Wigner, Otto Frisch, Rudolf
Peierls, Felix Bloch, Niels Bohr, Emilio Segre, James Franck, Enrico
Fermi, Klaus Fuchs ja Edward Teller. Googletapa kenellä noista ei ollut
tutkintoja yliopistosta. Itse en viitsi.
> Mikä saa Jaatisen luulemaan, että yliopistosta valmistuisi aina
> parempia ihmisiä kuin muualta?
Koska olen näin väittänyt? Yliopistosta valmistunut todennäköisesti:
-väittelee asioista eikä tuo mukaan ad hominem (henkilöön kohdistuvia)
argumentteja. Vaikka minä olisin maailman rikkain ihminen tai kerjäläinen
kadulta, miten se vaikuttaa esittämieni väitteiden totuusarvoihin?
-osaa tehdä abstraktioita asioista eikä esittää niitä vain tuollaisina
epäonnistuneina tarinoina.
-tietää, että yliopistotutkinto on lähinnä todistus henkisistä kyvyistä,
jotka tarvitaan yliopistotutkinnon suorittamiseen. Joihinkin
työtehtäviin sellainen todistus tarvitaan. Ei se pätevöitä kaikkeen
mahdolliseen.
--
Antti Jaatinen M.Sc. (Tech.)
As you stroll through life always remember: HELL SUCKS!
Timo Hirvi
>
> Ylimielisesti tuhahtaen ja ei-akateemisten typeryydelle naureskellen
> Jaatinen heittää Herra Einsteinin hakemuksen roskikseen.
Älkäämme siis heittäkö kenenkään hakemuksia roskikseen, koska kuka
tahansa voi olla seuraava Einstein. Koulutuspaikan, tutkinnon ja
aiemman työkokemuksen vaikutus hakijan tasoon on harhaa. Mitään
vertailua hakijoiden välillä ei kannata tehdä, koska aina on olemassa
riski, että juuri seuraava Einstein jäi valitsematta, kun koitettiin
olla muka järkeviä ja valita todennäköisesti paras hakija, jolla
vaikutti olevan parhaat mahdollisuudet omaksua työ ja menestyä siinä.
Ehdotankin, että tulevaisuudessa kaikki työpaikat arvotaan kaikkien
hakijoiden kesken. Muistelen oppineeni, että tuolla ei päästä pitemmän
päälle hyvään tulokseen, mutta toisaalta koulutuspaikkani, tutkintoni
ja työkokemukseni vaikutus kommentieni tasoon on harhaa.
--
Timo Hirvi
Käytännölliset ratkaisut löytyvät ääripäistä!
Sampo Smolander
> Ylimielisesti tuhahtaen ja ei-akateemisten typeryydelle naureskellen
> Jaatinen heittää Herra Einsteinin hakemuksen roskikseen.
Ensinnäkin, kuten lainaamastasi tekstistä voi lukea, Einsteinillä
_oli_ loppututkinto Sveitsin teknillisestä korkeakoulusta.
Joten heittosi Einsteinin ei-akateemisuudesta ei pidä paikkaansa.
Toisekseen, kaikki työnantajat eivät välttämättä edes pidä
haluttavana ominaisuutena sitä että työntekijä käyttää paljon
aikaansa kaikenmaailman suhteellisuusteorioiden kehittelyyn.
Timo Heikkinen
>
> Tutkintovaatimuksia ei pidä laskea. On hyvä, jos monia koulutetaan,
> mutta sitten jos harvat saavat tittelin, niin sekin on hyvä, ja varsin
> paljon parempi kuin että huonoille annettaisiin titteli.
Nythän ollaan menossa amk-rahoituksessa malliin, jossa rahaa jaetaan
nimenomaan tutkinnon suorittaneiden lukumäärän mukaan, eli
mahdollisimman moni opiskeluputken aloittaneista pitää saada putken
toisesta päästä ulos. Sinällään hyvä pyrkimys, mutta toivottavasti tämä
ei johda tason laskemiseen rahoituksen varmistamiseksi.
> Täsmäkoulutus jatkotutkinto on oikea suunta, mutta kyseessä pitää
> todella olla täsmäkoulutus, eikä mitään muodollista puppua.
Ainakin ne suunnitelmat, joista itse tiedän, ovat nimenomaan
täsmäkoulutukseen tähtääviä. Niissä pyritään ja nähdäkseni pystytäänkin
aika hyvin ottamaan huomioon kunkin opiskelijan aiempi koulutus, työ- ja
muu kokemus sekä kiinnostuksen kohteet. Tiedekorkeakouluista poiketen
tavoitteena on nimenomaan asiantuntijuuden syventäminen.
Virtanen Antti
>> Sitten mielikuvatestiin. Kuvittele nuori, tyylikäs työnhakija joka kertoo
>> 1) olen maisteri Tampereen yliopistosta
>> 2) olen maisteri Joensuun yliopistosta
>> 3) olen maisteri Tampereen ammattikorkeakoulusta
>> 4) olen maisteri Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta.
>
> Hyvä mielikuvitustesti! Joutu googlailemaan hieman!
Minusta tuo on hyvin validi pointti. Ulkomailla on ihan normaalia,
että nimellisesti tarkalleen saman tutkinnon suorittaneita arvioidaan
sen perusteella, mistä koulusta tutkinto on peräisin.
En toivo samanlaista käytäntöä tähän maahan, koska minusta sellainen
ei palvele kenenkään etua.
Jos voidaan osoittaa, että AMK:n jatkotutkinnon suorittanut todella
hallitsee (ts. tutkintojen vaatimukset ovat samat) samat asiat kuin
yliopistotutkinnon suorittanut, AMK:n jatkotutkintoa saa minun
puolestani kutsua samalla nimellä. Onko tämä kuitenkaan realistista ja
miten vaatimustason samankaltaisuus taataan?
>> Suhtaudutko eri tavalla johonkin/joihinkin näistä tapauksista?
>
> Kuvitellaan herra X hakemaan työpaikkaa ydinpommin
> suunnittelijaksi. Nyt Jaatinen katsoo Googlesta:
>
> Within a year, still without having completed secondary school,
> Einstein failed an examination that would have allowed him to
> pursue a course of study leading to a diploma as an electrical
> engineer at the Swiss Federal Institute of Technology. He spent
> the next year in nearby Aarau at the cantonal secondary school,
> where he enjoyed excellent teachers and first-rate facilities in
> physics. Einstein returned in 1896 to the Swiss Federal Institute
> of Technology, where he graduated, in 1900 as a secondary school
> teacher of mathematics and physics.[1]
>
> Ylimielisesti tuhahtaen ja ei-akateemisten typeryydelle naureskellen
> Jaatinen heittää Herra Einsteinin hakemuksen roskikseen. Lopuksi
> Jaatinen ottaa yliopistosta valmistuneen fysiikan
> maisterin, joka oli läpäissyt kokeet opettelemalla ulkoa isot määrät
> laskuesimerkkejä ja joka teetti rahalla kotiläksyt muilla. "Hänhän on
> vielä rikkaasta suvusta", Jaatinen myhäili. Ydinpommi keksitään vuonna
> 1957.
>
> Mikä saa Jaatisen luulemaan, että yliopistosta valmistuisi aina
> parempia ihmisiä kuin muualta?
En usko että tästä oli kyse, vaikka en tiedäkään mitä Jaatinen on
toisinaan ajatellut.
Einsteinin lisäksi olisit voinut ottaa monia muitakin ääriesimerkkejä
historiasta. Kyllä niitä poikkeusyksilöitä on aina ollut ja tulee aina
olemaan, mutta ei se tähän kuulu.
--
// Antti Virtanen -//- http://www.students.tut.fi/~virtanea -//- 050-4004278
Paula Lehmikangas
> Jaatinen ottaa yliopistosta valmistuneen fysiikan
> maisterin, joka oli läpäissyt kokeet opettelemalla ulkoa isot määrät
En minäkään fysiikan maisteria palkkaisi, ties mistä netistä sellainenkin
on tutkintotodistuksensa ostanut.
Suomessa fysiikkaa pääaineenaan opiskelleet ylemmän korkeakoulututkinnon
suorittaneet henkilöt ovat joko filosofian maistereita tai
diplomi-insinöörejä ja väitelleet filosofian tai tekniikan tohtoreita.
Paula
Lauri Alanko
Jouni Siren <jlts...@cs.helsinki.fi> wrote:
> Ei sillä ketään ole tarkoitus vakuuttaa, vaan ennemminkin helpottaa
> asioista puhumista. Asioita kun on tapana nimetä siksi, ettei niitä
> tarvitsisi joka kerta selittää auki alusta alkaen, vaan pelkkä nimen
> mainitseminen riittää, jos se on molemmille osapuolille tuttu. Tässä
> suhteessa maisteri on paljon parempi tutkintonimike kuin jokin höpönomi.
Mitä hyötyä on nimen tuttuudesta, jos sen merkitys on niin laaja, että
se ei kerro mitään?
Lauri
Sampo Smolander
> Minusta tuo on hyvin validi pointti. Ulkomailla on ihan normaalia,
> että nimellisesti tarkalleen saman tutkinnon suorittaneita arvioidaan
> sen perusteella, mistä koulusta tutkinto on peräisin.
> En toivo samanlaista käytäntöä tähän maahan, koska minusta sellainen
> ei palvele kenenkään etua.
Toisaalta Suomen kaltaisessa pienessä maassa tuo voisi ehkä jopa
toimiakin. Kouluja (yliopistot + AMK:t) ei yleisimmilläkään aloilla olisi
kuin ehkä pari-kolmekymmentä, joten niiden kaikkien maineesta jaksaisi
vielä ehkä pysyäkin perillä.
Jossain jenkeissä missä kouluja on satoja, on paljon hankalampi
kenenkään olla perillä kaikkien eri koulujen maineesta.
Toisaalta:
Jos tuohon maine-peliin lähdetään, niin minä kyllä epäilen että siinä
pienet häviävät ja isoimmat voittavat. Epäilen että jos työnantajaa koulun
maine kiinnostaa, mutta työnantaja ei kovin monen koulun mainetta jaksa
tutkia ja muistella, niin pari suurinta, kauneinta, ja helpoiten
muistettavaa oletettavasti kokevat (työnantajan silmissä) vähän
ansiottomankin arvonnousun.
Lauri Alanko
Sampo Smolander <sampo.smolan...@helsinki.fi> wrote:
> Jos tuohon maine-peliin lähdetään, niin minä kyllä epäilen että siinä
> pienet häviävät ja isoimmat voittavat.
Minusta on aika epäilyttävää ylipäänsä rankata kokonaisia
korkeakouluja. Yksittäisellä proffalla voi olla ansaittua mainetta,
kyllä. Kokonainen laitoskin saattaa olla erittäin ansioitunut jollain
tietyllä alalla. Mutta esimerkiksi jokin Helsingin Yliopiston tapainen
ylikokoinen möhkäle on niin heterogeeninen kokonaisuus, että jokin
keskimääräinen "yleismaine" ei kyllä kerro paljoa satunnaisen sieltä
valmistuneen maisterin kyvyistä. Hajonta vain on liian suurta.
Tuolla maailmalla annetaan myös paljon painoa sille, kenen
alaisuudessa on opiskellut. Tällainen henkilötason "rankkaus" tuntuu
paljon mielekkäämmältä.
Lauri
Mikko Moilanen
> Einstein ei osallistunut atomipommin rakentamiseen mitenkään muuten kuin
> vetoamalla presidentti Rooseveltiin atomipommiprojektin aloittamiseksi.
Minähän sanoin "kuvitellaan" ja "heittää Herra Einsteinin hakemuksen
roskikseen".
> > Mikä saa Jaatisen luulemaan, että yliopistosta valmistuisi aina
> > parempia ihmisiä kuin muualta?
>
> Koska olen näin väittänyt? Yliopistosta valmistunut todennäköisesti:
> -väittelee asioista eikä tuo mukaan ad hominem (henkilöön kohdistuvia)
> argumentteja.
Älä naurata :) Hyvä vitsi.
> Vaikka minä olisin maailman rikkain ihminen tai kerjäläinen
> kadulta, miten se vaikuttaa esittämieni väitteiden totuusarvoihin?
Uskonasioissa sillä on joidenkin silmissä iso ero.
> -osaa tehdä abstraktioita asioista eikä esittää niitä vain tuollaisina
> epäonnistuneina tarinoina.
Bark bark!
> -tietää, että yliopistotutkinto on lähinnä todistus henkisistä kyvyistä,
> jotka tarvitaan yliopistotutkinnon suorittamiseen. Joihinkin
> työtehtäviin sellainen todistus tarvitaan. Ei se pätevöitä kaikkeen
> mahdolliseen.
Tämä ei minulle ollut todellakaan mikään yllätys, jos laitetaan vielä
"todistus" tai jos ei laiteta, niin sitten voidaan siirtää
jatkokeskustelu rajatieteisiin.
Jouni Siren
> Mitä hyötyä on nimen tuttuudesta, jos sen merkitys on niin laaja, että
> se ei kerro mitään?
Ei pelkkä maisterin titteli mitään kerrokaan. "Maisteri koulusta X
alalta Y" varmaankin sitten kertoo enemmän kuin "höpönomi koulusta X
alalta Y", kun useimmilla lienee parempi käsitys maisterin tutkintoon
johtavien opintojen laajudesta kuin höpönomin tutkinnosta.
Mikko Moilanen
> Älkäämme siis heittäkö kenenkään hakemuksia roskikseen, koska kuka
> tahansa voi olla seuraava Einstein. Koulutuspaikan, tutkinnon ja
> aiemman työkokemuksen vaikutus hakijan tasoon on harhaa. Mitään
> vertailua hakijoiden välillä ei kannata tehdä, koska aina on olemassa
> riski, että juuri seuraava Einstein jäi valitsematta, kun koitettiin
> olla muka järkeviä ja valita todennäköisesti paras hakija, jolla
> vaikutti olevan parhaat mahdollisuudet omaksua työ ja menestyä siinä.
Oletko todella noin tyhmä vai onko tarkoituksenasi pilata keskustelu
älyvapailla ja ala-astetasoisilla kommenteilla? Vertailua nimenomaan
kannattaa tehdä, mutta myös vertailemalla käytännössä eikä pelkästään
lukemalla todistusta 30-vuoden takaa.
> Ehdotankin, että tulevaisuudessa kaikki työpaikat arvotaan kaikkien
> hakijoiden kesken. Muistelen oppineeni, että tuolla ei päästä pitemmän
> päälle hyvään tulokseen, mutta toisaalta koulutuspaikkani, tutkintoni
> ja työkokemukseni vaikutus kommentieni tasoon on harhaa.
Älä nyt lisää työkokemusta tähän, sillä sinähän puhuit
"loppututkinnon" merkityksestä, vai haluatko ruveta keskustelemaan
asiallisesti? Jostain syystä et siihen kuitenkaan kykene, joten ole
ennemmin kirjoittamatta mitään minulle. Minä en sinun kirjoituksia
kaipaa nimeksikään, vaikka jokin merkitys niilläkin on; todistuksia
uskosta uskonpuutteessa eläville?
Mikko Moilanen
> Jos voidaan osoittaa, että AMK:n jatkotutkinnon suorittanut todella
> hallitsee (ts. tutkintojen vaatimukset ovat samat) samat asiat kuin
> yliopistotutkinnon suorittanut, AMK:n jatkotutkintoa saa minun
> puolestani kutsua samalla nimellä. Onko tämä kuitenkaan realistista ja
> miten vaatimustason samankaltaisuus taataan?
Tätä voisi kysyä humanististen "tieteiden" laitokselta. Miten taataan
tutkintojen samankaltaisuus eri aineiden välillä. Minusta ei
mitenkään, vastaan.
Mikko Moilanen
> Mikko Moilanen <mikko.m...@ty.mikkeliamk.fi> wrote:
>
> > Jaatinen ottaa yliopistosta valmistuneen fysiikan
> > maisterin, joka oli läpäissyt kokeet opettelemalla ulkoa isot määrät
>
> En minäkään fysiikan maisteria palkkaisi, ties mistä netistä sellainenkin
> on tutkintotodistuksensa ostanut.
Onpas neiti oikein vitsikäs, kun ei muuta osaa. Kenties sekin on
parempi kuin suu vaahdossa tapahtuva pessimistinen näsäily.
> Suomessa fysiikkaa pääaineenaan opiskelleet ylemmän korkeakoulututkinnon
> suorittaneet henkilöt ovat joko filosofian maistereita tai
> diplomi-insinöörejä ja väitelleet filosofian tai tekniikan tohtoreita.
Korostin maisteriutta laittamalla "adjektiiviksi" "fysiikan"
erottamaan maisterit kaiken maailman tyhjänpuhujista. Minulle on ihan
eri asia onko maisteri tai "filosofi" kovien tieteiden edustaja vai
jonkun muun alan kissantappaja "tohtori-taiteilija". Toivottavasti
neiti ymmärtää tämän jatkossa.
Mikko Moilanen
> Nythän ollaan menossa amk-rahoituksessa malliin, jossa rahaa jaetaan
> nimenomaan tutkinnon suorittaneiden lukumäärän mukaan, eli
> mahdollisimman moni opiskeluputken aloittaneista pitää saada putken
> toisesta päästä ulos. Sinällään hyvä pyrkimys, mutta toivottavasti tämä
> ei johda tason laskemiseen rahoituksen varmistamiseksi.
Liian suuri riski otettavaksi. Tutkintovaatimukset tulisi pitää
korkeina, jolloin pukesta ulosjääneille jäisi näytettäväksi suoritetut
opintoviikot, mutta ei oikeutta käyttää titteliä. Minä en ymmärrä,
miksi kaikille pitäisi saada titteli. Titteli vain niille ketkä sen
ansaitsee ja lopuille todistus suoritetuista
opintoviikoista. Koulutusta kaikille.
Tietääkseni AMK:ssa ei jaeta rahaa tutkinnon suorittaneista vaan
koulun kirjoilla olijoista, mutta voin olla väärässäkin.
Mikko Moilanen
> Mitä hyötyä on nimen tuttuudesta, jos sen merkitys on niin laaja, että
> se ei kerro mitään?
Ei mitään, paitsi uskon asioissa.
Mikko Moilanen
> Einsteinin lisäksi olisit voinut ottaa monia muitakin ääriesimerkkejä
> historiasta. Kyllä niitä poikkeusyksilöitä on aina ollut ja tulee aina
> olemaan, mutta ei se tähän kuulu.
Yritätkö sanoa, että unohdetaan faktat?
Lauri Raittila
> Antti Jaatinen <jaat...@poista.iki.fi.invalid> wrote:
>
> > Ketähän sillä nimikkeellä yritetään oikein vakuuttaa? Lähinnä kai
> > tilastoja ja ulkomaalaisia.
>
> Ei sillä ketään ole tarkoitus vakuuttaa, vaan ennemminkin helpottaa
> asioista puhumista. Asioita kun on tapana nimetä siksi, ettei niitä
> tarvitsisi joka kerta selittää auki alusta alkaen, vaan pelkkä nimen
> mainitseminen riittää, jos se on molemmille osapuolille tuttu. Tässä
> suhteessa maisteri on paljon parempi tutkintonimike kuin jokin höpönomi.
No, tässähän hankaloitetaan hommaa. Nyt kun sanoo maisteri, niin tietää
mikä se on. Jos AMKsta valmistuisi tyyppejä maisteriksi, pitää vielä
kysyä, amk vai yo maisteri. Sillä tokihan näillä on eroa. Ja jos ei ole
eroa, niin mikä hiton järki maistereita on kouluttaa ammattikorkeassa?
Jos amk pyrkii tekemään maistereistaan samanlaisia kuin yliopisto,
mennään metsään IMHO. Tällöin amk maistereilla ei ole mitään etua
yliopistosta valmistuneisiin nähden, paitsi oppilaitoksen huonompi imago.
Jos sen sijaan vastaava pitkä koulutus amkssa antaisi esimerkiksi
käytännönläheisemmän koulutuksen, niin silloinhan työnantajan kannattaisi
hyvinkin palkata AMK maisteri, tai mikä lienisi, jos homma ei
edellyttäisi parhaita mahdollisia teoriatietoja (jotka hankitaan
käytännön taitojen kustannuksella)
> > Nykymaisterit eivät varmasti kovin helposti hyväksy näitä
> > amk-maistereita samalle tasolle.
>
> Se on sitten heidän ongelmansa.
Nykymaisterit ovat usein niitä, jotka palkkaavat uusia maistereita.
> > Sitten mielikuvatestiin. Kuvittele nuori, tyylikäs työnhakija joka kertoo
> > 1) olen maisteri Tampereen yliopistosta
> > 2) olen maisteri Joensuun yliopistosta
> > 3) olen maisteri Tampereen ammattikorkeakoulusta
> > 4) olen maisteri Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta.
> > Suhtaudutko eri tavalla johonkin/joihinkin näistä tapauksista?
Totta kai. Mulla kun ei ole mitään käsitystä mitä amk-maisterin koulutus
sisältää. Olettaisin, että samat hommat kuin yo maisterin. Sitten voisi
saman tien olettaa, että maisterikoulutus ei ole yhtä kovatasoista
amkssa.
Mutta, tämä on toki vain ensivaikutelma. Mutta monellako työnantajalla on
aikaa haastatella kaikki hakijat, saati sitten perehtyä amk ja yo
maisterin koulutuksen eroihin?
--
Lauri Raittila <http://www.iki.fi/lr> <http://www.iki.fi/zwak/fonts>
I'm looking for work | Etsin työtä
Mikko Moilanen
> Mikko Moilanen <mikko.m...@ty.mikkeliamk.fi> wrote:
> > Ylimielisesti tuhahtaen ja ei-akateemisten typeryydelle naureskellen
> > Jaatinen heittää Herra Einsteinin hakemuksen roskikseen.
>
> Ensinnäkin, kuten lainaamastasi tekstistä voi lukea, Einsteinillä
> _oli_ loppututkinto Sveitsin teknillisestä korkeakoulusta.
> Joten heittosi Einsteinin ei-akateemisuudesta ei pidä paikkaansa.
Swiss Federal Institute of Technology? Yliopistoko? Määritteleppä
sitten akateemisuus, ole hyvä. Muutkin saavat määritellä, minua
rupesikin yhtä-äkkiä kiinnostamaan tämä paljon puhuttu akateemisuus.
> Toisekseen, kaikki työnantajat eivät välttämättä edes pidä
> haluttavana ominaisuutena sitä että työntekijä käyttää paljon
> aikaansa kaikenmaailman suhteellisuusteorioiden kehittelyyn.
Mikko Moilanen
> tutkintojen samankaltaisuus eri aineiden välillä. Minusta ei
> mitenkään, vastaan.
Tai siis! 40 opintoviikon pakolliset matematiikan opinnot kaikkiin
tutkintoihin!
Timo Heikkinen
>
> Timo Heikkinen <timo.he...@oamk.fi> writes:
>
> > Nythän ollaan menossa amk-rahoituksessa malliin, jossa rahaa jaetaan
> > nimenomaan tutkinnon suorittaneiden lukumäärän mukaan, eli
>
> koulun kirjoilla olijoista, mutta voin olla väärässäkin.
Luepas tarkemmin. Kirjoitin, että "ollaan menossa" eli toistaiseksi
valtion rahaosuus tulee kirjoilla olijoista heidän neljän ensimmäisen
opiskeluvuotensa aikana, mutta jatkossa lienee toisin.
Mikko Moilanen
> Liian suuri riski otettavaksi. Tutkintovaatimukset tulisi pitää
> korkeina, jolloin pukesta ulosjääneille jäisi näytettäväksi suoritetut
^^^^^^^
Oho, noin siistiä typoa ei ole tullut ikinä! Ette arvaa mikä sana
siinä oli tarkoitus olla.
Jatkot kieliryhmään!
Mikko Moilanen
> No, tässähän hankaloitetaan hommaa. Nyt kun sanoo maisteri, niin tietää
> mikä se on. Jos AMKsta valmistuisi tyyppejä maisteriksi, pitää vielä
Älä valehtele. Miä sanon sinulle, että tunnen yhden maisterin, ja nyt
sinä seuraavaksi kerrot minulle mikä se on ja mitä sen pitäisi osata,
tai muuten olet valehtelija, enkä sano tätä haukkuakseni vaan totta
puhuakseni.
> kysyä, amk vai yo maisteri. Sillä tokihan näillä on eroa. Ja jos ei ole
> eroa, niin mikä hiton järki maistereita on kouluttaa ammattikorkeassa?
Ihan sama järki kuin kouluttaa eri tiedekunnissa maistereita, sillä
erolla, että missään tapauksessa en halua, että hakemani
insinööri-titteli vaihdetaan kandidaatiksi.
> hyvinkin palkata AMK maisteri, tai mikä lienisi, jos homma ei
> edellyttäisi parhaita mahdollisia teoriatietoja (jotka hankitaan
> käytännön taitojen kustannuksella)
Olisipa maailma noin mustavalkoinen? Totta on, että maailma ei ole
noin mustavalkoinen, joten älä valehtele taas.
> Nykymaisterit ovat usein niitä, jotka palkkaavat uusia maistereita.
Korruptiosta on enekin kärsitty, mutta ei kai kukaan sitä hyvänä ole
pitänyt tai edes puollustettavana. Onneksi ei sentään eletä
kommunismissa, vaan työmarkkinat lopulta päättävät keitä otetaan
vapailla työmarkkinoilla töihin.
> Mutta, tämä on toki vain ensivaikutelma. Mutta monellako työnantajalla on
> aikaa haastatella kaikki hakijat, saati sitten perehtyä amk ja yo
> maisterin koulutuksen eroihin?
Mitä sitten?
Jouni Siren
> No, tässähän hankaloitetaan hommaa. Nyt kun sanoo maisteri, niin tietää
> mikä se on.
Nyt tietää, paitsi jos ollaan Suomen ulkopuolella tai se maisterin
tutkinto on jostain ulkomailta tai erillisestä maisteriohjelmasta.
Kaikki nuo kolme ovat tilanteita, joihin tullaan tulevaisuudessa
törmäämään vielä paljon nykyistä enemmän.
Eikä se maisterin tutkinto nykyisinkään oikein vielä mitään kerro, kun
katsoo mitä kaikkea yliopistoista löytyy.
Mikko Moilanen
> Mikko Moilanen wrote:
> >
> > Timo Heikkinen <timo.he...@oamk.fi> writes:
> >
> > > Nythän ollaan menossa amk-rahoituksessa malliin, jossa rahaa jaetaan
> > > nimenomaan tutkinnon suorittaneiden lukumäärän mukaan, eli
> >
> > Tietääkseni AMK:ssa ei jaeta rahaa tutkinnon suorittaneista vaan
> > koulun kirjoilla olijoista, mutta voin olla väärässäkin.
>
> Luepas tarkemmin. Kirjoitin, että "ollaan menossa" eli toistaiseksi
> valtion rahaosuus tulee kirjoilla olijoista heidän neljän ensimmäisen
> opiskeluvuotensa aikana, mutta jatkossa lienee toisin.
Nyt on siis paras mahdollinen systeemi (?).
Minä en tiedä missä luin väärin. Minä luin uudestaan ja samoin olisin
kirjoittanut. Minä kirjoitin AMK:n rahoitusperusteista.
Lauri Raittila
> Lauri Raittila <la...@raittila.cjb.net> wrote:
>
> > No, tässähän hankaloitetaan hommaa. Nyt kun sanoo maisteri, niin tietää
> > mikä se on.
Eli siis yliopistosta valmistunut tyyppi. Ja saman alan maisterit ovat
siis suht. vertailukelpoisia.
> Nyt tietää, paitsi jos ollaan Suomen ulkopuolella tai se maisterin
> tutkinto on jostain ulkomailta tai erillisestä maisteriohjelmasta.
> Kaikki nuo kolme ovat tilanteita, joihin tullaan tulevaisuudessa
> törmäämään vielä paljon nykyistä enemmän.
Juu, ja asiaa auttaa, että ennestäänkin sekavaa tilannetta sekoitetaan
vielä lisää?
> Eikä se maisterin tutkinto nykyisinkään oikein vielä mitään kerro, kun
> katsoo mitä kaikkea yliopistoista löytyy.
No ei, mutta siis tulisi taas uusi muuttuja muutenkin monimerkityksiseen
sanaan. Minusta pitäsi kyllä muutenkin unhoittaa tämä typerä filosofian
maisteri tittelinä, ja käyttää jotain järkevämpää, kuten esimerkiksi
maantieteen maisteria maantieteilijälle.
Mikäs on typerämpi tittleli muuten kuin "filosofian maisteri
filosofiasta" :-)
Lauri Raittila
> Lauri Raittila <la...@raittila.cjb.net> writes:
>
> > No, tässähän hankaloitetaan hommaa. Nyt kun sanoo maisteri, niin tietää
> > mikä se on. Jos AMKsta valmistuisi tyyppejä maisteriksi, pitää vielä
>
> Älä valehtele. Miä sanon sinulle, että tunnen yhden maisterin, ja nyt
> sinä seuraavaksi kerrot minulle mikä se on ja mitä sen pitäisi osata,
En tietenkään osaa sanoa. Mutta kun sanot vielä mitä alaa hän on lukenut,
niin homma on jo kokonaan eri. Mutta minusta mennään huonoon suuntaan,
jos maisterin osaamista määrittäessä sille missä koulussa hän on
opiskellut tulee joku merkitys. Nykyään käsittääkseni tällaista ei
hirveästi esiinny.
> > kysyä, amk vai yo maisteri. Sillä tokihan näillä on eroa. Ja jos ei ole
> > eroa, niin mikä hiton järki maistereita on kouluttaa ammattikorkeassa?
>
> Ihan sama järki kuin kouluttaa eri tiedekunnissa maistereita, sillä
> erolla, että missään tapauksessa en halua, että hakemani
> insinööri-titteli vaihdetaan kandidaatiksi.
Mutta jos koulutus on eri, niin eikö sen pitäisi jotenkin näkyä
valmistuneen nimikkeessäkin.
> > hyvinkin palkata AMK maisteri, tai mikä lienisi, jos homma ei
> > edellyttäisi parhaita mahdollisia teoriatietoja (jotka hankitaan
> > käytännön taitojen kustannuksella)
>
> Olisipa maailma noin mustavalkoinen? Totta on, että maailma ei ole
> noin mustavalkoinen, joten älä valehtele taas.
Ei tietenkään ole. Mutta mikä muu amk maisterin stereotyyppinen peremmuus
voisi olla kuin parempi käytännön hallinta? Minusta on typerää luoda
järjestelmä, jossa henkilöitä ryhmitetään kahteen kastiin sen mukaan
missä ovat opiskelleet. Minusta homma pitäisi ratkaista pistämällä lisää
rahaa yliopistoihin, ja kouluttamalla siellä enemmän maistereista, jos
tavoitteena on samat valmiudet molemmissa. Jos taas tavoitteet on eri,
niin toki silloin luulisi eri koulutuksen saaneiden välillä olevan eroa.
> > Mutta, tämä on toki vain ensivaikutelma. Mutta monellako työnantajalla on
> > aikaa haastatella kaikki hakijat, saati sitten perehtyä amk ja yo
> > maisterin koulutuksen eroihin?
>
> Mitä sitten?
No, en ihmettelisi yhtään, jos joku päättäisi raakata kaikki amk
maisterit ulos heti kättelyssä. ("ei ne kuitenkaan mitään tiedä"). Jos
taas yliopisto opetusta kehitettäisiin niin, että sama laitos kouluttaisi
kaikki maisterit, niin tällasita ei yklsinkertaisesti voisi tapahtua.
Sampo Smolander
> Swiss Federal Institute of Technology? Yliopistoko?
Kyllä.
http://www.ethz.ch/about/index_EN
> Määritteleppä sitten akateemisuus, ole hyvä.
En määrittele. Se sana nyt tarkoittaa vähän sitä sun tätä.
Mutta yleensä sillä kai on jotain tekemistä yliopistojen kanssa.
Jouni Siren
> Juu, ja asiaa auttaa, että ennestäänkin sekavaa tilannetta sekoitetaan
> vielä lisää?
Tilanne alkaa jo nykyisin olla sen verran sekava, että ihmisten
mielikuvat maistereista lienevät vanhentuneita. Maisterin tittelin
käytön laajentaminen saattaisi tässä suhteessa auttaa ihmisiä avaamaan
silmänsä ja luopumaan liioista harhakuvitelmista.
> Minusta pitäsi kyllä muutenkin unhoittaa tämä typerä filosofian
> maisteri tittelinä, ja käyttää jotain järkevämpää, kuten esimerkiksi
> maantieteen maisteria maantieteilijälle.
Ennemmin minä filosofian maisteriksi haluan valmistua kuin joksikin
typeräksi tietojenkäsittelytieteen maisteriksi. Merkityksetön asiahan
tuo sinänsä on, mutta toisinaan tuollaiset merkityksettömät perinteet
ovat kivoja.
Mikko Moilanen
> > erolla, että missään tapauksessa en halua, että hakemani
> > insinööri-titteli vaihdetaan kandidaatiksi.
>
> Mutta jos koulutus on eri, niin eikö sen pitäisi jotenkin näkyä
> valmistuneen nimikkeessäkin.
No niimpä, enkä halua insinööriä pois vaihdettavan, vaikka tulisi
kymmenen EU:ta ja pari tusinaa USAa. Jostain syystä nimikkeestä ei
selviä yhtään, mitä on opiskeltu, jos nimike on suhteellisen
mitään sanomaton tohtori, maisteri tai kandidaatti. Ylioppilaan
kohdalla tilanne on suhteellisen selvä, mutta lukioiden sisällä taitaa
siinä määrin valinnaisuutta olla, että ylioppilas ei riitä
pelkästään. Vielä kun älyäisivät ottaa ohjelmointikursseja lukioon. Ei
kaiken loogisen tarvitse olla satoja vuosia vanhaa matematiikkaa tai
fysiikkaa pelkästään.
> Ei tietenkään ole. Mutta mikä muu amk maisterin stereotyyppinen peremmuus
> voisi olla kuin parempi käytännön hallinta? Minusta on typerää luoda
Sepä juuri. Yliopistojen matematiikka vaikuttaisi menevän sellaiseksi,
jota ei esim. rakennusinsinööri tai elektroniikkainsinööri tai
konetekniikan insinööri tarvitse.
Tästä on ollut puhetta ainakin Mikkelin amk:ssa eräässä
"seminaarissa", ja sieltä sain käsityksen nimenomaisesti käytännön
osaamisen nostamisesta.
http://www.fht-esslingen.de/ koulun sivuilla luki aiemmin, että siellä
ei tehdä mitään tutkimusta, vaan että kouluttavat saksalaisia
insinööri-osaajia. http://www.graduate-school.de/help/faqs.asp
Q - Can I do research at the Esslingen UAS?
A - No. The Esslingen UAS is an industrially-oriented
university. Our programs aim to prepare students for a challenging
job within a company in their home country.
Onkohan suomessa mennyt hieman överiksi "tutkimus"-into? Täällähän ei
käsittääkseni tarvitse edes tehdä mitään uutta luovaa tutkimusta
graduissa? Minäkin rupean tässä kesällä tekemään tutkimusta, jonka
teen Mikkelin amk:lle, ja josta minulle on luvattu opintoviikko.
Tutkimukseni ei ole tuo mitään mullistavaa esille, mutta tarve sille
on. Epäilen, että suomessa sitä sanotaan tutkimukseksi ja saksassa
sanottaisiin työnteoksi?
Sivuhuomautuksena on mainittava, että ammattikorkeakoulujen tulisi
kannustaa oppilaitaan tekemään kurssien ulkopuolisia tutkimuksia
yrityksille tai koululle --- sinne missä tarvitaan, mutta ei mitään
höpöhöpöä. Kannustaminen voisi olla ko. mahdollisuuden mainostamista
yhteiskunnalle ja oppilaille.
> järjestelmä, jossa henkilöitä ryhmitetään kahteen kastiin sen mukaan
> missä ovat opiskelleet. Minusta homma pitäisi ratkaista pistämällä lisää
> rahaa yliopistoihin, ja kouluttamalla siellä enemmän maistereista, jos
> tavoitteena on samat valmiudet molemmissa. Jos taas tavoitteet on eri,
> niin toki silloin luulisi eri koulutuksen saaneiden välillä olevan eroa.
Ensinnäkin pitäisi uudistaa nimikkeet siten, että maisterit
joutuisivat kertomaan ainakin pääaineensa. Minusta joskus insinöörikin
on liian suppea, ja olen harkinnut ottaa käyttöön "tietotekniikan
insinööri", mutta toisaalta en usko insinöörien alalajien juurikaan
kiinnostavan ihmisiä paitsi toisia insinöörejä.
> No, en ihmettelisi yhtään, jos joku päättäisi raakata kaikki amk
> maisterit ulos heti kättelyssä. ("ei ne kuitenkaan mitään tiedä"). Jos
> taas yliopisto opetusta kehitettäisiin niin, että sama laitos kouluttaisi
> kaikki maisterit, niin tällasita ei yklsinkertaisesti voisi tapahtua.
Niin, aika näyttää, siihen asti on hyvä pysytellä objektiivisessa
todellisuudessa, käytti sitten kansalaisten rahoja tai oman firman!
Mut, helevattu, tosiaan täytyy ruveta tekemään hommia eikä pölistä
täällä turhanpäiväsiä teetä juoden. Kiitoksia vaan kaikille pienestä
väittelystä.
Mikko Moilanen
> Mikko Moilanen <mikko.m...@ty.mikkeliamk.fi> wrote:
> > Swiss Federal Institute of Technology? Yliopistoko?
>
> Kyllä.
>
> http://www.ethz.ch/about/index_EN
Mikä on yliopiston määritelmä? Täällähän on kaksi teknistä
korkeakoulua päättänyt ryhtyä yliopistoksi "erottuakseen
paremmin". Joskus olen lukenut monialaisuuden olevan yksi merkki
yliopistosta, lisää olisi alueellinen korkein opetus (mikä merkitsisi,
että samalla alueella ei voisi olla kuin yksi yliopisto) ja
tutkimuksen teko.
> > Määritteleppä sitten akateemisuus, ole hyvä.
>
> En määrittele. Se sana nyt tarkoittaa vähän sitä sun tätä.
> Mutta yleensä sillä kai on jotain tekemistä yliopistojen kanssa.
Sitten se on tyhjä propagandistinen sanonta ilman sisältöä.
Virtanen Antti
>> Jos voidaan osoittaa, että AMK:n jatkotutkinnon suorittanut todella
>> hallitsee (ts. tutkintojen vaatimukset ovat samat) samat asiat kuin
>> yliopistotutkinnon suorittanut, AMK:n jatkotutkintoa saa minun
>> puolestani kutsua samalla nimellä. Onko tämä kuitenkaan realistista ja
>> miten vaatimustason samankaltaisuus taataan?
>
> Tätä voisi kysyä humanististen "tieteiden" laitokselta. Miten taataan
> tutkintojen samankaltaisuus eri aineiden välillä. Minusta ei
> mitenkään, vastaan.
Taiteiden maisterin tutkinto ei tietenkään ole sama asia kuin
esim. filosofian maisterin tai diplomi-insinöörin. Tällä hetkellä
"tietotekniikan diplomi-insinööri" tai matematiikkaa pääaineenaan
lukenut "filosofian maisteri" on kuitenkin opiskellut suunnilleen
samat asiat riippumatta opiskelupaikasta. En oikein ymmärrä mitä
kommentillasi tarkoitit. En myöskään ymmärtänyt kommenttiasi
matematiikasta.
Jos tutkintovaatimukset ovat todella samat, en oikein ymmärrä miksi
maisterin tutkintoja ei voida myöntää yliopistoissa, kuten tähänkin
asti. Humanistisista aloista en tiedä, mutta esim. DI:n tutkinnon
laajuus on 180ov, josta AMK:sta valmistunut insinööri saa hyvitystä
n. 60-90ov. Nähdäkseni tämä on ihan toimiva systeemi. Mitä hyötyä
saavutettaisiin mikäli tarkalleen sama insinööri->DI -koulutusputki
löytyisi myös AMK:n puolelta? Jos kyse on jotenkin erilaisesta
koulutuksesta, jolla on eri tavoitteet, miksi nimikkeen pitäisi olla
sama?
--
// Antti Virtanen -//- http://www.students.tut.fi/~virtanea -//- 050-4004278
Timo Hirvi
>
> Oletko todella noin tyhmä vai onko tarkoituksenasi pilata keskustelu
> älyvapailla ja ala-astetasoisilla kommenteilla?
En, mutta minulla on huumorintajua, jota kaikilla ei näytä
olevan. Tämä on sfnet eikä eduskunnan istuntosali.
Huumorintajukin on muuten joidenkin työnantajien arvostama piirre,
eikä siitä jaella hienoja diplomeja, nimikkeitä (amk-liitteellä tai
ilman) tai todistuksia. Sen olemassaolo tai laji pitää osoittaa ihan
itse.
> Vertailua nimenomaan kannattaa tehdä, mutta myös vertailemalla
> käytännössä eikä pelkästään lukemalla todistusta 30-vuoden takaa.
Kas, ymmärsit sittenkin. Vertailua ei kannata tehdä _pelkästään_
lukemalla todistusta, mutta kyllä sen todistuksen voi ottaa huomioon,
jos kahdesta muuten samalla viivalla olevasta "nuoresta ja
tyylikkäästä" (kuten Jaatinen kirjoitti) hakijasta voi valita vain
yhden. Jos todistuksissa ei näytä olevan merkittävää eroa, astuu
peliin mielikuva koulutuksen tasosta hakijoiden opinahjoissa.
--
Timo Hirvi
Sampo Smolander
> Mikä on yliopiston määritelmä?
Sanoisin että aika hyvä approksimaatio on, että jos puulaaki
myöntää tohtorin tutkintoja, se on yliopisto.
> Täällähän on kaksi teknistä korkeakoulua päättänyt ryhtyä yliopistoksi
> "erottuakseen paremmin".
Ja tuo uudistus varmaan nyt erottaakin ne paremmin TKK:sta, joka
päätti luottaa perinteisen nimensä voimaan ;-)
Mutta tokihan TTTK ja LTK olivat jo aiemminkin englanninkieliseltä
nimeltään yliopistoja: TUT ja LUT.
> Joskus olen lukenut monialaisuuden olevan yksi merkki yliopistosta,
Ei ole hyvä kriteeri; joku MIT tai Caltech ovat ilman muuta yliopistoja,
vaikka ovatkin lähinnä tekniikan alaan keskittyneet.
> ja tutkimuksen teko.
Tuo toimii tavallaan. VTT ei ole yliopisto vaikka tekeekin tutkimusta,
mutta minusta tuntuisi aika hankalalta pitää jotain koulua, jossa ei tehdä
tutkimusta, yliopistona.
>> > Määritteleppä sitten akateemisuus, ole hyvä.
>> En määrittele.
> Sitten se on tyhjä propagandistinen sanonta ilman sisältöä.
Heh. Määrittele rakkaus!
Timo Heikkinen
>
> Määritteleppä sitten akateemisuus, ole hyvä. Muutkin saavat
> määritellä, minua rupesikin yhtä-äkkiä kiinnostamaan tämä
> paljon puhuttu akateemisuus.
"Vaasan yliopiston rehtori Ari Salminen, miten määrittelette sanan
akateemisuus?
- Sanasta tulevat tietysti mieleen kreikan filosofit ja sana akatemia.
Akateeminen sivistys lähtee yliopistoista, joissa annetaan korkeinta,
tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa koulutusta. Akateemiselle
yhteisöle on ominaista keskustelu ja asioiden kyseenalaistaminen.
Mitä akateemisuus Teille merkitsee?
- Akateeminen yhteisö ja sen tarjoama koulutus antavat ihmiselle aina
lisää mahdollisuuksia, sillä koulutus on yksilöllistä, ei ennalta
kahlittua. Sivistyksen myätö näkäalat laajenevat, mikö tuo mukanaan myös
tietynlaista akateemista vastuuta.
<URL="http://www.uwasa.fi/yolehti/2-97/akateemisuus.html">
"Akateemisuuden käsite liitetään lähes poikkeuksetta yliopistoon. Se on
jotain hienoa ja arvokasta, tohtorin lakki ja täsmällinen vartti. Kadun
miehelle se voi olla jotain naurettavaa, turhan tärkeää ³herrain²
hömpötystä. Akateeminen tutkinto ei kuitenkaan ole enää vain harvojen
valittujen etuoikeus. Eikä akateemisuus liity pelkkään koulutukseen,
vaan myös henkisiin arvoihin."
<URL="http://www.uwasa.fi/abi/akateemiset.html">
"Akateemisuus on vastuun ottamista tiedon soihdun kantamisesta, ja siten
meidän tulee toimia sen mukaisesti: puuttua vääryyksiin ja korjata ne.
Akateemisuus ja vastuu tiedon soihdun kantamisesta velvoittavat meitä
tutkimaan nykytilannetta, ratkaisemaan löytämiämme ongelmia ja
kritisoimaan olemassaolevia rakenteita sekä ennen kaikkea luomaan uutta
tietoa."
<URL="http://www.cs.utu.fi/tutor/pfiletaulukko.html">
"Akateemisuus merkitsee tässä yhteydessä perustieteisiin nojautuvaa
teoreettista otetta, jossa asioita tarkastellaan analyyttisesti ja
kriittisesti."
<URL="http://www.jyu.fi/liikunta/liiksos/opetus.html">
"Kansainvälisesti vertaillen työelämäpainottuneimmiksi osoittautuvat
Iso-Britannian ja Ruotsin korkeakoulutukset. Etelä-Euroopassa
korkeakoulut eivät ole kovinkaan työelämään suuntautuneita, vaan niissä
painotukset ovat lähinnä koulumaisia. Suomalainen korkeakoulutus taas on
vertailevassa katsannossa pikemminkin akateemista kuin koulumaista.
Kaikkiaan eurooppalainen korkeakoulutus on kuitenkin akateemisesti
suuntautunutta, jos se ymmärretään opiskeluvapauksina, itsellisyytenä ja
opinnäytteiden teon keskeisyydeksi. Alemmat korkeakoulututkinnot ovat
luonnollisesti monissa maissa vähemmän akateemisia kuin
maisteritutkinnot. Toisaalta esimerkiksi Iso-Britanniassa pitkät ja
lyhyet tutkinnot eivät paljokaan eroa toisistaan koulumaisuuden tai
akateemisuuden suhteen."
<URL="http://www.minedu.fi/julkaisut/pdf/94maisteriopista_tyouralle.pdf">
"Yliopisto ei ole koulu vaan tutkimuslaitos. Sen henkilöstö ei ole
tavallisia opettajia vaan tutkijaopettajia. Sen opiskelijat eivät ole
koululaisia vaan nuorempia tutkijoita, tiedeyhteisön noviiseja.
Yliopisto-opiskeluun sisältyy myös paljon velvoitteita ja vastuuta.
Tärkein vastuu on siinä, että huolehdit alusta lähtien oman oppimisesi
tasosta. Mitä syvemmin opit tieteenalasi perustiedot ja
tutkimusmenetelmät, sitä täysivaltaisempaan jäsenyyteen kykenet. Tärkeää
on myös heti opintojen alussa oivaltaa, että tiedeyhteisön jäsenyys ei
lopu silloin kun suoritat loppututkintosi. Se ei pääty
tohtorinväitöskirjaan tai siihen, kun siirryt yliopiston ulkopuolisen
työelämän palvelukseen. Se jatkuu läpi elämän - yhtä kauan kuin
älyllinen uteliaisuutesi."
<URL="http://www.avoinyliopisto.fi/neuvonta/akateemisuus.html">
"Siitä huolimatta, että meillä on jo hyvän aikaa toiminut kolme
akateemista arkkitehtikoulua, niitä kaikkia leimaa ammattikoulumaisuus.
Eipä silti, että ammattikoulumaisuudessa olisi mitään häpeämistä, mutta
akateemisuus edellyttää välttämättä myös ja nimenomaan alan teoreettista
kehittämistä. Ja tälle puolestaan ei olisi pahitteeksi, että
ammattikunta jotenkin arvostaisi tällaista työtä, tai että edes
tunnustaisi, että niilläkin, jotka ovat tällaiseen työhön antautuneet,
on jotakin merkitystä. Paljon olisi voitettu, jos arkkitehdit
opettelisivat lukemaan."
<URL="http://www.tut.fi/units/arc/index/fin/laitokset/ys/JM/ideologia.htm">
"Ammattikorkeakoulututkinnot eivät mielestämme ole ns. akateemisia
tutkintoja ja siksi olisi hyvä ottaa huomioon amk:t erikseen sanan
academic käytön yhteydessä. Puhuttaessa liikkuvuudesta "Academic
mobility " ja "student mobility" jää huomiotta esimerkiksi
käytännöllisen liikkuvuuden tarpeet, kuten esimerkiksi hyvien
työkäytänteiden kehittäminen kansainvälisellä tasolla. Akateemisuus ei
ole mielestämme ammattikorkeakouluopintoja hyvin kuvaava sana, vaikkakin
sitä käytetään hyvin usein juuri Bolognan prosessiin liittyvissä
keskusteluissa koulutuksen laatuun liittyen. Tässä on vaarana, että
käytännönläheisen koulutuksemme kehitys voi suuntautua väärään suuntaan
ja kääntyä suomalaista duaalimallia vastaan. Toisekseen, puhuttaessa
korkeakouluista (higher education institutions) ei voida puhua niistä
yleisesti käyttäen sanaa "University". Kyseessä on aika pitkälle
stilistinen asia, mutta koemme tämän tärkeäksi."
<URL="http://www.samok.fi/ajankohtaista/uutiset_ja_kannarit_280201_300501.shtml">
"Akateemisuus on mielestäni sitä, että oppijalla on riittävät tiedot
opiskelemastaan alasta niin, että hän on kykenevä omaan synteesiin,
johtopäätöksiin ja hankkimaan ja syventämään osaamistaan tarpeen
vaatiessa. Tietoon on osattava myös suhtautua kriittisesti ja eri
näkökulmista katsoen."
<URL="http://www.hut.fi/~jkyyra/Jorma_Kyyran_opetusportfolio.htm">
"Akateemisuus on sitä että osaa määritellä pieruhuumorin groteskiksi."
<URL="http://org.utu.fi/tyyala/muusa/oheinen/2002/syys/oheinen.pdf">
"Akateemisuus on sinistä."
<URL="http://kotisivu.mtv3.fi/chakrat/chakrojen_varit.htm">
"Akateemisuus ei ole tae höpsismiä vastaan."
<URL="http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1997/14.marraskuu/HUUHAA6.HTM">
Mikko Moilanen
> esim. filosofian maisterin tai diplomi-insinöörin. Tällä hetkellä
> "tietotekniikan diplomi-insinööri" tai matematiikkaa pääaineenaan
> lukenut "filosofian maisteri" on kuitenkin opiskellut suunnilleen
> samat asiat riippumatta opiskelupaikasta. En oikein ymmärrä mitä
> kommentillasi tarkoitit. En myöskään ymmärtänyt kommenttiasi
> matematiikasta.
Vai tietotekniikan diplomi-insinööri lukisi noin yhtä paljon
matematiikkaa kuin matematiikkaa pääaineena lukenut filosofian
maisteri?? Jopa peräti samat asia?!
> Jos tutkintovaatimukset ovat todella samat, en oikein ymmärrä miksi
> maisterin tutkintoja ei voida myöntää yliopistoissa, kuten tähänkin
> asti. Humanistisista aloista en tiedä, mutta esim. DI:n tutkinnon
> laajuus on 180ov, josta AMK:sta valmistunut insinööri saa hyvitystä
> n. 60-90ov. Nähdäkseni tämä on ihan toimiva systeemi. Mitä hyötyä
> saavutettaisiin mikäli tarkalleen sama insinööri->DI -koulutusputki
> löytyisi myös AMK:n puolelta? Jos kyse on jotenkin erilaisesta
> koulutuksesta, jolla on eri tavoitteet, miksi nimikkeen pitäisi olla
> sama?
Nimike voisi olla sama siksi, koska yliopistossakin on maistereita
ties vaikka miltä alalta. Tällöin ammattikorkeakoulumaisterit mahtuvat
hyvin samaan maisterijoukkoon. Erona olisi opintojen vahva
painottuminen työelämässä tarvittaviin asioihin.
Tässä oli joku laittanut hyvän koosteen akateemisuuden määreistä, jota
parempaa en ole nähnyt ikinä. Akateemisuus on asia, johon kaikkien
oppilaitosten tulisi oppilaitaan "ajaa". Koulutuspaikasta riippumatta
ihmiset on tai ei ole akateemisia. Akateemisuus ei tule automaattisesti.
Mikko Moilanen
> En, mutta minulla on huumorintajua, jota kaikilla ei näytä
> olevan. Tämä on sfnet eikä eduskunnan istuntosali.
Vai niin.
> Huumorintajukin on muuten joidenkin työnantajien arvostama piirre,
> eikä siitä jaella hienoja diplomeja, nimikkeitä (amk-liitteellä tai
> ilman) tai todistuksia. Sen olemassaolo tai laji pitää osoittaa ihan
> itse.
Nälviminen ja panettelu on huumorin alhaisimpia muotoja? Kyllä minulla
huumoria riittää, ja vielä monasti enemmän kuin muilla.
> Kas, ymmärsit sittenkin. Vertailua ei kannata tehdä _pelkästään_
:} Laiha sopu on totisesti parempi kuin lihava riita.
Timo Hirvi
>
> Nälviminen ja panettelu on huumorin alhaisimpia muotoja? Kyllä minulla
> huumoria riittää, ja vielä monasti enemmän kuin muilla.
Minä keskityin ja keskityn yleensäkin tuohon sarkasmiin ja
itseironiaan.
>> Kas, ymmärsit sittenkin. Vertailua ei kannata tehdä _pelkästään_
>
>:} Laiha sopu on totisesti parempi kuin lihava riita.
Juu, hauskaa illanjatkoa Usenet-väittelyryhmien parissa.
--
Timo Hirvi
Antti Jaatinen
> opintoviikot, mutta ei oikeutta käyttää titteliä. Minä en ymmärrä,
> miksi kaikille pitäisi saada titteli. Titteli vain niille ketkä sen
> ansaitsee ja lopuille todistus suoritetuista
> opintoviikoista. Koulutusta kaikille.
Aikaisemmin:
"Mikä saa Jaatisen luulemaan, että yliopistosta valmistuisi aina
parempia ihmisiä kuin muualta?
a) Arvostelukyvyttömyys
b) putkinäkö
c) heikko itsetunto (opiskellut itse yliopistossa)
d) typeryys
e) ope
f) koulukaverit
g) isi
h) äiti
i) salaperäinen ääni
j) "musta tuntuu.."
k) sfnetissä sanottiin niin
l) ircissä Feynman sano"
m) koska asiantuntevat ihmiset ovat katsoneet, että tällainen henkilö on
suorittanut tutkinnon ja ansaitsee siihen liittyvän arvon, esimerkiksi
maisterin arvon.
Olet ihan kuten kaikki muutkin; et vastusta elitismiä vaan sitä ettet
itse ole eliittiä.
--
Antti Jaatinen M.Sc. (Tech.)
Among economists, the real world is often a special case.
Mikko Moilanen
> "Akateemisuus ei ole tae höpsismiä vastaan."
Sitten ei ole akateeminen. Sekoilu ja ranttali on tietysti erikseen ja
niille on akateemisellakin hetkensä.
Vaikuttaa siltä, että ihmisillä on jopa tarve elitistisesti yrittää
rajoitaa akateemisuus monien ulottumattomiin, vaikka siihen ei
ole mitään syytä.
Platonin akatemian aikoina tietoa oli niukasti saatavilla ja
kommunikointi muiden tiedon etsijien kanssa hankalampaa. Rajoitteista
johtuen oli suhteellisen selvää, että Platonin akatemiassa oli
akateemista meininkiä, eikä sitä sitten muualla saattanut noin olla,
jos ei huomioida Aleksanteri Suuren yms. opintoja.
Nykyisin tilanne on aivan toinen, eikä akateemisuus millään muotoa
rajoitu yliopiston sisällä tapahtuvaan toimintaan, joista naurettavat
rituaalit ovat yksi epätoivon esimerkki. Kun on "akateemisuus"
"menetetty" maailmalle, niin ei se rituaaleilla mystisesti takaisin
tule.
Minulle akateemisuus merkitsee korkeita periaatteita, joissa tiedon
janoaminen, totuudessa pysyttäytyminen, tiedon jakaminen ja
akateemisen ilosanoman levittäminen on elämäntapa, josta ei voi
tinkiä.
Mikko Moilanen
> Mikko Moilanen <mikko.m...@ty.mikkeliamk.fi> wrote:
> > Mikä on yliopiston määritelmä?
>
> Sanoisin että aika hyvä approksimaatio on, että jos puulaaki
> myöntää tohtorin tutkintoja, se on yliopisto.
Itse asiassa, minulle on ihan sama, että mikä on yliopisto. Pelkkää
toissijaista määrityksillä pelaamista. Akateemisuus on tärkeämpää kuin
yliopisto-status.
> Ja tuo uudistus varmaan nyt erottaakin ne paremmin TKK:sta, joka
> päätti luottaa perinteisen nimensä voimaan ;-)
Niin, vaikea sanoa, voisi ennemmin kysyä, että pitääkö nimellä
erottautua?
> Ei ole hyvä kriteeri; joku MIT tai Caltech ovat ilman muuta yliopistoja,
> vaikka ovatkin lähinnä tekniikan alaan keskittyneet.
Ehkä, tai jos ei "muuta", niin akateemisia oppilaitoksia. MIT on
varsinkin.
> Heh. Määrittele rakkaus!
Enpä taida jaksaa yrittää, vaikka siitä voisi hyvin esseen kirjoittaa,
ellei sitten kirjaa, mutta niitähän on jo tehty vaikka kuinka paljon.
Riitta Niemistö
> Suhtaudutko eri tavalla johonkin/joihinkin näistä tapauksista?
Tämähän on ihan aikuiskasvatuksen peruskurssin asiaa (voiko
koulutttautua liikaa). Työhönotossa itse kukin suosii alitajuisesti
kaltaisiaan, vaikka perusteleekin suosimisen itselleen
rationaalisesti. Siitä on ihan omakohtaista kokemusta, että tohtorilla
tekemistä halutessaan vakuuttaa DI:n osaamisellaan; professorin
vakuuttaminen on paljon helpompaa (vaikka sitten olisi kyse ihan
samasta työtehtävästä).
--
Riitta Niemistö "Partiolaiset ovat joukko hupsusti pukeutuneita
050-480 2397 t. lapsia, joita johtaa joukko lapsiksi pukeutuneita
(03)261 7273 k. hupsuja." -- vanha partiosanonta
Mikko Moilanen
> Olet ihan kuten kaikki muutkin; et vastusta elitismiä vaan sitä ettet
> itse ole eliittiä.
Mutta kun sinä et edusta minulle eliittiä, koska minä itse päätän
kuka minulle edustaa eliittiä. Olen pahoillani. Sinä olet minulle vain
yksi sivistymätön kaiutin, kunnes toisin totean.
Ota huomioon, että kaikilla ei ole samat arvot. Tällöin on
itsestään selvää, että eliitti koostuu ryhmien sisällä eri ihmisistä.
Toivottavasti ymmärrät, että minulle ei merkitse juuri mitään sinun
yliopistosuorituksesi, eikä se, että joku on sanonut sinun olevan
jotain. Minä näen lähes joka päivä romaanin, joka on enemmän eliittiä
minun silmissä kuin sinä. Hän siivoaa vapaaehtoisesti vastapäistä
katua. Sinusta en muuta tiedä kuin mitä olet tänne kirjoittanut, ja
niiden kirjoitusten perusteella edustat silmissäni eliitin
käänteissanaa. Toivottavasti ymmärrät vielä sen, että en minä tätä
sinulle pahalla sanonut.
Lauri Alanko
Sampo Smolander <sampo.smolan...@helsinki.fi> wrote:
> Ja tuo uudistus varmaan nyt erottaakin ne paremmin TKK:sta, joka
> päätti luottaa perinteisen nimensä voimaan ;-)
Minä olen kuullut huhuja, että TKK jätti nimensä muuttamatta siksi,
että uuden englanninkielisen nimen olisi täytynyt mainita
oppilaitoksen _nykyinen_ kotipaikkakunta.
Lauri
Sampo Smolander
> Minä olen kuullut huhuja, että TKK jätti nimensä muuttamatta siksi,
> että uuden englanninkielisen nimen olisi täytynyt mainita
> oppilaitoksen _nykyinen_ kotipaikkakunta.
Siis siellä ei kunnioitetakaan perinteitä, vaan siltä vain näyttää
mutta oikeasti syynä on jokin tyhmä byrokratinen kikkailu?
(En kyllä ymmärrä mikä käskee, että jos suomenkielistä nimeä muuttaa,
niin englanninkielinen olisi sitten pakkoa päivittää samalla.)
Paula Lehmikangas
> Onpas neiti oikein vitsikäs, kun ei muuta osaa. Kenties sekin on
> parempi kuin suu vaahdossa tapahtuva pessimistinen näsäily.
Minä en sentään mene täällä henkilökohtaisuuksiin.
> Minulle on ihan eri asia onko maisteri tai "filosofi" kovien tieteiden
> edustaja vai jonkun muun alan kissantappaja "tohtori-taiteilija".
Mikä osoittaa vain sen, ettet tiedä paljoakaan asioista, joista täällä
kouhotat.
Ei tällaisia juttuja viitsi edes pidemmin tai perusteellisemmin kommentoida.
Paual
Simo Poyhonen
> Antti Jaatinen <jaat...@poista.iki.fi.invalid> writes:
>> Koska olen näin väittänyt? Yliopistosta valmistunut todennäköisesti:
>> -väittelee asioista eikä tuo mukaan ad hominem (henkilöön kohdistuvia)
>> argumentteja.
> Älä naurata :) Hyvä vitsi.
MOT.
Paula Lehmikangas
> Olet ihan kuten kaikki muutkin; et vastusta elitismiä vaan sitä ettet
> itse ole eliittiä.
:D
Riitta Niemistö
> Minä olen kuullut huhuja, että TKK jätti nimensä muuttamatta siksi,
> että uuden englanninkielisen nimen olisi täytynyt mainita
> oppilaitoksen _nykyinen_ kotipaikkakunta.
Ei vain suomenkielisessä. Ja olisihan se eri asia olla Teknillinen
yliopisto kuin Helsingin teknillinen yliopisto.
Meillä Tampereella muuten kahvipöydässä tunnistaa taustan siitä onko
keskustassa "varsinainen yliopisto" vai tavallinen yliopisto. Ennen
oli niin helppoa puhua yliopistosta ja korkeakoulusta...
--
Riitta Niemistö "If politics were based on ethics this would be a
050-480 2397 t. MUCH better world. But politics are generally based on
(03)261 7273 k. who has the power, and the money, and the guts.
-- jms (Executive Producer of Babylon 5)
Antti Jaatinen
> Mutta kun sinä et edusta minulle eliittiä, koska minä itse päätän
> kuka minulle edustaa eliittiä. Olen pahoillani. Sinä olet minulle vain
> yksi sivistymätön kaiutin, kunnes toisin totean.
>
> Ota huomioon, että kaikilla ei ole samat arvot. Tällöin on
> itsestään selvää, että eliitti koostuu ryhmien sisällä eri ihmisistä.
>
> Toivottavasti ymmärrät, että minulle ei merkitse juuri mitään sinun
> yliopistosuorituksesi, eikä se, että joku on sanonut sinun olevan
> jotain. Minä näen lähes joka päivä romaanin, joka on enemmän eliittiä
> minun silmissä kuin sinä. Hän siivoaa vapaaehtoisesti vastapäistä
> katua. Sinusta en muuta tiedä kuin mitä olet tänne kirjoittanut, ja
> niiden kirjoitusten perusteella edustat silmissäni eliitin
> käänteissanaa. Toivottavasti ymmärrät vielä sen, että en minä tätä
> sinulle pahalla sanonut.
Me olemme harvinaisen yhtä mieltä toisistamme, kunhan ylläolevassa
korvataan yliopisto ammattikorkeakoululla sekä poistetaan viittaus
romaneihin, joiden työskentelyä en seuraa lähes päivittäin.
Muuten olen sitä mieltä, että katua siivoavan romanin kutsuminen eliitiksi
loukkaa sekä eliittiä että romaneita.
--
Antti Jaatinen M.Sc. (Tech.)
An alcoholic is an enemy who drinks as much as you do.
Virtanen Antti
>> esim. filosofian maisterin tai diplomi-insinöörin. Tällä hetkellä
>> "tietotekniikan diplomi-insinööri" tai matematiikkaa pääaineenaan
>> lukenut "filosofian maisteri" on kuitenkin opiskellut suunnilleen
>> samat asiat riippumatta opiskelupaikasta. En oikein ymmärrä mitä
>> kommentillasi tarkoitit. En myöskään ymmärtänyt kommenttiasi
>> matematiikasta.
>
> Vai tietotekniikan diplomi-insinööri lukisi noin yhtä paljon
> matematiikkaa kuin matematiikkaa pääaineena lukenut filosofian
> maisteri?? Jopa peräti samat asia?!
Luet ilmeisesti tahallaan muiden tekstejä turhan
kirjaimellisesti. Väännän siis rautalangasta mitä tarkoitin:
"Tietotekniikan DI":t ovat lukeneet suunnilleen samat asiat
riippumatta oppilaitoksesta.
Vastaavasti matematiikkaa pääaineenaan lukeneet "filosofian maisterit"
ovat lukeneet suunnilleen samat asiat riippumatta oppilaitoksesta.
En tietenkään tarkoittanut, että fil. maist. olisi lukenut samat asiat
kuin tite-DI. En edelleenkään ymmärrä sitä alkuperäistä
matematiikka-kommenttiasi.
> Nimike voisi olla sama siksi, koska yliopistossakin on maistereita
> ties vaikka miltä alalta. Tällöin ammattikorkeakoulumaisterit mahtuvat
> hyvin samaan maisterijoukkoon. Erona olisi opintojen vahva
> painottuminen työelämässä tarvittaviin asioihin.
Eli, päätyisimme tilanteeseen jossa AMK-maisterit olisivat
nimellisesti yliopisto-maistereita vastaavia, mutta oikeasti
koulutuksessa olisi eroa. Tällöin asiaa varmasti käsiteltäisiin aina
työhaastatteluissa ja työhakemuksissa, koska ero varmasti kiinnostaa
työnantajia.
Ehkä näkisimme sitten työpaikkailmoituksia, joista osassa lukisi
jotain tällaista:
"odotamme hakijalta akateemista loppututkintoa (yliopisto tai korkeakoulu)"
tai jotain tällaista:
"odotamme hakijalta akateemista loppututkintoa (AMK)"
> Tässä oli joku laittanut hyvän koosteen akateemisuuden määreistä, jota
> parempaa en ole nähnyt ikinä. Akateemisuus on asia, johon kaikkien
> oppilaitosten tulisi oppilaitaan "ajaa". Koulutuspaikasta riippumatta
> ihmiset on tai ei ole akateemisia. Akateemisuus ei tule automaattisesti.
Kyllä.
En ota mitään kantaa siihen onko AMK-maisteri parempi tai
akateemisempi kuin yliopisto-maisteri. Mutta jos kyse on eri
tutkinnosta, kannatan sen erottelua tittelissä.
Mikko Moilanen
> Muuten olen sitä mieltä, että katua siivoavan romanin kutsuminen eliitiksi
> loukkaa sekä eliittiä että romaneita.
Mikä sinä olet hänen puolesta noin kirjoittamaan?
Jos olet niin tyhmä, että pidät itseäsi eliittinä, ja jos olet vielä
niin tyhhmä, että luulet olevasi oikea taho määrittelemään elitismin
kaikille, niin ole kokeileppa olla sitä yksin. Kyllä se sinunkin
"suuruus" oikeisiin mittoihin kutistuisi äkkiä kun kaarnaa ja heinää
söisit.
Plonk.
Mikko Moilanen
> Mikko Moilanen <mikko.m...@ty.mikkeliamk.fi> wrote:
>
> > Onpas neiti oikein vitsikäs, kun ei muuta osaa. Kenties sekin on
> > parempi kuin suu vaahdossa tapahtuva pessimistinen näsäily.
>
> Minä en sentään mene täällä henkilökohtaisuuksiin.
En minäkään, minä kerron mikä on totta minun silmissäni. Ottaen
huomioon joidenkin koulutustason, niin on todettava, että jotkut ovat
todella tyhmiä. Niin paljon koulutettu, mutta silti niin tyhmä.
> > Minulle on ihan eri asia onko maisteri tai "filosofi" kovien tieteiden
> > edustaja vai jonkun muun alan kissantappaja "tohtori-taiteilija".
>
> Mikä osoittaa vain sen, ettet tiedä paljoakaan asioista, joista täällä
> kouhotat.
Olen ala-asteelta asti sanonut kaltaisillesi, että perustele, et voi
väittää ellet osaa perustella väitöstäsi. Jostain syystä perusteluja
harvemmin kuulee itseään harhaisesti eliittinä pitäviltä.
Teen apukysymyksen, koska en usko sinun osaavan seurata viestiketjua
saatikka ymmärtävän mistä keskustellaan, ellei sitä "implisiittisesti"
osoita.
Miten mielipiteeni siitä, että minulle on täysin eri asia, onko joku
kovien tieteiden edustaja vai muoti"tieteiden" edustaja, osoittaa
etten tietäisi mistä puhun?
Anna kattavat akateemiset perusteelliset perustelut, tai siirry
huuhaaseen tahi varaventtiiliin, jonne en taatusti tule vaihtamaan
sanaakaan kanssasi.
> Ei tällaisia juttuja viitsi edes pidemmin tai perusteellisemmin kommentoida.
Hyvä niin, lainaan aikaisempaa toteamustani sinusta. Passiivinen
epäsosiaalisuutesi paljastui alta aikayksikön. Lue se uudestaan, ettei
totuus unohtuisi.
> > Onpas neiti oikein vitsikäs, kun ei muuta osaa. Kenties sekin on
> > parempi kuin suu vaahdossa tapahtuva pessimistinen näsäily.
Timo Heikkinen
>
> Ehkä näkisimme sitten työpaikkailmoituksia, joista osassa lukisi
> jotain tällaista:
>
> "odotamme hakijalta akateemista loppututkintoa (yliopisto tai korkeakoulu)"
>
> tai jotain tällaista:
>
> "odotamme hakijalta akateemista loppututkintoa (AMK)"
AMK:sta ei saa ns. akateemista loppututkintoa nyt eikä jatkotutkintojen
jälkeenkään. Kyseessä on korkeakoulututkinto, jolla siis saa
kelpoisuuden esimerkiksi korkeakoulututkintoa vaativiin virkoihin.
> En ota mitään kantaa siihen onko AMK-maisteri parempi tai
> akateemisempi kuin yliopisto-maisteri. Mutta jos kyse on eri
> tutkinnosta, kannatan sen erottelua tittelissä.
Mielestäni AMK-maisteri tai virallisemmin maisteri (AMK) on ihan
riittävä erottelu. Täysin yksiselitteistä ja kaikkien yhdellä
napsauksella ymmärtävää titteliä ei kuitenkaan voida keksiä. Toisaalta
edelleenkin odottelen ehdotuksia paremmiksi titteleiksi. Tarjoan kuun
loppuun mennessä _mielestäni_ parhaimman titteliehdotuksen tekijälle
pullakahvit OAMK:n Tekniikan yksikön (tai niinkuin itse sitä kutsun:
Oulun Tekun) kuppilassa yhteisesti sovittuna ajankohtana. Lisäksi
julkistan ehdotuksen kotisivuillani :)
En sinällään tuosta maisteri-sanasta itsekään pidä, mutta paremman
puutteessa se kelpaa. Vaan kunhan ensin saataisiin edes päätös
jatkotutkinnoista, niiden tarkoituksesta ja sisällöstä. Nimi ei
tutkintoa pahentane.
Paula Lehmikangas
> Miten mielipiteeni siitä, että minulle on täysin eri asia, onko joku
> kovien tieteiden edustaja vai muoti"tieteiden" edustaja, osoittaa
> etten tietäisi mistä puhun?
Jo käyttämäsi jako "koviin tieteisiin" ja "muotitieteisiin" osoittaa sen.
Jos itse olisit ymmärtänyt tästä viestiketjusta ja muiden kirjoituksista
mitään, tajuaisit sen itsekin.
Itse olen seurannut tätä viestiketjua ja olen hyvin pitkälti samaa
mieltä useampienkin kirjoittajien kanssa, en vain ole kokenut tarpeelliseksi
kommentoida mitään muuta kuin asiavirheitä, joilla pyrit perustelemaan
näkemystäsi.
> Anna kattavat akateemiset perusteelliset perustelut, tai siirry
> huuhaaseen tahi varaventtiiliin, jonne en taatusti tule vaihtamaan
> sanaakaan kanssasi.
Huomatakseen ajattelusi ja argumentointisi mustavalkoisuuden ja
näköalattomuuden ei tarvita mitään "akateemisia perusteellisia perusteluja".
> Hyvä niin, lainaan aikaisempaa toteamustani sinusta. Passiivinen
> epäsosiaalisuutesi paljastui alta aikayksikön. Lue se uudestaan, ettei
> totuus unohtuisi.
Epäsosiaalisuutta on se, etten koe väittelyä kanssasi mielekkäänä tapana
kuluttaa vapaa-aikaani? Ja eikö tuo nyt taas ole henkilökohtaisuuksiin
menemistä? Etkö todellakaan osaa argumentoida muulla tavoin?
Nyt ihmettelen, miksi ylipäätään kirjoitin tämän vastauksen. Tai miksi
_kukaan_ normaaliälyinen ihminen viitsii vastata sinulle mitään...
Paula
Paula Lehmikangas
> Ei vain suomenkielisessä. Ja olisihan se eri asia olla Teknillinen
> yliopisto kuin Helsingin teknillinen yliopisto.
Saati sitten Espoon teknillinen yliopisto :D
Paula
Antti Jaatinen
>> Muuten olen sitä mieltä, että katua siivoavan romanin kutsuminen eliitiksi
>> loukkaa sekä eliittiä että romaneita.
>
> Mikä sinä olet hänen puolesta noin kirjoittamaan?
Mene sanomaan hänelle että "Sinä olet mielestäni tämän maan eliittiä" ja
testaa hypoteesini.
> Jos olet niin tyhmä, että pidät itseäsi eliittinä, ja jos olet vielä
> niin tyhhmä, että luulet olevasi oikea taho määrittelemään elitismin
> kaikille, niin ole kokeileppa olla sitä yksin. Kyllä se sinunkin
> "suuruus" oikeisiin mittoihin kutistuisi äkkiä kun kaarnaa ja heinää
> söisit.
Vaan kun en ole kumpaakaan, enkä ole väittänyt eliittiä olevanikaan.
Maailmankuvissamme lienee jotain perustavanlaatuista eroa, sillä en
ymmärrä että jos haluaisin olla yksin eliittiä, miksi pitäisi syödä
kaarnaa ja heinää? Kai eliittikin saa ruokaa ostaa?
--
Antti Jaatinen M.Sc. (Tech.)
Sex and death, two things that occur once in a lifetime.
Mikko Moilanen
> Mikko Moilanen <mikko.m...@ty.mikkeliamk.fi> wrote:
>
> > Miten mielipiteeni siitä, että minulle on täysin eri asia, onko joku
> > kovien tieteiden edustaja vai muoti"tieteiden" edustaja, osoittaa
> > etten tietäisi mistä puhun?
>
> Jo käyttämäsi jako "koviin tieteisiin" ja "muotitieteisiin" osoittaa sen.
> Jos itse olisit ymmärtänyt tästä viestiketjusta ja muiden kirjoituksista
> mitään, tajuaisit sen itsekin.
Nolla (0) pistettä. Tässä pyydettiin sinua selittämään kunnolla
perustellen. Tässä ei pyydetty minua tajuamaan mitään.
Toisekseen:
Niin, tietenkin, jos et halua myöntää eroa olevan, tai jos et /usko/
eroa olevan, niin sitten ei ole paljoa tehtävissä. Nyt olet itse
osoittanut, että et kykene vastaamaan mitään järkevää esitettyyn
kysymykseen.
Onko tapanasi useinkin vetää johtopäätöksiä yhtä _kovilla_ perusteilla
kuin nyt olet tehnyt? Mitä se kertoo yliopisto-opetuksen
akateemisuudesta?
> Itse olen seurannut tätä viestiketjua ja olen hyvin pitkälti samaa
> mieltä useampienkin kirjoittajien kanssa, en vain ole kokenut tarpeelliseksi
> kommentoida mitään muuta kuin asiavirheitä, joilla pyrit perustelemaan
> näkemystäsi.
Älä lässytä. Kirjoituksillasi et huijaa kuin itseäsi ja kaltaisiasi.
> > Anna kattavat akateemiset perusteelliset perustelut, tai siirry
> > huuhaaseen tahi varaventtiiliin, jonne en taatusti tule vaihtamaan
> > sanaakaan kanssasi.
>
> Huomatakseen ajattelusi ja argumentointisi mustavalkoisuuden ja
> näköalattomuuden ei tarvita mitään "akateemisia perusteellisia perusteluja".
Olet itse osoittanut, että et sellaisia pysty antamaan
pyydettäessä. Asia on loppuun käsitelty. Sinä sait mahdollisuuden
todistaa muuta kuin alussa sinusta totesin, ja nyt sinä olet sen
mahdollisuuden käyttänyt.
> > Hyvä niin, lainaan aikaisempaa toteamustani sinusta. Passiivinen
> > epäsosiaalisuutesi paljastui alta aikayksikön. Lue se uudestaan, ettei
> > totuus unohtuisi.
>
> Epäsosiaalisuutta on se, etten koe väittelyä kanssasi mielekkäänä tapana
> kuluttaa vapaa-aikaani? Ja eikö tuo nyt taas ole henkilökohtaisuuksiin
> menemistä? Etkö todellakaan osaa argumentoida muulla tavoin?
Epäsosiaalisuutta oli typerä kiherryksesi Jaatisen viestiin. Teen
kiherryksestäsi toisinnon:
:D
Näetkö? Siinä oli se mitä sinä osaat. Olen yrittänyt keskustella
yksinkertaisista asioista kanssasi, ja havainnut, että nekin ovat
liian vaativia sinulle, joten en yritä selittää kiherryksestäsi
mitään.
> Nyt ihmettelen, miksi ylipäätään kirjoitin tämän vastauksen. Tai miksi
> _kukaan_ normaaliälyinen ihminen viitsii vastata sinulle mitään...
Minäkin ihmettelen, että miten normaaliälyiset ihmiset viitsivät
vastata minulle. Ehkä he luulevat itsestään liikaa? Hyvin
todennäköistä.
Toivottavasti sinä normaaliälyinen ja hengetön ihminen et enää kuluta
minun aikaani. Minun henkilökohtaisiin periaatteisiin ei kuulu
ihmisten ignooreeraaminen, joten vain sinä voit minut itseltäsi
säästää. Ole kiltti äläkä enää ikinä "vastaa" minun kirjoituksiin.
Mikko Moilanen
> Mene sanomaan hänelle että "Sinä olet mielestäni tämän maan eliittiä" ja
> testaa hypoteesini.
Suorastaan loistava idea ja hyvä huomio! Hän voisi suuttua aluksi,
mutta ainoastaan väärinkäsityksen johdosta. Tilanteen ja perustelut
selitettyäni olisin varma, että hän ei suuttuisi.
> Maailmankuvissamme lienee jotain perustavanlaatuista eroa, sillä en
> ymmärrä että jos haluaisin olla yksin eliittiä, miksi pitäisi syödä
> kaarnaa ja heinää? Kai eliittikin saa ruokaa ostaa?
Siinä oli pointtina se, että yksin sinä et ole mitään. Jos olet
yksin eliittiä, niin silloin et tietenkään osta muiden tekemää
ruokaa. Tätä voi olla vaikea tajuta, mutta selvitän lisää, jos ei
meinaa mennä jakeluun.
Timo Heikkinen
> Minä en tiedä missä luin väärin. Minä luin uudestaan ja samoin olisin
> kirjoittanut. Minä kirjoitin AMK:n rahoitusperusteista.
Niin minäkin.
- Timo
--
Timo Heikkinen
M.Sc., Computer Science
Lecturer, Signal Processing
Oulu Institute of Technology
Kotkantie 1
FIN-90250 Oulu
http://www.tekniikka.oamk.fi/~timohei/
Paula Lehmikangas
> Olet itse osoittanut, että et sellaisia pysty antamaan
> pyydettäessä. Asia on loppuun käsitelty. Sinä sait mahdollisuuden
> todistaa muuta kuin alussa sinusta totesin, ja nyt sinä olet sen
> mahdollisuuden käyttänyt.
Minun ei tarvitse todistella tai perustella sinulle (eikä kovin monelle
muullekaan henkilölle) yhtään mitään. Sinun ilmeisesti tarvitsee?
> Epäsosiaalisuutta oli typerä kiherryksesi Jaatisen viestiin. Teen
> kiherryksestäsi toisinnon:
> :D
Ei se ole kiherrystä vaan täysillä nauramista, olisin voinut ilmaista
asian myös lyhenteellä ROTFL. Nauru on muuten erittäin sosiaalinen ilmiö,
minkä voi hyvinkin helposti huomata pienemmässä tai suuremmassa joukossa
aikaa leppoisasti viettämällä.
> Näetkö? Siinä oli se mitä sinä osaat. Olen yrittänyt keskustella
> yksinkertaisista asioista kanssasi, ja havainnut, että nekin ovat
> liian vaativia sinulle, joten en yritä selittää kiherryksestäsi
> mitään.
Fiksu ihminen osaa ilmaista itseään tarpeen vaatiessa myös lyhyesti.
> Toivottavasti sinä normaaliälyinen ja hengetön ihminen et enää kuluta
> minun aikaani. Minun henkilökohtaisiin periaatteisiin ei kuulu
> ihmisten ignooreeraaminen, joten vain sinä voit minut itseltäsi
> säästää. Ole kiltti äläkä enää ikinä "vastaa" minun kirjoituksiin.
Minusta on oikeastaan aika hauskaa, miten suuren merkityksen annat minulle ja
kirjoituksilleni. Eihän ihminen voi ottaa kuin tunnustuksena sen, että
joidenkin mielenrauha järkkyy hänen vuokseen.
Kukaan ei pakota lukemaan sfnetin ryhmiä eikä varsinkaan kirjoittamaan
niihin - näpytelläänpä vielä muutama hekotteleva hymiö sen kunniaksi:
:D :D :D :D :D
Mikko Moilanen
> Minun ei tarvitse todistella tai perustella sinulle (eikä kovin monelle
> muullekaan henkilölle) yhtään mitään. Sinun ilmeisesti tarvitsee?
Oletko nyt rehellinen? Olen huomannut monilla olevan tarve todistella
peräti motivaatio opiskeluun.
> Ei se ole kiherrystä vaan täysillä nauramista, olisin voinut ilmaista
Minä tiesin sen. Yksityiskohtien vivahde-erojen piikkiin menee.
> Fiksu ihminen osaa ilmaista itseään tarpeen vaatiessa myös lyhyesti.
Nyt ei kysytty lyhyttä ilmaisua, joten mitään tarvetta lyhyelle
ilmaisulle ei ollut, paitsi sinun päässäsi!
> Minusta on oikeastaan aika hauskaa, miten suuren merkityksen annat
> minulle ja
> kirjoituksilleni. Eihän ihminen voi ottaa kuin tunnustuksena sen, että
> joidenkin mielenrauha järkkyy hänen vuokseen.
Niinkö? Tunnustuksena mistä? Miten sinua voisi auttaa? Keski-ikäisenä
olet todella avun tarpeessa, mutta valitettavasti avun ulottumattomissa.
Hmm, hmm. Tunnustuksena fasistisuudesta? Minä en ylpeilisi yhtään
sillä, että saan jonkun mielenrauhan järkkymaan. Minä olisin hyvin
pahoillani. Mutta meissä on selvästi muutakin eroa kuin sukupuoli,
mikä ei tietenkään ole yhtään yllättävää.
> Kukaan ei pakota lukemaan sfnetin ryhmiä eikä varsinkaan kirjoittamaan
> niihin - näpytelläänpä vielä muutama hekotteleva hymiö sen kunniaksi:
Pakottaisipa joku, niin en varmasti lukisi!
> :D :D :D :D :D
Arvaa mitä aion tehdä? Menen kalastamaan läheisiltä lammilta nieriää!
Sellaisia on Mikkelissä istutettu kirjolohien lisäksi. Ah, nyt keksin,
miten sinua voisi auttaa. Jonkun pitäisi rakastaa sinua. Se voisin
olla vaikka minä, mutta sinä et ole valmis ottamaan rakkauttani
vastaan, mutta älä ajattele samoin kaikista lähelläsi olevista
ihmisistä. Yrittäisit edes, se voisi jopa onnistua.
Minäkin pidän erittäin paljon vapaudesta, mutta ei se valitettavasti
sentään noin paljoa naurata. Lupaan ajatella sinua tänään mikkelin
torikahvilassa. [1]
[1] Jos vain muistan.
Paula Lehmikangas
> Arvaa mitä aion tehdä? Menen kalastamaan läheisiltä lammilta nieriää!
> Sellaisia on Mikkelissä istutettu kirjolohien lisäksi. Ah, nyt keksin,
> miten sinua voisi auttaa. Jonkun pitäisi rakastaa sinua. Se voisin
> olla vaikka minä, mutta sinä et ole valmis ottamaan rakkauttani
> vastaan, mutta älä ajattele samoin kaikista lähelläsi olevista
> ihmisistä. Yrittäisit edes, se voisi jopa onnistua.
No NYT minä ymmärrän! Tässä olikin kyse vain vanhasta kunnon "rakkaudesta se
hevonenkin potkii" -ilmiöstä!
Kiitän mitä lämpimimmin minua kohtaan osoittamastasi kiinnostuksesta ja
tunteenpalosta, mutta valitettavasti joudun toteamaan, että mieskiintiöni on
tällä hetkellä täynnä :-P
Parempaa onnea seuraavalla kerralla, iskutaktiikkaakin kannattaa vielä
hieman hioa...
Paula
Mikko Moilanen
> Kiitän mitä lämpimimmin minua kohtaan osoittamastasi kiinnostuksesta ja
> tunteenpalosta, mutta valitettavasti joudun toteamaan, että mieskiintiöni on
> tällä hetkellä täynnä :-P
Sitä minä en epäillyt hetkeäkään, päinvastoin!
> Parempaa onnea seuraavalla kerralla, iskutaktiikkaakin kannattaa vielä
> hieman hioa...
Kiitos onnen toivotuksista, mutta minä en luota onneen. Se on
matematiikka mikä sanoo miten asiat on.
Lauri Alanko
Paula Lehmikangas <pl63...@spamuta.invalid.fi> wrote:
> Ei se ole kiherrystä vaan täysillä nauramista, olisin voinut ilmaista
> asian myös lyhenteellä ROTFL. Nauru on muuten erittäin sosiaalinen ilmiö,
> minkä voi hyvinkin helposti huomata pienemmässä tai suuremmassa joukossa
> aikaa leppoisasti viettämällä.
Pienoiseksi kevennykseksi, tai ainakin keskustelun ohjaamiseksi
vähemmän tulehtuneille urille:
There is a species of primate in South America, more
gregarious than most other mammals, with a curious behavior.
The members of this species often gather in groups, large and
small, and in the course of their mutual chattering, under a
wide variety of circumstances, they are induced to engage in
bouts of involuntary, convulsive respiration, a sort of loud,
helpless, mutually reinforcing group panting that sometimes is
so severe as to actually incapacitate them. Far from being
aversive, however, these attacks seem to be sought out by most
members of the species, some of whom even appear to be
addicted to them.
We might be tempted to think that if only we knew what it was
like to be them, from the inside, we'd understand this curious
addiction of theirs. If we could see it "from their point of
view", we would know what it was for. But in this case we can
be quite sure that such insight as we might gain would still
leave matters mysterious. For we already have the access we
seek; the species is _Homo sapiens_ (which does indeed inhabit
South America, among other places), and the behavior is laughter¹.
-- Daniel Dennett, _Consciousness Explained_
What would a Martian visitor think to see a human being
laugh? It must look truly horrible: the sight of furious
gestures, flailing limbs, and thorax heaving in frenzied contortions.
-- Marvin Minsky, _The Society of Mind_
:)
Lauri
Mikko Moilanen
> AMK:sta ei saa ns. akateemista loppututkintoa nyt eikä jatkotutkintojen
> jälkeenkään. Kyseessä on korkeakoulututkinto, jolla siis saa
> kelpoisuuden esimerkiksi korkeakoulututkintoa vaativiin virkoihin.
Joo, käsiä saa heilutella kuinka paljon tahansa.
> napsauksella ymmärtävää titteliä ei kuitenkaan voida keksiä. Toisaalta
> edelleenkin odottelen ehdotuksia paremmiksi titteleiksi. Tarjoan kuun
> loppuun mennessä _mielestäni_ parhaimman titteliehdotuksen tekijälle
> pullakahvit OAMK:n Tekniikan yksikön (tai niinkuin itse sitä kutsun:
Minä en varmasti pääse tulemaan, mutta ehdotan silti:
Craemför
Se on siinä.