Tulot ennen opiskelua
Mika
kysyäkseni, että vaikuttaako mahdollinen työssäoloni opintotukeen. Vastaus
oli, että ei vaikuta. Tämän kuultuani uskalsin lähteä opiskelemaan, koska
toimeentuloni olisi jotenkin turvattu. Ilman tukia en olisi lähtenyt
opiskelemaan, koska minulla ei olisi ollut siihen varaa. Nyt
opintotukikeskus vaatii maksamiaan tukia takaisin vuodelta -98 yhteensä
9423mk. Tämä tarkoittaa, että minun olisi ilmeisesti pitänyt tulla 4kk
toimeen ilman minkäänlaisia tuloja maksaen vuokrat, eläminen ja opiskeluun
liittyvät kulut miten parhaaksi olisin katsonut. No, takaisin tuota summaa
en pysty millään maksamaan eli homma kusee aivan täysin. Todennäköisesti
joudun lopettamaan opiskelut toistaiseksi ja ryhtymään täysipäiväiseksi
toimeentulokorvausten nostajaksi. Kiitos vain. Ei ole ihme, jos pian
silmissä sumenee ja pään sisällä alkaa kuulua ääniä, perkele.
Simo Pöyhönen
Mika wrote:
Luehan tarkemmin niitä papereitasi. Tulot ennen opiskelua eivät vaikuta. Eli
sulta tarkkailussa vain syksy. Takaisinperintäehdotus EI OLE PÄÄTÖS, eli
täytyy selvittää, miltä ajalta tulot ovat tulleet. Mikäli et _opiskelun
aloittamisen_ jälkeen ko. vuonna ole tienannut yli 3000 mk/tukikk + yli 9000
mk/tueton kk, putoaa perittävä määrä nollaan. Perintäehdotus voi siis olla
aiheeton. Kela vain ei voi tehdä päätöksiä kuin verotustietoihin pohjautuen,
koska _luojan kiitos_ ei saa muita tulotietoja. Eli perintäehdotukset
KANNATTAA ja PITÄÄ TARKISTAA!
--
Simo Pöyhönen
Jyväskylän yliopiston
ylioppilaskunta
sosiaalisihteeri
Arto Ylisaukko-oja
On Tue, 15 Feb 2000, Simo Pöyhönen wrote:
>Mika wrote:
>
>> Olin töissä vuonna -98 elokuun loppuun asti. Soitin opintotukikeskukseen
>> kysyäkseni, että vaikuttaako mahdollinen työssäoloni opintotukeen. Vastaus
>> oli, että ei vaikuta. Tämän kuultuani uskalsin lähteä opiskelemaan, koska
>Luehan tarkemmin niitä papereitasi. Tulot ennen opiskelua eivät vaikuta. Eli
>sulta tarkkailussa vain syksy. Takaisinperintäehdotus EI OLE PÄÄTÖS, eli
>täytyy selvittää, miltä ajalta tulot ovat tulleet. Mikäli et _opiskelun
>aloittamisen_ jälkeen ko. vuonna ole tienannut yli 3000 mk/tukikk + yli 9000
>mk/tueton kk, putoaa perittävä määrä nollaan. Perintäehdotus voi siis olla
>aiheeton. Kela vain ei voi tehdä päätöksiä kuin verotustietoihin pohjautuen,
>koska _luojan kiitos_ ei saa muita tulotietoja. Eli perintäehdotukset
>KANNATTAA ja PITÄÄ TARKISTAA!
Hyvä Simo Pöyhönen,
Kiinnostaisi tietää, mitä papereita sinä olet niin tarkasti lukenut, että
menet noin painokkaasti tuollaista väittämään.
Viime viikolla saamassani takaisinperintäkirjeessä kerrotaan hieman näistä
Kelan uusista säännöistä, joihin en entiseen järjestelmään tottuneena enää
opintojen loppusuoralla vaivautunut syvällisesti perehtymään (seurauksena
liikaa maksettujen tukien perinnän lisäksi yli 3000 mk rangaistussakko
opintotukitaktikoinnin epäonnistumisesta + korot).
Kela puhuu: "Tuloista, jotka opiskelija on ansainnut ennen opintoja tai
opintojen päättymisen jälkeen, ei oteta huomioon sitä osuutta, joka ylittää
keskimäärin 9000 markkaa. Esimerkiksi jos opinnot ovat alkaneet syyskuussa
ja opiskelija on ennen syyskuuta ansainnut 100 000 markkaa, opintotukeen
vaikuttavista vuosituloista vähennetään 28 000 markkaa (100 000 - 8 kk x
9000 mk/kk)." Eli noista ennen opintoja tienatuista tuloista otetaan
tulorajoissa huomioon kuitenkin 72 000 mk.
Samoin otetaan huomioon myös valmistumisen jälkeiset tulot, mikä tuntuu
aivan älyttömältä. Näin asetetaan opiskelijat eriarvoiseen asemaan
valmistumis-/töihimenoajankohdan mukaan. Oikein ajoitettu valmistuminen ja
töiden aloitus vasta seuraavan kalenterivuoden alussa saattaa olla
kymppitonnin kysymys.
Tällä uudistuksella on käytännössä muutettu monien osalta (=jotka eivät
osaa ajoittaa valmistumistaan oikein) viimeiset tukikuukaudet
kalliskorkoiseksi opintolainaksi. Turha enää puhua siitä, onko 55
tukikuukautta tarpeeksi, käytännössä Kela rankaisee sekä hitaita
opiskelijoita tuen keskenloppumisella, että nopeita ja heti työelämään
siirtyviä opiskelijoita viimeisten tukikuukausien takaisinperinnällä
(vaikka käytetyt kuukaudet olisivat kaukana tuosta 55:stä).
Itse en ollut sääntöjä tarkaan lukenut ja kuvittelin vanhaan malliin
voivani ansaita tuloni loppuvuonna -98 sen vaikuttamatta opintotukeen,
kunhan olen ilmoittanut lopullisesti lopettavani opintotuen nostamisen
(aloitin kesken vuotta diplomityön tekemisen palkallisena). Vielä vähemmän
tiesin siitä, ettei Kela suinkaan tyydy vain perimään liikaa maksettuja
tukikuukausia korkoineen takaisin, kuten tiedotusvälineetkin ovat
virheellisesti uutisoineet; itse menetän koko vuoden -98 tuen, koska
en ymmärtänyt taktikoida oikein ja nostin tukea liian monelta kuukaudelta
(kuukausilta, joina olisin vanhan järjestelmän mukaan tukea voinut
vielä nostaa). Oma moka tietysti, en kyllä arvannut järjestelmän muuttuneen
näin totaalisesti.
Uudistuksessa on kyllä vikaa ja pahasti. Miksi opiskelijat halutaan laittaa
taktikoimaan opintotuen kanssa joka käänteessä? Pitää taktikoida
nosettavien tukikuukausien määrä optimaaliseksi, samoin valmistuminen ja
töiden aloitus on ajoitettava oikein. Kyseessä ovat isot rahat, varsinkin
opiskelijan kannalta.
Lopuksi haluan vielä kiittää Kelaa ruhtinaallisen inhimillisestä
takaisinmaksuajasta. Sain kirjeen viime viikolla, ja aikaa yhteensä yli
10 000 mk:n takaisinmaksuun oli laskussa annettu peräti huhtikuun alkuun.
Kiitos!
Arto Ylisaukko-oja
Ei enää opiskelija, onneksi
Simo Poyhonen
> Kiinnostaisi tietää, mitä papereita sinä olet niin tarkasti lukenut, että
> menet noin painokkaasti tuollaista väittämään.
Kelan opintotukikeskuksen työntekijänä, opintotukilautakunnan jäsenenä ja
parisen vuotta
ylioppilaskunnan (opintotukiasioiden vastuullisena) työntekijänä
toimineena..;-) Eli perustuen opintotukilakiin ja -asetukseen ja niiden
soveltamisen ohjeisiin.
> Kela puhuu: "Tuloista, jotka opiskelija on ansainnut ennen opintoja tai
> opintojen päättymisen jälkeen, ei oteta huomioon sitä osuutta, joka ylittää
> keskimäärin 9000 markkaa. Esimerkiksi jos opinnot ovat alkaneet syyskuussa
> ja opiskelija on ennen syyskuuta ansainnut 100 000 markkaa, opintotukeen
> vaikuttavista vuosituloista vähennetään 28 000 markkaa (100 000 - 8 kk x
> 9000 mk/kk)." Eli noista ennen opintoja tienatuista tuloista otetaan
> tulorajoissa huomioon kuitenkin 72 000 mk.
Jolloin olet tienannut Kelan silmissä 9000 mk/kk noina kuukausina, etkä
ole nostanut tukea, eli sallittu määrä, eikä penniäkään takaisinperintää.
Tällöinhän nuo kuukaudet _eivät de facto_ vaikuta tukeen.
> Samoin otetaan huomioon myös valmistumisen jälkeiset tulot, mikä tuntuu
> aivan älyttömältä. Näin asetetaan opiskelijat eriarvoiseen asemaan
> valmistumis-/töihimenoajankohdan mukaan. Oikein ajoitettu valmistuminen ja
> töiden aloitus vasta seuraavan kalenterivuoden alussa saattaa olla
> kymppitonnin kysymys.
Ja sama de facto vaikutus on tässäkin +-0. Mikäli tulot ylittävät
keskimäärin 9 kmk noilta kuukausilta, tulosi ovat 9000 mk/kk, joka ei tuo
penninkään takaisinperintää.
--
* Simo Poyhonen tel. +358-400-936834 * The Student Union of
* University of Jyvaskyla, Finland * Jyvaskyla University
Arto Ylisaukko-oja
On 22 Feb 2000, Simo Poyhonen wrote:
>Arto Ylisaukko-oja <a...@ee.oulu.fi> kirjoitteli:
>> Kela puhuu: "Tuloista, jotka opiskelija on ansainnut ennen opintoja tai
>> opintojen päättymisen jälkeen, ei oteta huomioon sitä osuutta, joka ylittää
>> keskimäärin 9000 markkaa. Esimerkiksi jos opinnot ovat alkaneet syyskuussa
>> ja opiskelija on ennen syyskuuta ansainnut 100 000 markkaa, opintotukeen
>> vaikuttavista vuosituloista vähennetään 28 000 markkaa (100 000 - 8 kk x
>> 9000 mk/kk)." Eli noista ennen opintoja tienatuista tuloista otetaan
>> tulorajoissa huomioon kuitenkin 72 000 mk.
>
>Jolloin olet tienannut Kelan silmissä 9000 mk/kk noina kuukausina, etkä
>ole nostanut tukea, eli sallittu määrä, eikä penniäkään takaisinperintää.
>Tällöinhän nuo kuukaudet _eivät de facto_ vaikuta tukeen.
Paitsi että jos esim. yo. Kelan esittämässä esimerkissä henkilö ei olisi
ollut töissä ennen opintojensa aloitusta, saisi hän ansaita jopa 84000 mk
loppuvuonna opintojensa aloituksen jälkeen sen vaikuttamatta tukeen. Koska
hän on ollut töissä, hän saa ansaita loppuvuonna 12000 mk sen vaikuttamatta
tukeen. Mutta sikäli luin tekstiäsi huolimattomasti, että kirjoitit "jos et
opiskelun aloittamisen jälkeen ko. vuonna ole tienannut yli 3000 mk/tukikk
+ yli 9000 mk/tueton kk, putoaa perittävä määrä nollaan". Tämä pitää kyllä
paikkansa. Mielestäni on kuitenkin väärin sanoa, ettei opintoja edeltävillä
tai opintojen lopetuksen jälkeisillä tuloilla olisi mitään vaikutusta
asiaan.
Varsinainesti ikävä tilanne on kuitenkin siinä, että vain valmistuminen tai
opintojen aloitus on riittävä kriteeri tuon 9000 mk/kk tulonharkinnan
ylärajan soveltamiseksi. Olisin kyllä paljon tyytyväisempi, jos tuota
pykälää sovellettaisiin myös tilanteisiin, joissa henkilö aloittaa kesken
vuoden lopputyönsä tekemisen palkallisena ja lopettaa samalla opintotuen
noston. Koska sitä ei sovelleta, ei kannata työnantajalle kovin suuria
palkkatoiveita esittää. Muuten alkuvuoden tuet (jotka on ollut
todennäköisesti pakko muun toimeentulon puuttuessa nostaa) joutuu suurimmaksi
osaksi tai kokonaan maksamaan takaisin. Ja se on syytä muistaa tehdä samana
vuonna, muuten tulee tosi kalliiksi. Näin viimeiset tukikuukaudet
muuttuvatkin käytännössä opintolainaksi.
Vanha järjestelmä olisi antanut opiskelijan pitää alkuvuoden tukensa, mikä
olisi aivan oikein. Uudistus tavallaan ajattelee työntekoon käytetyn ajan
olevan aina opiskelusta poissa. Näinhän ei diplomityön/gradun tekemisen
tapauksessa ole, päinvastoin. Siksi siitä ei pitäisi rangaistakaan.
Kela on lehtien palstoilla viime päivinä sanonut toimintansa perustuvan
lakiin ja että myös Suomen ylioppilaskuntien liiton mielestä uudistus oli
selkeä sitä suunniteltaessa. Eipä tainnut SYL silloin pari vuotta sitten
tutkia asiaa niin tarkaan, että olisi huomannut Kelan voivan periä takaisin
moninkertaisen summan liikaa maksettuihin tukiin nähden. Harmi sinänsä,
asiasta olisi kyllä kannattanut pitää meteliä jo aikaisemmin. Moni
on ehtinyt mokata asiansa myös vuoden -99 osalta, kun opetus vuodelta
-98 tulee kantapään kautta vasta nyt.
Arto Ylisaukko-oja
Simo Pöyhönen
Arto Ylisaukko-oja wrote:
> Paitsi että jos esim. yo. Kelan esittämässä esimerkissä henkilö ei olisi
> ollut töissä ennen opintojensa aloitusta, saisi hän ansaita jopa 84000 mk
> loppuvuonna opintojensa aloituksen jälkeen sen vaikuttamatta tukeen. Koska
> hän on ollut töissä, hän saa ansaita loppuvuonna 12000 mk sen vaikuttamatta
> tukeen. Mutta sikäli luin tekstiäsi huolimattomasti, että kirjoitit "jos et
> opiskelun aloittamisen jälkeen ko. vuonna ole tienannut yli 3000 mk/tukikk
> + yli 9000 mk/tueton kk, putoaa perittävä määrä nollaan". Tämä pitää kyllä
> paikkansa. Mielestäni on kuitenkin väärin sanoa, ettei opintoja edeltävillä
> tai opintojen lopetuksen jälkeisillä tuloilla olisi mitään vaikutusta
> asiaan.
Mikäli tuloja siis ei huomioitaisi ollenkaan opisk. ed. tai valm. jälk. ajalta,
saisi tienata paljon vähemmän. Eli sikäli on IMO turhaa keskustella tästä
tulovaikutuksesta, koska se ei missään tilanteessa ole opiskelijalle negatiivinen.
> Varsinainesti ikävä tilanne on kuitenkin siinä, että vain valmistuminen tai
> opintojen aloitus on riittävä kriteeri tuon 9000 mk/kk tulonharkinnan
> ylärajan soveltamiseksi. Olisin kyllä paljon tyytyväisempi, jos tuota
> pykälää sovellettaisiin myös tilanteisiin, joissa henkilö aloittaa kesken
> vuoden lopputyönsä tekemisen palkallisena ja lopettaa samalla opintotuen
> noston. Koska sitä ei sovelleta, ei kannata työnantajalle kovin suuria
> palkkatoiveita esittää. Muuten alkuvuoden tuet (jotka on ollut
> todennäköisesti pakko muun toimeentulon puuttuessa nostaa) joutuu suurimmaksi
> osaksi tai kokonaan maksamaan takaisin. Ja se on syytä muistaa tehdä samana
> vuonna, muuten tulee tosi kalliiksi. Näin viimeiset tukikuukaudet
> muuttuvatkin käytännössä opintolainaksi.
Olennainen minusta olisi nimenomaan se, että tulokontrolli katkeaisi myös
tilanteissa, joissa opiskelija keskeyttää opintonsa. Näinhän ei nyt ole.
Diplomityöstä ym. vastaavista maksetaan kyllä kohtuullisesti tilanteissa, joissa
optun tulorajat yrittyvät, joten näissä en välttämättä joustaisi. Sinänsä
diplomityö on rinnastettavissa työntekoon. Onhan mahdollisuus palauttaa alkuvuoden
tuet..
> Kela on lehtien palstoilla viime päivinä sanonut toimintansa perustuvan
> lakiin ja että myös Suomen ylioppilaskuntien liiton mielestä uudistus oli
> selkeä sitä suunniteltaessa. Eipä tainnut SYL silloin pari vuotta sitten
> tutkia asiaa niin tarkaan, että olisi huomannut Kelan voivan periä takaisin
> moninkertaisen summan liikaa maksettuihin tukiin nähden. Harmi sinänsä,
> asiasta olisi kyllä kannattanut pitää meteliä jo aikaisemmin. Moni
> on ehtinyt mokata asiansa myös vuoden -99 osalta, kun opetus vuodelta
> -98 tulee kantapään kautta vasta nyt.
Kyllähän asia oli SYL:lle ja ylioppilaskunnille tiedossa ja siitä kyllä
tiedotettiin mm. ylioppilaslehdissä sekä jo vuonna -97 että v. -98 lopulla.
Lehtien lukeminen onkin sitten toinen asia. SYL itseasiassa taisikin vastustaa ko.
uudistusta. Sinänsä taas omana mielipiteenäni sanon edelleen, että uudistus on
hyvä ja tasa-arvoistava. On muistettava, että opintotoukijärjestelmän tarkoitus ei
ole ollut olla opiskelijan palkkaa, vaan opiskelun kaikille mahdollistava etuus.
Sen, joka ei tukea tarvitse, ei sitä myöskään tule saada. Tai ainakin järjestelmän
kehittämisen lähtökohtana tämä on ollut.
--
Simo Pöyhönen
Jyväskylän yliopiston
ylioppilaskunta
sosiaalisihteeri
014 - 260 3357 (työ)
0400 - 936 834 (gsm)
sipo...@st.jyu.fi
Jan Matikka
Simo Pöyhönen wrote:
> uudistusta. Sinänsä taas omana mielipiteenäni sanon edelleen, että uudistus on
> hyvä ja tasa-arvoistava. On muistettava, että opintotoukijärjestelmän tarkoitus ei
> ole ollut olla opiskelijan palkkaa, vaan opiskelun kaikille mahdollistava etuus.
> Sen, joka ei tukea tarvitse, ei sitä myöskään tule saada. Tai ainakin järjestelmän
> kehittämisen lähtökohtana tämä on ollut.
>
Tarkoittaako tämä tasa-arvoisuus nyt sitten sitä että kaikkien on
nostettava opintolainaa, eikä töitä kannata tehdä liikaa?
Nykyisellä laskutavalla tasa-arvo on kaukana...
T: JM
Arto Ylisaukko-oja
On Wed, 23 Feb 2000, Simo Pöyhönen wrote:
>uudistusta. Sinänsä taas omana mielipiteenäni sanon edelleen, että uudistus on
>hyvä ja tasa-arvoistava. On muistettava, että opintotoukijärjestelmän
>tarkoitus ei ole ollut olla opiskelijan palkkaa, vaan opiskelun kaikille
>mahdollistava etuus. Sen, joka ei tukea tarvitse, ei sitä myöskään tule
>saada. Tai ainakin järjestelmän kehittämisen lähtökohtana tämä on ollut.
Onko myös takaisinperintämenettely sinusta onnistunut ja tasa-arvoistava,
ennen kaikkea onko se kohtuullista, että takaisin peritään liikaa myönnetty
tuki jopa moninkertaisena? Ilpo Lahtinen kirjoitti Kalevassa aiheesta
tänään, ja puhui edelleenkin "liikaa maksetun tuen takaisinperinnästä",
kuten Kelan tiedotteetkin. Minusta asiantuntijat voisivat jo viimein
vääntää rautalangasta meille tyhmemmille, että millä logiikalla yli
tulorajan ansaituista tuloista (joka siis peritään takaisin jopa lähes
täysimääräisenä) voidaan puhua "liikaa myönnettynä tukena".
Takaisinperittävällä summalla ei minusta ole paljonkaan tekemistä liikaa
myönnetyn tuen määrän kanssa. Olisi kyllä, jos tulorajaa nostettaisiin
vastaavasti jokaista takaisinperittävää tukikuukautta kohden. Eikö pelkkä
korkea korko riittäisi estämään opintorahan käytön "ilmaisena lainana",
mitä Kela tuntuu pelkäävän?
Arto Ylisaukko-oja
Simo Pöyhönen
Arto Ylisaukko-oja wrote:
> Onko myös takaisinperintämenettely sinusta onnistunut ja tasa-arvoistava,
> ennen kaikkea onko se kohtuullista, että takaisin peritään liikaa myönnetty
> tuki jopa moninkertaisena?
Enpä tainnut sanoa missään takaisinperintämenettelyn olevan sinällään onnistunut.
Kokonaisuudistusta pidän onnistuneena, niinkuin pidin jo silloin, kun sitä
suunniteltiin. Lähinnä teekkarikaarti kai sitä tuolloin vastusti.
> Ilpo Lahtinen kirjoitti Kalevassa aiheesta
> tänään, ja puhui edelleenkin "liikaa maksetun tuen takaisinperinnästä",
> kuten Kelan tiedotteetkin. Minusta asiantuntijat voisivat jo viimein
> vääntää rautalangasta meille tyhmemmille, että millä logiikalla yli
> tulorajan ansaituista tuloista (joka siis peritään takaisin jopa lähes
> täysimääräisenä) voidaan puhua "liikaa myönnettynä tukena".
Logiikka on siis se, että tuki on Kelan näkökulmasta vuosimääräinen, aivan kuten
vuositulokin. Vanhassa järjestelmässä nämä olivat kuukausittaisessa kontrollissa.
En ole siis vieläkään sanonut, että tämä on ainoa oikea näkökulma asiaan. Mutta
täysin perusteltu sekin. Muistakaa nyt, että vuoden loppuun on mahdollisuus tuki
palauttaa. Ei kenenkään ikäänkuin tarvitse tietoisesti antaa tulorajojen ylittyä.
> Takaisinperittävällä summalla ei minusta ole paljonkaan tekemistä liikaa
> myönnetyn tuen määrän kanssa. Olisi kyllä, jos tulorajaa nostettaisiin
> vastaavasti jokaista takaisinperittävää tukikuukautta kohden. Eikö pelkkä
> korkea korko riittäisi estämään opintorahan käytön "ilmaisena lainana",
> mitä Kela tuntuu pelkäävän?
Takaisinperinnän osalta on myös syytä huomata, ettei summassa ole _korkoa_, vaan
_korotus_. Jos kyseessä olisi korko, pottihan kasvaisi koko ajan. Näin ei suinkaan
(onneksi) ole.
Marko
>Takaisinperinnän osalta on myös syytä huomata, ettei summassa ole _korkoa_,
vaan
>_korotus_. Jos kyseessä olisi korko, pottihan kasvaisi koko ajan. Näin ei
suinkaan
>(onneksi) ole.
Mikäs on se loggiikka jolla korotetaan ansiotuloja jotka joudun maksamaan
Kelalle.
Ymmärtäisi kyllä jos korotus kohdistuisi liikaa maksettuun tukeen. Mutta nyt
korotus kohdistuu
ansiotuloihini, jotka eivät ole missään tekemisissä minulle maksetun
opintuen kanssa.
Marko Sorvamaa
Simo Pöyhönen
Marko wrote:
> Mikäs on se loggiikka jolla korotetaan ansiotuloja jotka joudun maksamaan
> Kelalle.
> Ymmärtäisi kyllä jos korotus kohdistuisi liikaa maksettuun tukeen. Mutta nyt
> korotus kohdistuu
> ansiotuloihini, jotka eivät ole missään tekemisissä minulle maksetun
> opintuen kanssa.
Ovathan ne _missään tekemisissä_. Ne ovat kuitenkin koko vuoden tukesi piirissä.
Tuohan on sen perinnän yläraja. Mutta kuten olen monta kertaa sanonut, näkäkulma
tukeen Kelalla ja OPM:llä on ollut ajatella sitä vuosipottina. Opiskelijat eivät
näin ajattele.
Ilpo Lahtinen
Simo on tuonut oikein esille vuositulomallin toimintaperiaatteita, mutta
osallistun nyt minäkin tähän keskusteluun, kun viimein muilta kiireiltä
ehdin.
Systeemi, jolla aloittaneiden ja valmistuneiden tilanne lasketaan, kun
tekevät
uudelleenkäsittelypyynnön, koska Kela ei tiedä tulojen kohdentumista,
on monimutkaiselta kuulostava. Syynä on se, että tuensaaja olisi voinut
ansaita tukiaikana yli tulorajojen ja "ennen tai jälkeen" sopivasti
vähemmän.
Tarkoitus on valvoa sitä, että opiskeluaikana ei ole liikaa tuloja.
Monimutkaisuudesta huolimatta voi sanoa, että takaisinperintää ei tule
ennen opintojen alkua tai valmistumisen jälkeen ansaittujen tulojen takia.
Ymmärrän tämän diplomityö-tilanteen. Valmistumisen määrittelyssä
opetusministeriö on kai halunnut edistää tutkintojen suorittamista eli siinä
on
koulutuspoliittisia tavoitteita.
Simo taas yritti kertoa, mitä tarkoitetaan VUOSITULOmallilla. Vanhassa
tulomallissa ja useimpien muiden sosiaalietuuksien tuloharkinnassa
"köyhyyttä"
mitataan kuukausikohtaisesti. Ihmisellä saattoi olla viime kuussa tuloja
20 000 mk ja ensi kuussa taas 20 000 mk, mutta silti hänet katsotaan tässä
kuussa köyhäksi ja hän saa täyden sosiaalietuuden. Mutta onko hän tuen
tarpeessa? Eli vuositulomallissa tuen tarve tai köyhyys tutkitaan
vuosiansioiden
perusteella. Minusta siinä on järkeä.
Julkisuudessa opintotuen tulomalliin on liitetty väite, että siinä peritään
takaisin
palkkatuloja. Nyt se jopa uskotaan. Näin ei missään tapauksessa ole.
Takaisin
ei peritä kuin enintään maksettu tuki (+ 7 %:n korotus). On totta, että
liikamaksu
on suhteessa tuloihin. Totta kai se on. Kaikki tuloharkinta on suhteessa
tuloihin.
Kyse on nyt siitä missä suhteessa. Vuositulomallissa on yhdet säännöt
tukivuoden
ajalle - ja ne on väljät ja joustavat. Mutta jos tukivuosi on ohi, tulee
toiset
säännöt - ne ankarat. Jos tuloja on liikaa alle 500 mk, se annetaan
anteeksi.
Jos 500 - 6000 mk, takaisinperinnän tuloihin suhteutus on 50 %. Sen jälkeen
se on 100 %. Sama systeemi on toimeentulotuessa; jokainen ansaittu markka
pienentää etuutta markalla (poislukien vähäiset ja satunnaiset tulot - kuten
VUMAssakin). Mutta toimeentuloon verrattuna merkittävä ero on siinä, että
toimeentulotuessa ankaruus alkaa liki nollasta, opintotuessa opiskelija saa
pohjalle varsin ison vapaan tulon: 36 000 mk 12 tukikuukaudella ja vaikkapa
78 000 mk 5 tukikuukaudella.
Siis mielestäni takaisinperintä on ankara, mutta kohtuullinen. Ankara, jos
katsoo,
millaisia summia on tullut maksettavaksi. Kohtuullinen, jos katsoo,
millaisia
tuloja opiskelijoilla on ollut. Isoissa takaisinperinnöissä muut vuositulot
ovat
olleet vähintään 60 000 mk eli vähintään 5 000 mk/kk. Ja sitten se kysymys,
millainen henkilö on sosiaalituen tarpeessa (ja opintotuki on myös sitä - ei
palkkaa opintosuorituksista).
Ja muistakaa, että maksuajoista voidaan sopia.
--
Ilpo Lahtinen
---------------------------*----------
suunnittelija - planner
Kansaneläkelaitos - Kela
PL 78, 00381 Helsinki, Finland
p. 020 434 3254 f. 020 434 3340 (int. +358 remove first 0)
ilpo.l...@kela.fi
Arto Ylisaukko-oja <a...@ee.oulu.fi> wrote in message
news:Pine.GSO.4.10.10002231454130.12199-100000@stekt35...
>
> On Wed, 23 Feb 2000, Simo Pöyhönen wrote:
>
> >uudistusta. Sinänsä taas omana mielipiteenäni sanon edelleen, että
uudistus on
> >hyvä ja tasa-arvoistava. On muistettava, että opintotoukijärjestelmän
> >tarkoitus ei ole ollut olla opiskelijan palkkaa, vaan opiskelun kaikille
> >mahdollistava etuus. Sen, joka ei tukea tarvitse, ei sitä myöskään tule
> >saada. Tai ainakin järjestelmän kehittämisen lähtökohtana tämä on ollut.
>
> Onko myös takaisinperintämenettely sinusta onnistunut ja tasa-arvoistava,
> ennen kaikkea onko se kohtuullista, että takaisin peritään liikaa
myönnetty
> tuki jopa moninkertaisena? Ilpo Lahtinen kirjoitti Kalevassa aiheesta
> tänään, ja puhui edelleenkin "liikaa maksetun tuen takaisinperinnästä",
> kuten Kelan tiedotteetkin. Minusta asiantuntijat voisivat jo viimein
> vääntää rautalangasta meille tyhmemmille, että millä logiikalla yli
> tulorajan ansaituista tuloista (joka siis peritään takaisin jopa lähes
> täysimääräisenä) voidaan puhua "liikaa myönnettynä tukena".
> Takaisinperittävällä summalla ei minusta ole paljonkaan tekemistä liikaa
> myönnetyn tuen määrän kanssa. Olisi kyllä, jos tulorajaa nostettaisiin
> vastaavasti jokaista takaisinperittävää tukikuukautta kohden. Eikö pelkkä
> korkea korko riittäisi estämään opintorahan käytön "ilmaisena lainana",
> mitä Kela tuntuu pelkäävän?
>
> Arto Ylisaukko-oja
>
>
>
Jarno Salmela
> opetusministeriö on kai halunnut edistää tutkintojen suorittamista eli
> siinä on koulutuspoliittisia tavoitteita.
Hyvä että sielläkin päässä ymmärretään tilanne. Ymmärrys ei vain
paljon lohduta, jos joutuu maksamaan yhdeksän tonnin laskun.
Eikö jokin päättävä taho voisi antaa ohjeistusta siitä, että kesken
vuotta (diplomi)työelämään siirtyneiltä peruttaisiin tämä alkuvuonna
nostetun opintotuen takaisinperintä? Oikeudenmukaista olisi kohdella
tällaisia tapauksia samoin kuin valmistuneita. Muuten työhön siirtyvä
joutuu aika absurdiin tilanteeseen vältellessään liikatuloja tai
työskennellessään opintotukia takaisin KELA:lle.
> Ihmisellä saattoi olla viime kuussa tuloja 20 000 mk ja ensi kuussa
> taas 20 000 mk, mutta silti hänet katsotaan tässä kuussa köyhäksi ja
> hän saa täyden sosiaalietuuden. Mutta onko hän tuen tarpeessa? Eli
> vuositulomallissa tuen tarve tai köyhyys tutkitaan vuosiansioiden
> perusteella. Minusta siinä on järkeä.
Niin minustakin. Tämän uuden opintotukilain henki lienee se, että
juuri tällaiset kikkailijat saisivat nenilleen. Syyllisiä
metsästettäessä
olisi kuitenkin varottava astumasta syyttömien varpaille. Ainakin olisi
kiva jälkeenpäin kuulla: 'sori, ei ollut tarkoitus'...
Simo Pöyhönen
Jarno Salmela wrote:
> Hyvä että sielläkin päässä ymmärretään tilanne. Ymmärrys ei vain
> paljon lohduta, jos joutuu maksamaan yhdeksän tonnin laskun.
> Eikö jokin päättävä taho voisi antaa ohjeistusta siitä, että kesken
> vuotta (diplomi)työelämään siirtyneiltä peruttaisiin tämä alkuvuonna
> nostetun opintotuen takaisinperintä? Oikeudenmukaista olisi kohdella
> tällaisia tapauksia samoin kuin valmistuneita.
Miten niin? Tuloja ne ovat diplomityöstäkin saatavat. Opintoviikkojakin
siitä taitaa saada. Samoilla markoilla voi myös tukensa maksaa takaisin.
Henry Keihäs
Simo Pöyhönen wrote:
Taitaa saada opintoviikkoja ja saakin. Opintoviikot ja opintotuki vaan ei
ole suoranaisesti mitenkään toisiinsa liittyviä asioita, kuten sinun ehkä
pitäisi tietääkin. Opintotuen tarkoitus lienee mahdollistaa ihmisen
toimeentulo opintojen aikana, aivan kuten työttömyyskorvaus on tarkoitettu
mahdollistamaan toimeentulo työttömyyden aikana. Diplomityön tekeminen
saattaa hankkeesta riippuen kestää kaksikin vuotta, mikäli henkilö tänä
aikana tekee ainoastaan diplomityötä hän ei voi saada opintotukea.
Teknillisissä korkeakouluissa tämä työelämään siirtyminen tapahtuu hyvin
useissa tapauksissa Diplomityön kautta. Tässä vaiheessa solmitaan
pysyväluonteinen työsuhde työnantajaan ja sen on useimmiten tarkoitus jatkua
myös opintojen jälkeen. Tässä vaiheessa opiskelija on lopettanut
lopullisesti opintotuen nostamisen. Tätä ennen ko.opiskelija ei ole
kuitenkaan ilman opintotukea toimeen tullut.
Kun ihmiset innoissaan lähtevät tekemään Diplomityösopimuksia ja onnistuvat
saamaan hyvätuloisen homman, niin ainut joka hyötyy ensimmäisen vuoden
osalta on valtio kun saa hyvät opintotukipalautukset ja vielä kunnon
verotulotkin. Työntekijälle tästä ei jää kuin paha mieli.
En mitenkään voi käsittää, että aiheeseen perehtynyt ihminen ei rinnasta
tätä työelämään siirtymiseen. En myöskään ymmärrä että tätä ei osata
soveltaa opintonsa keskeyttäneiden osalta.
Tuollaisen ajattelun säilyttäminen opintotukijärjestelmässä varmasti generoi
uusia jänniä diplomityökorvauksen muotoja ja entistä mielenkiintoisempia
palkkajärjestelmiä. Itse ehdottaisin tuleville D-työn tekijöille, että
sopivat työpalkakseen 3000 markkaa max. ja vasta seuraavan vuoden alusta
kertakorvauksena noin 9000 markkaa x työkuukaudet (tai mitä nyt on saanutkin
sovittua). Kun jättää sopivasti tenttejä roikkumaan niin näinhän sitä saa
opintotuet koko vuodelta. Seitsemän/X kuukautta saattaa vähän nälättää,
mutta saapahan sitten ainakin itselleen hyödyn hyvästä palkkasopimuksesta.
Vaikka et ehkä teknisen korkeakoulun toimintoja hyväksy/ymmärräkään,
kannattaisi tätä miettiä vähän syvemmin sinunkin. Ymmärrän, että
yliopistopuolella on täysin erilainen lopputyökulttuuri ja siksi tämä
ongelma ei ehkä ole niin akuutti siellä. Tosin monilla yliopiston
opintosuunnilla kontaktit yrityksiin ja korkeampipalkkaiset
päättötyöpaikatkin alkavat olla arkipäivää.
Henry
Simo Pöyhönen
Henry Keihäs wrote:
> Teknillisissä korkeakouluissa tämä työelämään siirtyminen tapahtuu hyvin
> useissa tapauksissa Diplomityön kautta. Tässä vaiheessa solmitaan
> pysyväluonteinen työsuhde työnantajaan ja sen on useimmiten tarkoitus jatkua
> myös opintojen jälkeen. Tässä vaiheessa opiskelija on lopettanut
> lopullisesti opintotuen nostamisen. Tätä ennen ko.opiskelija ei ole
> kuitenkaan ilman opintotukea toimeen tullut.
Jolloin sen saamansa liikatuen voinee maksaa takaisin, mikäli tulot niin hyvät
ovat. En ymmärrä vieläkään asiassa muuta ongelmaa, kuin sen, että tulorajat
eivät riitä. Jos opiskelija X yliopiston puolelta menee töihin kesken vuotta,
saa täsmälleen saman palkan kuin diplomityöläinen ja nostaa opintotukea
alkuvuodesta, tulee täsmälleen sama liikamaksu. En olisi vaatimassa tuollaiselle
valmistumattomalle opiskelijalle mitään hyvitystä tulokontrollista. En myöskään
diplomityöntekijälle. Kuinka tällaisen opiskelijan tilanne eroaa
diplomityöntekijästä?
> En mitenkään voi käsittää, että aiheeseen perehtynyt ihminen ei rinnasta
> tätä työelämään siirtymiseen. En myöskään ymmärrä että tätä ei osata
> soveltaa opintonsa keskeyttäneiden osalta.
Keskeyttämiskysymyksen ymmärrän. Tuota diplomityötä edelleenkään en.
> Vaikka et ehkä teknisen korkeakoulun toimintoja hyväksy/ymmärräkään,
> kannattaisi tätä miettiä vähän syvemmin sinunkin. Ymmärrän, että
> yliopistopuolella on täysin erilainen lopputyökulttuuri ja siksi tämä
> ongelma ei ehkä ole niin akuutti siellä. Tosin monilla yliopiston
> opintosuunnilla kontaktit yrityksiin ja korkeampipalkkaiset
> päättötyöpaikatkin alkavat olla arkipäivää.
Edelleenkään diplomityöntekijän tilanne ei eroa muusta opiskelijatyöläisestä.
Arto Ylisaukko-oja
On Wed, 8 Mar 2000, Simo Pöyhönen wrote:
>Jolloin sen saamansa liikatuen voinee maksaa takaisin, mikäli tulot niin hyvät
>ovat. En ymmärrä vieläkään asiassa muuta ongelmaa, kuin sen, että tulorajat
>eivät riitä. Jos opiskelija X yliopiston puolelta menee töihin kesken vuotta,
>saa täsmälleen saman palkan kuin diplomityöläinen ja nostaa opintotukea
>alkuvuodesta, tulee täsmälleen sama liikamaksu. En olisi vaatimassa tuollaiselle
>valmistumattomalle opiskelijalle mitään hyvitystä tulokontrollista. En myöskään
>diplomityöntekijälle. Kuinka tällaisen opiskelijan tilanne eroaa
>diplomityöntekijästä?
On vaikea nähdä, mitä syytä opiskelijalla X yliopistosta olisi alkaa
tekemään töitä opintojensa ohessa niin päätoimisesti, että joutuu maksamaan
alkuvuoden opintotukensa takaisin. Ellei kyseinen työ sitten ole
välttämätöntä opintojen etenemisen kannalta. Diplomityö on välttämätön,
viimeinen vaihe tekniikan ylioppilaiden opinnoissa. Se ei hidastuta
opintoja, vaan päinvastoin on valmistumisen ehdoton edellytys.
Eikö sinusta tosiaankaan tunnu nurinkuriselta, että diplomityöntekijä
joutuu joko tekemään töitä matalammalla palkalla kuin työnantaja olisi
valmis maksamaan tai vaihtoehtoisesti maksamaan alkuvuoden opintotuet
takaisin? Tuet, jotka olivat alkuvuonna hänen ainoa toimeentulonsa ja
täysin perustellusti myönnetyt. Jos ajattelutapa on tämä, voitaisiin yhtä
hyvin vaatia opintotuki koko opintojen ajalta takaisinmaksettavaksi
palkkatuloista. Niinhän toki verotuksen muodossa tapahtuukin, enkä sen
vuoksi ole koskaan potenut huonoa omaatuntoa siitä, että yhteiskunta on
tukenut opintojani.
Arto Ylisaukko-oja
Henry Keihäs
Simo Pöyhönen wrote:
>
>
> Jolloin sen saamansa liikatuen voinee maksaa takaisin, mikäli tulot niin hyvät
> ovat. En ymmärrä vieläkään asiassa muuta ongelmaa, kuin sen, että tulorajat
> eivät riitä.
Liikatuki on aika huvittava termi tässä yhteydessä. Sitä tukea ilman kun nämä
ihmiset eivät olisi selvinneet siihen saakka että sen Dtyönsä pääsevät aloittamaan.
> Jos opiskelija X yliopiston puolelta menee töihin kesken vuotta,
> saa täsmälleen saman palkan kuin diplomityöläinen ja nostaa opintotukea
> alkuvuodesta, tulee täsmälleen sama liikamaksu. En olisi vaatimassa tuollaiselle
> valmistumattomalle opiskelijalle mitään hyvitystä tulokontrollista. En myöskään
> diplomityöntekijälle. Kuinka tällaisen opiskelijan tilanne eroaa
> diplomityöntekijästä?
Diplomityö on pakollinen opintojen loppuun saattamiseksi, kun taas Siwan kassalle
mennään omista lähtökohdista. Paradoksi on siinä, että työelämään on mentävä
valmistuakseen, oppilaitoksilla ei ole mahdollisuutta tarjota lopputöitä kaikille.
Itseasiassa tänä päivänä lopputyö jopa koululle tehtynä toteutetaan työsuhteessa
kouluun.
> > En mitenkään voi käsittää, että aiheeseen perehtynyt ihminen ei rinnasta
> > tätä työelämään siirtymiseen. En myöskään ymmärrä että tätä ei osata
> > soveltaa opintonsa keskeyttäneiden osalta.
>
> Keskeyttämiskysymyksen ymmärrän. Tuota diplomityötä edelleenkään en.
Koska koululla Dtyötä ei voi tehdä, säästetään se yleensä ensimmäiseksi asiaksi
työelämään siirtyessä. DTyöpaikka valitaan samoilla perusteilla kuin muukin
työpaikka ja sinne jäädään yleensä automaattisesti valmistumisen jälkeen. Eli sen
alkaessa siirrytään työelämään ja suhde opintotukilautakuntaan katkeaa.
Nyt koska dtyötä siirrytään tekemään de-facto työelämään, asettaa tämä kuvio näitä
ihmisiä eriarvoiseen asemaan riippuen milloin työsi aloitat (Pakko aloittaa jossain
vaiheessa valmistuakseen). Jos aloitat tammikuussa voit tienata mitä haluat ja pitää
tulot itselläsi. Jos aloitat kesäkuussa, maksat pahimmillaan samasta tulosta 7700
markkaa takaisin valtiolle.
> Edelleenkään diplomityöntekijän tilanne ei eroa muusta opiskelijatyöläisestä.
Tilanne eroaa, kuten aiemmin jo kerroin.
Iiro.J...@hut.fi
> Jolloin sen saamansa liikatuen voinee maksaa takaisin, mikäli tulot niin hyvät
> ovat. En ymmärrä vieläkään asiassa muuta ongelmaa, kuin sen, että tulorajat
> saa täsmälleen saman palkan kuin diplomityöläinen ja nostaa opintotukea
> alkuvuodesta, tulee täsmälleen sama liikamaksu. En olisi vaatimassa tuollaiselle
> valmistumattomalle opiskelijalle mitään hyvitystä tulokontrollista. En myöskään
> diplomityöntekijälle. Kuinka tällaisen opiskelijan tilanne eroaa
> diplomityöntekijästä?
Paitsi, että tilanne ei ole noin tasa-arvoinen. Jos onnistuu
ajoittamaan diplomityönsä aloittamisen tammikuuhun, ei tarvitse maksaa
mitään takaisin. Sen sijaan kesällä tai syksyllä aloittava joutuu
useimmin maksamaan. Aivan älytöntä suosia tiettyä DI-työn
aloitusajankohtaa tuollaisella tavalla.
Lisäksi, jos onnistuu kuluttamaan 55 tukikuukautta loppuun juuri ennen
DI-työn alkua, pääsee myös maksamasta. Tällainen uusi sääntö tuli
voimaan keväällä, vaikka siitä tiedotettiinkin todella
huonosti. Nykyjärjestelmä siis rankaisee sitä, joka ei kuluta
kuukausiaan loppuun.
--
--------------------------------------------------------------------
Iiro A K Jantunen http://tharsis.tky.hut.fi/froggie
Iiro.J...@hut.fi SMT 12 K 135, FIN-02150 ESPOO
+358 400 576492 (mobile)
+358 9 468 3108 (home)
+358 9 456 6606 (work)
--------------------------------------------------------------------
- "Kuusi miljoonaa Kalevalan lukijaa ei voi olla väärässä!"
--------------------------------------------------------------------
Simo Pöyhönen
Arto Ylisaukko-oja wrote:
> On vaikea nähdä, mitä syytä opiskelijalla X yliopistosta olisi alkaa
> tekemään töitä opintojensa ohessa niin päätoimisesti, että joutuu maksamaan
> alkuvuoden opintotukensa takaisin. Ellei kyseinen työ sitten ole
> välttämätöntä opintojen etenemisen kannalta. Diplomityö on välttämätön,
> viimeinen vaihe tekniikan ylioppilaiden opinnoissa. Se ei hidastuta
> opintoja, vaan päinvastoin on valmistumisen ehdoton edellytys.
Gradujakin myydään = tilanne sama. En näillekään haluaisi helpotuksia tukeen. Sanoit
itse olennaisen todetessasi, että d-työ on viimeinen vaihe tekn. yo:iden
_opinnoissa_. Eli opinnoissa. Opiskelija.
Simo Pöyhönen
Henry Keihäs wrote:
> Simo Pöyhönen wrote:
>
> >
> >
> > Jolloin sen saamansa liikatuen voinee maksaa takaisin, mikäli tulot niin hyvät
> > ovat. En ymmärrä vieläkään asiassa muuta ongelmaa, kuin sen, että tulorajat
> > eivät riitä.
>
> Liikatuki on aika huvittava termi tässä yhteydessä. Sitä tukea ilman kun nämä
> ihmiset eivät olisi selvinneet siihen saakka että sen Dtyönsä pääsevät aloittamaan.
Liikatuki on juridiikkaa, ja se perustuu tulorajoihin.
Muistakaa nyt kuitenkin, että ratkaisevaa on _valmistuminen_, tutkinnon suorittaminen.
Diplomityöntekijä on after all edelleen opiskelija, tekn. yo. Ei diplomi-insinööri. Muut
kommentit samoihin asioihin alempana.
> Diplomityö on pakollinen opintojen loppuun saattamiseksi, kun taas Siwan kassalle
> mennään omista lähtökohdista. Paradoksi on siinä, että työelämään on mentävä
> valmistuakseen, oppilaitoksilla ei ole mahdollisuutta tarjota lopputöitä kaikille.
> Itseasiassa tänä päivänä lopputyö jopa koululle tehtynä toteutetaan työsuhteessa
> kouluun.
Emme kai puhuneet Siwan kassasta. Töihin menolle on monia syitä, jotkut enemmän, jotkut
vähemmän opintoihin liittyviä. Tässä nyt kuitnekin puhutaan opiskelijoiden
yhdenvertaisuudesta ja sosioekonomisesta asemasta. Edelleen, diplomityöntekijä on tekn.
yo.
> Tilanne eroaa, kuten aiemmin jo kerroin.
Opiskelija = opiskelija. Työllistymishyödynkin kannalta, koska usein opiskeluaikaisella
työllä on tiivis suhde valmistumisen jälkeiseen työhön.
Simo Pöyhönen
Jarno Salmela
> enemmän, jotkut vähemmän opintoihin liittyviä. Tässä nyt kuitnekin
> puhutaan opiskelijoiden yhdenvertaisuudesta ja sosioekonomisesta
> asemasta. Edelleen, diplomityöntekijä on tekn. yo.
Tämä antaa vahvasti ymmärtää, että joillekin tahoille ei riitä se, että
todelliset opintotuella kikkailijat saadaan kuriin. He näyttävät olevan
ristiretkellä myös sellaisia opiskelijoita kohtaan, joilla on
mahdollisuus parempipalkkaisiin töihin jo opiskeluaikana. Järjellä ei
näytä olevan paljon sijaa silloin, kun pitää saada niistää
'hyväpalkkaisia teekkareita'.
Ei näytä näille tahoille mahtuvan kaaliin se yksinkertainen seikka, että
on aika jolloin opintotukea nostetaan eikä käydä töissä. Sen jälkeen
normaalisti seuraa aika, jolloin opintotukea ei enää nosteta ja käydään
töissä. Joillakin se tapahtuu valmistumisen yhteydessä ja joillakin ei.
Yhteistä molemmille tapauksille kuitenkin on se, ettei ole järkeä periä
maksettua opintotukea takaisin sen perusteella, mitä opintotuella
elämisen jälkeen sitten elämässä jälkeenpäin tienaa. Onko järkeä
pakottaa ihminen valitsemaan seuraavien vaihtoehtojen väliltä?
a) Vältät töitä/tuloja siten, ettet joudu maksamaan opintotukea
takaisin.
b) Työskentelet normaalisti, mutta tietäen joutuvasi maksamaan reilun
kuukauden nettopalkan KELAlle, koska ainoa alkuvuoden elantosi onkin
yhtäkkiä muka perusteettomasti nostettu.
Selasin läpi käytyä keskustelua ja totesin, että yhtään vakuuttavaa,
kouriintuntuvaa ja konkreettista perustelua eivät edellä esitettyjä
vaihtoehtoja järkevinä pitävät tahot ole esittäneet käsityksilleen. He
ovat itse ongelman puimisen sijasta keskittyneet inttämään niitä melko
itsestään selviä asioita, että lain tulkinta on tällä hetkellä se mikä
on ja että lopputyöntekijä on edelleen opiskelija eikä valmistunut.
'Perustelut' näyttivät olleen tämän suuntaisia:
- 'Liikatuki on juridiikkaa, ja se perustuu tulorajoihin.',
- 'Muistakaa nyt kuitenkin, että ratkaisevaa on valmistuminen',
- 'Diplomintyöntekijä on edelleen opiskelija',
- 'Tuloja ne ovat diplomityöstäkin saatavat. Niillä voi myös tukensa
maksaa takaisin.',
ja vielä kaksi ehdotonta suosikkiani...
- 'Mutta jos loppuvuonna ansaitsee paremmin, ajatus kai on, että voisi
maksaa takaisin alkuvuoden opintotuet. Kyse on siis ollut lainasta.',
- 'Tässä nyt kuitenkin puhutaan opiskelijoiden yhdenvertaisuudesta ja
sosioekonomisesta asemasta'.
JS
Juha Lemmetti
>Selasin läpi käytyä keskustelua ja totesin, että yhtään vakuuttavaa,
>kouriintuntuvaa ja konkreettista perustelua eivät edellä esitettyjä
>vaihtoehtoja järkevinä pitävät tahot ole esittäneet käsityksilleen. He
>ovat itse ongelman puimisen sijasta keskittyneet inttämään niitä melko
>itsestään selviä asioita, että lain tulkinta on tällä hetkellä se mikä
>on ja että lopputyöntekijä on edelleen opiskelija eikä valmistunut.
Varmaankin vahvin perustelu nykyiselle systeemille on sen helppous:
laskutoimitus, jolla lasketaan kullekin kuuluva opintotuki, on hyvin
yksinkertainen: katsotaan opintotukikuukausien määrä ja päätellään siitä,
paljonko saa olla tuloja. Ylimääräisen tulon perintä on vastaavasti yhtä
helppoa. Tulorajojen tarkastuksiin ei siis mene virkamiehiltä turhaa
työaikaa, mikä on yhtä kuin rahansäästö.
Valmistuminen tekee laskukaavaan poikkeuksen, mutta sekin pysyy vielä
kohtuuden rajoissa: valmistumispäivä kun on tallessa rekisterissä. Sitä
paitsi, valmistunut henkilö ei ole oikeutettu opintotukeen, joten
sikälikin tämän rajan veto on helppo perustella. Sen sijaan rajanveto
lopputyön tekemisen tapauksessa on vähintäänkin hämärä; kun lopputyön teko
aloitetaan, voi opintoja olla vielä jäljellä kymmeniä opintoviikkoja.
Missä kulkee raja lopputyön tekijän ja opiskelijan välillä? Tätä rajaa
tuskin pystyy asettamaan kuin opiskelija itse, joten pitäisi kehittää
jonkinlainen järjestelmä, jolla opiskelija itse sanoutuu irti oikeudestaan
kyseisen tutkinnon osalta ja näin vapautuu tulorajoista. Tällaisen
systeemin viilaaminen lakiteknisesti ja organisointi sitten olisikin jo
huomattavasti pahempi juttu. Erityisesti asia mutkistuisi silloin, kun
opiskellaan kahta tutkintoa. Tällöin pitäisi olla erityisen tarkka, ettei
pääse syntymään edellisen systeemin porsaanreikiä. (Kuukausipalkka
2099,70 kuussa opintotukikuukausina ja ekana kesälomakuukautena 30kmk)
Minusta on silti hassua, että tätä keskustelua käydään nyt eikä reilu pari
vuotta sitten. Kyllähän ongelmat oli nähtävissä jo silloin, tosin
tuolloinhan luovuttiin valmistumisen jälkeisistä tulorajoista. Ja itse
voisin kommentoida siitä tiedottamisesta sen verran, että kun minä sain
sen lappusen käteeni silloin vuonna 98, ei siinä missään sanottu että
takaisinperittävä tulo olisi korkeintaan maksetun tuen suuruinen. Alkoi
hieman hirvittää, että oliko sitä lailla asetettu 108kmk:n katto ansioille
opintojen ajaksi...
Juha Lemmetti
Simo Poyhonen
> Minusta on silti hassua, että tätä keskustelua käydään nyt eikä reilu pari
> vuotta sitten. Kyllähän ongelmat oli nähtävissä jo silloin, tosin
> tuolloinhan luovuttiin valmistumisen jälkeisistä tulorajoista. Ja itse
> voisin kommentoida siitä tiedottamisesta sen verran, että kun minä sain
> sen lappusen käteeni silloin vuonna 98, ei siinä missään sanottu että
> takaisinperittävä tulo olisi korkeintaan maksetun tuen suuruinen.
Oli muuten vuonna 1997, ja sanottiin. Aivan varmasti. Tuota tekstia en
kylla puolusta vaikeaselkoisuutensa vuoksi, mutta kylla se siella
sanottiin. Lisaksi v.1998 syksylla ainakin ylioppilaskunnat tekivat
reiluhkoa tiedotustyota asian tiimoilta.
Simo Poyhonen
> Ei näytä näille tahoille mahtuvan kaaliin se yksinkertainen seikka, että
> on aika jolloin opintotukea nostetaan eikä käydä töissä. Sen jälkeen
> normaalisti seuraa aika, jolloin opintotukea ei enää nosteta ja käydään
> töissä. Joillakin se tapahtuu valmistumisen yhteydessä ja joillakin ei.
Vaan kun opintotuen idea ei olekaan tuo. Se on 55 kk:n resurssi, jota voit
kayttaa vaikka koko elamasi aikana. Periaatteessa. Ainoa tapa kontrolloida
opiskelijuutta on valmistuminen. Jos joku tekee diplomityota, sita(kia,
aivan kuten graduakin, sai siita sitten rahallisen korvauksen tai ei) toki
voi tehda lyhyemman tai pidemman aikaa. Naiden tapausten ero piilee vain
siina, koska ko. henkilosta on tullut maisteri tai tassa tapauksessa DI.
Tuo "yksinkertainen seikka" ei ehka olekaan niin yksinkertainen. Tulipahan
mieleen sellainenkin asia, etta ilmeisesti opiskelijamassa teekkareiden
osalta on edusmiehiensa kanssa eri mielta. Kun tuntuvat nuo olevan aikas
lailla vuoistulomallin kannalla. Pitais ilmeisesti ajatella, keta aanestaa
niissa ylioppilaskuntavaaleissa, jos ne henkilot eivat edusta ns. yleista
mielipidetta yo-kunnissanne..
> Selasin läpi käytyä keskustelua ja totesin, että yhtään vakuuttavaa,
> kouriintuntuvaa ja konkreettista perustelua eivät edellä esitettyjä
> vaihtoehtoja järkevinä pitävät tahot ole esittäneet käsityksilleen. He
> ovat itse ongelman puimisen sijasta keskittyneet inttämään niitä melko
> itsestään selviä asioita, että lain tulkinta on tällä hetkellä se mikä
> on ja että lopputyöntekijä on edelleen opiskelija eikä valmistunut.
Sinustako tekniikan ylioppilas ei sitten ole opiskelija?
> 'Perustelut' näyttivät olleen tämän suuntaisia:
Miellyttavia asiayhteydestaan irrotuksia olitkin sitten harrastanut.
> - 'Tässä nyt kuitenkin puhutaan opiskelijoiden yhdenvertaisuudesta ja
> sosioekonomisesta asemasta'.
Tuo yo. teksti on tasmalleen totta. Yhdenvertaiuus karsii, jos toisella,
_opiskelijalla_ on toisenlainen tulokontrolli kuin toisella, myos
_opiskelijalla_.
> JS
Arto Ylisaukko-oja
>Vaan kun opintotuen idea ei olekaan tuo. Se on 55 kk:n resurssi, jota voit
>kayttaa vaikka koko elamasi aikana. Periaatteessa. Ainoa tapa kontrolloida
>
>> sosioekonomisesta asemasta'.
>
>Tuo yo. teksti on tasmalleen totta. Yhdenvertaiuus karsii, jos toisella,
>_opiskelijalla_ on toisenlainen tulokontrolli kuin toisella, myos
>_opiskelijalla_.
Opintotuki voi olla max. 55 kk:n resurssi, jos ajoittaa palkallisen
lopputyönsä aloituksen oikein. Muussa tapauksessa loppuosa siitä muuttuu
lainaksi, kuten Ilpo Lahtinenkin totesi. Onko se sitten yhdenvertaista,
että osalle opiskelijoista täyden tai tarvittavan tukikuukausimäärän
nostaminen tehdään vaikeammaksi kuin toisille, varsinkin kun he lopputyönsä
aikana nauttivat palkkaa eivätkä enää kuluta valtion tukimarkkoja? Eikö
Kelan tulisi olla sitä tyytyväisempi, mitä useampi saa opintojensa
loppuajan toimeentulon muualta kuin Kelan kassasta, vieläpä opintojenkin
edetessä? Tyytyväisyyden sijaan Kela syyllistää ja suorastaan sakottaa
tällaista opiskelijaa.
Minusta tulokontrollin voisi lopettaa myös silloin, kun henkilö ilmoittaa
lopullisesti lopettavansa opintotuen noston kyseisen tutkinnon osalta. Siis
sen jälkeiset tulot otettaisiin huomioon vain 9000 mk asti/kk, kuten
valmistumisenkin jälkeiset tulot. Ketä tällainen järjestely syrjisi?
Jokaisella olisi tähän halutessaan mahdollisuus. Kyllähän asiassa varmaan
on erikoistapauksiakin, jotka olisi vielä mietittävä, mutta minusta tuo
kuulostaisi toimivalta perussäännöltä.
Minua hämmästyttää jo hiukan, että tässä keskustelussa ei tunnuta
saavutettavan edistystä. Olisin kuvitellut tämän tilanteen näkyvän yhtä
räikeänä kaikkien silmissä, jotka siihen tutustuvat.
Arto Ylisaukko-oja
Simo Poyhonen
> Opintotuki voi olla max. 55 kk:n resurssi, jos ajoittaa palkallisen
> lopputyönsä aloituksen oikein. Muussa tapauksessa loppuosa siitä muuttuu
> lainaksi, kuten Ilpo Lahtinenkin totesi. Onko se sitten yhdenvertaista,
> että osalle opiskelijoista täyden tai tarvittavan tukikuukausimäärän
> nostaminen tehdään vaikeammaksi kuin toisille, varsinkin kun he lopputyönsä
> aikana nauttivat palkkaa eivätkä enää kuluta valtion tukimarkkoja? Eikö
> Kelan tulisi olla sitä tyytyväisempi, mitä useampi saa opintojensa
> loppuajan toimeentulon muualta kuin Kelan kassasta, vieläpä opintojenkin
> edetessä? Tyytyväisyyden sijaan Kela syyllistää ja suorastaan sakottaa
> tällaista opiskelijaa.
Kela ei kai ole millään tavalla "mustasukkainen rahoistaan."
Kansaneläkelaitoksen tehtävä on toteuttaa sen toimivaltaa sääteleviä
lakeja ja asetuksia. Edelleen, opintotuki on 55 kk yhteen tutkintoon,
kesti se sitten vaikkapa 20 vuotta. 70 kk kokonaisuudessaanhan sitä saa.
Yhdenvertaista on minusta, että samana vuonna, samoilla tuloilla,
opiskelijoita kohdellaan tasavertaisesti. näin myös nykyjärjestelmässä
tehdään. Olit sitten teekkari, kylteri, humanisti tms.
> Minua hämmästyttää jo hiukan, että tässä keskustelussa ei tunnuta
> saavutettavan edistystä. Olisin kuvitellut tämän tilanteen näkyvän yhtä
> räikeänä kaikkien silmissä, jotka siihen tutustuvat.
Ilmeisesti erehdyit, itsekin riittävästi asiaan tutustuneena mm.
erilaisten asiakastapausten osalta näen siis tilanteen täysin eri tavalla.
Sinänsä keskutelun voinee lopettaa, kun se ei johda yhtään mihinkään.
>
--
* Simo Poyhonen tel. +358-400-936834 * Dept. of Social sciences
* University of Jyvaskyla, Finland * and Philosophy
Jarno Salmela
nyt lähestyä sovinnollisemmin...
Tässä keskustelun tuoksinassa ei ehkä ole tullut tarpeeksi hyvin ilmi
se, ettei tämän 'hyökkäyksen'
kohteena ole koko uusi opintotukijärjestelmä, vaan ainoastaan tämä yksi
sen mukana tuoma epäkohta.
Itse järjestelmällä ajetaan aivan oikeaa asiaa ja on hyvä, että
opintotuella kikkailu saadaan kuriin.
Hyvääkään järjestelmää luodessa ei välttämättä voida ottaa kaikkia sen
vaikutuksia huomioon. Siksi
olisi hyvin tärkeää, että KELAlla olisi valtuudet ja valmiudet muovata
käytäntöjä kentältä tulevan
asiallisen palautteen mukaan. Tässäkin uutisryhmässä käsitelty
opintotukilain 27. pykälä 2. momentti
antaa kyllä KELAlle täyden valtuuden käyttää järkeä yleensä opintotuen
takaisinperinnässä ja nimenomaan
näissä lopputyötapauksissa.
Seuraava on vähemmän sovinnollista, mutta menköön samassa...
Ikävä toistaa itseään, mutta SP ei ole ottanut missään vaiheessa suoraan
kantaa seuraavaan:
> Onko järkeä joutua valitsemaan seuraavien vaihtoehtojen väliltä?
>
> a) Vältät töitä/tuloja siten, ettet joudu maksamaan alkuvuonna nostettua opintotukea takaisin.
> b) Työskentelet normaalisti, mutta tietäen joutuvasi maksamaan reilun kuukauden nettopalkan KELAlle,
> koska ainoa alkuvuoden elantosi onkin yhtäkkiä muka perusteettomasti nostettu.
Tähän absurdiin tilanteeseen joutuvat tosiaan useat opiskelijat
nykykäytännöllä ja jos tuon joku pystyy
minulle järjelliseksi ja oikeudenmukaiseksi vakuuttamaan, niin kehystän
sen vakuuttelun seinälle ja
ihastelen sitä loppuelämäni.
Toinen seikka. SP, edustat mitä ilmeisimmin opiskelijoita ja ajat heidän
etujaan vai? Ketkä opiskelijat
hyötyvät siitä näkemyksestä, jota edustat? Ketkä opiskelijat voittavat
siinä, että useat joutuisivat maksamaan
esimerkiksi juuri lopputyötä tehdessään alkuvuoden opintotukensa
takaisin? Häviävätkö jotkut opiskelijat siinä,
että opintotuen nostamisen lopullisen lopettamisen jälkeen ei tarvitsisi
murehtia tulorajoista?
Sen voin vaan sanoa, että tarkalleen nolla opiskelijaa tässä maassa
hyötyy näkemyksistäsi tässä asiassa. Sen
sijaan - jos ei nykykäytäntöä muuteta - kaikki opiskelijat
YHDENVERTAISESTI joutuvat kärsimään tästä
epäkohdasta. Tarkoitan tällä juuri sitä, että opiskelijat joutuvat
kesken vuotta opintotuella elämisen
lopettaessaan vahtaamaan tulojaan. Joitakin epäkohta tietenkin sitten
koskettaa konkreettisemmin kuin toisia.
Kaikkein räikeimmin se koskettaa niitä, joiden 'ylimääräisestä'
tienestistä menee jättiosa opintotukien
takaisinmaksuun tai niitä, jotka sitten päätyvät välttelemään töitä
tämän asian takia.
JS
Simo Pöyhönen
Jarno Salmela wrote:
> Ikävä toistaa itseään, mutta SP ei ole ottanut missään vaiheessa suoraan
> kantaa seuraavaan:
>
> > Onko järkeä joutua valitsemaan seuraavien vaihtoehtojen väliltä?
> >
> > a) Vältät töitä/tuloja siten, ettet joudu maksamaan alkuvuonna nostettua opintotukea takaisin.
> > b) Työskentelet normaalisti, mutta tietäen joutuvasi maksamaan reilun kuukauden nettopalkan KELAlle,
> > koska ainoa alkuvuoden elantosi onkin yhtäkkiä muka perusteettomasti nostettu.
Henkilöt ovat edelleen opiskelijoita. Opiskelija-statuksella operoivaa, opintotukea nostanutta henkilöä
tulee kohdella opiskelijana. Tilanne on sama kaikille. Yhdenvertaista siis on, että henkilö b maksaa (hän
on siis edelleen opiskelija koko vuoden ajan ollessaan vaikkapa tekn. yo) kalenterivuonna ansaitsemansa
liikatuen takaisin. Aivan yhtä yhdenvertaista on se, että henkilö z, joka onkin _opiskeluaikanaan_ töissä
alkuvuonna ja loppuvuonna ei, ja on taloudellisesti samassa asemassa kuin esimerkin b henkilö, maksaa
tukensa takaisin, mikäli on ollut koko vuoden opiskelija. Edelleen, diplomityö on tutkintoon johtavaa
opiskelua. Mikäli tulot ylittävät koko vuoden tulorajat, on siitä edelleen varaa tod. näk. myös maksaa
liikatuki pois.
> Toinen seikka. SP, edustat mitä ilmeisimmin opiskelijoita ja ajat heidän
> etujaan vai? Ketkä opiskelijat
> hyötyvät siitä näkemyksestä, jota edustat? Ketkä opiskelijat voittavat
> siinä, että useat joutuisivat maksamaan
> esimerkiksi juuri lopputyötä tehdessään alkuvuoden opintotukensa
> takaisin? Häviävätkö jotkut opiskelijat siinä,
> että opintotuen nostamisen lopullisen lopettamisen jälkeen ei tarvitsisi
> murehtia tulorajoista?
Opintotukijärjestelmään on valtion budjetissa tietty menomomentti. Kaikki tehtävät uudistukset ovat
nollasummapeliä. Mm. tämän vuoksi huojennukset toisessa päässä ovat kiristyksiä toisessa päässä. Tämä on
hyvä muistaa, ja tekn. yo-kunnatkin ovat onneksi tämän muistaneet. Voidaanhan vaatia mitä vaan. Joku
vastuu on toki tunnettava myös opiskelijajärjestöissä menojen osalta. Tämä diplomityöongelma ei varmasti
ole kenenkään ykkösprioriteettina, niidenkin jotka sitä ongelmana pitävät. Pitäisin suurempana
ongelmaryhmänä kyllä sellaisia opiskelijoita, jotka eivät graduistaan rahaa saa, vaan puurtavat niitä
opintotuelaa, joka ei sitten edes koko opiskeluajaksi riitä.
> Sen voin vaan sanoa, että tarkalleen nolla opiskelijaa tässä maassa
> hyötyy näkemyksistäsi tässä asiassa.
Ei toki pidä paikkaansa. Edelleenkään en usko töiden välttelyyn, tai jos joku niin tekee, ei kyllä
työllään sinänsä näe mitään arvoa. Itsekin olisin varmasti opiskellut tuollaisella ajattelumallilla
komeasti kolmessa ja puolessa vuodessa työttömäksi YTM:ksi. Edelleenkään en näe syytä, miksi
diplomityöntekijöiden vuoksi pitäisi esim.SYL:n nousta barrikadeille. En pidä tätä sellaisena ongelmana.
Anteeksi mielipiteeni puolesta, jos se jotakuta loukkaa. Tällainen tuntuma on tullut mm. erinäisten
vuosien kokemuksella järjestelmän eri puolilta.
Marko
[SP]
> opiskelua. Mikäli tulot ylittävät koko vuoden tulorajat, on siitä edelleen varaa tod. näk. myös maksaa
> liikatuki pois.
Kyllä, kyllä, minäkin maksaisin mielelläni liikatuen (4600) pois, mutta
nyt maksankin 12500 ANSIOTULOJANI.
Siis 8000 mk:aa sakkoa/korkoa/mitälie. Eikös moiseen tuomioon tarvita
oikeuden päätös?
Marko
Simo Pöyhönen
Marko wrote:
> Kyllä, kyllä, minäkin maksaisin mielelläni liikatuen (4600) pois, mutta
> nyt maksankin 12500 ANSIOTULOJANI.
> Siis 8000 mk:aa sakkoa/korkoa/mitälie. Eikös moiseen tuomioon tarvita
> oikeuden päätös?
En jaksa enää kommentoida tätä asiaa. Lienet ymmärtänyt, mistä on kysymys, tai jos et, niin opiskelet
ilmeisesti väärällä tasolla.
Marko
omalta puoleltani
tähän. Mutta lopetetaan myös puhuminen liikatuen takaisinperimisestä,
kun kerran siitä ei
ole kysymys.
Tuota väärällä tasolla opiskelua en viitsi edes kommentoida.
Lopetan raporttini tähän
Marko
Jarno Salmela
> Henkilöt ovat edelleen opiskelijoita. Opiskelija-statuksella operoivaa, opintotukea nostanutta henkilöä
> tulee kohdella opiskelijana. Tilanne on sama kaikille. Yhdenvertaista siis on, että henkilö b maksaa (hän
> on siis edelleen opiskelija koko vuoden ajan ollessaan vaikkapa tekn. yo) kalenterivuonna ansaitsemansa
> liikatuen takaisin. Aivan yhtä yhdenvertaista on se, että henkilö z, joka onkin _opiskeluaikanaan_ töissä
> alkuvuonna ja loppuvuonna ei, ja on taloudellisesti samassa asemassa kuin esimerkin b henkilö, maksaa
> tukensa takaisin, mikäli on ollut koko vuoden opiskelija. Edelleen, diplomityö on tutkintoon johtavaa
> liikatuki pois.
Jos opiskelija on alkuvuoden töissä ansaiten 'sikana rahaa', niin hän
kieltämättä kuuluu siihen ryhmään, joiden ei ole syytä nostaa tukea
loppuvuonna. Esimerkiksi tällaisia tapauksia varten uusi
opintotukijärjestelmä ajaa hyvin asiansa. Mutta se, ettet näe tässä
asiassa mitään eroa tapauksiin, joissa opiskelija 'tienaa liikaa' sen
jälkeen, kun on lopettanut opintotuella elämisen - on aivan uskomatonta.
Perusteluja on esitetty jo niin paljon ja monta kertaa, etten kehtaa
niitä enää toistaa.
> > Toinen seikka. SP, edustat mitä ilmeisimmin opiskelijoita ja ajat heidän
> > etujaan vai? Ketkä opiskelijat
> > hyötyvät siitä näkemyksestä, jota edustat? Ketkä opiskelijat voittavat
> > siinä, että useat joutuisivat maksamaan
> > esimerkiksi juuri lopputyötä tehdessään alkuvuoden opintotukensa
> > takaisin? Häviävätkö jotkut opiskelijat siinä,
> > että opintotuen nostamisen lopullisen lopettamisen jälkeen ei tarvitsisi
> > murehtia tulorajoista?
>
> Opintotukijärjestelmään on valtion budjetissa tietty menomomentti. Kaikki tehtävät uudistukset ovat
> nollasummapeliä. Mm. tämän vuoksi huojennukset toisessa päässä ovat kiristyksiä toisessa päässä. Tämä > on hyvä muistaa, ja tekn. yo-kunnatkin ovat onneksi tämän muistaneet. Voidaanhan vaatia mitä vaan.
> Joku vastuu on toki tunnettava myös opiskelijajärjestöissä menojen osalta. Tämä diplomityöongelma ei
> varmasti ole kenenkään ykkösprioriteettina, niidenkin jotka sitä ongelmana pitävät. Pitäisin suurempana
> ongelmaryhmänä kyllä sellaisia opiskelijoita, jotka eivät graduistaan rahaa saa, vaan puurtavat niitä
> opintotuelaa, joka ei sitten edes koko opiskeluajaksi riitä.
Et vastannut käytännössä mihinkään esitettyyn kysymykseen. Sen sijaan
puhut viisaan oloisesti isommista kuvioista, joihin tuskin kellään on
pahemmin vastaanväitettävää, mutta jotka eivät suoraan kosketa itse
alkuperäistä - ja melko yksinkertaista - ongelmaa. Sympaattisella
loppukommentilla kosiskelet moisessa jamassa olevia opiskelijoita
taaksesi ja yrität uskotella, että heille koituisi jotain hyötyä olla
puolellasi juuri tässä keskustelun alla olevassa asiassa. Tuollainen
'populismi' on kieltämättä loistokeino aina kun täytyy pitää päänsä ja
'olla oikeassa'. Onnea vaan poliitikon uralle...
> > Sen voin vaan sanoa, että tarkalleen nolla opiskelijaa tässä maassa
> > hyötyy näkemyksistäsi tässä asiassa.
>
> Ei toki pidä paikkaansa. Edelleenkään en usko töiden välttelyyn, tai jos joku niin tekee, ei kyllä
> työllään sinänsä näe mitään arvoa. Itsekin olisin varmasti opiskellut tuollaisella ajattelumallilla
> komeasti kolmessa ja puolessa vuodessa työttömäksi YTM:ksi. Edelleenkään en näe syytä, miksi
> diplomityöntekijöiden vuoksi pitäisi esim.SYL:n nousta barrikadeille. En pidä tätä sellaisena ongelmana.
> Anteeksi mielipiteeni puolesta, jos se jotakuta loukkaa. Tällainen tuntuma on tullut mm. erinäisten
> vuosien kokemuksella järjestelmän eri puolilta.
Ensin tyrmäät väitteeni: 'Ei toki pidä paikkaansa'. Sen jälkeen - sen
sijaan, että osoittaisit selvästi yhdenkin hyötyvän opiskelijan - sanot
käytännössä, että on ok käydä töissä ilman reaalista korvausta.
Loputkaan kommentit eivät perustele vastaväitettä millään tavalla,
joskin yrittävät osoittaa sovinnaista asennetta. Edelleen onnea
poliitikon uralle.
Tämän jälkeen en aio uhrata enää aikaani tähän keskusteluun tässä
uutisryhmässä enkä jää kisailemaan viimeisestä sanasta, vaikka kuinka
tekisi mieli. Toivottavasti muut, joita asia koskee, jatkavat
kommentointia puolestani. Järjettömyyttä vastaan pitää taistella aina.
JS
Simo Pöyhönen
Jarno Salmela wrote:
> Perusteluja on esitetty jo niin paljon ja monta kertaa, etten kehtaa
> niitä enää toistaa.
Enkä minä sitä, että tuo henkilö on edelleen opiskelija.
> Et vastannut käytännössä mihinkään esitettyyn kysymykseen. Sen sijaan
> puhut viisaan oloisesti isommista kuvioista, joihin tuskin kellään on
> pahemmin vastaanväitettävää, mutta jotka eivät suoraan kosketa itse
> alkuperäistä - ja melko yksinkertaista - ongelmaa.
Ja tuolla asenteella toukokuun alusta asumislisän korvausprosentti olisi takuulla 70. Loppukoon kommentointi osaltani tähän, jatkan mielelläni, jos jollain jotain uutta tuotavaa keskusteluun on.
Vaikuttamistyö jatkuu, ja jos se ei jonkun pirtaan käy, tulee vaihtaa vaikuttajia, myös ylioppilaskuntatasolla. Itse työsuhteisena koen toistaiseksi olevani oikealla asialla.
-simo-