Lentoreitti kartta
nopee
Kyse olis KLM:än lento Amsterdamista (schipol) New York:iin (JFK).
Ois kiva etukäteen nähdä mitä kautta se kone ihan lentää.
Niin ja vielä Helsinki - Amsterdam.
Matti Grönroos
news:ImsVd.2659$ZK4...@reader1.news.jippii.net...
Lennot eivät useinkaan seuraa jotain tiettyä kiinteää reittiä, vaan
reitti määräytyy paikallisen liikennetilanteen, tuulien ja muiden
olosuhteiden mukaan.
Helsingistä Amsterdamiin lennetään usein Tukholman, Malmön ja
Hampurin yli, mutta aika usein myös Itämeren yli Kalmariin ja sieltä
Malmön ja Hampurin suuntaan.
Kaukoreiteillä taas pyritään kulkemaan isoympyräreittejä.
Amsterdamin ja New Yorkin välinen isoympyrä kulkee pohjoisen
Irlannin yli pohjoiselle Atlantille noin leveyspiirille 55 ja sieltä
Kanadan ja Yhdysvaltojen itärannikkoa seuraten Newfoundlandin ja
Nova Scotian yli.
Matti
--
Matti Grönroos -- http://www.iki.fi/mjg
jusa
"nopee" <va...@e.mail> kirjoitti
viestissä:ImsVd.2659$ZK4...@reader1.news.jippii.net...
Katsoppas alla linkki. Laitoin valmiiksi isoympyräreitin AMS-JFK.
Isoympyräreitti on reitin lyhyin matka maapallon pinnalla.. Kuten
aikaisemmin sinulle "kaikitietävä" vastasi, että koneet eivät aina voi
lentää lyhyitä reittiä johtuen monista eri syistä. Mutta tutkippa tuolta.
terv. Loksodromi
nopee
Tuostahan näkee että vettä sitä tulee näkemään matkan aikana ;-)
Jukka Pakkanen
"nopee" <va...@e.mail> kirjoitti
viestissä:OFKVd.2968$Lu4...@reader1.news.jippii.net...
>>
>> Katsoppas alla linkki. Laitoin valmiiksi isoympyräreitin AMS-JFK.
>> Isoympyräreitti on reitin lyhyin matka maapallon pinnalla.. Kuten
>> aikaisemmin sinulle "kaikitietävä" vastasi, että koneet eivät aina voi
>> lentää lyhyitä reittiä johtuen monista eri syistä. Mutta tutkippa tuolta.
>>
>> http://gc.kls2.com/cgi-bin/gc?PATH=ams-jfk%0D%0A&RANGE=&PATH-COLOR=magenta&PATH-UNITS=mi&SPEED-GROUND=412&SPEED-UNITS=kts&RANGE-STYLE=shaded&RANGE-COLOR=navy&MAP-STYLE=&ETOPS=90
>>
>>
> Tuostahan näkee että vettä sitä tulee näkemään matkan aikana ;-)
Itseasiassa kyllä muistelisin että KLM:lläkin Nykiin mennessä on usein
koukattu Grönlannin päältä, ja sitten kohta jo ollaan Labradorin niemimaan
päällä, eli olisko tuolla jotain edullisia jetstreamejä hieman isoa ympyrää
pohjoisempana.
Perttuli Pikkarainen
"Jukka Pakkanen" <jukka.p...@qnet.xdomain.fi> kirjoitti
viestissä:d07ufs$o80$1...@plaza.suomi.net...
Muistaakseni JetStreamit kulkee pohjoisessa lännestä-itään, joten olisiko
"väistellyt" kovaa vastaista. Kerran Finskin kapteeni murjaisi lennettävän
tuhatta-ja-sataa, kun tultiin JFK:lta Helsinkiin päin. Maanopeus oli
kuulemma 1100kmh. Kyllä sen kuuli matkustamoonkin, että päästiin
suihkuvirtaukseen, kun yhtäkkiä moottorien ääni lähes katosi; mentiin
varmaan ihan kerosiinin hajuilla "tyhjäkäyntiä".
PP
Marko H. Tamminen
> kuulemma 1100kmh. Kyllä sen kuuli matkustamoonkin, että päästiin
> suihkuvirtaukseen, kun yhtäkkiä moottorien ääni lähes katosi; mentiin
> varmaan ihan kerosiinin hajuilla "tyhjäkäyntiä".
Ööh, mistähän se noste sitten tulee, jos ei moottoreilla pökitä eteenpäin?
Ihan vaan siitä suuresta maanopeudestako? Kyllä siellä jetstreamissakin
pitää sitä ilmanopeutta olla riittävästi, jotta pysytään ilmassa, eikä se
ihan tyhjäkäynnillä onnistu. Turun kohdalla sitten suunnilleen voidaan
niitä moottoreita ruveta jäähdyttelemään kun loppumatka voidaan liukua.
--
Marko H. Tamminen
zu...@iki.fi
http://iki.fi/zumba/
Perttuli Pikkarainen
"Marko H. Tamminen" <zu...@iki.fi> kirjoitti
viestissä:d0atuk$s2b46$1...@midnight.cs.hut.fi...
En ole lentäjä enkä lentämisestä mitään ymmärrä paitsi matkustajana. Tuolta
se minusta tuntui.
PP
kartsa
> Kaukoreiteillä taas pyritään kulkemaan isoympyräreittejä.
Grönroosin mielikuvitus lentää ja mielikuvitus on hyvä asia, mutta
joku muu ei ehkä esittäisi mielikuvituksensa lentojen tuotoksia
faktoina.
Kansainvälisillä lentoreiteillä lennetään yleensä sellaista
reittiä, joka on nopein tai muuten edullisin mahdollinen. Yleisesti
pyritään minimoimaan ilmamatkaa (air distance), ei maamatkaa (ground
distance). Jos maamatka haluttaisiin minimoida, lennettäisiin
isoympyräreittiä, mutta lentokoneita lennetään ilmassa. Mitä
pitempi reitti on kysymyksessä, sitä kauemmas isoympyräreitistä
reitti saattaa joutua ilmamatkaa minimoitaessa.
Jos maamatka on 800 kilometriä ja kone kulkee ilmanopeutta 800 km/h
(tässä ilmanopeudella tarkoitetaan tosi-ilmanopeutta, TAS), kone
lentää matkan tunnissa tyynessä ilmassa. Ilmamatka on tällöin 800
km.
Jos vastatuulta on 200 km/h, kone kulkee maahan nähden vain 600 km/h
(800-200), eli se kuluttaa samaan 800 km:n maamatkaan 1h 20min.
Kahdeksansadan ilmanopeutta (TAS) lentävä kone tekee tuossa ajassa
ilmamatkaa 1070 km, eli 800 km:n maamatka on on 1070 km:n ilmamatka.
Jos kone lentää 200 km/h:n myötätuulessa, sen maanopeus on 1000
km/h (800+200). 800 km:n maamatka taittuu tuolloin 48 minuutissa.
Kahdeksansadan ilmanopeutta (TAS) lentävä kone tekee 48 minuutissa
ilmamatkaa 640 km.
Konetta lennetään siis aina suhteessa ympäröivään ilmaan. Sen
vuoksi ei ole mielekästä minimoida maamatkaa vaan ilmamatkaa. Kun
lentomatka on pitkä, kannattaa suotuisia tuulia hakea melko
suurellakin säteellä isoympyräreitistä. Kun ilmamatka ja samalla
lentoaika minimoidaan reittivalinnalla, minimoidaan myös matkan
polttoaineenkulutus.
Reittiä ei voida valita vapaasti, vaan reittivalinta pitää tehdä
allaolevien maiden viranomaisten ja lennonjohtojen sekä tietysti mm.
sääolosuhteiden asettamien rajoitusten mukaan. Niissä puitteissa
reitit optimoidaan niin hyvin kuin mahdollista. Pohjois-Atlantti on
Euroopan ja Pohjois-Amerikan välillä niin vilkkaasti liikennöity,
että siellä on oma NAT-track-järjestelmänsä lentoliikenteen
järkevän porrastamisen, taloudellisen lentämisen ja lennonjohdon
tarpeita palvelemassa.
http://www.vatsim-uk.org/Oceanic/main.asp
t. kartsa
Markku Grönroos
"kartsa" <kar...@hotmail.com> kirjoitti viestissä
news:1110202943....@o13g2000cwo.googlegroups.com...
Matti Grönroos wrote:
> Kaukoreiteillä taas pyritään kulkemaan isoympyräreittejä.
Grönroosin mielikuvitus lentää ja mielikuvitus on hyvä asia, mutta
joku muu ei ehkä esittäisi mielikuvituksensa lentojen tuotoksia
faktoina.
Etkös se dorga ole juuri sinä joka tässä taannoin kivenkovaan väitti ettei
A380 kykene käyttämään Helsinki Vantaan rullausteitä?
kartsa
> Ööh, mistähän se noste sitten tulee, jos ei moottoreilla pökitä
eteenpäin?
Nostovoima tulee siivistä, pökittiin moottoreilla tai ei.
> pitää sitä ilmanopeutta olla riittävästi, jotta pysytään
ilmassa, eikä se
> ihan tyhjäkäynnillä onnistu.
Siipien nostovoima pitää koneen ilmassa. Nostovoimaan vaikuttavat
ilmanopeus ja siiven kohtauskulma, ei moottoriteho. Lentokoneet
lentävät myös moottoreitta tai moottorit sammutettuina ja siivet
tuottavat samalla tavalla nostovoimaa myös tällöin. Ilmanvastus
haukkaa kuitenkin osansa energiasta ja se pitää käytännössä
kompensoida myymällä potentiaalienergiaa eli korkeutta tai
hyödyntämällä nousevia ilmavirtauksia, kuten purjelentokoneet
tekevät. Liikennekoneiden vajoamisnopeus ja kaartosäde ovat niin
suuret, että riittävän suuria ja voimakkaita nostoja ei oikein
löydy, jotta niillä voisi lentää purjelentoa, joten liikennekoneen
kohtalona on liukua hiljalleen alaspäin, jos moottorit eivät
työnnä. Jumbojetti liitää reittikorkeudestaan parinsadan kilometrin
päähän ilman moottoritehoa.
Perttuli Pikkarainen:
> Kyllä sen kuuli matkustamoonkin, että päästiin
> suihkuvirtaukseen, kun yhtäkkiä moottorien ääni lähes katosi
On epätodennäköistä, että maallikko erottaisi matkustamossa
istuessaan, millaista matkalentonopeutta kone käyttää,
käytettävän matkanopeuden vaihteluväli mahtuu normaalisti viiden
prosentin haarukkaan.
Todennäköinen syy aistimukselle, että nyt tultiin jettiin ja
mennään lähes tyhjäkäynnillä, voisi olla seuraava:
Suihkuvirtausten yhteydessä esiintyy ilman pyörteilyä. Lentokone
pyrkii massansa vuoksi säilyttämään liikenopeutensa. Koneen
ilmanopeus kasvaa hetkellisesti koneen kohdatessa nopeasti
lisääntyvän vastatuulen. Kone kohtasi nopeasti lisääntyvän
vastatuulen tai nousevan aaltovirtauksen, johon reagoitiin
asiaankuuluvasti vähentämällä moottoritehoa.
Kun kone halutaan pitää lähes vakiokorkeudella ja lähes
vakionopeudella, pitää ympärillä olevan ilmamassan virtausten
muutoksiin vastata moottoritehon muutoksilla. Moottoritehon nopeahko
vähennys on herättänyt havainnoitsijan huomion, mutta sen jälkeen
tapahtunut hitaampi tehonlisäys takaisin normaalille matkalentoteholle
on jäänyt huomaamatta, jolloin on syntynyt vaikutelma, että "mentiin
varmaan ihan kerosiinin hajuilla "tyhjäkäyntiä"".
t. kartsa
Matti Grönroos
"kartsa" <kar...@hotmail.com> wrote in message
news:1110202943....@o13g2000cwo.googlegroups.com...
Matti Grönroos wrote:
>> Kaukoreiteillä taas pyritään kulkemaan isoympyräreittejä.
> Grönroosin mielikuvitus lentää ja mielikuvitus on hyvä asia, mutta
> joku muu ei ehkä esittäisi mielikuvituksensa lentojen tuotoksia
> faktoina.
No onpas nyt nimimerkillä tarvetta esitellä letkeän
kirjoitustyylinsä ohessa koko sivistyssanavarastonsa.
Totta mooses lentojen suunnittelussa optimoidaan vallitsevat tuulet,
otetaan huomioon lentokäytävämääräykset ja vältellään ajamista
alueille, joiden yläpuolella lentäminen ei ole suotavaa. Tällöinkin
isoympyrä on reittisuunnitelman perusta, jonka päälle yksityiskohtia
ruvetaan rakentamaan. Eivät ne esimerkiksi Lontoon ja Tokion väliset
lennot aivan sattumalta kulje Turun ja Joensuun välistä reittiä
jokseenkin säännöllisesti.
Kysymys, johon vastasin, ei kuitenkaan koskenut lentoreittien
optimointia, vaan sitä, missäpäin maailmaa suunnilleen lento
liikkuu. Siihen tarkoitukseen vastaukseni oli aivan riittävän
täsmällinen, vaikka se ei esimerkiksi ottanut huomioon sitä, mitä
kiitoteitä nousussa ja laskussa käytetään.
Isoympyrä reittivalintana on hyvä tuoda esiin, koska se selittää
ensisilmäykseltä kummallisen oloisia reittivalintoja. Ei ole
mercator-projektioisesta kartasta katsoen aivan itsestään selvää,
miksi Helsingistä Miamiin lähdettäessä saatetaan lähteä lounaan
sijaan luoteeseen Vaasan ja Trondheimin suuntaan Norjanmerelle ja
kohti Islantia.
kartsa
> No onpas nyt nimimerkillä tarvetta esitellä letkeän
> kirjoitustyylinsä ohessa koko sivistyssanavarastonsa.
En huomannut käyttäneeni muita kuin yleiskielisiä sanoja, mutta jos
sana optimoida oli vaikea, niin se tarkoitti parhaan ratkaisun
hakemista. Ilmailun yleiskieli on englanti ja kaikille käsitteille ei
ole tietääkseni suomenkielisiä vastineita. Tekstissä oli muutamia
englanninkielisiä sanoja yksiselitteisyyden vuoksi, mutta kaikkien
merkitys oli mielestäni suomeksi yleiskielellä selitetty.
Mitä vierasperäisten sanojen käyttöön tulee, usein käyttämäsi
dorga on turhaa hienostelua ja kuulostaa vähän neitimäiseltä. Dorka
on parempi, eli nyt voit itsekin jo rikastaa kieltäsi kahdella uudella
sanalla: optimoida ja dorka.
t. kartsa