Talvipäivän seisaus; Aamun ja illan osalta tuo seisaus on eri päivänä - MIKSI ???
MSe
johtuu, että muistaakseni jo 16. päivä aamu alkaa pitenemään, siis aurinko
alkaa nousta aikaisemmin ja vasta vuodenvaihteen kieppeillä alkaa auringon
laskuajankohta mennä myöhemmäksi?
Aamun ja illan osalta tuo seisaus on eri aikaan mutta päivän
kokonaispituuden lyhin ajanhetki sattuu noiden väliin siis viralliseen
talvipäivän seisaukseen.
--
MSe
Raimo Suonio
> Talvipäivän seisaus kai on 22. vai 21. päivänä joulukuuta - mutta
> mistä johtuu, että muistaakseni jo 16. päivä aamu alkaa
> pitenemään, siis aurinko alkaa nousta aikaisemmin ja vasta
> vuodenvaihteen kieppeillä alkaa auringon laskuajankohta mennä
> myöhemmäksi?
Se johtuu siitä, että Maan pyörimisnopeus akselinsa ympäri ja siis tuon
pyörimisen kulmanopeus on varsin suurella tarkkuudella vakio. Sen
sijaan Maan rataliikkeen kulmanopeus Auringon suhteen vaihtelee
tuntuvasti. Lähes talvipäivän seisauksen aikaan Maa on lähimmillään
Aurinkoa ja sen radan kulmanopeus suurimmillaan.
Vuorokausi lasketaan keskimäärin siitä, kun Maa on kaksi kertaa
peräkkäin samassa asennossa Aurinkoon nähden. Keskitalvella Maa etenee
kuitenkin radallaan keskivuorokaudessa hieman ylimääräistä suuren
nopeutensa vuoksi, jolloin keskivuorokauden kuluttua, Maa ei ole vielä
ehtinyt täysin vuorokautta aikaisempaan asentoonsa. Aurinkovuorokausi
siis siirtyy hitaasti *myöhäisemmäksi*.
Niinpä siis 16. päivän tienoilla, vaikka päivä vielä lyhenee ja sen
vuoksi illan pitäisi aikaistua, auringonlaskun aikaistuminen jo
pysähtyykin ja kääntyy siirtymään myöhemmäksi. Auringon nousu
myöhentyy tuolloin edelleen sekä päivän lyhenemisen että
aurinkovuorokauden myöhästymisen vuoksi. Se pysähtyy ja kääntyy
aikaistumaan vasta kuun lopulla.
Aurinkovuorokausi ja keskivuorokausi siirtyvät vuoden aikana noin plus
miinus puoli tuntia toistensa suhteen.
--
Raimo Suonio, Hyvinkää, Finland, http://www.nic.fi/%7Ersuonio/
"Elämä on parasta huumetta, uskonto pahinta"
Oikeinkirjoitusohjeita news- ja web-kirjoittajille:
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/oikeinkirjoitus/
MSe
> Vuorokausi lasketaan keskimäärin siitä, kun Maa on kaksi kertaa
> peräkkäin samassa asennossa Aurinkoon nähden.
Siis - tarkoittanet tässä vuotta ?
--
MSe
"Raimo Suonio" <raimo....@nic.fi> kirjoitti
viestissä:Xns9A0315C8790FD...@192.89.123.233...
keptikko
On 11-Dec-2007, "MSe" <ms...@inet2.fi> wrote:
> Tuota epäilinkin syyksi - mutta ero on noinkin havaittava.
>
> > Vuorokausi lasketaan keskimäärin siitä, kun Maa on kaksi kertaa
> > peräkkäin samassa asennossa Aurinkoon nähden.
> Siis - tarkoittanet tässä vuotta ?
Hän tarkoittanee vuorokautta. Maa toki etenee radallaan vuorokauden aikana,
joten täysin samana tilanne ei pysy, mutta ajattele että maapallo on edennyt
radallaan vuorokauden ajan ja samalla pyörähtänyt akselinsa ympäri täyden
kierroksen ja vielä hiukan lisää niin että aurinko paistaa samalle
meridiaanille kaareutuvasta rataliikkeestä huolimatta.
Posted Via Usenet.com Premium Usenet Newsgroup Services
----------------------------------------------------------
** SPEED ** RETENTION ** COMPLETION ** ANONYMITY **
----------------------------------------------------------
http://www.usenet.com
Raimo Suonio
> Siis - tarkoittanet tässä vuotta ?
Tarkoitan vuorokautta. Tarkoitan Maan asennolla Aurinkoon nähden sitä,
että esimerkiksi Mombasa on suoraan kohti Aurinkoa, jolloin siis
Mombasassa aurinko on keskitaivaalla, korkeimmillaan. Tämähän tapahtuu
vuorokauden välein.
Tarkemmin sanottuna aurinkovuorokauden välein. Aurinkovuorokauden
pituus vaihtelee pitkin vuotta ja siksi lasketaan kelloja varten
keskivuorokausi.
MSe
peräkkäin samassa asennossa Aurinkoon nähden."
Jos saivarrellaan kuinka voi toisen kirjoituksen ymmärtää väärin tai se on
vajaavainen, niin ainoastaan vuoden välein on Maa on samassa asennossa
Aurinkoon nähden.
Eli havaitut vaaka- ja pystykulmat ovat samat.
Tai korjataan vielä - kaksi kertaa vuodessa paitsi kesä- ja talvipäivän
seisauksen aikaan.....ja kai jos oikein tarkkoja ollaan, niin vain kerran.
Varmaankaan auringon ollessa täsmälleen etelässä tai missä tahansa
ilmansuunnassa - ei sen pystykulma ole syys kaudella ja kevätkaudella
koskaan sama.
MSe
"Raimo Suonio" <raimo....@nic.fi> kirjoitti
viestissä:Xns9A039C0DDB223...@192.89.123.233...
keptikko
On 12-Dec-2007, "MSe" <ms...@inet2.fi> wrote:
> "Vuorokausi lasketaan keskimäärin siitä, kun Maa on kaksi kertaa
> peräkkäin samassa asennossa Aurinkoon nähden."
>
> Jos saivarrellaan kuinka voi toisen kirjoituksen ymmärtää väärin tai
> se on vajaavainen, niin ainoastaan vuoden välein on Maa on samassa
> asennossa Aurinkoon nähden.
> Eli havaitut vaaka- ja pystykulmat ovat samat.
Jos saivarrellaan vähän lisää niin voi todeta että Maa tuskin koskaan on
kahta kertaa täsmälleen samassa asennossa aurinkoon nähden. Vuorokausi ja
vuosi eivät nimittäin ole yhteismitallisia, eli vuoteen (tai sen
monikertaan) ei mene kokonaisluvulla ilmaistava määrä vuorokausia tasan.
Niinpä kun maapallon keskipiste palaa vuoden kuluttua (lähes) samaan
paikkaan, on maapallo kuitenkin pyörimisliikkeensä suhteen eri asennossa
kuin vuosi sitten. Kun maapallo on pyörähtänyt täsmälleen samaan asentoon
jossa se oli vuosi sitten, on sen paikka aurinkoon nähden kuitenkin jo
erilainen. Eikä edes tuo maapallon keskipisteen palaaminen täsmälleen samaan
paikkaan toteudu vuoden välein, koska esim. Kuu vaikuttaa merkittävästi
maapallon rataliikkeeseen ja Kuunkaan liike ei ole yhteismitallinen
vuorokauden ja vuoden kanssa. Lisäksi on muita asiaan vaikuttavia tekijöitä
kuten prekessio sekä vuorokauden ja vuoden pituuden muuttuminen, joten
melkoinen ihme on jos auringon ja maapallon välinen "geometria" suhteessa
esim. kevättasauspisteeseen pitemmälläkään aikavälillä täsmälleen palautuu
johonkin aiemmin vallinneeseen tilanteeseen. Tokihan nämä yksinkertaistetut
mallit (tyyliin "maa kiertää aurinkoa") silti ovat hyödyllisiä koska ne
auttavat ymmärtämään arkipäivän kannalta oleellisia piirteitä
lähiavaruutemme toiminnassa.
> Tai korjataan vielä - kaksi kertaa vuodessa paitsi kesä- ja talvipäivän
> seisauksen aikaan.....ja kai jos oikein tarkkoja ollaan, niin vain kerran.
> Varmaankaan auringon ollessa täsmälleen etelässä tai missä tahansa
> ilmansuunnassa - ei sen pystykulma ole syys kaudella ja kevätkaudella
> koskaan sama.
Posted Via Usenet.com Premium Usenet Newsgroup Services
Raimo Suonio
> Jos saivarrellaan kuinka voi toisen kirjoituksen ymmärtää väärin
> tai se on vajaavainen, niin ainoastaan vuoden välein on Maa on
> samassa asennossa Aurinkoon nähden.
Saapihan sitä saivarrella, jos se on hauskaa tai sen tuntee tärkeäksi.
. ....@dnainternet.net ;n;E;O;
> Itse MSe virkkoi, noin nimesi:
>
> > Jos saivarrellaan kuinka voi toisen kirjoituksen ymmärtää väärin
> > tai se on vajaavainen, niin ainoastaan vuoden välein on Maa on
> > samassa asennossa Aurinkoon nähden.
>
> Saapihan sitä saivarrella, jos se on hauskaa tai sen tuntee tärkeäksi.
*Jaahäntä, että sulle tulee töksysestä lingonnastas ikäänkuin "olo"?
> --
> Raimo Suonio, Hyvinkää, Finland, http://www.nic.fi/%7Ersuonio/
> "Elämä on parasta huumetta, uskonto pahinta"
> Oikeinkirjoitusohjeita news- ja web-kirjoittajille:
> http://www.nic.fi/%7Ersuonio/oikeinkirjoitus/
NEo;
nanorakki
Joulu (sana peräisin pyörää tai kehrää tarkoittavasta
skandinaavisesta ...) on perinteisesti aurinko (-energinen) juhla,
jota on vietetty eri puolilla sytyttäen tulia, hevosajeluin,
eläinuhreilla, lajhjuksin jne..
Suomalaisen vanhan perinteen mukaan päiviä jotka alkavat seisauksesta
eli 22-24.päivä on kutsuttu pesäpäiviksi eli aurinko pysyy "pesässään"
kolme päivää ja joulupäivänä aurinko "palaa taas radalleen"...siksi
aattona on varmisteltu tätä paluute erilaisin riitein...Joskus
katselin almanakasta että näinä pesäpäivinä päivän pituus pysyy
samana, vaikka aamu "myöhästyy"...(samoin juhannuksena on auringolla
kolme pesäpäivää) - siis auringonkierron asiantuntijat: mitkä on
pesäpäivät?
- Arvelisin että pesäpäivät eivät olisi sidottu tällaiseen stabiiliin
kalenteriin, vaan pesäpäivät olisi vuosittain siirtyneett kohdalleen
auringon liikkeiden mukaan ja tavallaan pesäpäivinä tasataan
"kalenterivuosi" - kuitenkin pesäpäivät on koettu hyvin voimakkaaksi
ja maagilliseksi, syystä että päivän pituus ei muutu eli "aika on
pysähdyksissä". Mahdollisesti tämä ajatus "kolme päivää kuolleina ja
neljäntenä ylösnousemus" olisi siirtynyt aurinko-kultista muihin
maailman uskontoihin...
Tuo pesäpäivä-käsite löytyy ainakin Kustaa Vilkunan Vuotuisesta
ajantiedosta (1950). Siis tieteellinen selitys pesäpäiville, löytyykö?
nano..
keptikko
Ehkä on syytä selventää käsitettä "talvipäivän seisaus". Tästä säikeestä on
voinut syntyä sellainen käsitys että talvipäivän seisauksen määritelisi
auringon nousu- tai laskuaika. Näinhän se ei ole.
Talvipäivän seisaus tapahtuu silloin kun auringon etelään suuntautuva liike
vaihtuu liikkeeksi kohti pohjoista taivaanpallolla. Jos siis ajattelemme
ainoastaan auringon pohjoinen-etelä-suuntaista liikettä taivaanpallolla ja
unohdamme kaikki muut liikkeet. Mitään varsinaista "paikoilleen jäämistä"
tässä ei tapahdu, mutta liike "pysähtyy" siinä mielessä että liikkeen suunta
vaihtuu. Eihän tasaisesti muuttuvan liikkeen suunta voi vaihtua ilman että
liike pysähtyy äärettömän lyhyeksi hetkeksi. Toisin sanoen talvipäivän
seisauksessa auringon _deklinaatio_ saavuttaa negatiivisimman arvonsa
(auringon keskipiste noin -23,44 astetta taivaan ekvaattorista
geosentrisesti, ekvaattorin eteläpuolella). Auringon deklinaatio vaikuttaa
ratkaisevasti päivän pituuteen. Tuon auringon pohjois-etelä-suuntaisen
liikkeen suunnan vaihtumisen yhteydessä liike on hidasta ; muutamassa
päivässä ei auringon "korkeudessa" tapahdu selvästi havaittavaa muutosta
(samaan aurinkoaikaan).
Olemme nyt lähes lähimpänä aurinkoa maapallon radalla. Kaikkein lähimpänä
olemme vasta kuukauden kuluttua, mutta ero ei ole iso. Tässä yhteydessä
voimme ajatella että maapallo pyörii akselinsa ympäri vakionopeudella ja
unohtaa pyörimisnopeuden pienet vaihtelut. Tämä vakio pyörimisnopeus pätee
kuitenkin vain "tähtien suhteen", ei auringon suhteen, koska aurinkohan ei
meihin nähden ole avaruudessa aina samassa suunnassa. Koska olemme
keskimääräistä lähempänä aurinkoa, etenee maapallo radallaan keskimääräistä
nopeammin (jonka voi ymmärtää Keplerin lakien avulla). Tämä tarkoittaa sitä
että maapallon täytyy pyörähtää keskimääräistä enemmän akselinsa ympäri että
se pyörähtäisi _aurinkoon nähden_ täyden kierroksen. Maapallon pyörimisliike
akselinsa ympäri on nimittäin saman suuntainen kuin maapallon rataliike
auringon ympäri. Niinpä täysi ympyrä 360 astetta ei riitä vuorokauden aikana
siihen että maapallo tekisi täyden kierroksen _auringon_ suhteen. Tuon
vuorokauden aikana maapallo nimittäin etenee radallaan niin että sen täytyy
vielä pyörähtää noin 1 aste lisää että kierros tulisi täyteen auringon
suhteen. Ja tähän aikaan vuodesta siis täytyy pyörähtää vielä hiukan
keskimääräistä enemmän koska auringon läheisyys aiheuttaa sen että auringon
suunta muuttuu keskimääräistä enemmän.
Meidän kellojemme mukaan maapallon täyteen pyörähdykseen aurinkoon nähden
kuluu siis nyt keskimääräistä enemmän aikaa. Tämä merkitsee sitä että
aurinko meidän kellojemme mukaan tämän efektin johdosta nousee ja laskee
hiukan myöhemmin. Kun tämän ilmiön kanssa samanaikaisesti auringon
deklinaatio muuttuu vain hitaasti on lopputuloksena että talvipäivän
seisauksen aikoihin päivän pituus ei juurikaan muutu, mutta auringon nousu-
ja laskuajat siirtyvät myöhemmiksi. Niinpä esim. auringon myöhäisin
nousuaika ajoittuu eri päivälle kuin talvipäivänseisaus.
Auringon nousu- ja laskuaikojen muutokset riippuvat paikan
maantieteellisestä leveydestä. Selvästi ennen talvipäivänseisausta Suomessa
auringon nousuaika muuttuu myöhäisemmäksi ja laskuaika aikaisemmaksi koska
auringon deklinaatio muuttuu eteläisemmäksi. Selvästi talvipäivän seisauksen
jälkeen Suomessa auringon nousuaika muuttuu aikaisemmaksi ja laskuaika
myöhäisemmäksi koska auringon deklinaatio muuttuu pohjoisemmaksi.
Talvipäivän seisauksen aikoihin auringon deklinaatio ei juurikaan muutu,
mutta sekä nousuaika että laskuaika siirtyvät myöhäisemmäksi em. maapallon
radan elliptisyydestä johtuvan efektin vuoksi. Tästä voi sitten seurata
erikoisen tuntuista kehitystä esim. auringon nousuajassa, mutta tämä ei ole
yleispätevää, vaan riippuu maantieteellisestä leveydestä. Yksityiskohdat
ovat siis paikkakuntakohtaisia.
Mutta todellakin, nousu- ja laskuajat eivät sinänsä määrittele auringon
seisauksia ja tasauksia. Auringon deklinaatio eli kulmaetäisyys taivaan
ekvaattorista on se oleellinen juttu. Nousu- ja laskuajat ovat seurauksia
monista efekteistä.
En tiedä onko tämä haluamasi selitys, mutta voisi ehkä ajatella että aurinko
on pesässään silloin kun se on alimmillaan. Sitten aurinko lähtee pesästään
"lentoon" hitaasti kiihdyttäen ja saavuttaa "lakikorkeutensa" juhannuksena.
Talvipäivän seisaushan sinänsä on äärettömän lyhyt hetki, se silmänräpäys
kun auringon liike etelä-pohjoinen-suunnassa on nolla. Auringon deklinaation
muutos on kuitenkin jatkuva, eikä siinä mitään hyppäyksiä tai "oikeita
pysähdyksiä" ole. Mutta tuon liikkeen suunnan vaihtumisen yhteydessä liike
on hidasta ja ehkä 3 päivää on sellainen aikaväli jonka kuluessa ei ilman
kunnollisia mittalaitteita pysty toteamaan auringon deklinaatiossa muutosta
(vaikka tokihan sitä tapahtuu)?
Raimo Suonio
> Ehkä on syytä selventää käsitettä "talvipäivän seisaus". Tästä
> säikeestä on voinut syntyä sellainen käsitys että talvipäivän
> seisauksen määritelisi auringon nousu- tai laskuaika. Näinhän se
> ei ole.
>
> Talvipäivän seisaus tapahtuu silloin kun auringon etelään
> suuntautuva liike vaihtuu liikkeeksi kohti pohjoista
> taivaanpallolla.
Tai se voidaan määritellä geometrian kautta. Talvipäivän seisaus on
sillä hetkellä, kun Maan kallellaan oleva akseli on pohjoispäästään
kallellaan täsmälleen poispäin Auringosta. Ja se hetki on todella
äärettömän lyhyt, ei mikään pysähtyneisyyden aikajakso.
Nuo nanorakin pesäpäivät, jolloin päivän pituus ei muutu, on vain
allakasta tuleva harhakäsitys. Siellähän nousu- ja laskuajat on
kerrottu minuutin tarkkuudella. Minuutin tarkkuudella päivän pituus
pysyy samana useita päiviä.
nanok
selittää hyvin tätä vanhaa käsitettä pesäpäivä. Ilmaisu kuuluu:
aurinko on kolme päivää "kannallaan" tai pesässään. Pesäpäivä-perinne
on ajalta ennen "virallista almanakkaa minuuttiaikatauluineen" eli
täytynee perustua tähän liikkeen "havaitsemattomuuteen" ...jostain
vanhasta lähteestä luin että jouluna pesäpäivistä alkaen aurinko
siirtyy "ukon puolelle", juhannuksen taas "akan puolelle". Selittänee
myös joulun juhlintaa.
Pesäpäivinä on katsottu myös tulevaa säätä: vähäinenkin auringonpaiste
lupaa kuivaa ja poutaista suvea.
Aurinkon säteitä tänään klo 12 keräimissä asteita 35.
nano
nanok
> Itse keptikko virkkoi, noin nimesi:
>
> > Ehkä on syytä selventää käsitettä "talvipäivän seisaus". Tästä
> > säikeestä on voinut syntyä sellainen käsitys että talvipäivän
> > seisauksen määritelisi auringon nousu- tai laskuaika. Näinhän se
> > ei ole.
>
> > Talvipäivän seisaus tapahtuu silloin kun auringon etelään
> > suuntautuva liike vaihtuu liikkeeksi kohti pohjoista
> > taivaanpallolla.
>
> Tai se voidaan määritellä geometrian kautta. Talvipäivän seisaus on
> sillä hetkellä, kun Maan kallellaan oleva akseli on pohjoispäästään
> kallellaan täsmälleen poispäin Auringosta. Ja se hetki on todella
> äärettömän lyhyt, ei mikään pysähtyneisyyden aikajakso.
>
> Nuo nanorakin pesäpäivät, jolloin päivän pituus ei muutu, on vain
> allakasta tuleva harhakäsitys. Siellähän nousu- ja laskuajat on
> kerrottu minuutin tarkkuudella. Minuutin tarkkuudella päivän pituus
> pysyy samana useita päiviä.
>
myös almanakan sivuilta..mutta perinne on ollut elävä ennen nykyistä
almankaa-aikaa, nk. esikristillistä perinnekerrostumaa - joka selittää
joulunvieton perinteitä ja käytänteitä myös.
nano...
nanok
>
> Aurinkon säteitä tänään klo 12 keräimissä asteita 35.
> nano
Ensimmäisen pesäpäivän kehruusaalis: aurinkokeräimissä 61,2 astetta ja
pumppu lähti käyntiin (100!) ja nosti akkuvaraajan (1000l) alaosastoa
asteen parin verran. Marginaalista mutta yllättävää, saa köyhäkin
lämpimän kasvojen pesuveden näin keskitalven kunniaksi!
nano
Raimo Suonio
> aivan...tarkastelin ja hain pesäpäivien olemassolon selitystä
> joskus myös almanakan sivuilta..mutta perinne on ollut elävä ennen
> nykyistä almankaa-aikaa, nk. esikristillistä perinnekerrostumaa -
> joka selittää joulunvieton perinteitä ja käytänteitä myös.
No vielä taatummin pesäpäivät saa esiin, jos päivän pituutta mitataan
tiimalasilla.
MSe
--
MSe
"nanok" <nano...@gmail.com> kirjoitti
viestissä:14d600a3-dea2-44db...@i72g2000hsd.googlegroups.com...