*Säteilyeroosiosensaatio ll.
TulevaisenUJ
T�ss� alkaa olemaan ihan t�pin�iss��n jo! Oikeasti katso nyt n�it�
huikaisevan kertovia kuvia Sony 19 tuuman TV kuvaputken kaulasta. Et arvaa
kuinka ihmeiss�ni n�ist� l�yd�ksist�ni oikeasti olin. Seurailin 3-v�ritykin
2mm paksun laatulasin l�pi ampumiaan s�teilyeroosiokuvia. Ja mit� l�ysin!
Ihmettelin miksi i h m e e s s � kaulan puoliv�liss� tapasin outoja,
ympyr�ityj� matalia sy�pym�lammikon rengaskuvioita? Ensin peruskuva miten
elektronitykki on suhteutettuna putken suojaamattomassa lasiosassa ja vasta
tykin suusta alkaa vasemmalla n�kyv� grafiittipinnoitussuoja:
http://kuvaton.com/k/sIE.jpg
[IMG]http://kuvaton.com/k/sIE.jpg[/IMG]
No n�in homma meni jatkossa mikroskooppikuvin:
A/ Heti elektronitykin juuren lasista l�ysin, niin kuka yll�ttyi vain pieni�
tiheit� elektronien l�vistysreiki�.
http://kuvaton.com/k/sI6.jpg
[IMG]http://kuvaton.com/k/sI6.jpg[/IMG]
B/ Kuvaa ihmettelin melkoisesti. Sitten muistin, rajusti kiihdytetyt
elektronit sinkotaan puoliv�liss��n tykiss� n�kem��mme spiraalikierteilleen!
Kuviossa nopeampi elektroni kuljettaa lis�� energiaa ja monttu on edellist�
selke�sti rajumpaa ty�st�py�rint��. T�ss� tekee osansa lis�ty�n� tuttavamme
r�ntgens�teilyt.
http://kuvaton.com/k/sIK.jpg
[IMG]http://kuvaton.com/k/sIK.jpg[/IMG]
C/Suuosassa elektronitykki sinkoo n�kyviin pahimmat ++..ionisoidut
raskasmetalliset-, uraaniplasma kanavas�teilyt.
http://kuvaton.com/k/sIN.jpg
[IMG]http://kuvaton.com/k/sIN.jpg[/IMG]
Huimaa, huimaa kolme teorian mukaista ennustettavissa olevaa
s�teilyeroosiotyypin demoa! Saimme taas kohahduttavaa lis�n�ytt��
s�teilyeroosioiden perusmekanismeista. Maailman salatuinta IAEA tietoa,
toki. Mutta murrettavissa, kun osaa ja tiet�� mit� on tekem�ss�. Tutkimuksen
eufotiatilaa tuntuu piisaavan. Nyt kykenen jo s u o r a a n jopa
m��rittelem��n mik� s�tyeilyeroosion lajeista mink�kin
s�teilyeroosiokuvioinnin on tuottanut.
--------------
Kapillaari avainasemassa?
Noissa sanikkaiskuvioissa oli yksi keskeinen ratkaisematon ongelmanasettelu.
Py�re�ss� elektroniputkipreparaatissa onnistuu kuvantaminen kyll� ulkoa,
mutta mikroskoopin sovittaminen kaarevaan sis�osaan hyvin on enemm�n kuin
haasteellista. Olin koettanut selvitt�� jo jonkin aikaa sit� konkreettista
mekanismia mist� sanikkaisen vaatimat metallikanavas�teilyn ionit iskiv�t
lasin SIS��N. Olen kyll� kuvannut miten rajuin r�j�hdysm�isin kraatterein
kanavas�teilyt, r�ntgen�innit ja beetaelektronit iskev�t lasikantensa alta
ulostulokraatterin, mutta ent� sis��niskeym�t? Jostain syyst� en ollut
n�hnyt selkeit� "tuosta sis��n" kraattereita? Outoa, perin outoa, tai sitten
en ole p��ssyt siltaosin selvyyteen mit� pit�isi etsi�. Ei muuta kuin
likimain mahdottomia elektroniputken v��r��n suuntaansa kaarevia paloja
tutkimaan mikroskoopilla, mutta hemmetin vaikeaa kohdistettavaa, koska kuva
j�� AINA liian kauas ahtaan mikroskoopin suusta.
T�ss� nyt kuitenkin pari parasta kuvaani. Onnistuu se vaivoin eritt�in
kapeasta preparaatista. Vastavaloon saadun saakin kohtalaisen tarkan
otannan. Katso kuvaa tarkemmin ja huomaa erityisesti miten kuulun EL 34M
sanikkaiskuvan alta EI l�ydy selke�� kaivattua kraatteri-iskem�� sitten
kirveell�k��n! Ihan oudon tuntuista kaikkineen. Sitten kuva alkoi el�� ja
konkretisoitua. L�ht�kohdaksi on asetelmassa otettava nuo laajat ehyet
metallinastan miten sanoisin kokomustat keskell� edess�mme olevat
hiertym�j�ljet. On tajuttava, ett� ++..ionisoitunut rautaplasma k�ytt�ytyy
pitk�lti kuin synkin happoneste. Niin tosiaan kuin neste. Ensin kaasu
"nesteytyy" lasin ja hiert�j�metallin ahtaan kapillaariv�liin
painepuserrukseen nesteytyen. Polttaa siihen kattavan mustana n�ytt�ytyv�n
j�ljen ik��n kuin sula rauta j��h�n. Putken sis�kuvaa:
http://kuvaton.com/k/s2M.jpg
[IMG]http://kuvaton.com/k/s2M.jpg[/IMG]
http://kuvaton.com/k/s2t.jpg
[IMG]http://kuvaton.com/k/s2t.jpg[/IMG]
http://kuvaton.com/k/s2F.jpg
[IMG]http://kuvaton.com/k/s2F.jpg[/IMG]
Kuva, joka on otettu ulkoa, mutta korostaa yht� kaikki, ettei kuvion
keskustasta tosiaan l�ydy kraatterikeskittym��:
http://kuvaton.com/k/s24.jpg
[IMG]http://kuvaton.com/k/s24.jpg[/IMG]
"Happoneste keskittym�st��n" sitten aineskertym� hakeutuu kohden
rautanastas�hk�kenttien k�rkiefektin suurempaa j�nnitekohtaa. Sielt� neste
alkaa kuin "elektrolyyttisesti" porautumaan eritt�in ohuena kanavointina
kohtisuoraan l�pi lasin. Pian rei�n isontuessa k�rkiefekti kadottaa
voimaansa ja kanavas�teilyionit hajautuvat viuhkamaisena
sanikkaiskuviointeina laajasti. Lasista sy�pyy ensisijaisesti ei piioksidi,
vaan heikommin kest�v�t alkalioksidiosat. N�it� helpommin irtoavia
miinuselektroneja ++..ionisoituneet kanavas�teilykaasuplasmat etsiess��n
hajautuvat laajalle fraktaalinsa kuvion. Elektroniputken kuoren sis�pinasta
katoaa elektroneja kanavas�teilyvirtaan koko alaltaan. Toisaalta putkessa
my�s ulkopinnan elektroneja tuhoaa elektronilaitteen tuottama
mikroilmastonsa s�teilyeroosoima happiradikalisaatiokaasut. Siksi
sanikkaiskuviot keskittyv�t v�liin j��v��n elektronikyll�isimp��n
natriumlasien sy�vytt�misiin. Korostan, malli on toistaiseksi ainoa
mekanismi lasiin tunkeutumiseen jonka olen l�ytynyt. Voi olla, ett�
l�vistyksen ilmi� keskittyy yleisemminkin paikkaan jossa on jonkinlainen
lasia heikent�v� kapilaarinen kasautumiskeskus, metallihitunen tai
raerajarikkoutuman alku, mutta p�� jatkotutkimuksiin on iloisesti saatu
auki.
------------
PS.Jotain paksempaa leijailee ilmassa t�n��n 2010.05.31. Sain heti
aamutuimaan sek� yksityishenkil�ilt�, ett� foorumeilta. esim
Keskisuomalainen foorumeilta huolestuneempaa kansalaisviesti��n siit�, miten
SUPO oli s y s t e m a a t t i s e s t i alkanut hetikohta n�itten
viimeisimpien mm. EL 34M elektroniputken s�teilyeroosiokuvatiedostojen
per��n h�iritsem��n tutkimaan tulleita henkil�it�. Esimerkin rajuudesta
kertoo jo se miten juttujani imuroimaan tulleitten keskustietokoneita on
alettu mystisesti "kaukokaataa". Keroilivat olleen kovin on samanlaista
toimintaa my�s heill�, kun mit� omalta kokemukseltani aiemmin kertailin.
Mielenkliintoista ja mielenkiintoisemmaksi n�ytt�� homma yh� vaan menev�n
ydinsalaisuuksien peittely-yrityksiss��n.
-----------
EL 34 s i s � pinnan kuvia!
On t�m� k e r t a k a i k k i a a n J�NN��! No nyt p��sin viimein tutkimaan
t�t� EL34 putken tarkoin aiemmin varjeltua sis�pintaa. Kun opin tekem��n
riitt�v�n suorapintaista ja l�hestytt�vi� preparaattisoiroja lasista.
Huisaa, siis mit� t�st� sanoisi. Lasin pinta suorastaan h�ik�isi
kraaterittomuudellaan kiilt�vyydell��n ja aiheita kuvata oli harvassa kun
Kalaharin hiekkadyyneill�! Ero oli vallan valtava vertailussa ulkopinnnoilta
havaittuihin loputtomiin kraateripoistojonoihin, mutta. . .!
http://kuvaton.com/k/sn7.jpg
[IMG]http://kuvaton.com/k/sn7.jpg[/IMG]
http://kuvaton.com/k/snR.jpg
[IMG]http://kuvaton.com/k/snR.jpg[/IMG]
http://kuvaton.com/k/sDa.jpg
[IMG]http://kuvaton.com/k/sDa.jpg[/IMG]
Ensimm�iset piensanikkaisjuurakot.
http://kuvaton.com/k/sDY.jpg
[IMG]http://kuvaton.com/k/sDY.jpg[/IMG]
Lis�� v�h�ilmeist� metalliraapaisuj�lki� kanavas�teilyn metalli-ioneista
juuriin.
http://kuvaton.com/k/sDy.jpg
[IMG]http://kuvaton.com/k/sDy.jpg[/IMG]
Sitten ne mit� l�ytyi olivat sanoinkuvaamattoman outoja ja
mielikuvituksellisiakin. No joo suurin osa oli suorastaan ankstista
tasamaata satunnaisine raapaisupintoineen. Mutta sitten l�ytyi jo pieni
mielenkiintoinen "sininen" nyffi.
http://kuvaton.com/k/sDl.jpg
[IMG]http://kuvaton.com/k/sDl.jpg[/IMG]
http://kuvaton.com/k/sDA.jpg
[IMG]http://kuvaton.com/k/sDA.jpg[/IMG]
Seuraavaksi kiehtova "sanikkaistaimi" selkeine puhkaisunsa
syntykraaterireikineen!
http://kuvaton.com/k/sDO.jpg
[IMG]http://kuvaton.com/k/sDO.jpg[/IMG]
http://kuvaton.com/k/sDj.jpg
[IMG]http://kuvaton.com/k/sDj.jpg[/IMG]
Viimein minusta suorastaan mykist�v�, kohahduttava. Erityisesti h�kellytt�v�
miten tuollaisen s�teilyeroosio kykenee tekem��n. Tarkoitan v�h�n
samanlaista matalareunaista py�re�piirteist�, joita TV-kuvaputken pinnasta
l�ysin. Juu lasin l�pi tunkenneet elektronit siin� on py�rineet muutamaa
massiivista kanavas�teilykraateria piiritt�en. Olkaatten hyv� kaksi ammuttua
klassista "tohveliel�insy�pym�kraateria"!
http://kuvaton.com/k/sD8.jpg
[IMG]http://kuvaton.com/k/sD8.jpg[/IMG]
http://kuvaton.com/k/sDW.jpg
[IMG]http://kuvaton.com/k/sDW.jpg[/IMG]
---------
TV kaulan sis�kuvaa.
Ydinreaktorin er�s keskeisin suoja on reaktoris�ili�n hiili. Hiili on
kest�vimm�n timantinkin raaka-aine. Hiili ja grafiitti kest�v�t sulamatta
korkeimpia l�mp�tiloja aineista. Siksi en h�mm�stynyt huomatessani miten
TV-kuvaputken tykin edustan paksua lasia oli suojaamaan laitettu per�ti
3-kerroksinen erityisgrafiittipinnoite. Luulisi kest�v�n rajun 27 000V
kiihdytysj�nnitteen s�teilyammuntaa, koska grafiittiin kytketty s�hk�kentt�
oli oleellisena apuna. Seuraillaan mikroskoopilla miten Sony on hommassaan
onnistunut:
http://kuvaton.com/k/sDz.jpg
[IMG]http://kuvaton.com/k/sDz.jpg[/IMG]
http://kuvaton.com/k/sDs.jpg
[IMG]http://kuvaton.com/k/sDs.jpg[/IMG]
Palaneita kupruilevia kerrostumia n�ytt�� pinnassa olevan enemm�n kuin STUK
sallii. Mutta lieneek� sent��n kaikki kerrokset h�vinneet. Katsotaan valolla
l�pi?
http://kuvaton.com/k/sDo.jpg
[IMG]http://kuvaton.com/k/sDo.jpg[/IMG]
http://kuvaton.com/k/sD9.jpg
[IMG]http://kuvaton.com/k/sD9.jpg[/IMG]
Katsotaan kiellon p��lle oikein kunnolla valoa vasten, onko tuo totta?
http://kuvaton.com/k/sDM.jpg
[IMG]http://kuvaton.com/k/sDM.jpg[/IMG]
http://kuvaton.com/k/sDw.jpg
[IMG]http://kuvaton.com/k/sDw.jpg[/IMG]
T�llaisen kuuluisan kanjonin muotoista s�teilyeroosioj�lke� en ole ennen
matalammista j�nnitteist� tavannut.
http://kuvaton.com/k/sD4.jpg
[IMG]http://kuvaton.com/k/sD4.jpg[/IMG]
http://kuvaton.com/k/sDZ.jpg
[IMG]http://kuvaton.com/k/sDZ.jpg[/IMG]
Klassista kanavas�teilyn osumien kraateriosumia ON my�s putken sis�pinnan
pommitusj�lkin� 27kV tykityksiss�.
http://kuvaton.com/k/sDL.jpg
[IMG]http://kuvaton.com/k/sDL.jpg[/IMG]
Py�re�t, soikeat matalareunaiset iske�m�kraatterit ovat toistuva fraktaali
TV-kuvaputkikaulalla.
http://kuvaton.com/k/sDF.jpg
[IMG]http://kuvaton.com/k/sDF.jpg[/IMG]