*Nyt t�ytyy sanoa, ett� ydinlobbarien kuninkaalta T.K:lta niin groteski
teelm�, ett� varaa aikaa lukea ajatuksella. Ja hei. . .hatusta KIINNI!
Aurinkoon uppoaa raskaammat alkuaineet.
T.K.13-09:"Miten t�hti saavuttaa j�ttil�isen mitat? Kalifornian yliopistossa
tehty demo miten t�hdet voi kasvaa 120 kertaisiksi vaikka laskelmien mukaan
enimm�iskooksi saatiin 20-kertaa Auringon massa. Aluksi t�hti imi itseens�
kaasua ja p�ly� ymp�rist�st��n ja kasvoi kunnes oli niin suuri, ett�
ytimess� syttyi ydinreaktion tuottama s�teily alkoi ty�nt�� kaasua ja p�ly�
pos siit�. Vakiintuneen k�sityksen mukaan t�ss� vaiheessa t�hden kasvun
OLISI pit�nyt loppua. Simulaatio kuitenkin osoitti, ett� kasvavan t�hden
s�teily riitt�� puskemaan pois vain osan ymp�r�iv�st� materiaalista. Samalla
kun kaasua ja p�ly� toisaalta virtaa t�hdest� poisp�in, toisaalta virtaus
kulkee t�hteen p�in, ja t�hti jatkaa kasvuaan. T�hti voi nielaista pienempi�
naapureitaan."
T�ytyy j�lleen kerran vain �llistell� miten n�m� NASA:n ilmoittamat +20%
vuotuiset s�teilyspurtit poikivat ajatusmallieni kanssa synkronoituvaa
materiaalia my�s laajempaan tietoisuuteen! Eli kansinv�linenKIN tiedeyhteis�
on alkanut oivaltaa miten maapallostamme alati sinkoavat
neutroniovuotonnistot muuttavat yl�ionosf��riss�mme atomimassoja
raskaammiksi isotoopeikseen. Niin ja aurinko imuroi ne sitten tuhoisasti
sumeilematta ��rimm�isen herkk��n flarekerroskerroksiinsa kuin tyhj�� vaan.
Muodostuu kertomiani johdekerrosmuutoksia ja. . .no lukekaa jatkosta lis��
mit� samainen lehti kertoo tulevaisuudestamme.
------------
T.K.13-09. SPARCLE puhdistaa avaruuspuvun kuup�lyst�. Kuup�ly koostuu
(s�teilyerosoituneesta valenssielektroninsa menett�misist��n rikkoutuneista)
s�rmikk�ist� lasi- ja kivihiukkasista, jotka ovat kosmisen s�teilyn
seurauksena saaneet s�hk�isen varauksen, jonka takia ne ovat hyvin
tarttuvia. P�ly� tarttui avaruusk�veli�ihin niin paljon, ett� puvut
kangistuivat. SPARCLE-imuri imee p�lyhiukkaset elektronisuihkulla, joka
muuttaa p�lyn s�teilyst� elektronivajaat hiukkaset elektronikyll�iseksi
negatiivisiksi. Hiukkaset hylkiv�t toisiaan ja imeytyv�t imurin
positiivisesti varattuun suuttimeen. T�m�n staattisen s�teilyst�
elektroninsa menett�neen s�hk�isen p�lyn tiedet��n olevan kiusana my�s
Marssissa.
---------------
Auringosta tulossa hirmumyrsky I!
T.K.13-09.Vuosi 2012 on auringonpurkausten vuosi. Kun auringonpurkaukset
sy�ksev�t avaruuteen miljardien ydinpommien verran energiaa, Maa on
vaaravy�hykkeess�. Vuona 1859 raivosi supermyrsky, joka olisi lamauttanut
t�ysin nyky-yhteiskunnan tietoliikenteen, s�hk�njakelun. 2012 ennustettu
avaruusmyrsky voi edet� n�in: Valtava plasmapilvi sinkoutuu Auringosta
suoraan maata kohti. ACE-luotain varoittaa 45min etuajassa, mutta
hirmumyrskyst� vain 15min etuajassa. Se ei riit� vaikka h�lytys l�hetet��n
tuhansiin (ydin!) voimaloihin asialle ei ehdit� tehd� juuri mit��n. Suurin
osa s�hk�njakelusta ja tietoliikenteest� on katkennut. Aurinkomyrskyn
magneettikentt� aiheuttaa suuria muutoksia Maan magneettikent�ss�.
Synnytt�en jopa tuhansien ampeerien virtapiikej� suurj�nnitejohtoihin.
Muuntoasemat romahtavat ja johtimet sulavat. S�hk�katkokset levi�v�t
nopeasti s�hk�verkon ylikuormittuessa. Vesi-, elintarvikehuollot,
polttoainejakelut, kuljetuskalustot, kotitaloudet, teollisuus,
sateliittiliikenn�innit romahtavat. Hetkiss� tilanne on liki kest�m�t�n.
1989 Quebeciss� aurinkomyrsky pimensi n�in 90 sekunnissa miljoonien
s�hk�huollot.
*Niin 90 sekunnissa olisi liki 500 kpl ydinvoimaloita pitkin maailmaa seis.
Tied�mme, ett� ilman elint�rkeit� h�t�j��hdytyss�hk�j��n n�m� KAIKKI
sulauttavat raktoriensa 100 tonnin sisuksensa kaiken tielt��n sulattaviksi
velloviksi s�teilylaavaj�rviksi.. ��h�m taidamme kohta el�� varsin
mielenkintoisia aikoja! Olen aina sanonut, ett� ydinvoima l�htee, mutta
viek� se muassaan siihen sokeasti luottavan ihmiskunnan? . Niin el�mme t o s
i a a n muutaman vuoden p��st� enemm�n kuin mielnkiintoisia aikoja! Mutta
toki aina voi luottaa hullun tuuriinko? K�yk�� katsomassa TVO:n Olkiluotoa.
Maamme s�hkj�nhuollon keskeisin solmupiste l�hett�� megalomaanisia
AVOlinjahirvi�it��n 300km p��h�n Helsinkiin sellaisella keskittym�ll��n jo
nyt, ett� asia hirvitt�� haavoittuvuuksissaan eduskuntaa my�ten. Siin� sit�
on Aurinkomyrskyille johdinpituutta ottaa kunnon potkutehoja!
* 2012 aurinkomyrskyennusteessa on mielenkintoinen piirre, nyt todetaan
auringon liki kyvytt�m�ksi purkaa flarepurkauksinsa sisuksistaan tasaisesti
kasautuvia ylij��v�� fuusioenergioitaan. Ihmiskunnan s�teilyh�irint� on
p��tym�ss� vuorovaikutuksessamme auringon vastaiskuun oikein
spesiaaliponnella. Aurinkoa ei ole koko tutkintajaksona n�hty noin
pahaenteisen� kuin juuri nyt. Ihmiskunta toki selvi�isi s�hk�katkoksistaan
vaivoin 1859 opein. Vesivoimalat, kivihiilivoimalt, biopolttimet ja
vastaavat tuulivoimalat saadaan kyll� ongelmitta turvallisesti alas ilman
s�hk�j�kin ja aikanaan toki my�s yl�s. SE EI ole ongelma ISOLLA. . Vaan se
miten selvi�mme ilman teoreettistakaan mahdollisuutta j�lkij��hdytt�� alas
rojahtaneet sadat ydinvoimalamme ilman siihen elint�rke�� varas�hk��! Koko
IAEA:n edesvastuuttomat ydinturvahuoltoperusteet kun lep�� sen varassa, ett�
alas rojahtaneen ydinvoimalan vuorokausien j�lkil�mp�kuorman saa
poispumpattua muualta tuoduin s�hk�verkoin esim. vesivoimaloilla. Mutta
miten toimitaan kun OL-1, OL-2 laitokset vaatisivat Jimmy Carterlain
mukaiset 2*88MW h�t�s�hk�ns� vuorokausiluokissa. Laitoksella toki on 8*1,8MW
ala-arvoiset dieselins�. Mutta 176MW tarve/ 14,4MW saannolla= pelleluku 8%
tarpeesta! On siel� toki mit� lie Safen lipe�akkujakin muutama hyllyllinen,
no salli nauraaa niiden mikrotasaon avusta t�h�n!) Yksi on totaalisen varmaa
tuollaisessa, YDIN L�HTEE !!!
-----------
Auringosta tulossa hirmumyrsky II
T.K.13-09.(USA:n presidentti Obamalle my�nnettiin 09.10.2009 Nobelin
rauhanpalkinto h�nen intensiivisest� halustaan perustaa uraanista t�ysin
vapaa Maapallo. Aie koskee sek� ase-, ett� siviiliydinvoimaloita. Nyt
tiedostamme mist� t�m� halu kumpusi tukensa antaneen Norjan Nobvelkomitean
lehtereille. Mutta nyt on tosiaan en�� kyse siit� e h d i t � � n k �
romuttaa maapallomme suurin uhkaaja ennen kuin rys�ht��.)Kaikkein voimakkain
tunnettu avaruusmyrsky sattui 1859. Vastaava nyt lamaannuttaisi
yhteuskuntamme toiminnot jopa vuosiksi. Tammikuussa 2009 Yhdysvaltojen
kansallinen tiedeakatemia julkaisi raporttinsa "Sever Space Weather Evens-
Understanding Societal and Economic Impact" avaruuss��raporttinsa
talousvaikutuksista. Ei ole sattumaa, ett� raportti julkaistiin
hiljaisuudesa Obaman tullessa virkaan, odotellessamme 2012
auringonpilkkumaksimia. 1859 tyylinen toistuma maksaisi ensivuonaan 1-2
biljoonaa dollaria. Yhteiskunta lamaantuisi v�hint��n 5-10 vuodeksi! USA
menett�isi 300 muuntaja-asemaa ja s�hk�t 130 miljoonalta v.1859 mallin
mukaan. Kaikki alkoi luonnottoman kirkkailla revontuli-ionisaatiopilvill�,
joiden valossa n�ki lukea. Niit� pidettiin vain l�hinn� kinnostavina.
Ihmisill� ei ollut s�hk�j�, mutta lenn�tinasemat olivat t�rkeit� kuin
internet nyt ihmiskunnan el�misen edellytyksen�. Muutama p�iv� t�st� 1
syyskuuta Britti t�htitieteilij� Richard Carrington n�ki Auringon pinnasta
r�j�ht�neet 5min kest�neet valkovalojuovat kaukana Auringon pinnan
yl�puolella. Vain 17 tuntia t�st� maahan osui uusi, paljon ensim�ist�
voimakkaampi magneettinen myrsky. Revontuli-ionisaatiopilvet iskiv�t
taivaalle kautta maailman Euroopasta, USA, Australia, Havajille n�kyen.
Lenn�tinasemia syttyi tuleen molemmin puolin Atlantia. Lenn�ttimi� voitiin
k�ytt�� jopa ilman virtal�hteit��n mangneetti-indusoinnilla.
Kalliovuorella luultiin Auringon nousevan keskell� y�t� ja kullankaivajat
l�htiv�t nauttimaan aamiaisiaan. Vasta 4 syyskuuta avaruusmyrsky laantui.
Carrington huomasi ennenn�kem�tt�m�n rajut revontulet kautta aikain vain 17h
auringonpurkauksen j�lkeen. Kyseess� oli harvinainen kaksoispurkaus,
Auringon irrottaessa itsest��n 2 erillist� plasmapilve� koronapukaus CMEn�.
P��asiassa ionisoituneen vedyn elektronien ja protonien sis�lt�neet
miljardien tonnien ainesm��r�t. Supermyrsky voi kumota Maan
s�teilyvy�hykevaikutukset, jos plasmapilven magneettiviivat kulkevat
vastakkain Maan kentt�viivoihin. Kietoutuen toisiinsa valtavasti energiaa
vapauttaen. Pilvi oli Maahan osuessaan 1000km/s nopea ja 50milj km leve�.
Kahden vastakkaissuuntaisen kent�n kohdatessa kenttien energiat muuttuu
atomaaristen hiukkasten kineettisiksi liike-energioiksi synnytt�en mm.
revontuli-ionisaatiota. Ilmi� oli 50 miljoonan asteen roihupurkaus.
J�lkimm�inen purkaus eteni ep�tavallisen suurella 2 400km/sekuntivauhdilla.
Myrsky tuhosi sit� paitsi joksikin aikaa Maan omat s�teilyvy�hykkeet- ja
otsonikerroksestamme 5%! Kun suurienergiset hiukkaset osuvat avaruusmyrskyn
aikana Maan yl�ilmakeh��n, ne reagoivat ilmakeh�n hapen ja typen kanssa ja
muodostavat nitraatteja. Osa nitraateista kerrostui Gr�nlannin ja
Antarktiksen mannerj��h�n varastoon.(Mielenkintoista miten ilmi�t
kietoutuvat. Mm. minun ja Vesan jopas videoimaankiin s�teilykasvun maailmaan
lis��miin typpiyhdistelannoituksista kumpuaviin ihmetyst� her�tt�viin
punalev�sateisiin asti!) 1859 oli ankarin myrsky 450 vuoteen. (Pahimmat ko.
pienemm�t suorastaan p u i s t a t a v a t ! �ljykriisin enteitten rajuin
ydinvoimalabuumin vuosi 1972. It�blogin romahduksen synnytt�m� rajun
CCCP/SEV ydintalousrappeutumisvuosi. Tshernovaikutusten sik�l�isten
ydinvoimaloitten ajon "h�ll�v�li�" kliimaksivuosi 1989! Niin kruunuksi
mehil�isten s�teilyionisaatikuolemien alkuvuosi 2003! Toki vain nelj�sosia
1859 tasoista, mutta sit� ISOA odotellen. . )
Auringon k�ytt�ytyminen n�ytt�� kuitenkin olevan muuttumassa, koska 2008 ei
olllut lainkaan pilkkuja 266 p�iv��n vuodessa. Sit� rauhallisempaa vain
1913. Auringon ep�tavallinen k�yt�s on jatkunut 2009, jolloin alkuvuoden 3kk
oli pilkutonta 79vrk. 87% ajasta. Aurinkotuuli on heikompi aikoihin. 2008
STEREO luotain havaitsikin �killisen purkauksen, vaikka Aurinko oli muuten
rauhallinen pilkuitta. My�s 1859 supermyrsky alkoi v�h�aktiivisen Auringon
kautena. Yhteiskunnan, e r i t y i s e s t i ydinvoimaloissaan kiinni
roikkuvan yhteiskunnan lamaannuttamiseen ei tarvitakkaan kuin YKSI
supermyrsky. Hemmetin kuvottavaa, mutta ah niin enteelisen mielenkintoista
viitet� siihen miten yksisilm�iseen ydinvoimaan tuijottamisesta luonto tulee
rankaisemaan.