LUONNOLLISET MONOPOLIT
Seppo Luostarinen
Totesin meidän yhtiökokouksen tilipäätöksestä, että jopa 70 % kuluista
muodostuu luonnollisista monopoleista (vesi, jätevesi, kaukolämpö).
Voisitteko niitä vapauttaa kilpailulle ? Voisiko esimerkiksi
pääkaupunkiseudulla luonnolliset monopolit eli eri yritykset ja
laitokset voisi jakaa erilaisiin jopa pörssissä noteerattaviin keskenään
kilpaileviin yrityksiin tai laitoksiin: Helsingin jätevesi OY, Helsingin
vesi OY, Vantaan jätevesi OY, Vantaan vesi OY, Espoon jätevesi OY,
Espoon vesi OY, Pääkaupungin vesi OY (Päijännetunneli), Hiidenvesi OY
(Hiidenvesitunneli), Pääkaupungin pohjavesi OY (kaikki
pohjavedenottamot, ekovettä), pääkaupungin vesi- ja jätevesiverkosto
OY:t tai laitokset (verkostot yhteydessä toisiinsa), Helsingin
energialaitos, Vantaan energialaitos, Espoon sähkö, pääkaupungin
kaukolämpöverkoston omistavat yhtiöt tai laitokset (verkostot yhteydessä
toisiinsa), Loviisan lämpövoima (kaukolämpöä ydinvoimaloista), Fortumin
kaasuvoimalat jne.? Kaukolämpö-, vesi- ja viemäriverkostoa voisi käyttää
verkkokorvausta vastaa mikä yhtiö tahansa.
Asunto-osakeyhtiö voisi tällöin kilpailuttaa näitä yhtiöitä vesi- ja
kaukolämpömaksuista keskenään. Lisäisikö erillinen pohjavesiyhtiö tai
-yhtiöt pohjavesien suojelua ? Voisiko kilpailutuksella saada jopa 20-30
% säästön ? Kuinka paljon tämä säästö olisi suomalaisille kiinteistöille
vuodessa ? Olisiko kaupunkien huoltovarmuus kriisiaikoina parempi, jos
olisi monia kilpailevia palveluntarjojia ? Otettaisiinko käyttöön tai
kehitettäisiinkö uutta teknologiaa helpommin kilpaillussa ympäristössä ?
Olisiko kilpailtujen yritysten palvelukyky parempi kuin monopolien ?
Kestäisikö kilpailtu tuotantorakenne helpommin häiriöttömänä esimerkiksi
vesitunnelien sortumia? Olisiko Turussa vesiongelmia, jos vesihuolto
olisi kilpailtu ?
Voisiko asunto-osakeyhtiön lämmönvaihtimen uusia sellaiseksi, että siinä
voisi käyttää vähintään esimerkiksi kahta eri energiamuotoa (kaukolämpö,
sähkö, öljy, kaasu, hake jne.), joita voisi eri hintatilanteissa
kilpailuttaa keskenään ? Voisiko kiinteistö kunnostaa tai rakentaa
kaivoja ainakin kastelua ja ympäristön pesua varten (kaivo, pumppu,
kesävesijohto) ? Voisiko asunto-osakeyhtiö myydä ylijäämä sähköä
valtakunnan verkkoon ? Sähköä voisi tuottaa esimerkiksi katolla olevilla
aurinkopaneleilla tai lämpökattilalla, jossa on pieni turbiini. Voisiko
asunto-osakeyhtiö myydä lämpöä kaukolämpöverkostoon ?
ONKO VEROTUS LUONNOLLINEN MONOPOLI ?
Voisiko veroilmoituksessa tai -ehdotuksessa valita valtion ja kunnan,
jonne verot maksetaan sen säädöksillä ? Tällöin yksityinen veronmaksaja
voisi kilpailuttaa eri kuntia ja valtioita kuten suuryritykset. Palvelut
voisi sitten hankkia siitä valtiosta tai kunnasta, johon verot maksaa.
Jos hankkisi palvelut yksityiseltä tai muulta kunnalta, niin
palveluntarjoava yksityinen yritys, kunta tai valtio voisi laskuttaa
verot saanutta kuntaa tai valtiota, joka voisi taas kilpailuttaa
valtioita, kuntia ja yksityisiä palveluntarjoajia.
Johtaisiko tämä kaikkien palveluiden hinnoitteluun julkishallinnossa ja
verkkopalveluiden (sosiali, terveys, opetus, tekninen jne.)
kehittämiseen, jotta veronmaksajat eivät käyttäisi väärän kunnan tai
yksityisen palveluita. ? Johtaisiko tämä verotuserojen tasaantumiseen
koko maassa ? Olisiko tällöin samantekevää tuottaako palvelut julkinen
organisatio tai yksityinen yhtiö, koska niiden on oltava kuitenkin
kilpailukykyisiä ? Johtaisiko tämä verotuksella saatavien palvelujen
tasapuolistumiseen maan eri osissa, koska lainsäädäntö määrää kuitenkin
palvelutason ? Johtaisiko tämä verotuksella saatavien palvelujen
voimakkaaseen tuotekehitykseen, koska veronmaksaja voisi vaikuttaa
hinta/laatu suhteeseen verotus- eli palveluvalinnoillaan ? Lisäisikö
tämä sosialista tasa-arvoa, koska palveluiden hinnat ja saatavuus
tasaantuisivat, hinnat laskisivat kilpailun ja tuottavuuden nousun
seurauksena ?
Seppo Luostarinen
Osmo Herranen
Seppo Luostarinen wrote:
> LUONNOLLISIA MONOPOLEJA
>
> Totesin meidän yhtiökokouksen tilipäätöksestä, että jopa 70 % kuluista
> muodostuu luonnollisista monopoleista (vesi, jätevesi, kaukolämpö).
> Voisitteko niitä vapauttaa kilpailulle ? Voisiko esimerkiksi
> pääkaupunkiseudulla luonnolliset monopolit eli eri yritykset ja
> laitokset voisi jakaa erilaisiin jopa pörssissä noteerattaviin keskenään
> kilpaileviin yrityksiin tai laitoksiin: Helsingin jätevesi OY, Helsingin
> vesi OY, Vantaan jätevesi OY, Vantaan vesi OY, Espoon jätevesi OY,
> Espoon vesi OY, Pääkaupungin vesi OY (Päijännetunneli), Hiidenvesi OY
> (Hiidenvesitunneli), Pääkaupungin pohjavesi OY (kaikki
> pohjavedenottamot, ekovettä), pääkaupungin vesi- ja jätevesiverkosto
> OY:t tai laitokset (verkostot yhteydessä toisiinsa), Helsingin
> energialaitos, Vantaan energialaitos, Espoon sähkö, pääkaupungin
> kaukolämpöverkoston omistavat yhtiöt tai laitokset (verkostot yhteydessä
> toisiinsa), Loviisan lämpövoima (kaukolämpöä ydinvoimaloista), Fortumin
> kaasuvoimalat jne.? Kaukolämpö-, vesi- ja viemäriverkostoa voisi käyttää
> verkkokorvausta vastaa mikä yhtiö tahansa.
Paljon mielenkiintoisia kysymyksiä, Sähköä voi kilpailuttaa ,
Vesilaitoksista on tehty liikelaitoksia ilmeisesti sen vuoksi että OY
muotoista yhtiötä on helpompi hallita kuin kunnanvaltuuston alaisia
laitoksia.
Loviisan Ydinvoima tuottaa lämpöa joka nyt lasketaan mereen
hukkaan.Muistaakseni siitä on tehty laskelmia jos vedettäisiin kaukolämpö
putki pääkaupunki seudulle ja lämmitettäisiin Helsinki, ei ole muistaakseni
kannattava tulee halvemmaksi tehdä kaukolämpö ja sähkö lähempänä. En tiedä
miten viemäriä voisi kilpailuttaa kun kustannukset ovat rakentamisessa ja
korjauksessa, tietenkin näitä voisi kilpailuttaa.
> Olisiko kilpailtujen yritysten palvelukyky parempi kuin monopolien ?
> Kestäisikö kilpailtu tuotantorakenne helpommin häiriöttömänä esimerkiksi
> vesitunnelien sortumia? Olisiko Turussa vesiongelmia, jos vesihuolto
> olisi kilpailtu ?
Tunnelit on tehty kilpailuttamalla ei kunnilla ole resusseja tehdä
vesitunneleja, Kilpailu ei tuo sadetta Turkuun joka on pahin ongelma Turun
seudulla. Kyllä ainakin pääkaupunki seudulla kunnallinen monopoli hoitaa
rikkoutuneet vesiputket ammattitaidolla ja nopeasti, ei niitä keritä
kilpailuttaa kun vesiverkoston putki katkeaa.
> Voisiko asunto-osakeyhtiön lämmönvaihtimen uusia sellaiseksi, että siinä
> voisi käyttää vähintään esimerkiksi kahta eri energiamuotoa (kaukolämpö,
> sähkö, öljy, kaasu, hake jne.), joita voisi eri hintatilanteissa
> kilpailuttaa keskenään ?
Lämmönvaihdin ei ole polttolaitos, missä tehdään esim.öljypolttimen avulla
lämmintä vettä. Lämmönvaihdinta käytetään esim. kaukolämpöverkostoissa missä
sen avulla otetaan energiaa (lämpöä) taloyhtiöitten putkistoihin.
Jos kilpailutettaisiin niin olisi kilpailutettava kaukolämmön tuottajaa.
> Voisiko kiinteistö kunnostaa tai rakentaa
> kaivoja ainakin kastelua ja ympäristön pesua varten (kaivo, pumppu,
> kesävesijohto) ? Voisiko asunto-osakeyhtiö myydä ylijäämä sähköä
> valtakunnan verkkoon ? Sähköä voisi tuottaa esimerkiksi katolla olevilla
> aurinkopaneleilla tai lämpökattilalla, jossa on pieni turbiini. Voisiko
> asunto-osakeyhtiö myydä lämpöä kaukolämpöverkostoon ?
Meidän taloyhtiön parkkipaikan vieressä on toimiva lähde mistä virtaa
vettä arviolta noin 20 litr/min juoksee ojaa pitkin mereen. Tälläiseen
lähteeseen voi laittaa pumpun ja kastella nurmikot, ei ole tullut vain
meille mieleen. Ylijäämä sähköä voi myydä valtakunnan verkkoon mutta aurinko
paneelien tuttama sähkö on niin vähäistä että ei ole mieltä rakentaa
laitteita. Onhan meillä jossakin päin Suomea en muista missä,pieni
harrastusmielessä rakennettu vesi voimala joka tuottaa sähkön kylän
muutamaan taloon ja myyvät ylimääräisen valtakunnan verkkoon. Ilmeisesti
periaatetta että ei näin voisi tehdä ei ole mutta käytäntö on jo toinen
juttu.
Jos taloyhtiö rakentaisi öljyllä toimivan kattilan ja siihen turbiinin niin
sähkö olisi niin kallista että ei sitä kenenkään kannattaisi ostaa. Sähkö
pitää tuottaa suurissa yksiköissä.
> ONKO VEROTUS LUONNOLLINEN MONOPOLI ?
On, paitsi anarkiassa, missä verot perii kylän kovin jätkä.
> Voisiko veroilmoituksessa tai -ehdotuksessa valita valtion ja kunnan,
> jonne verot maksetaan sen säädöksillä ?
Mitä mieltä olisi asua Suomessa ja ehdottaisi että verot maksan Viroon,
sama koskee kuntaa.
> Tällöin yksityinen veronmaksaja
> voisi kilpailuttaa eri kuntia ja valtioita kuten suuryritykset. Palvelut
> voisi sitten hankkia siitä valtiosta tai kunnasta, johon verot maksaa.
Siihen on ainoa tie se että vaihtaa maata ja kuntaa missä on pienimmät
verot.
> Jos hankkisi palvelut yksityiseltä tai muulta kunnalta, niin
> palveluntarjoava yksityinen yritys, kunta tai valtio voisi laskuttaa
> verot saanutta kuntaa tai valtiota, joka voisi taas kilpailuttaa
> valtioita, kuntia ja yksityisiä palveluntarjoajia.
Mahdoton ajatus esim, jos asut Vantaalla ja halvimman päivähoito
tarjouksen tekisi vaikkapa Nurmes niin miten sen lapsen veisi päivittäin
sinne ja takaisin.
> Johtaisiko tämä kaikkien palveluiden hinnoitteluun julkishallinnossa ja
> verkkopalveluiden (sosiali, terveys, opetus, tekninen jne.)
> kehittämiseen, jotta veronmaksajat eivät käyttäisi väärän kunnan tai
> yksityisen palveluita. ? Johtaisiko tämä verotuserojen tasaantumiseen
> koko maassa ?
Luulisin että tämä johtaisi kuntien lakkauttamiseen eli kaikilla puolin
Suomea olisi saman suuruinen päivähoitomaksu, vesimaksu, jne
> Olisiko tällöin samantekevää tuottaako palvelut julkinen
> organisatio tai yksityinen yhtiö, koska niiden on oltava kuitenkin
> kilpailukykyisiä ?
Niin on sellaisia palveluja mitä ei voi ajatellakkaan kilpailuttaa.
Pelastustoimi ,poliisi, oikeuslaitos jne
> Johtaisiko tämä verotuksella saatavien palvelujen
> tasapuolistumiseen maan eri osissa, koska lainsäädäntö määrää kuitenkin
> palvelutason ? Johtaisiko tämä verotuksella saatavien palvelujen
> voimakkaaseen tuotekehitykseen, koska veronmaksaja voisi vaikuttaa
> hinta/laatu suhteeseen verotus- eli palveluvalinnoillaan ? Lisäisikö
> tämä sosialista tasa-arvoa, koska palveluiden hinnat ja saatavuus
> tasaantuisivat, hinnat laskisivat kilpailun ja tuottavuuden nousun
> seurauksena ?
Tätähän tapahtuu kaiken aikaan, jos verrataan pisemmältä aika jänteeltä
niin palvelut ovat kehittyneet ja
tehokkuus kasvanut.
Muuten , minkälainen taloyhtiön kokous teillä oli kun näin paljon tuli
ratkaisemattomia kysymyksiä, valitsivat sinut varmasti taloyhtiön
hallitukseen : )
Osku
> Seppo Luostarinen
Jukka Virtanen
: kaukolämpömaksuista keskenään. Lisäisikö erillinen pohjavesiyhtiö tai
: -yhtiöt pohjavesien suojelua ?
Ehka, jos ko. yhtiolla olisi jokin luonteva kannustin pohjavesien
suojelemiseksi.
: Voisiko kilpailutuksella saada jopa 20-30
: % säästön ? Kuinka paljon tämä säästö olisi suomalaisille kiinteistöille
: vuodessa ? Olisiko kaupunkien huoltovarmuus kriisiaikoina parempi, jos
: olisi monia kilpailevia palveluntarjojia ? Otettaisiinko käyttöön tai
: kehitettäisiinkö uutta teknologiaa helpommin kilpaillussa ympäristössä ?
Jos kilpailevat yritykset tuottavat ko. palveluja halvemmalla, mista
halvempi hinta johtuisi? a) Kustannustehokkuudesta b) innovatiivisuudesta.
Kohta a) on huono juttu, koska ennen pitkaa kustannuksia saadaan alas vain
tinkimalla palvelun laadusta. Tasta on ikavia kaytannon kokemuksia. Huolto-
varmuus kriisiaikoina olis todellinen riski. Kohta b) on hyva juttu,
julkisella palvelun tarjoajalla ei ole kunnon kannustimia innovatiiviseen
toimintaan.
: Kestäisikö kilpailtu tuotantorakenne helpommin häiriöttömänä esimerkiksi
: vesitunnelien sortumia? Olisiko Turussa vesiongelmia, jos vesihuolto
: olisi kilpailtu ?
Vaikea keksia mitaan syyta miksi kilpaileva yritys tuottaisi palvelun
pienemmalla maaralla lyhyen aikavalin hairioita, sikali kun yhtion
vasteaika sortumiin tms. tuskin olisi ainakaan lyhyempi. Kilpaileva yritys
joka pyrkii minimoimaan kustannuksensa aloittaisi kustannusten leikkaamisen
todennakoisesti juuri vasteaikaa pidentamalla, koska tuon tyyppinen
toiminto on varsin kallista yllapitaa. Toisaalta pitkalla aikavalilla
yhtio saattaa luoda sellaista teknologiaa, ettei hairioita esiinny yhta
usein.
: ONKO VEROTUS LUONNOLLINEN MONOPOLI ?
Verojen keruuOIKEUS ei ole tuotantoa, joten sen suhteen ei voida puhua
monopolista. Verojahan keraavat esimerkiksi Suomessa kuitenkin samaan
aikaan useammat tahot. Verojen keruu konkreettisena toimenpiteena ei
valttamatta liene luonnollinen monopoli, ja voitaisiin hyvin kuvitella
etta sita harjoittaisi kilpaileva yritys (tatahan voisi ehdottaa vaikkapa
Venajalle).
: Voisiko veroilmoituksessa tai -ehdotuksessa valita valtion ja kunnan,
: jonne verot maksetaan sen säädöksillä ? Tällöin yksityinen veronmaksaja
Voi tietysti. Sita kutsutaan taloustieteessa "jaloilla aanestamiseksi".
: voisi kilpailuttaa eri kuntia ja valtioita kuten suuryritykset. Palvelut
Valtioiden ja kuntien valinen verokilpailu on todellista ja kiivasta.
Asiasta on runsaasti kirjallisuutta.
: Johtaisiko tämä kaikkien palveluiden hinnoitteluun julkishallinnossa ja
: verkkopalveluiden (sosiali, terveys, opetus, tekninen jne.)
: kehittämiseen, jotta veronmaksajat eivät käyttäisi väärän kunnan tai
: yksityisen palveluita. ? Johtaisiko tämä verotuserojen tasaantumiseen
: koko maassa ?
Kylla. Kauhuskenaariohan on, etta verot putoaa minimiin (jopa nollaan)
samoin kuin niita vastaan saatavat palvelut. Tatahan tietysti emme toivo.
--
------------------------------------------------------------
"my heart is where it's always been Jukka A Virtanen
my head is somewhere in between" Econ @ U of Rochester
-u2
Lasse
Muutenkin Suomessa on aivan liikaa semmosia firmoja jotka saa kilpailun
puutteessa levätä laakereillaan.--- Työvoimatoimistot pitäisi
tulosvastuullistaa ellei sitten peräti täysin yksityistää. Kaikki monopolit
pois yhtäkaikki.
Markku Stenborg
Seppo Luostarinen <seppo.lu...@dna.fi> wrote:
> LUONNOLLISIA MONOPOLEJA
>
> Totesin meidän yhtiökokouksen tilipäätöksestä, että jopa 70 % kuluista
> muodostuu luonnollisista monopoleista (vesi, jätevesi, kaukolämpö).
> Voisitteko niitä vapauttaa kilpailulle ? Voisiko esimerkiksi
> pääkaupunkiseudulla luonnolliset monopolit eli eri yritykset ja
> laitokset voisi jakaa erilaisiin jopa pörssissä noteerattaviin keskenään
> kilpaileviin yrityksiin tai laitoksiin: Helsingin jätevesi OY, Helsingin
Voisi tietenkin jakaa, mutta jos ne ovat luonnollisia monopoleja,
eivät ne edelleenkään kilpailisi keskenään.
[snip]
> kaasuvoimalat jne.? Kaukolämpö-, vesi- ja viemäriverkostoa voisi käyttää
> verkkokorvausta vastaa mikä yhtiö tahansa.
Mutta verkostojen omistajalla olisi edelleen monopoli verkkoonsa.
[snip]
> ONKO VEROTUS LUONNOLLINEN MONOPOLI ?
Ei, vaan juridinen monopoli.
[snip]
--
© Markku Stenborg
FCA
ROT13ed for the hell of it:
znexxh....@svabsp.sv
JTPLUS
Lasse <art...@dlc.fi> kirjoitti artikkelissa <8cm8te$act$1...@tron.sci.fi>...
Teoriassa hyvä ajatus mutta käytännössä.....
Kaikki jonkin verkon omistavat yhtiöt muodostavat tietynlaisen 'ongelman'.
Näitä ovat sähkö, puhelin, vesi, viemäri verkot; tiet, rautatiet jne.
Kansantaloudellisesti on täysin typerää rakentaa kilpailevia verkkoja.
Ainakaan hinnat ei laske, jos sama tulomäärä jaetaan kahden eri samanlaisia
verkkoja ylläpitävien yhtiöiden välillä. Luultavimmin hinnat vain nousevat.
Sähköpuolellaan on ns kilpailua luotu sähkön myyntiin mutta siirto on
edelleen monopolina. Seurauksena vain on, että sähkön hinta on laskenut ja
siirto kallistunut.
Kuluttajein saamaa hyötyä on vaikea osoittaa.
Mikä sitten on oikea tapa asian ratkaisemiseksi. Mielestäni ei ainakaan
teoreettisen kilpailun luominen sellaiseen toimintaan missä todellista
aitoa kilpailua ei voi syntyä kun yhdellä kilpailun osapuolella on täysin
ylivoimanen kilpailuetu oman verkon muodossa.
Henrik Ahlgren
> Näitä ovat sähkö, puhelin, vesi, viemäri verkot; tiet, rautatiet jne.
> Kansantaloudellisesti on täysin typerää rakentaa kilpailevia verkkoja.
> Ainakaan hinnat ei laske, jos sama tulomäärä jaetaan kahden eri samanlaisia
> verkkoja ylläpitävien yhtiöiden välillä. Luultavimmin hinnat vain nousevat.
Näin voi olla monien useimpien mainitsemiesi infraverkkojen osalta,
mutta ainakin kilpailevat matkapuhelinverkot ovat kannattaneet ja
laskeneet hintoja. Vaikka kyseessä on langaton järjestelmä, vaatii GSM
silti melkoisen tiheän ja kalliin tukiasemaverkon rakentamisen. Ei
tosiaankaan riitä yksi masto gäsmifirman pääkonttorin katolla. Eikä
kilpailu kiinteän lakun vedossakaan kaupunkialueella tunnu lainkaan
tyhmältä ajatukselta ja jossain määrin sitä tehdäänkin. Kilpailevan
tieverkoston rakentaminen kieltämättä kuulostaa melko radikaalilta.