Auttaako tuulivoima?
Jorma Moll
Oletetaan, että valtakunnan verkkon sähkö katkeaa. Asumme tuulipuiston
vieressä. Tuleeko tuuligeneraattoreiden sähkö lähitalouksiin tässä
tapauksessa.
Kun tuulipuisto avattiin, sanottiin että se tuottaa 35 000 talouden
sähköt. Miten olisi jos näin käy?
Osku
>
> Oletetaan, ett� valtakunnan verkkon s�hk� katkeaa. Asumme tuulipuiston
> vieress�. Tuleeko tuuligeneraattoreiden s�hk� l�hitalouksiin t�ss�
> tapauksessa.
Ei tule se s�hk� jota ne tuottavat menee valtakunnan verkkoon
>
> Kun tuulipuisto avattiin, sanottiin ett� se tuottaa 35 000 talouden
> s�hk�t. Miten olisi jos n�in k�y?
Se on niiden tuottaman s�hk�n m��r� jota k�ytet��n ilmaisemaan
maaallikoille niiden tuotto
Osku
Kim Fallström
>
> Oletetaan, ett� valtakunnan verkkon s�hk� katkeaa. Asumme tuulipuiston
> vieress�. Tuleeko tuuligeneraattoreiden s�hk� l�hitalouksiin t�ss�
> tapauksessa.
Ei tule. Tuulivoimala sy�tt�� valtakunnanverkkoa, jonka kautta
kaikki s�hk�njakelu tapahtuu. Valtakunnanverkon h�iri�t koskevat
kaikkia niit�, jotka h�iriintyneell� alueella asuvat. Kun verkon
j�nnite notkahtaa niin tuulivoimalat automaattisesti kytkeytyv�t
irti est��kseen ylikuormitustilanteen. Ne eiv�t tuota tasaista
tehoa, joten ne voivat olla verkossa kiinni vain silloin kun
mukana on s��t�voimaa. Muutenhan j�nnite vaihtelisi tuulen
voimakkuuden mukaan.
Jos haluat itsellesi vaihtoehtoisen s�hk�nl�hteen joudut itse
pystytt�m��n oman voimalan ja vaihtamaan s�hk�si oman voimalan
tuottamaksi s�hk�katkon ajaksi. Tuota tarkoitusta varten on
olemassa valmista elektroniikkaa, jota mm. sairaaloissa ja
tietokonekeskuksissa k�ytet��n.
Kim
Osku
> Jorma Moll wrote:
>>
>> Oletetaan, ett� valtakunnan verkkon s�hk� katkeaa. Asumme tuulipuiston
>> vieress�. Tuleeko tuuligeneraattoreiden s�hk� l�hitalouksiin t�ss�
>> tapauksessa.
>
> Ei tule. Tuulivoimala sy�tt�� valtakunnanverkkoa, jonka kautta
> kaikki s�hk�njakelu tapahtuu. Valtakunnanverkon h�iri�t koskevat
> kaikkia niit�, jotka h�iriintyneell� alueella asuvat. Kun verkon
> j�nnite notkahtaa niin tuulivoimalat automaattisesti kytkeytyv�t
> irti est��kseen ylikuormitustilanteen. Ne eiv�t tuota tasaista
> tehoa, joten ne voivat olla verkossa kiinni vain silloin kun
> mukana on s��t�voimaa. Muutenhan j�nnite vaihtelisi tuulen
> voimakkuuden mukaan.
Tunsin ty�el�m�ni aikana Imatran Voiman kavereita Inkoosta. N�m�
kertoivat ett� joskus 70-luvulla oli Suomessa tilanne ett� koko
valtakunta olisi mennyt pime�ksi. Oli kuulemma kymmen sekunnin p��ss�
kun saivat sen hallintaan.. Se l�htee siit� kun joku isovoimala putoaa
valtakunnan verkosta pois se pudottaa kuin dominonappulat seuraavankin
voimalan pois valtakunnan verkosta jotta se ei rikkoonnu. T�m�n j�lkeen
rakennettiin toinen rinnakkainen valtakunnan verkko mihin voidaan
sy�tt�� virtaa vaikka joku putoaakin pelist� pois. Jenkeiss� kait k�vi
jokunen vuosi sitten n�in ett� koko pohjoinen osa USAta oli s�hk�tt�.
Aiheuttiko sen se j��sade vai selvisik� se koskaan
Osku
a
Luku pit�isi kutinsa, jos tuulivoimalat py�risiv�t aina ihanteellisissa
tuulioloissa. Sellaisia ei ole Suomessa koskaan. Johtuu Norjan vuorista,
jotka saavat tuleet vaihtelemaan ja puuskiutumaan Suomessa.
Helppohan niiden Tanskalaisten on rakentaa tuulivoimaloita, koska Tanska
ty�ntyy niemimaana keskelle merta.
a
Kyse on osittain h�iri�n aiheuttamasta ylikuormitusketjusta, osin s�hk�n
taajuudeen pudotuksesta. Suomessa se oli vissiin 50 Khz, jota lukua
pudottaa riitt�m�t�n tehon tuotto.
Osku
Se on totta t��ll� tuulet ovat puuskaisia tai t�ysin tyyni� .
Osku
a
Kerran telkkarissa joku vihre� selitti, kuinka tuulivoima on Suomessa
parempi kuin aurinkovoima, koska tuulivoimaa saadaan talvellakin. Vaan
kun minusta tuntuisi talvip�iv�t olevan useimmiten t�ysin tyyni�.
Jorma Moll
> a kirjoitti:
>
>
>
>
>
> > Osku kirjoitti:
> >> Jorma Moll kirjoitti:
>
> >>> vieressä . Tuleeko tuuligeneraattoreiden s hk l hitalouksiin t ss
> >>> tapauksessa.
>
> >> Ei tule se s hk jota ne tuottavat menee valtakunnan verkkoon
>
> >>> s hk t. Miten olisi jos n in k y?
>
> >> Se on niiden tuottaman s hk n m r jota k ytet n ilmaisemaan
>
> >> Osku
>
> > Luku pit isi kutinsa, jos tuulivoimalat py riv t aina ihanteellisessa
> > tuulioloista. Sellaisia ei ole Suomessa koskaan. Johtuu Norjan vuorista,
> > jotka saavat tuleet vaihtelemaan ja puuskiutumaan Suomessa.
>
> > Helppohan niiden Tanskalaisten on rakentaa tuulivoimaloita, koska Tanska
>
> Se on totta t ll tuulet ovat puuskaisia tai t ysin tyyni .
Aiemmin kun lennättelimme leijoja, ohjekirjassa sanottiin että leijaa
kannattaa lennättää tyynelläkin, koska kun se on noussut 100- 150
metriin siellä tuulee lähes aina.
Meidän tuulimyllyt ovat 150 m korkeita.
>
> Osku- Piilota siteerattu teksti -
>
> - Näytä siteerattu teksti -
Tuoja.Ne
"Jorma Moll" <jorma...@gmail.com> kirjoitti viestiss�
news:b13f9bc7-440b-4a88...@26g2000yqo.googlegroups.com...
Oletetaan, ett� valtakunnan verkkon s�hk� katkeaa. Asumme tuulipuiston
vieress�. Tuleeko tuuligeneraattoreiden s�hk� l�hitalouksiin t�ss�
tapauksessa.
Kun tuulipuisto avattiin, sanottiin ett� se tuottaa 35 000 talouden
s�hk�t. Miten olisi jos n�in k�y?
*Tuulivoimalat TIETYSTI sy�tt�� jo heti naapurissa olevaan muunntajaan 20kV
paikallisverkkonsa. Poiketen 100% esim. kenellekk��n yksisityiselle
myym�tt�m�st� YDIN-sekos�hk�ist�. Jo ydinturvalaki kun kielt�� ydins�hk�n
yksityiselle!
*T��ll� TAAS TURTUSTI kerran ydinlobbaripellet puhelee puuta hein��. Eli
tosiaan tuulivoimalan naapuruus takaa varmemmat s�hk�n vakkaudet. Sen takaa
lis�ksi my�s tuulivoimaloissa toimivat elektronisesti vakautetut
hakkuritehol�hteen paikalliss��d�t.
*Toki sill� varauksella, ett� jos linjalla makaa oikosulkuna, vaikka puu,
tuo tietty jakolinjan osuus pidet��n alhaalla korjauksen ajan. K�yt�nt� on
sama esim. meid�n vesivoimalan kohdalla my�s. Ydinseko on suuri poikkeus
n�ihin kaikkiin, koska sen s�hk� tulee kiert�en valtavan kalliiden
400kVerikoiskentt�linjojensa kautta 1000<km p��st� kuluttajistaan
ep�varmemmin.
Kim Fallström
> Kerran telkkarissa joku vihre� selitti, kuinka tuulivoima on Suomessa
> parempi kuin aurinkovoima, koska tuulivoimaa saadaan talvellakin. Vaan
> kun minusta tuntuisi talvip�iv�t olevan useimmiten t�ysin tyyni�.
K�yp� tuuliatlaksesta katselemassa vaikkapa tammi- ja hein�kuun
keskim��r�isi� energiantuottoja 100 m korkeudella olevalle 3 MW
voimalalle. Kyll� talvella tuulee paitsi silloin, kun sattuu se
korkeapaineen keskus ja -30 astetta kohdalle..
http://www.tuuliatlas.fi/fi/index.html
Talvella olet useammin sis�ll�, joten et huomaa tuulta. Koiran-
taluttaja kyll� huomaa tuulen maanpinnan tasollakin.
Ik�v��, ett� tuulivoimalat kannattavat Suomessa energiantuotannossa
vain valtion tukirahoin (sy�tt�tariffi).
Kim
a
Kyll� m� aika paljon fillaroin talvisin. Ei k�y viima naamaan, koska
huonosti hoidetuilla teill� ei viitsi kovin vauhdikkaasti rytkytt��.
Menee vaan puolat rikki.
Tuoja.Ne
"Jorma Moll" <ankk...@sunpoint.net> kirjoitti viestiss�
news:5f427c7e-7876-44a6...@e37g2000yqn.googlegroups.com...
On 28 joulu, 21:38, Osku <o...@ei-osoitetta.teille.fi> wrote:
> a kirjoitti:
> > Osku kirjoitti:
> >> Jorma Moll kirjoitti:
Aiemmin kun lenn�ttelimme leijoja, ohjekirjassa sanottiin ett� leijaa
kannattaa lenn�tt�� tyynell�kin, koska kun se on noussut 100- 150
metriin siell� tuulee l�hes aina.
*JUURI N�IN!
Meid�n tuulimyllyt ovat 150 m korkeita.
*Virossa ollaankin fiksumpia ja valovuosia tusinatyhmi�
suomi-ydinkiimakalleja edell� ajasta.
______________________________________________
> Osku- Piilota siteerattu teksti -
>
> - N�yt� siteerattu teksti -
Paul Keinanen
wrote:
Jos kapitalistista mallia noudatettaisiin johdonmukaisesti, silloinhan
s�hk�n hinta l�hentelisi nollaa tuulisina p�ivin� (ylituotanto).
Paul Keinanen
wrote:
>Kim Fallstr�m kirjoitti:
>> Jorma Moll wrote:
>>>
>>> Oletetaan, ett� valtakunnan verkkon s�hk� katkeaa. Asumme tuulipuiston
>>> vieress�. Tuleeko tuuligeneraattoreiden s�hk� l�hitalouksiin t�ss�
>>> tapauksessa.
>>
>> Ei tule. Tuulivoimala sy�tt�� valtakunnanverkkoa, jonka kautta
>> kaikki s�hk�njakelu tapahtuu. Valtakunnanverkon h�iri�t koskevat
>> kaikkia niit�, jotka h�iriintyneell� alueella asuvat. Kun verkon
>> j�nnite notkahtaa niin tuulivoimalat automaattisesti kytkeytyv�t
>> irti est��kseen ylikuormitustilanteen. Ne eiv�t tuota tasaista
>> tehoa, joten ne voivat olla verkossa kiinni vain silloin kun
>> mukana on s��t�voimaa. Muutenhan j�nnite vaihtelisi tuulen
>> voimakkuuden mukaan.
>
>Tunsin ty�el�m�ni aikana Imatran Voiman kavereita Inkoosta. N�m�
>kertoivat ett� joskus 70-luvulla oli Suomessa tilanne ett� koko
>valtakunta olisi mennyt pime�ksi.
N�in tapahtui Ruotsissa vuosikymmen sitten kun siirtokapasiteetti
loppui Etel�- ja Keski-Ruotsin v�lill�. Sama jutta Saksassa/Ranskassa
pari vuotta sitten, kun joen yli mennyt kaapeli oli poissa k�yt�ss�
paatin alituksen takia.
>Oli kuulemma kymmen sekunnin p��ss�
>kun saivat sen hallintaan.. Se l�htee siit� kun joku isovoimala putoaa
>valtakunnan verkosta pois se pudottaa kuin dominonappulat seuraavankin
>voimalan pois valtakunnan verkosta jotta se ei rikkoonnu.
Juuri t�m�n dominoefektin v�ltt�miseksi pyrit��n noudattamaan N-1
s��nt��, eli verkossa pit�� olla sen verran tuotanto- ja
siirtokapasiteettia, ett� suurimman yksik�n (ydinvoimala tai joissakin
maissa valtava vesivoimala) tippuminen verkosta ei kaada koko verkkoa.
>T�m�n j�lkeen
>rakennettiin toinen rinnakkainen valtakunnan verkko mihin voidaan
>sy�tt�� virtaa vaikka joku putoaakin pelist� pois.
Tuo on puhdasta toiveajattelua, mit��n merkitt�v�� rakentamista ei ole
tapahtunut :-(.
>Jenkeiss� kait k�vi
>jokunen vuosi sitten n�in ett� koko pohjoinen osa USAta oli s�hk�tt�.
>Aiheuttiko sen se j��sade vai selvisik� se koskaan
New York yms. tippui verkosta alamittaisten siirtoyhteyksien takia.
Itse asiassa ihmettelen, ettei USAssa ole ollut t�m�n enemp��
h�iri�it� surkeassa kunnossa olevan siirtoverkon takia (Kalifornian
katkokset olivat yksiselitteisesti Enronin keinottelun syyt�).
Euroopan puolella Italia on ilmeisesti selvinnyt puhtaasti tuurilla,
kun sill� kulmalla tuotanto ja jakelu on ollut varsin heikoissa
kantimissa.
Osku
Se on totta mit� kovemmat pakkaset sit� tyynenp��. Maalla sen huomaa
miss� taloissa on puul�mmitys savupiipun savu nousee yl�s kohtisuoraa.
Ja taas s�hk�nkulutus on suurempaa pakkasilla. Ei tuulivoimasta ole
pakkasen nujertajaksi
Osku
Osku
Mik� se jippo on ett� tuulivoima tarvitsee valtion tukia p�rj�t�kseen
energian tuottajana. Tuuli on ilmaista, niin kuin vesivoimalan vesi,
Tuulimylly maksaa mutta kyll� kait sen elinik� on laskettavissa
kymmenin� vuosina mit� nyt ajoittain huolletaan.
Vesi on muuten kalleinta dogilasissa ja vesivoimalan turbiinissa.
Osku
Paul Keinanen
wrote:
N�in tietyst inversiokerroksen alapuolella. Riitt�v�n isoilla
tuulimyllyill� p��st��n k�siksi inversiokerroksen yl�puolisiin
kerroksiin.
>Ja taas s�hk�nkulutus on suurempaa pakkasilla. Ei tuulivoimasta ole
>pakkasen nujertajaksi
Onneksi tuohon aikaan yleens� Tanskassa ja Saksassa tuulee ja sielt�
tuodaan tuolloin s�hk��.
Olen ihan tyytyv�inen, ett� n�iss� maissa valtio (=sik�l�iset
veronmaksajat) maksavat s�hk�st� sy�tt�tariffia (=hintatukea),
saadaanpahan sent��n osa Soneran 3G pelk�st� ilmasta maksettuja rahoja
takaisin :-).
Jorma Moll
HIljakkoin jossakin tied. välineessä puhuttiin että noin 400 metrin
korkeudessa tuulee vielä paremmin. Olisko huono veikkaus jos arvelis
että muutamassa vuosikymmenessä aletaan rakentaa sinne ylettyviä
myllyjä?
Muuten ymmärsinkö nyt oikein alkuperäsitä asiaa, että jos valtakunnan
verkko on pimeänä, ei tuulimyllyistä tulevaa sähköä voida (osata?)
jaella lähialueille, vaikka tuulisi sopivasti?
Asia ei ole tietenkään kovin tärkeä, koska täällä Länsi- Viron
maaseudullakaan ei sähkökatkoja juurikaan ole (ollut).
Yhtenä talvena oli nelisen tuntia, mutta se johtui kylällä tehdystä
muuntajaremontista.
Niinkuin olen maininnut asukastiheys täällä on 3 hlöä/km2
(Helsingissä 3000/km2).
>
>
>
>
>
> > Osku- Piilota siteerattu teksti -
>
> > - Näytä siteerattu teksti -- Piilota siteerattu teksti -
>
> - Näytä siteerattu teksti -- Piilota siteerattu teksti -
Osku
> On Tue, 29 Dec 2009 08:55:25 +0200, Osku <os...@ei-osoitetta.teille.fi>
>> Se on totta mit� kovemmat pakkaset sit� tyynenp��. Maalla sen huomaa
>> miss� taloissa on puul�mmitys savupiipun savu nousee yl�s kohtisuoraa.
>
> N�in tietyst inversiokerroksen alapuolella. Riitt�v�n isoilla
> tuulimyllyill� p��st��n k�siksi inversiokerroksen yl�puolisiin
> kerroksiin.
N�ist� talojen savuista n�kee milloin s��tilassa tapahtuu mutos. Ne
suorat savut taittuvat noin 10 metrin korkeudella kun korkeasuhdanteessa
ne olivat pitki� savuja
>
>> Ja taas s�hk�nkulutus on suurempaa pakkasilla. Ei tuulivoimasta ole
>> pakkasen nujertajaksi
>
> Onneksi tuohon aikaan yleens� Tanskassa ja Saksassa tuulee ja sielt�
> tuodaan tuolloin s�hk��.
>
> Olen ihan tyytyv�inen, ett� n�iss� maissa valtio (=sik�l�iset
> veronmaksajat) maksavat s�hk�st� sy�tt�tariffia (=hintatukea),
> saadaanpahan sent��n osa Soneran 3G pelk�st� ilmasta maksettuja rahoja
> takaisin :-).
Toimiiko pohjoismainen s�hk�p�rssi niin kuin sen pit�si toimia?
Kun s�hk�nhintaa pit�si pudottaa pitkien sadajaksojen tms ,vuoksi. Niin
voimaloita ajetaan alas jotta hintaa ei tarvitse pudottaa. Eli hintaa
hinataan yl�sp�in sulkemalla voimaloita . Liliukselta k�vi joskus
parivuotta sitten Tv- haastatelussa lapsus, kun toimittaja ihmetteli
miksi s�hk�nhintaa nostetaan vaikka j�rvialtaat Norjassa ja Suomessa
ovat piripintaan asti t�ynn�. Lilius totesi Espanjassa ja
etel�-Euroopassa on ollut kuiva kes�. , huomasi lapsuksensa ja korjali
sanomaansa.
Osku
Osku
> On 28 joulu, 22:10, Jorma Moll <ankku...@sunpoint.net> wrote:
>> On 28 joulu, 21:38, Osku <o...@ei-osoitetta.teille.fi> wrote:
>>
>>
>>
>>
>>
>>> a kirjoitti:
>>>> Osku kirjoitti:
>>>>> Jorma Moll kirjoitti:
>>>>>> Oletetaan, ett valtakunnan verkon s hk katkeaa. Asumme tuulipuiston
>>>>>> tapauksessa.
>>>>> Ei tule se s hk jota ne tuottavat menee valtakunnan verkkoon
>>>>>> s hk t. Miten olisi jos n in k y?
>>>>> Se on niiden tuottaman s hk n m r jota k ytet n ilmaisemaan
>>>>> maallikoille niiden tuotto
>>>>> Osku
>>>> Luku pit isi kutinsa, jos tuulivoimalat py riv t aina ihanteellisessa
>>>> tuulioloista. Sellaisia ei ole Suomessa koskaan. Johtuu Norjan vuorista,
>>>> jotka saavat tuleet vaihtelemaan ja puuskiutumaan Suomessa.
>>>> Helppohan niiden Tanskalaisten on rakentaa tuulivoimaloita, koska Tanska
>>> Se on totta t ll tuulet ovat puuskaisia tai t ysin tyyni .
>> kannattaa lenn�tt�� tyynell�kin, koska kun se on noussut 100- 150
>> metriin siell� tuulee l�hes aina.
>>
>
> HIljakkoin jossakin tied. v�lineess� puhuttiin ett� noin 400 metrin
> korkeudessa tuulee viel� paremmin. Olisko huono veikkaus jos arvelis
> ett� muutamassa vuosikymmeness� aletaan rakentaa sinne ylettyvi�
> myllyj�?
Jossakin se raja tulee vastaan mik� on mahdollista ja taloudelliseti
j�rkev�� rakentaa.
>
>
> Muuten ymm�rsink� nyt oikein alkuper�sit� asiaa, ett� jos valtakunnan
> verkko on pime�n�, ei tuulimyllyist� tulevaa s�hk�� voida (osata?)
> jaella l�hialueille, vaikka tuulisi sopivasti?
Ymm�rsit oikein ne l�hist�ll� olevat tuulimyllyt ovat valtakunnallisia
ei teid�n kyl�n omia. Teille on haitat ja muille tulee s�hk�:)
>
> Asia ei ole tietenk��n kovin t�rke�, koska t��ll� L�nsi- Viron
> maaseudullakaan ei s�hk�katkoja juurikaan ole (ollut).
> Yhten� talvena oli nelisen tuntia, mutta se johtui kyl�ll� tehdyst�
> muuntajaremontista.
Aika harvinaisia ovat t��ll�kin s�hk�katkot , S�hk�� voidaan alueelle
sy�tt�� aina kahtakautta jos toinen linja rikkoutuu se voidaan ohittaa.
Meid�n taloyhti� 29 rivarihuoneistoa oli parivuotta sitten pime�n� ja
kylm�n� marraskuussa, kun l�mp�keskuksessa miss� on my�s talon s�hk�n
p��jakotaulut niin hiiret jyrsiv�t y�ll� piuhat poikki ja saivat aikaan
tulipalon . Pitk� p�iv� oli kun viimein illalla saatiin s�hk�t ja
kaukol�mp�. Kyll� se el�m� aika haavoittuvaa on jos s�hk�t katkeavat.
ei tullut vett� ei kuumaa ei kylm��
Osku
Paul Keinanen
<ankk...@sunpoint.net> wrote:
>
>Muuten ymm�rsink� nyt oikein alkuper�sit� asiaa, ett� jos valtakunnan
>verkko on pime�n�, ei tuulimyllyist� tulevaa s�hk�� voida (osata?)
>jaella l�hialueille, vaikka tuulisi sopivasti?
Riippu v�h�n tuulimyllyn tekniikasta, osa myllyist� voivat toimia
paikallisen verkon taajuusstandardina, toiset taas vativat, ett�
verkossa on ennest��n joku taajuusstandardi.
Mit��n kansallisia verkkojahan ei nykyisin ole olemassa, on vain
Pohjoismaiden verkko (NORDEL), Manner-Euroopan UCTE ja
ex-Neuvostoliiton IPS/UPS verkko.
Jos jokin maa tippuu n�ist� monikansallisista verkosta, varmaankin
voimaloita ja kuormia kytket��n yksitellen t�h�n synkroniverkkoon.
Jos esim. koko Nordel verkko kaatuisi, silloinhan olisi j�rkev��
k�ynnist�� yksitt�isi� saarekkeita kerrallaan ja lopulta synkronoida
saarekkeet kesken��n.
Miten verkon pystytys k�yt�nn�ss� tapahtuu, riippu tietysti siit�,
mink�laisia mappeja verkon valvojille on jaeltu vakavan h�iri�n
varalta :-).
Osku
Olen 50-luvulla ollut kes�t�iss� Koillis-Satakunnan S�hk�ll�. Kes�ll�
kun n�it� s�hk�linjoja korjailtiin niin muuntajasta vedettiin linja auki
ja muuntajaan laitettiin virallinen kyltti "Ei saa kytke� miehi�
linjalla t�iss�". Yksi maanviljelij� joka alkoi puimaan ja tarvitsi
s�hk�� puimuriinsa oli l�htenyt katsomaan muuntajalle miksi s�hk�� ei
tule. Huomasi ett� kytkimet olivat poissa pelist� veti kytkimet kiinni
ja asentaja sai t�rskyn ja putosi tolpasta. No ei siin� mitenk��n k�ynyt
mutta n�it� "virallisia valvojia on moneen junaan"
Osku
Paul Keinanen
wrote:
>Jorma Moll kirjoitti:
>> On 28 joulu, 22:10, Jorma Moll <ankku...@sunpoint.net> wrote:
>>> Meid�n tuulimyllyt ovat 150 m korkeita.
>>
>> HIljakkoin jossakin tied. v�lineess� puhuttiin ett� noin 400 metrin
>> korkeudessa tuulee viel� paremmin. Olisko huono veikkaus jos arvelis
>> ett� muutamassa vuosikymmeness� aletaan rakentaa sinne ylettyvi�
>> myllyj�?
>
> Jossakin se raja tulee vastaan mik� on mahdollista ja taloudelliseti
>j�rkev�� rakentaa.
Olen useasti t�ll� keskustelualueella suositellut katsomaan YLE:n
teksti-TV:n sivua 429 ja erityisesti alasivuja 2-4, jossa n�kyy
pintatuulen (SFC, SurFaCe) ja 600 m (2000 FT) ennustetut tuulen
nopeudet. Solmum��r�n (KT=KnoT) jakamalla kahdella saa nopeuden
metreiss� sekunnissa riitt�v�ll� tarkkuudella (10 KT= 5 m/s).
Ilmatieteen laitoksen tekem�ss� tuoreimmassa Tuuliatlaksessa on
l�hdetty siit� olettamuksessa, ett� suurissa korkeuksissa olevan
ilmavirtauksen nopeus tunnetaan ja l�himaaston karheustekij�it�
tutkimalla/arpomalla on pyritty p��ttelem��n, mik� on tuulen nopeus
vaikkapa 100 m korkeudessa (jossa siis asiallisen kokoiset
tuuliturbiinit sijaitsevat).
Vastik��n julkaistussa Tuuliatlaksessa ainoa minua yll�tt�nyt seikka
oli se, ett� Saimaalla on niin suuria vesist�j�, jota pitkin
vallitsevilla tuulen suunnilla saadan ker�tty� j�rjellinen m��r�
energiaa.
Junnu Kangas
> Meid�n taloyhti� 29 rivarihuoneistoa oli parivuotta sitten pime�n� ja
> kylm�n� marraskuussa, kun l�mp�keskuksessa miss� on my�s talon s�hk�n
> p��jakotaulut niin hiiret jyrsiv�t y�ll� piuhat poikki ja saivat aikaan
> tulipalon . Pitk� p�iv� oli kun viimein illalla saatiin s�hk�t ja
> kaukol�mp�. Kyll� se el�m� aika haavoittuvaa on jos s�hk�t katkeavat. ei
> tullut vett� ei kuumaa ei kylm��
Voi se olla toisinkin. Olin muutama vuosi sitten viett�m�ss� joulua
vanhempieni luona. Aattoiltana katkesivat s�hk�t ja olivat 15 tuntia
poissa. Ei haitannut mit��n tuossa 100-vuotiaassa talossa: ruoka
valmistui puuhellalla ja leivinuunissa, talo pysyi l�mpim�n�
puu-uuneilla ja jouluoluet viileniv�t kuistissa. No jaa, se haitta
tietysti oli, ett� kuusen s�hk�kynttil�t olivat pime�n�.:-)
Juhana
"Osku" <os...@ei-osoitetta.teille.fi> kirjoitti viestiss�
news:Mmj_m.56908$La7....@uutiset.elisa.fi...
>
> Toimiiko pohjoismainen s�hk�p�rssi niin kuin sen pit�si toimia?
Ei
googlaa Purasjoen raportti
Osku
Kaiken lis�ksi saitte aidon joulutunnelman kynttil�n valossa.
Jorma Moll
<junnu.kan...@eitoimi.baanamail.fi.invalid> wrote:
> Osku wrote:
> > Meidän taloyhtiö 29 rivarihuoneistoa oli parivuotta sitten pimeänä ja
> > kylmänä marraskuussa, kun lämpökeskuksessa missä on myös talon sähkön
> > pääjakotaulut niin hiiret jyrsivät yöllä piuhat poikki ja saivat aikaan
> > tulipalon . Pitkä päivä oli kun viimein illalla saatiin sähköt ja
> > kaukolämpö. Kyllä se elämä aika haavoittuvaa on jos sähköt katkeavat. ei
> > tullut vettä ei kuumaa ei kylmää
>
> Voi se olla toisinkin. Olin muutama vuosi sitten viettämässä joulua
> vanhempieni luona. Aattoiltana katkesivat sähköt ja olivat 15 tuntia
> poissa. Ei haitannut mitään tuossa 100-vuotiaassa talossa: ruoka
> valmistui puuhellalla ja leivinuunissa, talo pysyi lämpimänä
> puu-uuneilla ja jouluoluet viilenivät kuistissa.
Tuo on hienoa, hatunnosto. Tunnelma tulee kaupan päälle.
Meillä on suora sähkölämmitys ja minulla on koko ajan pieni pelko,
että jos jostakin syystä sähköt ovat poissa pidempään...
Näin ei ole käynyt ja monta vuotta olemme jo tällä tavoin asuneet,
mutta varmuus olisi paras.
On meillä varastossa kaasulämmitin ja yhdessä huoneessa takka, mutta
eivät ne tietenkään sinun esimerkkisi kertomaa varmuutta anna.
Muutama talvi sitten Suomen lapissa tuli laajoja sähkökatkoja
kovimmilla pakkasilla. Vasta tuolloin monin paikoin huomattiin ,että
kaikki olivat kohtalokkaalla tavalla riippuvaisia sähköstä.
Kun tilanteesta oli toivuttu alettiin taloihin rakentaa puulämmitystä.
No jaa, se haitta
> tietysti oli, että kuusen sähkökynttilät olivat pimeänä.:-)
a
JuKu
>Kim Fallstr�m kirjoitti:
>> Jorma Moll wrote:
>>>
>>> Oletetaan, ett� valtakunnan verkkon s�hk� katkeaa. Asumme tuulipuiston
>>> vieress�. Tuleeko tuuligeneraattoreiden s�hk� l�hitalouksiin t�ss�
>>> tapauksessa.
>>
>> Ei tule. Tuulivoimala sy�tt�� valtakunnanverkkoa, jonka kautta
>> kaikki s�hk�njakelu tapahtuu. Valtakunnanverkon h�iri�t koskevat
>> kaikkia niit�, jotka h�iriintyneell� alueella asuvat. Kun verkon
>> j�nnite notkahtaa niin tuulivoimalat automaattisesti kytkeytyv�t
>> irti est��kseen ylikuormitustilanteen. Ne eiv�t tuota tasaista
>> tehoa, joten ne voivat olla verkossa kiinni vain silloin kun
>> mukana on s��t�voimaa. Muutenhan j�nnite vaihtelisi tuulen
>> voimakkuuden mukaan.
>
>Tunsin ty�el�m�ni aikana Imatran Voiman kavereita Inkoosta. N�m�
>kertoivat ett� joskus 70-luvulla oli Suomessa tilanne ett� koko
>valtakunta olisi mennyt pime�ksi. Oli kuulemma kymmen sekunnin p��ss�
>kun saivat sen hallintaan.. Se l�htee siit� kun joku isovoimala putoaa
>valtakunnan verkosta pois se pudottaa kuin dominonappulat seuraavankin
>voimalan pois valtakunnan verkosta jotta se ei rikkoonnu. T�m�n j�lkeen
>rakennettiin toinen rinnakkainen valtakunnan verkko mihin voidaan
>sy�tt�� virtaa vaikka joku putoaakin pelist� pois. Jenkeiss� kait k�vi
>jokunen vuosi sitten n�in ett� koko pohjoinen osa USAta oli s�hk�tt�.
>Aiheuttiko sen se j��sade vai selvisik� se koskaan
Jos tarkoitat sit� Kalifornian suurta s�hk�katkosta, niin siit�h�n
on 'salaliittoteoria'. S�hk�katkokset tehtiin sen vuoksi, ett�
sill� syyll� saatiin s�hk�n hinta korkeammaksi.
--
JuKu
Osku
T�m� totaallinen s�hk�katkos oli pohjoisamerikassa aivan kanadan
rajoilla. Monta osavaltiota pime�n�
Osku
a
> Kun s�hk�nhintaa pit�si pudottaa pitkien sadajaksojen tms ,vuoksi. Niin
> voimaloita ajetaan alas jotta hintaa ei tarvitse pudottaa. Eli hintaa
> hinataan yl�sp�in sulkemalla voimaloita . Liliukselta k�vi joskus
> parivuotta sitten Tv- haastatelussa lapsus, kun toimittaja ihmetteli
> miksi s�hk�nhintaa nostetaan vaikka j�rvialtaat Norjassa ja Suomessa
> ovat piripintaan asti t�ynn�. Lilius totesi Espanjassa ja
> etel�-Euroopassa on ollut kuiva kes�. , huomasi lapsuksensa ja korjali
> sanomaansa.
>
> Osku
>
Ei toki. Voimaloita puretaan, koska ilmastonmuutos on suomen syyt�.
JuKu
>On 29 joulu, 11:34, Junnu Kangas
><junnu.kan...@eitoimi.baanamail.fi.invalid> wrote:
>> Osku wrote:
>> > Meid�n taloyhti� 29 rivarihuoneistoa oli parivuotta sitten pime�n� ja
>> > kylm�n� marraskuussa, kun l�mp�keskuksessa miss� on my�s talon s�hk�n
>> > p��jakotaulut niin hiiret jyrsiv�t y�ll� piuhat poikki ja saivat aikaan
>> > tulipalon . Pitk� p�iv� oli kun viimein illalla saatiin s�hk�t ja
>> > kaukol�mp�. Kyll� se el�m� aika haavoittuvaa on jos s�hk�t katkeavat. ei
>> > tullut vett� ei kuumaa ei kylm��
>>
>> Voi se olla toisinkin. Olin muutama vuosi sitten viett�m�ss� joulua
>> vanhempieni luona. Aattoiltana katkesivat s�hk�t ja olivat 15 tuntia
>> poissa. Ei haitannut mit��n tuossa 100-vuotiaassa talossa: ruoka
>> valmistui puuhellalla ja leivinuunissa, talo pysyi l�mpim�n�
>> puu-uuneilla ja jouluoluet viileniv�t kuistissa.
>
>Tuo on hienoa, hatunnosto. Tunnelma tulee kaupan p��lle.
>
>Meill� on suora s�hk�l�mmitys ja minulla on koko ajan pieni pelko,
>ett� jos jostakin syyst� s�hk�t ovat poissa pidemp��n...
>N�in ei ole k�ynyt ja monta vuotta olemme jo t�ll� tavoin asuneet,
>mutta varmuus olisi paras.
>On meill� varastossa kaasul�mmitin ja yhdess� huoneessa takka, mutta
>eiv�t ne tietenk��n sinun esimerkkisi kertomaa varmuutta anna.
Meill� my�s suoras�hk�. Takka rakennettiin v. 1999, koska
seuraavana vuodenvaihteessa piti kaikki tietokoneet seota, kun
ajateltiin ettei ne osaa muuttaa vuosiluvun eteen numeroa kaksi :)
Nyt oon funtsinut tarvisko ostaa agrekaatti, joka tarvittaessa
antaisi s�hk�� l�mp�pumpulle.
--
JuKu
Opas Koira
> Meill� my�s suoras�hk�. Takka rakennettiin v. 1999, koska
> seuraavana vuodenvaihteessa piti kaikki tietokoneet seota, kun
> ajateltiin ettei ne osaa muuttaa vuosiluvun eteen numeroa kaksi :)
>
> Nyt oon funtsinut tarvisko ostaa agrekaatti, joka tarvittaessa
> antaisi s�hk�� l�mp�pumpulle.
P�tev� ratkaisu, hommaa sellainen aggregaatti joka toimii klapeilla
tai pelleteill�.
Jorma Moll
> Jorma Moll kirjoitti:
>
>
>
>
>
> >On 29 joulu, 11:34, Junnu Kangas
> ><junnu.kan...@eitoimi.baanamail.fi.invalid> wrote:
> >> Osku wrote:
> >> > kylmänä marraskuussa, kun lämpökeskuksessa missä on myös talon sähkön
> >> > pääjakotaulut niin hiiret jyrsivät yöllä piuhat poikki ja saivat aikaan
> >> > tulipalon . Pitkä päivä oli kun viimein illalla saatiin sähköt ja
> >> > kaukolämpö. Kyllä se elämä aika haavoittuvaa on jos sähköt katkeavat. ei
> >> > tullut vettä ei kuumaa ei kylmää
>
> >> Voi se olla toisinkin. Olin muutama vuosi sitten viettämässä joulua
> >> vanhempieni luona. Aattoiltana katkesivat sähköt ja olivat 15 tuntia
> >> poissa. Ei haitannut mitään tuossa 100-vuotiaassa talossa: ruoka
> >> valmistui puuhellalla ja leivinuunissa, talo pysyi lämpimänä
> >> puu-uuneilla ja jouluoluet viilenivät kuistissa.
>
> >Tuo on hienoa, hatunnosto. Tunnelma tulee kaupan päälle.
>
> >Meillä on suora sähkölämmitys ja minulla on koko ajan pieni pelko,
> >että jos jostakin syystä sähköt ovat poissa pidempään...
> >mutta varmuus olisi paras.
> >On meillä varastossa kaasulämmitin ja yhdessä huoneessa takka, mutta
>
> Meillä myös suorasähkö. Takka rakennettiin v. 1999, koska
> seuraavana vuodenvaihteessa piti kaikki tietokoneet seota, kun
> ajateltiin ettei ne osaa muuttaa vuosiluvun eteen numeroa kaksi :)
>
> Nyt oon funtsinut tarvisko ostaa agrekaatti, joka tarvittaessa
Meillä on kanssa ollut lämpöpumppujen myyntimiehiä oven takana välillä
melkein parijonossa.
Oomme käännyttäneet ne kotiinsa, kun lämpöpumputkin tarvitsevat
sähköä kuitenkin.
Lisäksi olen epäillyt, että ne kuuluvat samaan sarjaan kuin
leipäkoneet, kokolattiamatot, vesisängyt.....joita on nyt
kirpputoreilla kasapäin. )Kirpputoreilla on muuten hyödyllistä käydä
katselemassa tavaroita joita eilen vielä myytiin tavarataivaassa
mahtavin lupauksin.)
Epäilen myös että lämpöpumppujen todellista käyttökelpoisuutta on
vaikea saada selville. Kuinka moni omistaja olisi valmis sanomaan että
huono on, ei täytä toivomuksia. Tuli tehtyä väärä ostos.
Hurisevat ja aiheuttavat viimaa ja mitä vielä....
Siis ei muuta kuin puita takkaan ... puut kasvavat viereisessä
metsässä 24 tuntia/vrk 365vrk/vuosi.... se on pelkää juhlaa ja
riippumattomuutta!
>
> --
> JuKu- Piilota siteerattu teksti -
JuKu
>JuKu wrote:
Niin tai koiran paskalla ;-/
--
JuKu
JuKu
>Meill� on kanssa ollut l�mp�pumppujen myyntimiehi� oven takana v�lill�
>melkein parijonossa.
>Oomme k��nnytt�neet ne kotiinsa, kun l�mp�pumputkin tarvitsevat
>s�hk�� kuitenkin.
>
>Lis�ksi olen ep�illyt, ett� ne kuuluvat samaan sarjaan kuin
>leip�koneet, kokolattiamatot, vesis�ngyt.....joita on nyt
>kirpputoreilla kasap�in. )Kirpputoreilla on muuten hy�dyllist� k�yd�
>katselemassa tavaroita joita eilen viel� myytiin tavarataivaassa
>mahtavin lupauksin.)
>
>Ep�ilen my�s ett� l�mp�pumppujen todellista k�ytt�kelpoisuutta on
>vaikea saada selville. Kuinka moni omistaja olisi valmis sanomaan ett�
>huono on, ei t�yt� toivomuksia. Tuli tehty� v��r� ostos.
Kyll� ne hyvi� ovat. Melkein joka talossa t�ss� ymp�rill� on
sellainen. S��st� on ollut n. 25...30% l�mmityskustannuksista
(siis v�hennetty l�mmin vesi).
Maksaa hintansa takaisin n. 3...6 -vuodessa.
>Hurisevat ja aiheuttavat viimaa ja mit� viel�....
T�llaisilla pakkasilla (n. 10 ast.) hurisevat kyll�. Suurimman
osan vuodesta kuitenkin hyvin hiljainen. My�s viima haittaa, eli
sis�yksikk� kannattaa laittaa sellaiseen paikkaan, jossa ei istuta
tai nukuta jatkuvasti. Esim. eteisen oven p��lle. Ilmavirtaa voi
ohjata jonkin verran yl�s/alas ja sivuille. Kes�helteill�
viilent�� tarvittaessa tehokkaasti.
>Siis ei muuta kuin puita takkaan ... puut kasvavat viereisess�
>mets�ss� 24 tuntia/vrk 365vrk/vuosi.... se on pelk�� juhlaa ja
>riippumattomuutta!
Juu jos saa puut halvalla, niin niit� kannattaa polttaa. Mutta
toki l�mp�pumppu tuo mukavuutta, ei tarvi ihan joka p�iv� puita
polttaa jne.
Niihin halpoihin Ultimate pumppuihin ei kannata sortua.
--
JuKu
aua
> JuKu wrote:
>
>> Meill� my�s suoras�hk�. Takka rakennettiin v. 1999, koska
>> seuraavana vuodenvaihteessa piti kaikki tietokoneet seota, kun
>> ajateltiin ettei ne osaa muuttaa vuosiluvun eteen numeroa
>> kaksi :) Nyt oon funtsinut tarvisko ostaa agrekaatti, joka
>> tarvittaessa antaisi s�hk�� l�mp�pumpulle.
>
> P�tev� ratkaisu, hommaa sellainen aggregaatti joka toimii
> klapeilla tai pelleteill�.
no perkele... just semmonen.
--
aua
"Min� tied�n kaikki asiat
ja valtaosan lopuistakin."
+
...ja sp�mmijarrua on...
aua
> Opas Koira kirjoitti:
>>JuKu wrote:
>
>>> Meill� my�s suoras�hk�. Takka rakennettiin v. 1999, koska
>>> seuraavana vuodenvaihteessa piti kaikki tietokoneet seota, kun
>>> ajateltiin ettei ne osaa muuttaa vuosiluvun eteen numeroa kaksi :)
>>>
>>> Nyt oon funtsinut tarvisko ostaa agrekaatti, joka tarvittaessa
>>> antaisi s�hk�� l�mp�pumpulle.
>
>>P�tev� ratkaisu, hommaa sellainen aggregaatti joka toimii klapeilla
>>tai pelleteill�.
>
> Niin tai koiran paskalla ;-/
...tai jos joku sukulainen ratsastelee ni
hevonpaskalla... sit� saa talleilta pommilla.
Erkka Murto
Onko sulla kokemusta noista Ultimate pumpuista? Vai onko mutu
tietoa?
Mulla py�rinyt jo kaksi vuotta ilman mit��n ongelmia. Toimii
ja l�mmitt�� ainakin 20:een pakkasasteeseen saakka. Ja oli
ostettaessa ainakin puolta halvempi kuin vastaavat muut merkit.
Toivottavasti en kehunut onnettomuuden edell�. ;-)
JuKu
>Onko sulla kokemusta noista Ultimate pumpuista? Vai onko mutu
>tietoa?
Ei ole omakohtaista kokemusta, mutta lukenut olen. Muistaakseni
Taloussanomissakin kun varoiteltiin huonoista pumpuista ja
ammattitaidottomista asentajista joita buumi toi alalle mainittiin
huonoina pumppuina mm. Ultimate. Olen my�s kuullut ettei kaikki
suostu niit� edes asentamaan. Mutta kuulopuheita vain...
>Mulla py�rinyt jo kaksi vuotta ilman mit��n ongelmia. Toimii
>ja l�mmitt�� ainakin 20:een pakkasasteeseen saakka. Ja oli
>ostettaessa ainakin puolta halvempi kuin vastaavat muut merkit.
>Toivottavasti en kehunut onnettomuuden edell�. ;-)
No hyv� tuo. Halpoja ne ainakin ovat ja kai siksikin niiden
hyvyytt� ep�ill��n. Mutta hajoili meid�n kolme vuotta sitten
ostamamme Panasonic:n. Oli jos jonkinlaista vikaa. Esim.
ulkoyksikk� vaihdettiin kokonaan ja sis�yksik�n moottori
my�hemmin. Takuuna meni. Nyt v�vypojan Panasonic hajosi samalla
lailla. Eli sit� en ole kenellek��n suositellut. Toki uusia
malleja niist�kin on tullut.
Kolmella Kaverilla on Mitsubishi, yli vuoden k�yt�ss� olleet ja ei
mit��n harmeja. Sellaisen saatan viel� ostaakin toiseksi pumpuksi.
Ensimm�inen tuli asennettua v�h�n huonoon paikkaan (vetoa). Toki
tuonkin j�lkeen uusia malleja on tullut joka merkist�.
Noita sivuja luin silloin ahkeraan ja hyv�� tietoa sainkin.
Kannattaa lukea ennen ostoa jos niinku enemm�kin asia kiinnostaa.
http://lampopumput.info/foorumi/
Kun puhuin siit� s��st�st� niin annoin aika suuren haarukan,
25...35% l�mmityskustannuksista. Se johtuu siit�, ett� yleens�
l�mp�pumpun ostajat kiinnitt�v�t muuhunkin s�hk�n tuhlailuun
huomiota ja siten tuo prosentti nousee. Minulla s��st� oli n. 25%
l�mmityskustannuksista (ei l�mmin vesi) eka vuonna ja en tehnyt
mit��n muita muutoksia silloin (9/2005 - 9/2006). Laskuista
huomioin l�mpim�n veden osuuden, joksi arvioin 30%
s�hk�nkulutuksesta.
Nyt on ikkunat uusittu nelilasisiksi (selektiivilasia, ja Argon
eriste). Lepovirrat katkaistaan aina y�ksi jne. Huoneiden
l�mp�tilaa en ole laskenut.
http://www.pihla.fi/ikkunat Tuolta ostin Termo-ikkunat.
Kulutus ennen l�mp�pumppua ym. s��st�toimenpiteit� oli n. 24.700
kWh/v. Ja nyt viime kaudella n. 17.000 kWh/v.
Ikkunan hinnat ei kuoleennu minun elinaikanani, mutta asunnon
arvoa ne toivottavasti nostaa.
--
JuKu
Erkka Murto
Olen lukenut tuon Taloussanomien luvun ja siin� ei kyll�
mainittu muistaakseni mit��n Ultimatepumpuista.
Ultimateissa k�ytet��n ainakin Rechi, Toshiba, Panasonic,
Mitsubitsi, Hitachi ja Sanionin l�mp�pummppuja, siis samoja
kuin noissa "merkkipumpuissa".
Tuolla Ultimaten sivuilla on asentajaluettelot jotka niit�
asentaa.
>
>> Mulla py�rinyt jo kaksi vuotta ilman mit��n ongelmia. Toimii
>> ja l�mmitt�� ainakin 20:een pakkasasteeseen saakka. Ja oli
>> ostettaessa ainakin puolta halvempi kuin vastaavat muut merkit.
>> Toivottavasti en kehunut onnettomuuden edell�. ;-)
>
> No hyv� tuo. Halpoja ne ainakin ovat ja kai siksikin niiden
> hyvyytt� ep�ill��n. Mutta hajoili meid�n kolme vuotta sitten
> ostamamme Panasonic:n. Oli jos jonkinlaista vikaa. Esim.
> ulkoyksikk� vaihdettiin kokonaan ja sis�yksik�n moottori
> my�hemmin. Takuuna meni. Nyt v�vypojan Panasonic hajosi samalla
> lailla. Eli sit� en ole kenellek��n suositellut. Toki uusia
> malleja niist�kin on tullut.
No mikset lukenut tuolta netist� noista panasonikeista. ;-)
Jorma Moll
> Erkka Murto kirjoitti:
>
>
>
>
>
> > JuKu kirjoitti:
> >> Jorma Moll kirjoitti:
> >>> melkein parijonossa.
> >>> Oomme käännyttäneet ne kotiinsa, kun lämpöpumputkin tarvitsevat
> >>> sähköä kuitenkin.
>
> >>> Lisäksi olen epäillyt, että ne kuuluvat samaan sarjaan kuin
> >>> leipäkoneet, kokolattiamatot, vesisängyt.....joita on nyt
> >>> kirpputoreilla kasapäin. )Kirpputoreilla on muuten hyödyllistä käydä
> >>> katselemassa tavaroita joita eilen vielä myytiin tavarataivaassa
> >>> mahtavin lupauksin.)
>
> >>> Epäilen myös että lämpöpumppujen todellista käyttökelpoisuutta on
> >>> vaikea saada selville. Kuinka moni omistaja olisi valmis sanomaan että
> >>> huono on, ei täytä toivomuksia. Tuli tehtyä väärä ostos.
>
> >> sellainen. Säästö on ollut n. 25...30% lämmityskustannuksista
> >> (siis vähennetty lämmin vesi).
> >> Maksaa hintansa takaisin n. 3...6 -vuodessa.
>
>
> >> Tällaisilla pakkasilla (n. 10 ast.) hurisevat kyllä. Suurimman
> >> osan vuodesta kuitenkin hyvin hiljainen. Myös viima haittaa, eli
> >> sisäyksikkö kannattaa laittaa sellaiseen paikkaan, jossa ei istuta
> >> tai nukuta jatkuvasti. Esim. eteisen oven päälle. Ilmavirtaa voi
> >> ohjata jonkin verran ylös/alas ja sivuille. Kesähelteillä
> >> viilentää tarvittaessa tehokkaasti.
>
> >>> Siis ei muuta kuin puita takkaan ... puut kasvavat viereisessä
> >>> metsässä 24 tuntia/vrk 365vrk/vuosi.... se on pelkää juhlaa ja
> >>> riippumattomuutta!
>
> >> Juu jos saa puut halvalla, niin niitä kannattaa polttaa. Mutta
> >> toki lämpöpumppu tuo mukavuutta, ei tarvi ihan joka päivä puita
> >> polttaa jne.
>
> >> Niihin halpoihin Ultimate pumppuihin ei kannata sortua.
> >Onko sulla kokemusta noista Ultimate pumpuista? Vai onko mutu
> >tietoa?
>
> Ei ole omakohtaista kokemusta, mutta lukenut olen. Muistaakseni
> Taloussanomissakin kun varoiteltiin huonoista pumpuista ja
> ammattitaidottomista asentajista joita buumi toi alalle mainittiin
> suostu niitä edes asentamaan. Mutta kuulopuheita vain...
>
> >Mulla pyörinyt jo kaksi vuotta ilman mitään ongelmia. Toimii
> >ja lämmittää ainakin 20:een pakkasasteeseen saakka. Ja oli
> >ostettaessa ainakin puolta halvempi kuin vastaavat muut merkit.
>
> No hyvä tuo. Halpoja ne ainakin ovat ja kai siksikin niiden
> hyvyyttä epäillään. Mutta hajoili meidän kolme vuotta sitten
> ostamamme Panasonic:n. Oli jos jonkinlaista vikaa. Esim.
> myöhemmin. Takuuna meni. Nyt vävypojan Panasonic hajosi samalla
> lailla. Eli sitä en ole kenellekään suositellut. Toki uusia
> malleja niistäkin on tullut.
>
> Kolmella Kaverilla on Mitsubishi, yli vuoden käytössä olleet ja ei
> mitään harmeja. Sellaisen saatan vielä ostaakin toiseksi pumpuksi.
> Ensimmäinen tuli asennettua vähän huonoon paikkaan (vetoa). Toki
> tuonkin jälkeen uusia malleja on tullut joka merkistä.
>
> Noita sivuja luin silloin ahkeraan ja hyvää tietoa sainkin.
> Kannattaa lukea ennen ostoa jos niinku enemmäkin asia kiinnostaa.http://lampopumput.info/foorumi/
>
> Kun puhuin siitä säästöstä niin annoin aika suuren haarukan,
> 25...35% lämmityskustannuksista. Se johtuu siitä, että yleensä
> lämpöpumpun ostajat kiinnittävät muuhunkin sähkön tuhlailuun
> huomiota ja siten tuo prosentti nousee. Minulla säästö oli n. 25%
> lämmityskustannuksista (ei lämmin vesi) eka vuonna ja en tehnyt
> mitään muita muutoksia silloin (9/2005 - 9/2006). Laskuista
> huomioin lämpimän veden osuuden, joksi arvioin 30%
> sähkönkulutuksesta.
>
> Nyt on ikkunat uusittu nelilasisiksi (selektiivilasia, ja Argon
> lämpötilaa en ole laskenut.http://www.pihla.fi/ikkunat Tuolta ostin Termo-ikkunat.
>
> Kulutus ennen lämpöpumppua ym. säästötoimenpiteitä oli n. 24.700
> kWh/v. Ja nyt viime kaudella n. 17.000 kWh/v.
Voisko noista numeroista päätellä että huoneita on paljon.
Kuinka monta lämpöpumppua? Ei kait yksi pumppu kovin hurjaa
neliömäärää lämmitä.
> Ikkunan hinnat ei kuoleennu minun elinaikanani, mutta asunnon
> arvoa ne toivottavasti nostaa.
>
> --
Erkka Murto
Tarkistin asian ja olihan siell� artikkeli Ultimate
l�mp�pumpuista, joka ei ollut sattunut silmiini.
Mutta kun katselin tuon artikkelin pohjalta Ultimaten mainosta
joka perustui 2006 TM/RM lehden testiin niin tuli kyll�
mieleen ett� kilpailijat on saaneet Taloussanomien toimituksen
lobattua t�ydellisesti.
http://www.ultimatemarket.com/files/innoros/html/ilpartikkeli.pdf
http://www.ultimatemarket.com/files/innoros/html/Faktat.pdf
JuKu
Sit muistan v��rin, mutta jostain noista luin.
>Ultimateissa k�ytet��n ainakin Rechi, Toshiba, Panasonic,
>Mitsubitsi, Hitachi ja Sanionin l�mp�pummppuja, siis samoja
>kuin noissa "merkkipumpuissa".
>
>Tuolla Ultimaten sivuilla on asentajaluettelot jotka niit�
>asentaa.
>>> Mulla py�rinyt jo kaksi vuotta ilman mit��n ongelmia. Toimii
>>> ja l�mmitt�� ainakin 20:een pakkasasteeseen saakka. Ja oli
>>> ostettaessa ainakin puolta halvempi kuin vastaavat muut merkit.
>>> Toivottavasti en kehunut onnettomuuden edell�. ;-)
>> No hyv� tuo. Halpoja ne ainakin ovat ja kai siksikin niiden
>> hyvyytt� ep�ill��n. Mutta hajoili meid�n kolme vuotta sitten
>> ostamamme Panasonic:n. Oli jos jonkinlaista vikaa. Esim.
>> ulkoyksikk� vaihdettiin kokonaan ja sis�yksik�n moottori
>> my�hemmin. Takuuna meni. Nyt v�vypojan Panasonic hajosi samalla
>> lailla. Eli sit� en ole kenellek��n suositellut. Toki uusia
>> malleja niist�kin on tullut.
>No mikset lukenut tuolta netist� noista panasonikeista. ;-)
Min� ostin pumpun muiden suositusten mukaan. Esim. yksi naapuri
asennutti ennen minua samanlaisen Panasonicin ja ei viel�k��n ole
ollut mit��n harmeja.
Kun korjaaja ei meinannut saada sit� sis�yksik�n ��nt� mitenk��n
pois, niin aloin lukea tuota foorumia. Korjaaja k�vi asennuksen
j�lkeen seitsem�n kertaa korjaamassa pumppua ja ennen viimeist�
k�ynti� otin jo maahantuojaankin yhteytt� ja sit alkoi tapahtua.
Ulkoyksik�n se vaihtoi nopeasti mukisematta, mutta sis�yksik�n
��nt� ei saanut pois. Kaksi kertaa vaihtoi moottorin, koska yksi
vika oli; moottorin laakerit 'sy�pyiv�t' jotenkin s�hk�isen virran
kulkiessa laakerin l�pi. Uudessa moottorissa oli keraamiset
laakerit, mutta silti piti ��nt�. Tuolta foorumilta luin, ett� se
moottori pit�� asentaa siten, ettei puhallinsylinterin ja
moottorin kytkent�kohtaan j�� j�nnityksi� ja siten ��ni loppui.
Siis min� neuvoin tuon keinon korjaajalle.
Pumppu siis toimi ihan kunnolla ulkoyksik�n vaihdon j�lkeen mutta
tuo ��nen pois saanti vei kuukausia. Monta kertaa kun k�vi, niin
unohti p�yd�lle ylim��r�isen uuden keraamisilla laakereilla olevan
moottorin. Vein sen hyllyyni ja minulle se j�i. En tied� oliko
niin tarkoitus vai unohtiko...en kysynyt.
On minulla netist� saatu korjausohjeet. Joku mulkku DI nuo on
suunnitellut, sill� puhallimoottorin vaihdon vuoksi pit�� purkaa
palasiksi koko sis�yksikk�.
--
JuKu
JuKu
>On 30 joulu, 18:07, JuKu <j...@juku.fi> wrote:
>> Erkka Murto kirjoitti:
>> > JuKu kirjoitti:
>> >> Jorma Moll kirjoitti:
>> >>> Meill� on kanssa ollut l�mp�pumppujen myyntimiehi� oven takana v�lill�
>> >>> melkein parijonossa.
>> >>> Oomme k��nnytt�neet ne kotiinsa, kun l�mp�pumputkin �tarvitsevat
>> >>> s�hk�� kuitenkin.
>>
>> >>> Lis�ksi olen ep�illyt, ett� ne kuuluvat samaan sarjaan kuin
>> >>> leip�koneet, kokolattiamatot, vesis�ngyt.....joita on nyt
>> >>> kirpputoreilla kasap�in. )Kirpputoreilla on muuten hy�dyllist� k�yd�
>> >>> katselemassa tavaroita joita eilen viel� myytiin tavarataivaassa
>> >>> mahtavin lupauksin.)
>>
>> >>> Ep�ilen my�s ett� l�mp�pumppujen todellista k�ytt�kelpoisuutta on
>> >>> vaikea saada selville. Kuinka moni omistaja olisi valmis sanomaan ett�
>> >>> huono on, ei t�yt� toivomuksia. Tuli tehty� v��r� ostos.
>> >> Kyll� ne hyvi� ovat. Melkein joka talossa t�ss� ymp�rill� on
>> >> sellainen. S��st� on ollut n. 25...30% l�mmityskustannuksista
>> >> (siis v�hennetty l�mmin vesi).
>> >> Maksaa hintansa takaisin n. 3...6 -vuodessa.
>> >>> Hurisevat ja aiheuttavat viimaa ja mit� viel�....
>> >> T�llaisilla pakkasilla (n. 10 ast.) hurisevat kyll�. Suurimman
>> >> osan vuodesta kuitenkin hyvin hiljainen. My�s viima haittaa, eli
>> >> sis�yksikk� kannattaa laittaa sellaiseen paikkaan, jossa ei istuta
>> >> tai nukuta jatkuvasti. Esim. eteisen oven p��lle. Ilmavirtaa voi
>> >> ohjata jonkin verran yl�s/alas ja sivuille. Kes�helteill�
>> >> viilent�� tarvittaessa tehokkaasti.
>> >>> Siis ei muuta kuin puita takkaan ... puut kasvavat viereisess�
>> >>> mets�ss� 24 tuntia/vrk 365vrk/vuosi.... se on pelk�� juhlaa ja
>> >>> riippumattomuutta!
>> >> Juu jos saa puut halvalla, niin niit� kannattaa polttaa. Mutta
>> >> toki l�mp�pumppu tuo mukavuutta, ei tarvi ihan joka p�iv� puita
>> >> polttaa jne.
>> >> Niihin halpoihin Ultimate pumppuihin ei kannata sortua.
>> >Onko sulla kokemusta noista Ultimate pumpuista? Vai onko mutu
>> >tietoa?
>> Ei ole omakohtaista kokemusta, mutta lukenut olen. Muistaakseni
>> Taloussanomissakin kun varoiteltiin huonoista pumpuista ja
>> ammattitaidottomista asentajista joita buumi toi alalle mainittiin
>> huonoina pumppuina mm. Ultimate. Olen my�s kuullut ettei kaikki
>> suostu niit� edes asentamaan. Mutta kuulopuheita vain...
>>
>> >Mulla py�rinyt jo kaksi vuotta ilman mit��n ongelmia. Toimii
>> >ja l�mmitt�� ainakin 20:een pakkasasteeseen saakka. Ja oli
>> >ostettaessa ainakin puolta halvempi kuin vastaavat muut merkit.
>> >Toivottavasti en kehunut onnettomuuden edell�. ;-)
>> No hyv� tuo. Halpoja ne ainakin ovat ja kai siksikin niiden
>> hyvyytt� ep�ill��n. Mutta hajoili meid�n kolme vuotta sitten
>> ostamamme Panasonic:n. Oli jos jonkinlaista vikaa. Esim.
>> ulkoyksikk� vaihdettiin kokonaan ja sis�yksik�n moottori
>> my�hemmin. Takuuna meni. Nyt v�vypojan Panasonic hajosi samalla
>> lailla. Eli sit� en ole kenellek��n suositellut. Toki uusia
>> malleja niist�kin on tullut.
>>
>> Kolmella Kaverilla on Mitsubishi, yli vuoden k�yt�ss� olleet ja ei
>> mit��n harmeja. Sellaisen saatan viel� ostaakin toiseksi pumpuksi.
>> Ensimm�inen tuli asennettua v�h�n huonoon paikkaan (vetoa). Toki
>> tuonkin j�lkeen uusia malleja on tullut joka merkist�.
>>
>> Noita sivuja luin silloin ahkeraan ja hyv�� tietoa sainkin.
>> Kannattaa lukea ennen ostoa jos niinku enemm�kin asia kiinnostaa.http://lampopumput.info/foorumi/
>>
>> Kun puhuin siit� s��st�st� niin annoin aika suuren haarukan,
>> 25...35% l�mmityskustannuksista. Se johtuu siit�, ett� yleens�
>> l�mp�pumpun ostajat kiinnitt�v�t muuhunkin s�hk�n tuhlailuun
>> huomiota ja siten tuo prosentti nousee. Minulla s��st� oli n. 25%
>> l�mmityskustannuksista (ei l�mmin vesi) eka vuonna ja en tehnyt
>> mit��n muita muutoksia silloin (9/2005 - 9/2006). Laskuista
>> huomioin l�mpim�n veden osuuden, joksi arvioin 30%
>> s�hk�nkulutuksesta.
>>
>> Nyt on ikkunat uusittu nelilasisiksi (selektiivilasia, ja Argon
>> eriste). Lepovirrat katkaistaan aina y�ksi jne. Huoneiden
>> l�mp�tilaa en ole laskenut.http://www.pihla.fi/ikkunat�Tuolta ostin Termo-ikkunat.
>>
>> Kulutus ennen l�mp�pumppua ym. s��st�toimenpiteit� oli n. 24.700
>> kWh/v. Ja nyt viime kaudella n. 17.000 kWh/v.
>Voisko noista numeroista p��tell� ett� huoneita on paljon.
>Kuinka monta l�mp�pumppua? Ei kait yksi pumppu kovin hurjaa
>neli�m��r�� l�mmit�.
Yksikerroksinen omakotitalo, neli�it� 120 ja huoneita 6 + sauna ja
pesuhuone. Kaksikerroksinen on ongelmallisempi.
Pumppuja myyd��n eri neli�m��rille ja kyll� yksi pumppu tuon alan
pystyy l�mmitt�m��n, jos vain saa ilman kiert�m��n joka
huoneeseen. Minulla sit� hieman auttaa koneellinen ilmastointi.
--
JuKu
Lu-lu
> *T��ll� TAAS TURTUSTI kerran ydinlobbaripellet puhelee puuta hein��. Eli
> tosiaan tuulivoimalan naapuruus takaa varmemmat s�hk�n vakkaudet. Sen
> takaa lis�ksi my�s tuulivoimaloissa toimivat elektronisesti vakautetut
> hakkuritehol�hteen paikalliss��d�t.
joopa .. joo .. ja justiinsa ... mokomakin puuta hein�� h�pisev�
tuulilobbaripelle! ... kuvittelemasi vakkauden paraskin takuumies
tollane'
sekunda-propellis�hk� ei kykene vakauttamaan yht��n mit��n
Jorma Moll
> Kes helteill
> viilent tarvittaessa tehokkaasti.
Pelkään, että viilennysominaisuus olis meillä turha. Näillä
leveysasteilla on kovasti vähän häiritsevän helteisiä päiviä, niistä
selvitään kyllä.
Tulisko paljon halvemmaks valmistaa pumppu, jossa ei
viilennysominaisuutta ole. Tuskin tämä moniarvoinen kapitalistinen
tietoyhteikunta kuitenkaan sellaista vaihtoehtoa tarjoaa.
Kyllä minä jään keinutuoliin takan eteen epäilemään edelleen. Lompakon
narut pysyy kiinni. Kieltämättä sähkömittari pyörii vimmatusti koko
ajan, kylmällä viikolla kului sähköä 1300 Kw.
No, täytyy taas käydä taputtelemassa tuuligeneraattorin kylkeä.
Fiksumpi kaveri kyllä pystyis pudottamaan lukua, mutta olkoon nyt.
Kesällä sitten näytetään kieltä Fortumille.
JuKu
>JuKu wrote:
>> Kes� helteill� viilent�� tarvittaessa tehokkaasti.
>Pelk��n, ett� viilennysominaisuus olis meill� turha. N�ill�
>leveysasteilla on kovasti v�h�n h�iritsev�n helteisi� p�ivi�, niist�
>selvit��n kyll�.
>Tulisko paljon halvemmaks valmistaa pumppu, jossa ei
>viilennysominaisuutta ole. Tuskin t�m� moniarvoinen kapitalistinen
>tietoyhteikunta kuitenkaan sellaista vaihtoehtoa tarjoaa.
En tied� onko sellaisia pumppuja, kun se viilennysominaisuus tulee
niihin ik��nkuin sivutuotteena (vert. j��kaappi).
--
JuKu
Vastaaja
> a wrote:
> > Kerran telkkarissa joku vihre selitti, kuinka tuulivoima on Suomessa
> > parempi kuin aurinkovoima, koska tuulivoimaa saadaan talvellakin. Vaan
> > kun minusta tuntuisi talvip iv t olevan useimmiten t ysin tyyni .
>
> K yp tuuliatlaksesta katselemassa vaikkapa tammi- ja hein kuun
> keskim r isi energiantuottoja 100 m korkeudella olevalle 3 MW
> voimalalle. Kyll talvella tuulee paitsi silloin, kun sattuu se
> korkeapaineen keskus ja -30 astetta kohdalle..
>
> http://www.tuuliatlas.fi/fi/index.html
>
> Talvella olet useammin sis ll , joten et huomaa tuulta. Koiran-
> taluttaja kyll huomaa tuulen maanpinnan tasollakin.
>
> Ik v , ett tuulivoimalat kannattavat Suomessa energiantuotannossa
> vain valtion tukirahoin (sy tt tariffi).
>
> Kim
Lisäksi: kuutena talvikuukautena tuulivoima tuottaa 60-70% koko vuoden
tuotannosta. Joten kyllä se vihreä siellä telkkarissa tiesi mitä sanoi,
Vastaaja
> On Tue, 29 Dec 2009 08:55:25 +0200, Osku <o...@ei-osoitetta.teille.fi>
> wrote:
>
>
>
> >a kirjoitti:
> >> Osku kirjoitti:
> >>> a kirjoitti:
> >>>> Osku kirjoitti:
> >>>>> Jorma Moll kirjoitti:
>
> >>>>>> Oletetaan, että valtakunnan verkkon sähkö katkeaa. Asumme tuulipuiston
> >>>>>> vieressä. Tuleeko tuuligeneraattoreiden sähkö lähitalouksiin tässä
> >>>>>> tapauksessa.
>
> >>>>> Ei tule se sähkö jota ne tuottavat menee valtakunnan verkkoon
>
> >>>>>> Kun tuulipuisto avattiin, sanottiin että se tuottaa 35 000 talouden
> >>>>>> sähköt. Miten olisi jos näin käy?
>
> >>>>> Se on niiden tuottaman sähkön määrä jota käytetään ilmaisemaan
> >>>>> maaallikoille niiden tuotto
>
> >>>>> Osku
>
> >>>> Luku pitäisi kutinsa, jos tuulivoimalat pyörisivät aina
> >>>> ihanteellisissa tuulioloissa. Sellaisia ei ole Suomessa koskaan.
> >>>> Johtuu Norjan vuorista, jotka saavat tuleet vaihtelemaan ja
> >>>> puuskiutumaan Suomessa.
>
> >>>> Helppohan niiden Tanskalaisten on rakentaa tuulivoimaloita, koska
> >>>> Tanska työntyy niemimaana keskelle merta.
>
> >>> Se on totta täällä tuulet ovat puuskaisia tai täysin tyyniä .
>
> >>> Osku
>
> >> Kerran telkkarissa joku vihreä selitti, kuinka tuulivoima on Suomessa
> >> parempi kuin aurinkovoima, koska tuulivoimaa saadaan talvellakin. Vaan
>
> >Se on totta mitä kovemmat pakkaset sitä tyynenpää. Maalla sen huomaa
> >missä taloissa on puulämmitys savupiipun savu nousee ylös kohtisuoraa.
>
> Näin tietyst inversiokerroksen alapuolella. Riittävän isoilla
> tuulimyllyillä päästään käsiksi inversiokerroksen yläpuolisiin
> kerroksiin.
>
> >Ja taas sähkönkulutus on suurempaa pakkasilla. Ei tuulivoimasta ole
> >pakkasen nujertajaksi
>
> Onneksi tuohon aikaan yleensä Tanskassa ja Saksassa tuulee ja sieltä
> tuodaan tuolloin sähköä.
>
> Olen ihan tyytyväinen, että näissä maissa valtio (=sikäläiset
> veronmaksajat) maksavat sähköstä syöttötariffia (=hintatukea),
> saadaanpahan sentään osa Soneran 3G pelkästä ilmasta maksettuja rahoja
> takaisin :-).
Saksassa myös veronmaksajat ovat, syystäkin, tyytyväisiä
syöttötariffiin, sillä siellä tuulivoima on alentanut sähkön hintaa
enemmän kuin syöttötariffi on sitä nostanut. Myös Hollannissa sähkön
hinta putoaa rajusti tuulisina päivinä.
Vastaaja
> Oletetaan, että valtakunnan verkkon sähkö katkeaa. Asumme tuulipuiston
> vieressä. Tuleeko tuuligeneraattoreiden sähkö lähitalouksiin tässä
> tapauksessa.
Todennäköisesti ei tule, mutta joissain tilanteissa voi tulla.
Valtakunnan verkon totaalinen katkeaminen on harvinaista, ja jokin
alue saattaa jäädä toimimaan. Verkossa on myös silmukkavarmistuksia,
mutta en tunne asiaa paljonkaan.
Tanskassa on sähköverkkoon tehty vuosikausia muutoksia, joilla
tähdätään hajautetun energiantuotannon tuloon. Näin joskus
lohkokaavioita sen rakenteesta: pääverkkoon, vähän kuin meidän
"rautakankiverkkoon" olisi kytketty alueverkkoja, jotka pystyivät joko
syöttämään pääverkkoon sähköä tai ottamaan sitä sieltä.ja myös
toimimaan itsenäisesti, vaikka pääverkko olisi tillin tallin.
hajautetussa sähköntuotannossa kaksisuuntaisuus on oleellinen ero
perinteiseen verkkoon.
Tanskan sähköverkon rakenne ei ole tämän keskustelun aihe, ja olen
ihmeissäni siitä, että täällä usein hyväkin jutun aihe on jo muutaman
viestin jälkeen ihan jotain muuta kuin mistä ketjun avaaja on halunnut
keskustella. Olen toki syyllistynyt siihen itsekin, mutta pyrkinyt
osoittamaan aiheen muuttumisen. Voihan ketjun avaajankin kiinnostus
vaihtua, mutta kaikkien ulkopuolisten lukijoiden kiinnostus tuskin
muuttuu samaa tahtia keskenään rupattelevien nettituttujen tahdissa,
ja kyllä minun mielestä ulkopuolisetkin tulee huomioida.
Maalämpöjutusteluksi muuttunut tuulivoimakeskustelu ei minua
sattuneesta syystä kiinnostanut, mutta jatkakaa vain ihan rauhassaa
rupatteluanne :)
Lu-lu
> Lis�ksi: kuutena talvikuukautena tuulivoima tuottaa 60-70% koko
> vuoden tuotannosta. Joten kyll� se vihre� siell� telkkarissa tiesi mit�
> sanoi,
kannattaskos tuo nyt kuitenski oikaista muotoon:
kuutena talvikuukautena tuulivoimaLA tuottaa
60-70% koko vuoden tuotannostaAN...
(... joka tosin ei ole kovin paljon)
joten
kyseinen viherh�rh� l�i meid�t t�ysin �llik�ll�
noin uskomattoman valtaisalla tietom��r�ll��n
(mist� lie omaksunu'):
" paitsi ett� kes�ll� paistaa, niin talvellaKIN tuulee "
tota m� en ois ehk� tienny ... tai ehk� sittenkin oisin
Jorma Moll
> On 28 joulu 2009, 18:01, Jorma Moll <jorma.m...@gmail.com> wrote:
>
> > Oletetaan, että valtakunnan verkkon sähkö katkeaa. Asumme tuulipuiston
> > vieressä. Tuleeko tuuligeneraattoreiden sähkö lähitalouksiin tässä
> > tapauksessa.
>
> Todennäköisesti ei tule, mutta joissain tilanteissa voi tulla.
> Valtakunnan verkon totaalinen katkeaminen on harvinaista, .....
Hyvä. Tuo meinaa tässä tohistessa unohtua.
ja jokin
> alue saattaa jäädä toimimaan. Verkossa on myös silmukkavarmistuksia,
> mutta en tunne asiaa paljonkaan.
>
> Tanskassa on sähköverkkoon tehty vuosikausia muutoksia, joilla
> tähdätään hajautetun energiantuotannon tuloon. Näin joskus
> lohkokaavioita sen rakenteesta: pääverkkoon, vähän kuin meidän
> "rautakankiverkkoon" olisi kytketty alueverkkoja, jotka pystyivät joko
> syöttämään pääverkkoon sähköä tai ottamaan sitä sieltä.ja myös
> toimimaan itsenäisesti, vaikka pääverkko olisi tillin tallin.
> hajautetussa sähköntuotannossa kaksisuuntaisuus on oleellinen ero
> perinteiseen verkkoon.
>
> Tanskan sähköverkon rakenne ei ole tämän keskustelun aihe, ja olen
> ihmeissäni siitä, että täällä usein hyväkin jutun aihe on jo muutaman
> viestin jälkeen ihan jotain muuta kuin mistä ketjun avaaja on halunnut
> keskustella. Olen toki syyllistynyt siihen itsekin,
Olen ihan samaa mieltä, myös syyllistynyt _liialliseen_
puujalkavitsailuun. Ajoittain näitä keskusteluja on mielenkiintoista
seurata.
Vastaaja
> "Vastaaja" < kirjoitti
>
> > Lisäksi: kuutena talvikuukautena tuulivoima tuottaa 60-70% koko
> > vuoden tuotannosta. Joten kyllä se vihreä siellä telkkarissa tiesi mitä
> > sanoi,
>
> kannattaskos tuo nyt kuitenski oikaista muotoon:
>
> kuutena talvikuukautena tuulivoimaLA tuottaa
> 60-70% koko vuoden tuotannostaAN...
Suomessa tuulivoima tuottaa kuuden talvikuukauden aikana 60-70% koko
vuoden tuotannostaan. Se ei päde yksittäiseen tuulimyllyyn kovinkaan
usein.
Lu-lu
On 9 tammi, 01:14, "Lu-lu" < wrote:
> "Vastaaja" < kirjoitti
>> > Lis�ksi: kuutena talvikuukautena tuulivoima tuottaa 60-70% koko
>> > vuoden tuotannosta. Joten kyll� se vihre� siell� telkkarissa tiesi mit�
>> > sanoi,
>
>> kannattaskos tuo nyt kuitenski oikaista muotoon:
>> kuutena talvikuukautena tuulivoimaLA tuottaa
>> 60-70% koko vuoden tuotannostaAN...
>Suomessa tuulivoima tuottaa kuuden talvikuukauden aikana 60-70% koko
>vuoden tuotannostaan. Se ei p�de yksitt�iseen tuulimyllyyn kovinkaan
>usein.
tuuli"voima" tuottaa
alle 1 % t��n armaan kotomaamme koko vuoden s�hv�ntuotannosTA
mutta se saattaapi hyvinkin
tuottaa 60-70% omastaan, siis tuulis�hv�-vuosituotannosTAAN
ja tietenkin tuo p�tee sillon my�s - mihin tahansa -
yhteen ainoaankin tuulimyllyyn ... nimitt�in "KESKIM��RIN"
Lu-lu
jos nyt siis aletaan korjailla ihan kaikkea ns. "kieliopillisesti",
niin
tuulivoima ei todellakaan "tuota" yhtik�s mit��n
vaan
net ovat
net tuulivoimaLAT, jotka sen "vihre�n" tuulis�hv�kin tuottavat
ja net tuottavat siis energiaa, eiv�tk� mit��n voimaa ...
... mik� taas on kansan(eli paarian-)kielinen vastine teholle
ja NIMELLIS-teho on puolestaan
kunkin myllyn "suurin jatkuva" kyky tuottaa sit� energiaa
eli siis se ominaisuus, joka on niinsanotusti
"installoitu" (asennettu, mitoitettu) kuhunkin voimantuotto-yksikk��n
ja normaalisti voimalaitoksessa eli siis "voimalassa" voip' olla useita
yksik�it�, esimerkiksi hiilell� k�ytett�v�ss� Inkoossa niit� on nelj�
ja
parissa (=2) maamme nykyisin toimivassa ydinvoimalassa noita on
kummassakin kaksi
nospa...@supertel.fi
> >Tulisko paljon halvemmaks valmistaa pumppu, jossa ei
> >tietoyhteikunta kuitenkaan sellaista vaihtoehtoa tarjoaa.
>
> niihin ikäänkuin sivutuotteena (vert. jääkaappi).
>
Jäisi pois yksi 4-tieventtiili, joka vaihtaa toimintasuunnan, ja
softasta voisi jättää osan riveistä pois ja vähentää vastaava
ohjauselektroniikka pois. Mutta toisaalta se sulatus toimii juuri tuon
jäähdytystoiminnon avulla pumppaamalla sisältä hetken lämpöä ulos.
Sitäisi sitten laittaa ulkoyksikköön vastuslämmitteinen lämmönvaihdin.
Lyhyenä sarjana olisi varmasti kalliimpi ostaa ja käyttäisi
sulatteluun enemmän energiaa.
Lopputulos taitaa olla, että tulisi kalliimmaksi ilman jäähdytystä.
Toki, jos jäähdytystä jätettäisiin softasta pois, voisi jättää
kondenssivesiletkun pois nykymallistakin. Säästyisi muutama euro..
Lu-lu
> Kyse on osittain h�iri�n aiheuttamasta ylikuormitusketjusta, osin s�hk�n
> taajuudeen pudotuksesta. Suomessa se oli vissiin 50 Khz, jota lukua
> pudottaa riitt�m�t�n tehon tuotto.
soon vain 50 Hz , eli l�helle m�nj
aua
aika paha :-)
--
aua
"Ehk� pit�� olla v�h�n hullu ollakseen nero, mutta
siit� ei seuraa,ett� kaikki hullut olisivat neroja."
+
...ja sp�mmijarrua on...