! Hauskat sanat !

[Teemu Nieminen]

#### Suosittellaan selaimella katsottavaksi:####

http://koti.kolumbus.fi/~mhaverin/liff.htm#SIMPURA

Tässä teille muutamia oivalluksia Suomen loisteliaasta kielesta(Adamsin
innoittamana, toki). Voi suomentajat, olitte niin hauskalla tuulella,
kiitos!

Lukekaa esipuhe, keratkaa parhaita sanoja ja pistakaa oivallukset
kiertamaan. Mina(ja muutama muu) naurettiin naille piiiitkat tovit. Nyt on
kylla poskipaat kipeat, mutta niin mukavasti. Pitemmitta puheitta:

-------

Elimäen tarkoitus

Douglas Adamsin ja John Lloydin englanninkielisen alkuteoksen The Meaning
of Liff pohjalta suomentaneet ja Suomen oloihin sovittaneet Silja
Hiidenheimo, Kirsti Määttänen, Tuomas Nevanlinna ja Tarja Roinila.

Esipuhe
Elämässä on satoja tavallisia kokemuksia, tuntemuksia, tilanteita ja jopa
esineitä jotka kaikki tietävät ja tunnistavat, mutta joille ei ole omaa
sanaa. Toisaalta maailmaan on sirottunut tuhansittain joutosanoja, jotka
vain roikkuvat tienviitoissa merkitsemässä jotakin paikkaa. Tehtävämme on
kuljettaa nämä sanat tienviitoista lasten ja imeväisten (ynnä muiden)
suuhun, jotta ne voisivat vihdoinkin ansaita paikkansa jokapäiväisessä
keskustelussa ja osallistua sisällökkäämmin yhteiskunnan toimintaan.
Douglas Adams
John Lloyd

Suomentajien esipuhe
Me emme ole kääntäneet tätä kirjaa: kyseessä on lähes teologiset
mittasuhteet saavuttanut sovitustyö. Lisäksi käytössämme ovat olleet
modernin tieteen uusimmat menetelmät.
Jotkut Elimäen tarkoituksen hakusanat saattavat kalskahtaa maallikon
korviin ruotsilta. Tämä on erehdys; kaikki kirjan sanat ovat
umpisuomalaisia.
Suorastaan ylpistymme, jos joku kirjailija tunnistaa tekstinsä tai itsensä
kirjallisuussitaateistamme. Ne näet ovat useimmiten peräisin tulevaisuuden
teoksista.
Silja Hiidenheimo
Kirsti Määttänen
Tuomas Nevanlinna
Tarja Roinila

Lyhenteet
a. - adjektiivi
erisn. - erisnimi
harv. - harvinainen
hiiht. - hiihtotermi
homon. - homonyymi
interj. - interjektio
iron. - ironinen
koul. - kouluslangia
lak. - lakitieteellinen termi
lääk. - lääketieteellinen termi
mon. - monikko, monikollinen
omin. - ominaisuudesta
räät. - räätälintyöstä
s. - substantiivi
SL - sananlasku
v. - verbi
vanh. - vanhahtava
A
AATSA (s.) Ensimmäinen, kaikkein pienin aavistus siitä, että jokin
jossakin on mennyt kammottavalla tavalla pieleen. Ks. myös hyytiälä ja
holappa.

AATSINKI (s.) Aivastus, joka kutittaa mutta ei koskaan tule.
AIHKI (s., homon.) Kavala nuppineula, jonka valmistajat piilottavat uuden
paidan epätodennäköisimpään laskokseen.
ALA-KOLKKI (s.) Keittiökaapiston pohjimmainen laatikko, jossa äiti
säilyttää muovipusseja.
ALA-KÄÄNTÄ (s.) Nuori vihanneskaupan apulainen, jonka ensisijaisena
tehtävänä on kääntää vihannekset pilaantunut puoli alaspäin.
ALA-LIVO (s., räät.) Takinosa, jonka päälle viereisen henkilön on määrä
istua bussissa.
ALI-TOSSA (s.) Henkilö, joka siivoaa vähemmän esimerkiksi kotona tai
työpaikalla ja joutuu sen takia tekemään kaiken.
"Se joutu jäämään himaan ku sen ali-tossa oli Köpiksessä." - Rosa Liksom
ALPUA (v.) Nöyrtyä sirmakkuuteen (piiritanssiin, me-hengen nimissä
päähänistutettuun tonttulakkiin jne.) välttääkseen tylsimyksen leiman.
AMMAKKO (s., lääk.) Massiivinen kasvokouristus, jonka todella
tyrmistyttävien uutisten kuuleminen aiheuttaa.
Mystinen ammakko iski tuhansiin brittiläisiin nautakarjankasvattajiin
keväällä 1996.
AMPILA (s.) Neuvottomuus siitä kumman puolelle asettua kun isäntä ja
emäntä alkavat riidellä.
ANKELE & ARKANGELI (s.) Yksi niistä vappuserpentiinien ja ilmapallojen
rippeistä, jonka huomaa katossa maatessaan sohvalla tapaninpäivänä.
Vuosikertaversioista muoto arkangeli.
ANSKU (s.) Korholan vastakohta. Yksipuolinen nuoruudenrakkaus, joka yhä
aiheuttaa kauheita vihlaisuja, vaikka tämä on jostain käsittämättömästä
syystä nainut sosiaalityöntekijän.
ARPPEE (s.) Pieni mutta suunnattoman monimutkainen mekanismi, joka toimii
modernin kahvikoneen "aivoina" ja on syynä siihen, että kone pystyy
tekemään itsenäisiä päätöksiä.
AULANKO (s., a.) Henkilö, joka tarjoaa apuaan kun työ on jo tehty.
AUNES (s.) Naisten tapa pitää suuta auki ripsiväriä laittaessa. Vrt.
muonio.
AUNUS (s.) Pitkäänpunnittu ja moraalisesti oikea teko, joka vääjäämättä
aiheuttaa sotkua ja onnettomuutta lähiympäristössä. Myös henkilö, jolla on
taipumus syyllistyä aunuksiin.
"A niihä hyö sannoot, jotta aunuksetha ei ikkää oo meklarein käynt
pärjäämää." - SL, Vähä-Antrea
B
BETANIA (s.) Se mistä amerikkalaiset lääkärit kohta kertovat meidän
kaikkien kärsivän.
BODOM (interj.) Huudahdus, jolla säestetään rohkean asun ensiesittelyä
perhepiirissä.
BOLOT (s., erisn.) Albanialainen viinilaatu, jota on suurin osa
nyyttikesteille tuodusta viinistä.
BUOLLANGUOIHKA (s.) Purukumipahkura, jonka tuntee odottamatta tuolissa,
pöytälevyn tai autonistuimen alla.
BYLANDET (s., mon.) Poikkeuksellisen pitkät puruluun muotoiset pulisongit,
jotka on julistettu pakollisiksi rekkakuskien ja luottamusmiesten
keskuudessa.
"Mikä kummallisinta, Raimon yleensä tasamittaiset bylandet rehottivat
toispuolisesti." - Alpo Ruuth
BÖLE (s.) Ankaran krapulan aikaansaama täydellinen henkinen kyvyttömyys.
C
CUHTTAS (s.) Yleisnimitys väärinkirjoitetulle tietokonekäskylle.
D
DEISKERI (s.) "Kuka-sen-teki" -lajityyppiin kuuluva kesämökkidekkari,
jonka vaivautuu lukemaan vain sadepäivän vuoksi ja josta huomaa liian
myöhään, että siitä puuttuukin kymmenen viimeistä sivua.
DELET (s., mon.) Likahiukkasiin pureutuvat "tehovaikutteiset molekyylit"
pesuainemainoksen tiedejaksossa.
DRUMSÖ (s.) Sijaistoiminto. Pitää viivoittimen toista päätä pöydällä ja
näpäyttää toista päätä bbddbbddbbrrbbrr.
E
EHTAMO (s.) Ehtamot ovat niitä taidekäsityöesineiden osia, joiden vuoksi
maksetaan ekstraa - kuten hiomattomat reunat, maaliläiskät ja säröt
lasituksessa.
EIDE (s.) Mahdottomuus samaistua vastakkaisen sukupuolen tapaan riisua
villapaita.
EITIKKA (s.) Henkilö, joka kiistää jääräpäisesti sen mikä on ilmiselvästi
totta.
ELIMÄKI (s.) Esine, asia, kokemus tai tuntemus, jonka kaikki tuntevat
mutta jolla ei ole nimeä.
ELÄNNE (s.) Aikoinaan kuuluisan bändin entisestä roudarista.
1. Tälläisen henkilön elämän kokonaisuus.
2. Jäljet, jotka se on jättänyt hänen olemukseensa.
"Hän eli elänteensä polttaen savuketta molemmista päistä." - Jyrki
Hämäläinen
EMDAL (s.) Kun juustopala on kutistunut sen kokoiseksi, ettei siitä enää
voi raastaa saamatta haavaa sormeensa, siitä on tullut "emdal".
EMMES (s.) Krääkkiötä seuraava kauhistuttava hetki, kun puhuja punnitsee
mielessään toistaisiko huvittavan huomautuksen sen jälkeen kun kukaan ei
nauranut ensimmäisellä kerralla. Se joka on emmeksen kourissa ihmettelee,
eivätkö toiset kuulleet huomautusta vai kuulivatko he sen mutta eivät
pitäneet sitä huvittavana, mistä syystä joku yskäisi.
EMPO (s., a.) Terveyssidemainoksissa käytetty luottamuksellinen äänensävy.
ENNYINEN (s., a.) Henkilö, jonka käsitys täsmällisyydestä on mennä
kaikkialle liian aikaisin.
ENONTEKIÖ (s.) Henkilö, jonka ainoa hauskaksi heittäytymisen tapa on
matkia trumpettia tai junaa.
ERLANTI (s.) Jo rakenteilla oleva tupakoitsijoiden pakkosiirtola.
ESPERINPERÄ (s.) Erityisesti kouluissa käytetty juomalaite, jonka avulla
henkilö tulee samalla pesseeksi housunsa. Sitkeimpien esperinperien
"taltuttamiseen" tiedetään käytetyn jopa 68 päivää.
ESPOO (s.) Liikennevälineessa oleva taulu, jossa esitetään viisitoista
ikävänsävyistä kieltoa ja toivotetaan viihtyisää matkaa.
ETU-IKOLA (s.) Itsepäinen tahra, jota yrittää hangata pois ikkunasta
kaksikymmentä minuuttia kunnes älyää sen olevan lasin toisella puolella.
Ks. myös ikola, ikolanlarva ja taka-ikola.
F
FANTSNÄS (s., erisn.) Esa Saarisen eläkevuosikseen tilaaman piilopirtin
työnimi.
FRUSTI (s.) Pitkä ja lopulta epäonnistuva yritys aukaista rintaliivit.
FUILA (s.) Valintamyymälöiden vihannestiskin ärsyttävä läpikuultava ja
kahiseva pussi, jota ei ensin saa millään auki ja josta sitten putoaa aina
jotakin ulos.
G
GRANKULLA (s.) Etäinen tuttava, johon voi viitata "erittäin hyvänä
ystävänä" tehdäkseen vaikutuksen ihmisiin.
H
HAAGA (s.) Lievästi epämiellyttävä tunne, kun istuutuu tuolille, joka on
vielä lämmin edellisen istujan jäljiltä.
HAIJAINEN (s.) Murretta puhuvan konduktöörin herättämä tunne siitä, että
hänen edustamansa ihmislaji on kohta katoamassa.
HAIMOO (s.) Surullisuuden ailahdus jonka tuntee kulkiessaan itseään
viisitoista vuotta nuorempien onnellisten ihmisten ohi.
HAKALA (s.) Hermostunut epätietoisuus siitä, miten hankkiutua eroon
rikkoutuneesta kuumemittarista.
Hakalan valtaan voi joutua myös se, joka on jättänyt harvinaisen
epäonnistuneen ja sönkkäävän viestin jonkun puhelinvastaajaan.
HAKUNILA (s.) Jokaisessa After Eight -minttusuklaarasiassa on aina
suurimmaksi osaksi tyhjiä kuoria ja vain neljä tai viisi todellista
suklaapalaa. Hakunila on prosessi, jonka kuluessa - riippumatta siitä,
mihin kohtaan rasiaa sormet panee tai kuinka usein - poikkeuksetta poimii
tyhjät kuoret ennen kuin onnistuu saamaan yhtäkään suklaapalaa.
Hakunilaa harjoittavat myös ne, jotka panevat käytetyt tulitikut takaisin
rasiaan ja sitten härnäävät itseään juhlissa yrittämällä sytyttää
savuketta kahden sentin hiilipalasella.
HARPATTI (s.) Yksi ainokainen harjas, joka sojottaa sivusuuntaan halvasta
pensselistä.
HARTOLA (s.) Lyhyt, mutta järkähtämättömän vakava kiitosrukous, jolla
luostarissa siunataan voileipäkeksit ennen teehetkeä.
HATTELMALA (s.) Kulmistaan solmitusta nenäliinasta tehty lakki.
HAUHO (s., a.) Ilme sen henkilön kasvoilla, jonka seurassa oleva toinen
henkilö ei selvästikään aio lopettaa puhumista hyvin pitkään aikaan.
HAUNA (s.) Mitta, jolla aallonharja ylittää korkeuden, johon housut on
kääritty.
HAUNIA (v.) Hengittää kohteliaasti nenän kautta hississä.
HAVIA (v.) Tehdä kädellään epämääräisiä avaus- tai leikkaamisliikkeitä
etsiessään tölkinavaajaa, saksia jne siinä toivossa, että siitä olisi
jotakin apua.
Havimista esiintyy myös eläytyvillä kuuntelijoilla, kun he seuraavat
tahattomin huulenliikkein jutun huipentumaa.
Jos juttusi saa aikaan runsasta havimista, sillä on ollut joko a)
poikkeuksellinen teho tai b) harvinaisen lapselliset kuuntelijat.
HEISKA (s.) Esine, jolle löytyy käyttöä heti poisheittämisen jälkeen.
Esimerkiksi autotallin tukkeena on saattanut jo vuosien ajan lojua
suunnaton pahvinpala ja vanha narukerä. Päätät vihdoinkin hankkiutua
niistä eroon ja poltat ne. Vuorokauden sisään sinun täytyy välttämättä
pakata jokin esine isoon pakettikääröön ja yhtäkkiä muistat että onneksi
autotallissa on juuri sopiva pala pahv...
HELANDER (s.) Oikea nimitys kultamedaljongille, jota käyttää paitaansa
napaan asti auki pitävä mies.
HELKKA (s.) Se mitä vauvat tekevät lusikalla.
HELKKU (s.) Kaapista löytyvä avainnippu, jonka tarkoitus on jo ammoin
unohtunut ja jota näin ollen voidaan käyttää ainoastaan hypnoosiheilurina
tai kaivonkatsomisen apuneuvona.
HELPPI (s.) Sanomalehtikäärö, taitettu lautasliina tai pahvinpala, joka
pannaan heiluvan ravintolapöydän jalan alle.
HELSINKI (s.) Tietyntyyppinen hälytin. Se on ovelasti rakennettu niin,
että se voi huutaa täydellä volyymilla kenenkään kiinnittämättä siihen
mitään huomiota.
Toisentyyppisiä helsinkejä ovat asuinalueilla sijaitseviin
liikehuoneistoihin asennetut hälyttimet, jotka käynnistyvät
rutiininomaisesti klo 17.31 perjantai-iltana ja jotka suljetaan
aikaisintaan maanantai-aamuna klo 9.20.
HEMMINKI (s.) Peilipöydällä lojuva kasa ulkomaankolikoita ja vanhoja
pennejä. Koska hemminkejä ei koskaan käytetä eikä heitetä pois, ne ovat
aiheuttaneet merkittävän vuodon maailman valuuttavarantoon.
HERTTELI (s., a.) Ihminen, joka pitää vekkeliä oikeasti hauskana.
HERVANTA (s.) Jalka, joka toisten on nostettava vuoteeseen asianomaisen
maatessa jo siellä.
HILL (erisn.) Solmiovalmistaja, jonka tuotteet Esa Saarinen poikkeuksetta
hylkää valitessaan pukuunsa sopivaa kravattia.
HILLI (s.) Periaatepäätös olla auttamatta huolimatta lähes sietämättömistä
yllykkeistä menetellä päinvastoin.
Hilli-ilmeitä tavataan ihmisillä jotka osaavat jonkin asian heidän
katsoessaan jotakuta (esim. aviomiestä), joka ei osaa sitä (esim.
kaulimista) alkuunkaan.
HILLINKI (s.) Se pieni määrä rahaa, jolla jonkun tavaran hinta eroaa
lähimmästä järkevästä hinnasta sen turhan toiveen takia, että edes yksi
idiootti erehtyisi pitämään sitä halpana. Esimerkiksi 399,90 markkaa
maksavien kenkien hillinki on 10 penniä.
HIMANEN (s.) Henkilö, joka uhkaa karata kotoa heti kun parta alkaa kasvaa.
HIMANKA (s., a.) Leikkiviä pikkutyttöjä katsovien vanhojen herrasmiesten
kasvonilme. Vrt. lempäälä.
HIMOS (s.) Yleisnimitys niille sanoinkuvaamattoman eksoottisille
seksuaaliakteille, joista ihmiset kuvittelevat kuuluisien filmitähtien
piehtaroivan yksityiselämässään.
HIRSTIÖ (s.) Oppilas, joka saa opettajan taipumaan sille kannalle, että
kuolemanrangaistus tulisi ottaa käyttöön kouluissa.
HITURA (s.) Mikä tahansa radiosta kuultu musiikkikappale, jota on
kuunneltava hyvin tarkkaan voidakseen päätellä onko kyseessä mainosralli
vai oikea levy.
Hituroiden lisääntyminen on toinen keskeisistä syistä siihen, että
ihmisten kiinnostus rock-musiikkia kohtaan on romahtanut. Toinen on Rod
Stewart.
HIU (s.) Sen äänettömän hetken pituus, kun hissin ovet ovat juuri
sulkeutuneet mutta se ei ole vielä lähtenyt liikkeelle.
HOLAPPA (s.) Ihana helpotuksen aalto, kun käy ilmi, että aatsa oli itse
asiassa väärä hälytys. Ks. myös hyytiälä.
HOSIO (s.) Epäselvän kuulutuksen aiheuttama paniikki lentoasemalla.
HUHTAMO (s.) Syvältä kumpuava huokaus, kun on vihdoin jouluostoskasseineen
päässyt istumaan raitiovaunussa tai lopettanut puhelun äidin kanssa.
HUISKERI (s.) Siivoojan saapumista edeltävä siivous.
HUITTINEN (s.) Silkkihuivi, jonka miehet kietovat kaulaansa solmion
sijasta antaakseen itsestään maailmanmiehen vaikutelman.
HUOPPI (s., a.) Henkilö, joka väijyy päivät pitkät suojateiden reunamilla
näyttäen siltä kuin olisi juuri aikeissa ylittää kadun.
Huopeilla on ällistyttävä kyky lisätä onnettomuuksien riskiä aiheuttamatta
niitä juuri koskaan.
HYLLÄ (s.) Ruokalaji, joka alkaa tytistä kun joku yskäisee viereisessä
huoneessa.
HYNYNKYLÄ (s.) Yhdistelmä pieniä avuliaita urahduksia, nyökkäysliikkeitä,
osaaottavia hymyjä, kulmakarvojen kohotuksia ja painokkaita taukoja, johon
seurue ryhtyy rohkaistakseen änkyttäjää saamaan lauseensa loppuun.
HYRSY (s.) Äärimmäisen vihaisten ihmisten harrastama outo, sävelmätön
hyräily.
HYYTIÄLÄ (s.) Kauhistuttava vahvistus sille, että aatsassa ennalta nähty
onnettomuus on todella tapahtunut.
HÄIKIÖ (s., a.) (Kouluslangia). Ylemmän luokan oppilas, jonka tehtävänä on
yllättää nuoremmat pojat kusilaarilla ja nöyryyttää heitä valitsemallaan
tavalla.
HÄIVIÄ (v.) Puhua puhelimessa luurin ohi, koska tietää hengityksensä
haisevan viinalta ja valkosipulilta.
HÄME (s.) Kuoppainen ruskea muovialusta, joka on asetettu ylösalaisin
suklaarasiaan sen illuusion luomiseksi, että suklaakerroksia on kaksi.
HÄTILÄ (s.) Henkilö, jolla on tapana äännellä yöllä, jotta olemattomat
varkaat pysyisivät loitolla.
HÄYRY (s.) Huoneessa pörräävä kärpänen, jonka tappamiseksi ei jaksa nousta
ylös, mutta jolta ei kuitenkaan saa unta.
HÄÄVÄVÄLÄ (s.) Häävävälä-ääniä päästetään vuoteessa tai suihkussa. Niiden
tarkoituksena on karkottaa edellisestä illasta mieleentunkeutuvat muistot.
HÖKKÄ (s.) Noin 45 tonnia taivutettuja teräspylväitä tai reikäisiä
betonimöhkäleitä, jotka on sijoitettu urbaaniin ympäristöön koirankakan
kera ja jotka väittävät olevansa tilataidetta.
"Maailman loputtua jää johonkin yksinäinen hökkä resonoimaan bluesia." -
Kari Hotakainen
HÖLJÄKKÄ (s.) Satakiloinen viisikymmenvuotias, joka yrittää tehdä
itsemurhan lenkkeilemällä.
HÖLTTÄ (s.) Slangi, johon pokerinpelaajat poikkeuksetta taantuvat
viimeistään tunnin pelin jälkeen ("sorsapari", "suoraa pukkaa", "tee työt
ja opettele pelaamaan" jne).
Psykologeja on kohahduttanut havainto, että höltän alkaessa kaikkien
ihmisten älykkyysosamäärä muuttuu täsmälleen samaksi.
HÖÖLANTI (s.) Jo rakenteilla oleva valkosipulisyöjien pakkosiirtola.
HÖÖPAKKA (s.) Eräänlainen katutanssi. Henkilöt lähestyvät toisiaan
vastakkaisilta suunnilta ja yrittävät kohteliaasti väistää. He astuvat
vasemmalle, pyytävät anteeksi, astuvat oikealle, pyytävät jälleen
anteeksi, astuvat taas vasemmalle, törmäävät toisiinsa. Voidaan toistaa
niin monta kertaa kuin ei ole tarpeen. Myös: Mennä hööpakkaa.
I
IHAINEN (s.) Nostalginen kaipuu, joka on itsessään nautinnollisempaa kuin
kaivattu kohde.
IHAVA (s., a.) Se pullea nainen, josta kaikki miehet salaa haaveilevat
samaan aikaan kun kaikki naiset ovat ikuisella dieetillä.
II (s.) Epämukava tunne siitä, että ylipakatun kauppakassin muovikahvat
venyvät koko ajan.
IKAALINEN (s.) Aika, joka kuluu ennen kuin saa palvelua puhelinyhdistysten
palvelupisteissä. Siis kutakuinkin sama aika, joka kuluu ennen tuloveron
lakkauttamista tai Toista Tulemista.
IKKELÄ (s.) Laastarin repäisy iholta niin nopeasti kuin mahdollista siinä
toivossa, että a) näyttäisi rohkealta ja b) ettei sattuisi. Myös muodossa:
"Tekee ikkelää."
IKOLA (s.) Yleisnimitys etu- ja taka-ikolan aiheuttamille käsitteellisille
ongelmille.
IKOLANLARVA (s.) Henkilö, joka suhtautuu pöyristyttävän piittaamattomasti
etu- ja taka-ikolan synnyttämiin filosofisiin ongelmiin.
IMARI (s.) Tapa hengittää sisäänpäin kun sanoo "juu".
INARI (s.) Kunnon itku, joka on niin oikeutettu, ettei sitä tarvitse
tukahduttaa ja tuntuu siksi itse asiassa aika makoisalta. Vrt. nyby.
INKOO (s.) Sähköinen kiinnostus, jonka saa osakseen kun on ollut kolme
tuntia hiljaa ja avaa suunsa kysyäkseen paljonko kello on.
INNAMO (s., a.) Kiistatta tylsin lomalla tavattavista ihmisistä. Innamo ei
myöskään ymmärrä, että osoitteiden vaihto loman lopussa on pelkkä
sosiaalinen rituaali eikä missään nimessä kehotus soittaa tai ilmestyä
odottamatta ovelle kolmea kuukautta myöhemmin.
IRNI (s.) Ilme sen miehen kasvoilla, joka on juuri vetänyt vetoketjun
kiinni ilman vaadittavaa huomiota ja huolellisuutta.
IRRIÄINEN (s.) Väärinvalittu vaatekappale, joka pilaa koko päivän. Vrt.
kapalaukee.
ISIÄINEN (s.) Uusperheen joka toinen viikko vaihtuva isä. Vrt. äetsä.
IVALO (a.) Kuvaa nuoren miespuolisen henkilön tönivää äänensävyä, jolla
hän yllyttää kaveriaan tekemään jotakin vaarallista kallionreunalla tai
ongelmajätteiden kaatopaikalla.
J
JAAPPAA (s.) "Kyllä, ehkä", joka tarkoittaa "ei".
JAHKALE (s.) YLEssä käytetty tekninen termi yhdestä sivusta Metsoloiden
dialogia.
JAMPPA (s.) Mies, joka pitää koko ajan tuopista kiinni juodessaan
baaritiskillä olutta. Myös kyseinen ote.
JANAKKALA (s., a.) Henkilöstä, joka kysyy jotakin, joka selvästi vaatii
vastausta, mutta keskeyttääkin sen lyhyeen nojautumalla eteenpäin ja
sanomalla: "Ja arvaapa muuten miksi kysyn..." Minkä jälkeen hän jatkaa
puhettaan järkähtämättä seuraavan tunnin ajan.
JERO (s., erisn.) Sen skotlanninterrierin nimi, jonka yli on vedetty
punainen raksi.
JOLLAS (s.) Nenästä itsepintaisesti valuva pisara.
JOMALA (s.) Se mihin ehdottoman vakava viihdetaiteilija tai urheilija
raivostuttavan summittaisesti viittaa puhuessaan "yläkerrasta" tai
kuolleesta puolisostaan "siellä jossakin".
JONKERI (s.) Valintamyymälän jonossa edellä oleva henkilö, joka on juuri
lastannut kukkurallisen tavaraa kassan hihnalle ja yrittää nyt saada
selville missä taskussa - tai jopa minkä housujen taskussa - hänen
lompakkonsa on.
"Meissä jokaisessa asuu pieni jonkeri."
JOONAALA (s.) Noin kahdeksasta repliikistä koostuva puhelinkeskustelun
viimeinen kadenssi, jolla ihmiset yrittävät lopettaa puhelun kohteliaasti.
JORVI (s.) Väline, jolla hammaslääkäri saa aikaan suurimman tuskan.
Aikaisemmin välineen laatu riippui yksittäisen hammaslääkärin
mielikuvituksesta ja taidosta. Nykyään tekniikan edistyttyä on saatavilla
erikoisvalmisteisia jorveja.
JOUTSENO & JOUTSA (s.) Joutseno on pienten siirtojen (so. joutsien) sarja,
jonka avulla se, joka on tehnyt vakavan taktisen virheen keskustelussa tai
väittelyssä, siirtyy täydellisestä erimielisyydestä sydämelliseen
yksimielisyyteen.
JUHMU (s.) Henkilö, joka kommunikoi lähes pelkästään imarein.
JUMISKO (s.) Matkalaukun ulkoneva osa, jonka tarkoituksena on ruuhkauttaa
lentokoneen kuljetinhihna. Uudenaikaisemmissa jumisko-rakennelmissa on
pikatoiminto, joka saa laukun tässä tilanteessa avautumaan ja lennättämään
alusvaatteesi kuljetinhihnan ohjausmekanismiin.
JUNGARS (s.) Jutunkertojan julma päättäväisyys jatkaa juttua, josta sekä
kertoja että kuulijat tietävät että siitä jo on tullut toivottoman
pitkäveteinen.
JUNNO (s., a.) Ihminen, joka ei kerta kaikkiaan lähde.
JURVA (s., a.) Mieslaji, josta lottoarvonnan viralliset valvojat valitaan.
JYNKKÄ (s., homon.) Sukulaistädin kanssa tanssittu velvollisuustanssi.
"Keskiyö on mailla, jynkkä jyske laannut." - Otto Manninen
JÄMSÄ (a.) Kohteliaan töykeä. Jämäkän epämääräinen. Vankkumattoman
epäinformatiivinen. Ks. pakila ja paksalo.
JÄÄSKÖ (s.) Aterian tähteet, jotka pistetään jääkaappiin vaikka ollaan
täysin varmoja, ettei niitä koskaan syödä.
K
KAAPINJOUNI (s.) Se, jota aviomies etsii tultuaan kotiin odotettua
aikaisemmin.
KAILO (s., a.) Kirkossa penkkiriviä taaempana istuva mies, joka laulaa
sydämensä pohjasta noin kolme neljäsosa-askelta pielessä.
KAIPIA (v.) Etsiä uudestaan kaikista paikoista mistä on kertaalleen jo
katsonut.
KAJAVA (s., homon., vanh.) &
VÄLKKI (s.) Tieteellinen valoisuusmitta.
1 välkki = 1000 kajavaa.
Paikannäyttäjien taskulamput on rakennettu tuottamaan noin 2,5 - 4 kajavan
vahvuisen valon, joka auttaa kaatumaan portaissa, tallomaan toisten
varpaille tai istumaan toisten syliin. Käytössä ennen kuin kajava alkoi
tarkoittaa lintulajia.
KAKARISTO (s., a.) Henkilö, joka nauttii voidessaan informoida toisia
suolensa toiminnasta.
KALLINKI (s.) Tapa, jolla seistään katsottaessa toisen ihmisen
kirjahyllyä.
KANGASALA (s.) Patikointislangia. Viittaa siihen kymmenen kilometrin
mittaiseen kätkettyyn maastokaistaleeseen, joka erottaa kukkulan huipun
kuvitellun sijainnin siitä missä se itse asiassa on.
KAPALAUKEE (s.) Juhla-asun osa, joka tärvääntyy matkalla
edustuspäivällisille. Viittaa myös tästä syntyvään kokonaiskatastrofiin.
Vrt. irriäinen
KAPANEN (s., a.) Paikka, jonka mainostetaan olevan "virallinen
kisaravintola vain kolmen minuutin matkan päässä jäähallista" ja jossa
kukaan ei koskaan käy.
KATTELUS (s.) Jokin pienen lapsen piirtämä tai rakentama, josta pitäisi
tietää mikä se on.
KAUHAVA (s.) Toimivan jätepuristimen seuraamisesta syntyvä
eksistentiaalinen kammotila.
KAUHTUE (s.) Kauhtueen kokee henkilö, joka on juuri käynyt läpi
pitkällisen ja lopullisen hyvästelyprosessin, lähtee talosta ja huomaa
unohtaneensa hattunsa.
KEERLA (s.) WC-pöntön kannen pehmeä koristepäällys. Ks. myös kierla,
mierla, sierla ja tuorla.
KEHKOLA (s.) Kanssarikollinen tai "houkutuslintu", joka saa turistit
osallistumaan noppa-kupin-alla-peliin kadulla voittamalla liian helposti
uskomattoman summan rahaa.
KEIKKI (s.) Eräänlainen poltergeist, joka on erikoistunut varastamaan
tiekarttoja autoista.
KEKKONEN (s.) Vähän ennen valomerkkiä keksitty bisnesidea.
On tuskin toista yhtä huomiotaherättämätöntä tapahtumaa kuin kekkosen
hautajaiset.
KELJÄ (s.) Ravintolan haarukan piikkien väliin asettunut kuivunut aines.
KELVENNE (s.) Sävyte, jolla tupakoitsijat viimeistelevät keittiönsä
maalin.
KEMI (s.) Yleisnimitys jauhemöykyille, jotka jäävät astian pohjalle
pussikeiton lämmittämisen jälkeen.
KERAVA (s.) Nojatuolin tyynyn takana oleva kolo, joka varastoi
viisipennisiä ja legopalikoita.
KESKI-NURMO (s., a.) Keski-nurmot ovat poroporvarillisia toimihenkilöitä,
jotka ylpeilevät olevansa "ihan hulluja".
KETOLA (s.) Vahtimestari, joka näkee sinut joka päivä ja on pirteissä
sinutteluväleissä kanssasi, ja sitten jonakin päivänä kieltäytyy
päästämästä sinua sisään koska olet unohtanut henkilökorttisi kotiin.
KEURUU (s.) Paikka, johon voi varastoida ruokaa hampaanpoiston jälkeen.
KIERLA (s.) Hevosenkengänmuotoinen matto, joka kulkee WC-istuimen ympäri.
Ks. myös keerla, sierla, mierla ja tuorla.
KIHILÄ (s.) (Loukatuista diivoista). Kiukkuisen huoneestapoistujan
tunnetila.
Elokuvahistoriaan on peruuttamattomasti jäänyt Ansa Ikosen elämää suurempi
kihilä.
KIHNIÄ (v.) Vaihdella raskaan repun tai rinkan olkahihnojen paikkaa
tuhoontuomitussa yrityksessä saada taakka tuntumaan kevyemmältä.
KIILI (s.) Kalakeitosta tuijottava silmä.
KILJAVA (s., a.) Lasten uimahallissa aikaansaama ääni.
KIMINKI (s.) Se osa virttä (yleensä pari nuottia ennen säkeistön loppua),
jossa sävel nousee niin korkealle, että siitä suoriutumiseksi on nopeasti
vaihdettava oktaavia.
KIRAKKA (s.) Eräänlainen puolijuoksu. Jalankulkijat, jotka ovat päättäneet
ylittää kadun juuri ennen lähestyvää ajoneuvoa usein vilkuttavat
hätäisesti ja ryhtyvät kirakkaan. Tämä antaa kiirehtimisen vaikutelman
ilman, että sillä on minkäänlaista vaikutusta etenemisnopeuteen.
KIRAKKA-OLLI (s., erisn.) Kampojen puhdistamiseen suunniteltu mekaaninen
koje, joka keksittiin teollisen vallankumouksen tiimellyksessä suunnilleen
samaan aikaan kuin kehruu-Jenny, mutta joka ei ottanut samalla tavalla
tulta.
KITEE (s.) Kapakkakeskustelusta. Tiivistys, joka viimeinkin summaa kaiken
osuvasti, mutta jota kukaan muu ei ymmärrä.
KITRIIKU (s.) Vanhalta äänilevyltä kuultu itkuvirsi.
Tunnetaan äidinkielenopettajia, jotka jaksavat sitkeästi odottaa
spontaanin kitriiku-harrastuksen viriämistä koululaisten keskuudessa.
KITTILÄ (s.) Henkilö, joka peningin toteamisen jälkeen, sanoo
aina:"...minähän otin pelkän salaatin."
KIUTTU (s., a.) Pitkästyneiden, hiljaisesti raivostuneiden ja hieman
kiusaantuneiden miesten olo heidän odottaessaan vaimon palaavan
vaatekaupan sovituskopista.
KIVALO (s.) Merenrannalta löytynyt sileä pikkukivi, joka oli hohtava ja
jännittävä märkänä, mutta on nyt pelkkä möhkäle. Yhtä kaikki lapset
vaativat itsepintaisesti matkalaukun täyttämistä kivaloilla loman jälkeen.
KLAUKKALA (s.) Useita kävelykeppejä sisältävän elefantinjalan muotoisen
sateenvarjotelineen kaatumisesta syntyvä ääni.
Näin ollen myös tietyntyyppisen 70-luvun rockissa viljelty rumpukomppi.
KLIPPAN (s., vanh.) Pieni kummallisenmuotoinen kortinpalanen, jonka
konduktööri napsaisee leikkurillaan irti lipusta vailla mitään ilmeistä
syytä. Yleisesti ei ole kovinkaan tunnettua, että huonojen draamasarjojen
lumisade saadaan aikaan klippanien avulla.
KLUUVI (s.) Tapa soittaa ilmakitaraa kädet supussa sukuelinten päällä.
KOKKOLA (s.) Perverssi ruokamöykky.
Kokkolat, jotka ovat yleensä höyryävän kuumia ja hyvin tarttuvia, putoavat
poikkeuksetta lusikasta isännän hyvinkiillotetun palisanteripöydän
pinnalle. Jos tätä ei kukaan - tai kukaan ehkä - ole huomannut voidaan
soveltaa näärinkiä.
KOLPPI (s.) Tyyli, joka luonnehtii kaikkien Helsingin ulkopuolella
sijaitsevien ravintoloiden sisustusta.
KOMAKKA (s., a.) Raivostuttava tyyppi, jonka onnistuu aina näyttää
tyrmäävän charmikkaalta ilmaantuessaan krapulassa ja parta ajamatta
virallisille kutsuille.
KONALA (s.) Tila, johon veteraanipultsari jää viimeisiksi vuosikseen ja
jonka ylläpitäminen ei enää vaadi alkoholia.
KONEVITSA (s.) Automaattimekanismi, joka on (kenties) kätevä toimiessaan
mutta aiheuttaa täydellisen katastrofin mennessään epäkuntoon, koska
käsikäyttömahdollisuutta ei ole.
KONTRO (s.) Valintamyymälän ostoskärryjen neljäs pyörä, joka näyttää aivan
samanlaiselta kuin muutkin, mutta joka saa kärryt käyttäytymään täysin
holtittomasti ja asettamaan vöyrit vaaravyöhykkeeseen.
KORHOLA (s.) Melkein-täysin-unohtunut ex-tyttö- tai poikaystävä, jota
kohtaan puolisosi tuntee järjetöntä mustasukkaisuutta ja raivoa. Vrt.
ansku.
KORKEE (s.) Ylilentävän yksimoottorisen lentokoneen ääni, jonka kuulee
maatessaan kesäisellä Suomen niityllä ja joka jollakin tavalla tiivistää
hiljaisuuden, paikan ja ajattomuuden tajun ja jättää jälkeensä syvällisen
tunteen jostakin tai jostakin muusta.
KORVATUNTURI (s.) Eräänlainen kuulolai(s)te. Pieni sisäkorvaan kätkeytynyt
läppä, jonka avulla kuuro isoäiti pystyy halutessaan keskustelemaan täysin
normaalisti, mutta joka häivyttää kaiken mikä vähänkin kuulostaa
pyynnöltä.
KOSTAMUS (s.) Baaritiskillä sijaitseva lätäkkö, johon baarimikko panee
vaihtorahat.
KOTVAKKO (s.) Myyjän "tulen kohta" -lappu, josta ei tiedä kuinka kauan se
on ollut siinä.
KRAMSU (s.) Astiaan jäänyt pieni likanyppylä, joka on poistettava kynsin
konepesun jälkeen.
KRÄÄKKIÖ (s.) Jonkun toisen syvältä kumpuava yskähdys, joka ajoituksensa
vuoksi onnistuu peittämään ratkaisevan osan tekemästäsi melko hauskasta
huomautuksesta.
KUISEMA (s.) Taksin takapenkillä tehty viime hetken toiveikas aloite.
KUMPELI (s.) Sähkökatkaisin, josta ei tiedä onko se päällä vai ei.
KUOPIO (s., a.) Kasvojenilme, joka on mahdollinen ainoastaan passikuvaa
otettaessa.
KUORTANE (s.) Hermostuneen vieraan korituolista irrottamat pienet
bambuliuskat, jotka tippuvat alla olevalle matolle ja kielivät emännälle
siitä, että koko huonekalu on hitaasti ja kauhistuttavasti kuoriutumassa
auki kuin jättiläismäinen teroitettava kynä.
KUPPARLA (s., a.) Henkilö, joka ravistelee liioitellusti ja pitkitetysti
noppakuppia siinä uskossa, että se parantaa silmälukuja sen sijaan että se
ärsyttäisi muita.
KURONEN (s.) Mittayksikkö. Autoilijan ojentautuneiden sormien ja
parkkihallin lippuautomaatin välinen etäisyys.
1 kuronen = 18,4 cm.
KURTAKKO (s.) Kohollaan olevan katukiveyksen alle kätkeytynyt kuravesi.
Sen huomaa vasta kun katukivelle astuu ja lätäkkö tirskahtaa pitkin
jalkaa.
KUSTAVI (s.) Kalenterista löytyvä merkintä, josta ei ole aavistustakaan
mistä ja minkä vuoksi se on sinne tullut. Vrt mikkeli.
KUTTURA (s.) Keski-ikäisten koloratuurilaulajien ylikehittynyt
kurkunkansi.
KUULUSA (a.) Puolijulkkiksesta, jolle toimittajat soittavat kysyäkseen
tunnetumman kollegan puhelinnumeroa.
KUUMOLA (s.) Tuskan ja häpeän aalto, joka seuraa kun huomaa jääneensä
kiinni hekumallisesta nenänkaivamisesta julkisella paikalla.
KYTÄJÄ (s.) Tuijotus, jonka aviomies kohdistaa vaimoonsa kun huomaa niiden
kertojen selvästi lisääntyneen, jolloin saa puhelimeen vastatessaan
kuulla: "Anteeksi, väärä numero."
KYYNÄMÖINEN (s.) Tiheysmitta. Yksi kyynämöinen ilmaisee minimin, jonka
vallitessa sankan väkijoukon läpi pääsee vielä kulkemaan.
KÄLVIÄ (v.) Henkilöä alkaa kälviä, kun virkailija, jonka varalle hän on
kerrankin suunnitellut äkäisiä ja oikeutettuja moitteita, osoittautuukin
ripeäksi ja ystävälliseksi.
KÄPYLÄ (s., a.) Henkilö, jonka on lähdettävä ennen kuin juhlat voivat
alkaa.
KÄRRÄNDAMOSSEN (s.) Auto, jonka taakse joutuu liikennevaloissa ja jolle
tööttää valon muuttuessa vihreäksi ennen kuin tajuaa, että se on pysäköity
eikä sisällä ole ketään.
KÄRSÄMÄ (s.) Keskustelu, jossa molemmat vain odottavat toisen sulkevan
suunsa päästäkseen sanomaan oman osuutensa.
KÄYHKÄ (s.) Hetki, jolloin käytävän vastakkaisissa päissä olevat ihmiset
tunnistavat toisensa mutta välittömästi teeskentelevät ettei näin ole
käynyt. Kaikki siksi, jotta vältettäisiin hirvittävä kiusallisuus joutua
tunnistamaan toista koko käveltävän matkan.
KÄYHKÄÄ (s.) Otetaan usein avuksi käyhkän kauhujen välttämiseksi. Kyseessä
on pelkurimainen mutta suurta taitoa kysyvä prosessi, jossa kumpikin
osapuoli jatkaa lähestymistään teeskennellen samalla, ettei ole huomannut
toista - tuijottamalla raivoisasti jalkoihinsa, irvistellen
muistikirjalleen tai tutkiskellen seiniä kuin syvän ärtymyksen vallassa.
KÄYLÄ (s.) Teeskennellyn tunnistamisen ratkaiseva hetki pitkässä
käytäväkohtaamisessa. Vaikka molemmat ovat täysin tietoisia toisen
lähestymisestä, heidän on lopulta turvauduttava äkkinäiseen
tekotunnistamiseen. He katsahtavat ylös jäykästi hymyillen, ikään kuin
olisivat vasta huomanneet toisensa (ja olisivat tästä erityisen
ilahtuneita), huutaen "heeeeeeeeei!" - ikään kuin sanoen "Hyvät pyssyt!
Sinä!! Täällä!! Kaikista ihmisistä juuri sinä! Enpä olisi kuunaan uskonut.
Voi veljet. Ihmeiden aika ei ole ohi." jne.
KÄYPPÄLÄ (s.) Kaamea valahtava tunne pitkitetyssä käytäväkohtaamisessa
silloin, kun osapuolet ovat reilun kolmenkymmenen metrin päässä toisistaan
ja tajuavat äkkiä joutuneensa käylään aivan liian aikaisin.
Kiusaannuttuaan käyhkään sisältyvästä teeskentelystä he päättivät ryhtyä
käylään, koska olisivat muuten tunteneet itsensä typeriksi. Tämä oli
kuitenkin virhe, koska käyrälä saa heidät näyttämään vielä typerämmiltä.
KÄYRÄLÄ (s.) Käytäväetiketti vaatii, että käylän ilmoillepäästämisen
jälkeen on sovellettava käyrälää. Osapuolten on nyt liioiteltava
lähestymistään kiusallisella yhdistelmällä vilkuttelua, hymyilyä,
idioottimaisia naamanilmeitä ja päänheiluttelua sivulta sivulle toista
koko ajan silmiin katsoen kunnes hymy hyytyy. Tätä jatkuu aina siihen
saakka kunnes he, molempien suureksi helpotukseksi, ohittavat toisensa.
KÄYRÄMÖ (s.) Henkilö, joka kykenee tekemään jostakin yksinkertaisesta
tehtävästä kuten esimerkiksi käytävällä kävelemisestä, täydellisen
sekasotkun.
KÄÄKKÖ (s.) Sängyssä herätyskellon soittoa odottavan henkilön yhtäkkinen
oivallus siitä, että sen olisi pitänyt tulla jo tunti sitten.
KÖLKKÄ (s.) Hankala köpötys, johon on pakko turvautua joutuessaan yhtaikaa
samaan pyöröoven osioon jonkun toisen kanssa.
KÖYKKÄ (s.) Istuvan henkilön asento silloin kun hän yrittää antaa tilaa
siivoojan pölynimurille.
L
LAHELMA (s.) Äidin lahjaksi antamat oudonmalliset alushousut, jotka
päätyvät lattiarievuksi.
LAHNUS (s., a.) Henkilö, jonka tunnistaa a) löysästä kädenpuristuksesta ja
b) siitä että hänen käsityksensä erotiikasta on se, että kieli pysäköidään
partnerin suuhun.
LAMAKKA (s., lääk., harv.) Liiallisesta kilparatsastuksesta aiheutunut
taiveihottuma. Yleisesti ei ehkä tiedetä, että Christopher Wegeliusta
vaivaa lamakka.
LAMPELA (s.) Siisti ilmaus eläimeensekaantumiselle.
LANSKERI (s.) Traktorin hinaama maatalousväline, jonka avulla viljelijä
pystyy levittämään lannan tasaisesti koko tien leveydeltä.
LATUKKA (s., homon.) Pappien läsnäoloa varten varattu siivo vitsi.
LAUSTE (s.) Suikale, joka repeää huulelsta filtteritöntä savuketta
poltettaessa.
LAVINTO (s.) Lavinto on keksitty kaupassakäynnin välttämiseksi.
Esimerkiksi myöhäinen iltapala, joka koostuu kosteimmasta jääkaapista
löytyvästä palasta asetettuna kahden kuivimman jääkaapista löytyvän palan
väliin.
"Terveelliseen päivään kuuluu nauttia lavintoympyrän jokaisesta lohkosta
jotakin."
LELLAINEN (a.) Vauvan ihon tuoksusta.
LEMPÄÄLÄ (s.) Leikkiviä pikkutyttöjä katsovien vanhojen rouvien
kasvonilme. Vrt. himanka.
LENTIIRA (s.) Ihana vieno tuuli, joka puhaltaa kainalokarvoihin kun on
levittäytynyt makuulle ottamaan aurinkoa.
LEPSÄMÄ (s.) Lätäkköveden miellyttävän viileä loiske kumisaappaiden kärjen
päällä.
LEVANTO (s.) Asento, jolla valloitetaan molemmat käsinojat elokuvissa tai
lentokoneessa.
LIEKSA (s.) Kurtistunut maton tai linoleumlattian kulma, josta aina
sanotaan, että joku vielä kompastuu siihen ja loukkaa jalkansa ellei sitä
korjata, kunnes vuoden parin sisällä joku kompastuu siihen ja loukkaa
jalkansa.
LIEVESTUORE (s.) Henkilö, jota kukaan ei ole koskaan nähnyt, mutta joka
jollain selittämättömällä tavalla onnistuu hankkimaan toimeentulonsa
kirjoittamalla takakansitekstejä.
LIHASULA (s.) Seisovan pöydän ruokalajeista se, jota kukaan ei ota.
LIHVA (s.) Ankara dieetti tunnuksella "syö mitä haluat ja liho".
LIIPAS (s.) Repsottava kengänpohja, jonka korjaamista ei saa aikaiseksi.
LIIPOLA (s.) Kirjekuorien nuolemisesta saatu haava.
Henkisen liipolan voi kokea, kun seurueessa aletaan muina miehinä puhua
aiheesta, joka on muille tuntemattomasta syystä sinulle erityisen
kiusallinen tai arka.
LIITSOLA (s.) Hedelmä- ja vihannesvaakaan läimäistyjen turhien
hintalappujen kokoelma.
LIKLAMO (s.) Järjetön ilo, joka syntyy kun upottaa kätensä veteen
istuessaan veneessä.
LILJENDAL (s.) Iso, kiukkuinen ja ruma nainen, jolla on pieni, kiukkuinen
ja ruma koira.
LITMANEN (s.) Ääni, joka syntyy auringossa palaneen reiden irrotessa
muovituolista.
LOHJA (s.) Varpaankynnen osa, jonka tarkoituksena on tarttua
nailonsukkahousuihin.
LOIRANEN (s.) Koira, jolta pääsee vieraan jalalle kahvikesteillä.
LOJO (s.) Yksi niistä noin kuudesta puoliluetusta kirjasta, jotka
ajelehtivat vuoteen tietämillä.
LOVIISA (s.) Heleä viheltely, lauleskelu ja hyräily, jota voi kuulla
julkisessa käymälässä. Se on tapa, jolla kopissa asioivat kertovat muille,
ettei ovessa ole lukkoa eikä sisään voi tulla.
LUIRO (s.) Olutsiemaus, joka valuu kauluksesta sisään.
LUMPO (s.) Pieni luinen nappi, jollaisia työttömiksi joutuneet
hammaslääkärisissit sijoittelevat pekonisiivuihin.
LUSMINKI (s.) Asenne tai olotila, jonka pusuja myyvän polttariseurueen
lähestyminen synnyttää.
LUTJA (s., a.) Henkilö, joka tilaa hissin matkustaakseen yhden kerroksen.
LYPYRTTI (s.) Se, jota ei halua kutsua juhliin mutta joka on
velvollisuuden vuoksi kutsuttava.
LÄNTTÄPATTI (s.) Iso sontapaakku, joka löytyy vuoristomaaperästä
lehmärajan yläpuolelta, mikä saa kokeneen eräilijän epäilemään patikoijien
kulkeneen juuri ohi.
LÄPIÄ (v.) Puhua vuolaasti ja päämäärättömästi baarimikolle
korttelikapakassa.
LÄYLIÄINEN (s.) Taksin haju silloin, kun ihmiset ovat juuri poistuneet
siitä.
LÖMSÖ (s., a.) Raitiovaunujen jalkatilassa löllyvä liian lämmin ilma.
M
MAANINKA (s.) Mitta (noin kilometri). Lyhin etäisyys, josta katsottuna
lampaat näyttävät vielä pittoreskeilta.
MAHDADAS (s.) Manööveri, jolla kaksoispatja saadaan kierreportaita alas.
MAIKKU (s.) Lentoemännän hymy asiakkaalle.
MAISIO (s.) Henkilö, joka on erityisen taitava nimeämään leivoksia.
MAIVALA (s.) "Luontevan" seurassaimettämisen aiheuttama tunnelman
kiristyminen.
MAKKONEN (s.) Perinteisen kosioriitin osa.
Kevään ensimmäisenä kuumana päivänä miehet ruuhkabussissa tarjoavat
paikkansa naiselle ja seisovat ylätangosta kiinni pitäen. Makkosen
tarkoituksena on esitellä naisille kainalossa olevaa märkää läiskää.
MARIKE (s.) Jääkaappiin 70-luvulla läimäisty kukkatarra, jota ei saa pois.
MASIA (v.) Mietiskellä patarumpalin elämää sinfonian kuuntelemisen
sijasta.
MASKU (s.) Yleisnimitys auton peilistä roikkuville pikkuesineille
(karvanopille, fauneille, Wunderbaum-tuoksuttimille jne).
MELKOMÄKI (s., a.) Mies, jolla on kaikki viimeisimmät urheiluvehkeet ja
vaatteet (golf-kärryt, tiisuojaimet, ilmastoidut kengät, Jack Nicklauksen
nimikirjoituksella varustettu kilpapaita, amerikkalainen purjehdustakki,
peiliaurinkolasit), vaikka on vasta toisella golf-tunnillaan.
MELKÖ (s., a.) Olo, joka syntyy, kun on krapulassa syönyt pizzan ja juonut
yhden oluen.
MESSILÄ (s., a.) 1. Herkuttelijan huulien muoto.
2. Niistä roikkuva sylkipisara.
"Sofie pani mielihyvin merkille miten vieraiden suut olivat messilällä." -
Raija Oranen
MIERLA (s.) Vessanovessa oleva soikea posliinikyltti, jossa on kukkia ja
jossa ilmaistaan kaunokirjaimin tilan käyttötarkoitus. Mierla kertoo
vieraille, että oven takana tuoksuu vain tuorla. Ks. myös keerla, kierla,
sierla.
MIIHKALI (s., a.) Ihminen, jota aina kiusataan mutta joka ei koskaan
suutu.
MIITSU (s.) Mustapään puristamisessa tulostuva substanssi.
MIKKELI (s.) Lompakossa oleva käyntikortti, joka kuuluu jollekulle jota ei
muista kuunaan tavanneensa.
MJÖÖ (s.) Ääntely, jonka päästää se, jota on juuri suuresti imarreltu
mutta joka on toppuuttelevinaan.
MOLOSUNTTI (s.) Paikka, jonne turistijoukot kerääntyvät välttääkseen
ajautumista turistirysään.
MOLTSIA (v.) Todella toteuttaa jokin kammottava klishee. (Laulaa
suihkussa, rakastua autokoulunopettajaansa, pettää synnyttämässä olevaa
vaimoaan jne).
MOMMOLA (s.) Henkilön, joka syödessään pöydän viimeistä kakkupalaa kysyy
"olisiko joku halunnut", sanotaan tekevän mommolat.
MONTONEN (s.) Ruma lastulevystä tehty viiluhuonekalu, joka on ostettu Kehä
Kolmosen varrella sijaitsevasta huonekalukaupasta ja joka on mitoitettu
täsmälleen yhden vuoden kirjakerhokirjoille.
MOSABACKA (s.) Havainnoitsijan tuntema kuvotus ja hämmennys (tai "mosa"),
kun hänen seurassaan olevalla henkilölläl on mosku, mutta hän ei tunne
tätä tarpeeksi hyvin huomauttaakseen siitä. "Mosaa" säestää
säännönmukaisesti jalan tahdoton staccato-naputus (tai "backa").
MOSKOVA (s.) Henkilön, joka yrittää ystävällisesti pyyhkäistä
lautasliinalla moskun toisen kasvoilta mutta huomaa sitten, että kyseessä
onkin syylä tai jokin muu pysyvä muodostelma, sanotaan syyllistyneen
moskovaan.
MOSKU (s.) Pieni mutta kuvottava ruoantähde, joka on näkyvästi
kiinnittynyt henkilön naamaan tai vaatteisiin.
Ks. myös mosabacka ja moskova.
MOUHU (s.) Odottamatta huoneeseen tulleelle henkilölle pyytämättä annettu
vuolas selitys siitä mitä juuri nyt teet.
MUHKA (s.) Tyydytys, joka on sitä syvempi mitä mustempaa pesuvesi on.
MUHLU (s.) Jos tietää, että keskustelukumppanilla on vain yksi jalka,
siihen yrittää suhtautua täysin vapautuneesti ja normaalisti, mutta
vähitellen huomaa kauhukseen, että repliikit tulvivat ilmauksia kuten a)
"ottaa toisellekin jalalle" b) "panna jalalla koreasti" c) "lähteä yhtä
jalkaa" d) "puujalkavitsi". Tällöin henkilön sanotaan syyllistyneen
muhluun.
Vielä kauhistuttavampi meta-muhlu tapahtuu vääjäämättä epäonnistuvassa
yrityksessä tilanteen paikkaamiseksi ("öh, vertaukseni varmaankin ontuvat"
jne).
MUIKULA (s.) Häävieraiden joukossa seisoskelevien nuorten hujoppien
virnuilu, joka antaa ymmärtää, että he tuntevat morsiamen melko hyvin.
MUNNIKURKKIO (s.) Henkilö, joka pälyilee olkasi yli nähdäkseen olisiko
jossain mielenkiintoisempaa juttuseuraa.
MUNTILA (s.) Nukkuvan pariskunnan taistelu peitosta yön aikana.
MUONIO (s.) Naisten tapa lommistaa poskiaan tarkistaessaan peilistä onko
tukka hyvin. Vrt. aunes.
MURGRUND (s.) Vatsankurina, joka seuraa jonkun toisen tekemää intiimiä
paljastusta.
MURHAASTO (s.) Ammattiautoilijoiden tapa kiihdyttää nähdessään jonkun
ylittävän katua.
MUTELI (s.) Suun kalamainen aukominen. Mutelia esiintyy kun hammaslääkäri
on pakannut suun täyteen pumpulia ja kysyy sitten leppoisasti kuulumisia.
MUTENIA (s.) Tapa, jolla ateistit osallistuvat Isä meidän -rukoukseen
kotiristiäisissä.
MÄENALA (s.) Kateus toisen tilaamasta ruoka-annoksesta.
MÄLÄSKÄ (s.) Hotellihuoneen kirjoituspöydällä oleva kansio, joka on täynnä
häkellyttävän tylsää informaatiota.
MÄNNÄINEN (s., a.) Amatöörinäyttelijä, joka omaksuu savon murteen
näytellessään ketä tahansa ulkohelsinkiläistä.
MÄSKÄR (s.) Laihduttajan pidäkkeetön jääkaapin tyhjennys iltayöllä, kun
hän on jo täyttänyt dieettivelvollisuutensa syömällä teelusikallisen
raejuustoa päivälliseksi.
MÖLLELÖ (s.) Musta pallukka, joka löytyy silmänurkasta meikinpoiston
jälkeen.
MÖNKI (s.) Jääskö kolme viikkoa myöhemmin. Ks. myös älgö.
MÖNKÄRE (s.) Iso hyvänlaatuinen kasvannainen, jollaisia arkkipiispoilla ja
vanhoilla kemianopettajilla on tapana viljellä nenänsä sivustalla.
MÖRSTI (s.) Se nakkikioskipitäjän "erikoisuus", jonka hän kuvittelee
nauttivan kansallista kuuluisuutta.
MÖRTTILÄ (s.) Perhe, joka ajaa merenrantaan ja istuu sitten autossa kaikki
ikkunat suljettuina lukien Ilta-Sanomia hattelmalat päässään.
N
NABBA (s.) Muotoonommeltu joustofroteinen aluslakana, joka vääntää patjan
banaaninmalliseksi.
NAGU (s.) Salamiviipaletta ympäröivä kuori.
NAHVO (s.) Yksi ainoa luotaantyöntävä pulla, joka on jäänyt konditoriaan
kello neljä iltapäivällä.
NAPIKKA (a., s.) Esine, joka sopii niin täsmälleen, että se aiheuttaa
syvää tyydytystä.
Laatikon, joka liukuu kauniisti kokoiseensa tilaan autotallissa tai
viimeisen kirjan, joka mahtuu tarkalleen hyllyyn, sanotaan sopivan
napikasti.
NARS (s.) Ääni, jonka kuulee (usein öisin) vieraassa talossa ja joka on
liian lyhyt ja liian säännötön, jotta voisi koskaan päästä selville mikä
se on ja mistä se tulee.
NASTOLA (s.) Se osa keittiönseinää, joka on varattu lasten koulussa
väsäämille piirustuksille.
NATTASET (s., mon.) Oudonmuotoiset litteät taikinapalat, jotka jäävät yli
piparkakkuja tehtäessä.
NAUVO (s., a.) Henkilö, joka oikeasti odottaa joulukoristeiden
ripustamista työpaikalle.
NENYE (s.) Nenän keskiseinämän alla oleva vako.
NERMUSA (s.) Ruma kapea musta puunaamio, jonka ihmiset ripustavat seinälle
antaakseen ymmärtää käyneensä Afrikassa.
NILAKKA (s., a.) Tunne, joka syntyy kun on kuivannut itseään märällä
pyyhkeellä.
NILSIÄ (v.) Logaritmisesti kasvavasta ärtymyksestä. Puolison tai ystävän
piirre, joka on niin mitätön ja ärsyttää niin vähän ettei siitä voi
huomauttaa, alkaa nilsiä.
NIPULI (s.) Vatsakipu, jonka pikkulapset saavat kesällä syötyään liikaa
marjoja.
NIPURI (s.) Tunne, joka syntyy kun reippailee kumisaappaissa ja korvia
palelee.
NISSILÄ (s.) Hiljainen, pieni ja huomaamaton silmälasipäinen mies, joka
rakentaa puutarhavajassaan uudentyyppistä atomipommia.
NOHKUA (v.) Seistä keittiössä ja ihmetellä mitä varten oli alunperin
tullut sinne.
NOLJAKKA (s., a.) Tunne, joka syntyy kun joutuu asioidessaan käyttämään
kornia mainosnimeä ("normaali ekstramegaburger", "kesälesken liemitietty",
"hintahullutus" tms).
NOUSIAINEN (s.) Mainosrallien erityinen johtosävelefekti. (Särkänniemeen
Särkän-nie-meen; Luxor-T-V jne).
NUIKKO (s., a.) Henkilöstä, joka valittaa, että käytämme liikaa
englantilaisia lainasanoja, "vaikka kielessämme on niinkin rikkaita
ilmaisuja kuin 'paukkumaissi' ja 'kolopallo'".
NUORGAM (s.) Patentoitu rypyntorjuntavoide, jota mieskampaajat käyttävät
pitääkseen itsensä nuoren näköisinä.
NUTIKKA (s., a.) Kuusitoistavuotias, joka ei tiedä mistään mitään paitsi
skeittilaudoista.
NUUKSIO (s.) Pieni metsästyskoira joka on koulutettu nuuhkimaan vieraan
intiimejä osia.
NUUKSU (s.) Tyhjän keksipurkin miellyttävä tuoksu.
NUUPALA (s.) VR:n ravintolavaunun kallis sämpylä, joka on pidetty pehmeänä
pesemällä sitä säännöllisesti ja pakkaamalla uudestaan sellofaaniin.
NUPURI (s.) Yksi WC-istuimen alapuolelta löytyvistä kumisista nystyröistä.
NYBY (s.) Jokin mielivaltainen ja mitätön ilmiö, joka sopivassa
mielentilassa saa aikaan itkukohtauksen. Vrt. inari.
NYTKYME (s.) Hallitsematon heilunta ja hätäinen myöntely, joka kumpuaa
yrityksestä päästä eroon juhlien pitkästyttävimmästä ihmisestä. Vrt.
yyteri.
NÄRPIÖ (s.) Kahden homon välinen kiista kampaamossa.
NÄRVÄ (s.) Jokaisen ja kaiken herättämä perusteeton ja yltyvä
pahantuulisuus.
NÄTKI (s.) Ihanteelliseksi piknik-paikaksi ohiajettaessa valittu niitty,
joka osoittautuu peltosängen, pölyn ja lehmänjätösten peittämäksi ja josta
on lähes mahdotonta nauttia.
NÄÄRINKI (s.) Näärinki on sarja eleitä, joihin turvaudutaan kun yritetään
peittää kokkolan olemassaolo. Silloin voi a) päästää ilmoille kimakan
naurun ja osoittaa kohti ikkunaa (huom! tämä toimii korkeintaan kaksi
kertaa); b) aivastaa nenäliinaansa niin kovaa kuin mahdollista ja pyyhkiä
kokkola pois pöydältä samalla liikkeellä kun tempaisee nenäliinan; c)
sanoa "Hyvä Jumala! Olen ilmeisesti tiputtanut jotakin pöydälle!"
(erittäin epäviisasta); sanoa "Jeesus, kuka tuon on tehnyt?" (parempi); d)
painaa kyynärpää kokkolan päälle ja siirtää käsi hitaasti kohti
pöydänreunaa; f) jättää kokkola paikalleen muttaa siirtää lautanen sen
päälle ja keskittyä istumaan epämukavassa kulmassa koko loppuruokailun
ajan; tai, jos kokkola on liian näkyvä, g) jättää se huomiotta paria
huvittunutta vilkaisua lukuunottamatta.
NÖTÖ (s.) Levämäinen saumakasvusto, jota esiintyy housujen upslaakien
otollisen pimeässä ympäristössä.
NÖYKKIÖ (s.) Mies, jonka käsitys hyvästä ajanvietteestä on nojata
puutarhan aitaan ja nyökkäillä happamasti tuntemattomille ohikulkijoille.
O
OHCEJOHKA (s.) Tyytyväinen ähkäisy, kun nojautuu taaksepäin hyvän aterian
jälkeen.
OLARI (s.) Portaiden ylin askelma, joka katoaa pimeässä.
ONKKA (s.) "Loukkaantuneen" pelaajan ontuminen takaisin kentälle, mikä saa
osakseen taputukset mutta ei hämää ketään.
ORIHARO (s.) Muinainen itämaista periytyvä taito saada tiekartat
taittumaan oikein.
OULU (s.) Yksi niistä pienistä rei'istä leivänpalassa, jotka herättävät
epäilyn siitä, että jokin on saattanut asettua sinne asumaan.
OUTAMO (s.) Kopiokone, joka toimii kuin unelma.
OUTOORI (s.) Kaikkien virallisten rakennusten tulee lain mukaan sisältää
ainakin kaksikymmentä outooria. Ne ovat ovia, jotka aukeavat eri suuntaan
kuin odottaisi.
P
PAKILA (s.) Pakila-keskustelun aloittaa joko vahtimestari tai siivooja
vältelläkseen varsinaista työntekoa. Avaussiirto on sommiteltu
aiheuttamaan mahdollisimman paljon sekaannusta ja niin muodoin
mahdollisimman pitkällistä pakilaa. Pakila-avaukseen on elitärkeää oppia
oikea vastaustapa, eli jämsä. Vrt. paksalo.
PAKSALO (s., lak.) Se erityisen inhottava (esim. lakimiesten harjoittama)
pakilan muoto, josta saa laskun jälkikäteen.
PANELIA (s.) Kasvilaji, jota Hannu Taanila kasvattaa ikkunalaudallaan.
PARAINEN (s.) Sen oivaltaminen, että olisi pitänyt olla siinä junassa,
jonka lähtöä asemalta on juuri kärsivällisesti seurannut.
PARKANO (s.) Lapsi, joka kaatuu varovaisesti, katsoo näkikö kukaan ja
alkaa huutaa kuin sumusireeni.
PARTEK (s.) Belgialaisten uskovaisten ja amerikkalaisten tiedemiesten
viljelemä parta-ilman-viiksiä-ratkaisu.
PASI (s.) Se tyyppi luokkakokouksessa, jonka muistaa viettäneen välitunnit
roskapönttö päässä ja josta on sittemmin sukeutunut upseeri.
PASILA & FREDRIKSBERG (s.) Pasila on ihmisen oikea syntymänimi ja
fredriksberg eksoottinen taiteilijanimi, jolla se korvataan. Esim.
"Hannele Laine" (pasila), "Wilma Schlizewski" (fredriksberg); "Antti
Hulkko" (pasila), "Andy McCoy" (fredriksberg).
PASKA-KRAASUKKA (s.) Vinkimisen arvon mitta.
Ei ole yleisesti tunnettua, että Clark Gablen loppurepliikki Tuulen viemää
-elokuvan varhaisemmassa versiossa kuului: "Frankly my dear, I don't give
a paska-kraasukka" mutta sitä muutettiin, koska sitä ei ehkä olisi
ymmärretty kaikkialla Yhdysvalloissa.
PENINKI (s.) Suure, joka vaihtelee illanvieton pituuden ja seurueen koon
funktiona. Kuvaa järjetöntä mutta vääjäämätöntä epäsuhtaa pöydälle kerätyn
ja tarvittavan rahamäärän välillä seurueen maksaessa yhdessä laskuaan
illallisen jälkeen.
PENSALO (s.) Viikset, jotka ovat siirtyneet kulmakarvojen paikalla
jatkuvan filosofisen ihmettelyn pakottamina.
PERJAKKA (s.) Teatraalinen harmittelu, kun on kävellyt väärään suuntaan
kadulla ja joutuu kääntymään takaisin - ikään kuin ketään kiinnostaisi.
PERTTELI (s., a.) Henkilö, jonka kohtalona on törmätä ainoastaan
hertteleihin kun hän haluaa valittaa tympääntymistään vekkeliin.
PETÄISTÖ (s.) Tapa sisällyttää kirjan kaikki parhaat vitsit arvosteluun ja
saada ne näin näyttämään kriitikon itsensä keksimiltä.
PEURO (s.) Pelko siitä, että pesee liian vähän perunoita, kun on tulossa
vieraita.
PIELAVESI (s.) Hauska juttu, jonka kertoo jollekulle muistamatta, että
kuuli sen alunperin juuri häneltä.
PIHTIPUDAS (s.) Irrationaalinen säästäjä. Esim. henkilö, joka tuhlailee
rahojaan shampanjaan ja kaviaariin, mutta pihtaa vessapaperissa.
PIKKU-RIHKAA (s.) Muovilokero tai pikkupurkki, jossa säilytetään tavaraa,
jota ei koskaan käytetä (klemmareita, kumilenksuja, yksi vyönsolki,
vanhoja laastareita, postimerkkejä, tyhjiä lankarullia jne). Vrt. rihkaa.
PINNOLA (s.) Päättäväinen hymy huulet yhteenpuristettuina. Pinnolaan
turvautuvat ihmiset, jotka yrittävät antaa sen vaikutelman, että nauttivat
jutusta vaikka ovat kuulleet sen ainakin kuusi kertaa.
PINSIÖ (s.) Kireä hymy, jolla kannustaa vierailulla olevan tuttavaperheen
lapsen harjoittamaa systemaattista tuhotyötä.
PIRHONEN (s., a.) Henkilö, joka lentokoneen pudottua loihtii
onnettomuuspaikalle piknikin.
PIRKKALA (s., .a) Se, joka kiinnittää pirkloja pirlaxiin.
PIRKLOT (s., mon.) Työpaikan seinälle ripustetut tylsähköt
sanomalehtileikkeet, joiden huumorin oletetaan kumpuavan siitä, että
otsikossa mainitaan jonkun työntekijän kaima.
PIRLAX (s.) Työpaikan seinätaulu, johon pirkkalat kiinnittävät pirkloja,
lappuja, joissa lukee "ei tarvitse olla hullu työskennelläkseen täällä,
mutta se auttaa!!" sekä suttuisia postikortteja Ibizalta.
PISPALA (s.) Pienistä jalan painonvaihdoista koostuva tanssi. Pispalaa
harrastetaan kun halutaan epätoivoisesti päästä vessaan ja
keskustelukumppanin mieleen putkahtaa kerta toisensa jälkeen vielä muutama
mainitsemisen arvoinen asia.
"Vaimoni opetettua minulle pispalan olen laihtunut toistakymmentä kiloa."
- Terho Pursiainen
POKELA (s.) Tyydytys, joka syntyy kuplamuovin pallukoiden poksauttelusta.
POSIO (s.) Mitta. Minimiaika, joka on kulutettava taidegalleriassa kulmat
keskittyneesti rypyssä kunkin taulun äärellä, jotta muut eivät pitäisi
täytenä moukkana.
PUIJO (s.) Paksu kirja, joka sisältää neljä sanaa ja kuusi sarjakuvaa ja
maksaa 120 mk.
PUKALA (s., a.) Koiranomistajista. Asento, jossa teeskennellään
absurdisti, että nurmelle kakkaavalla koiralla ei ole mitään tekemistä
kävelyttäjän kanssa.
PUKHOLMA (s.) Lapsikovisten harrastama joulutemppu. He piiloutuvat pihalle
odottamaan joulupukkia voidakseen sitten kahmia tavaroita hänen reestään.
PUTIKKO (s.) Mikä hyvänsä vajasta löytyvä kasvimaanhoitoon liittyvä
väline, jonka täsmällinen käyttötarkoitus on epäselvä.
PUUJAA (s.) Tapa kävellä kallellaan toinen käsivarsi hervottomana toista
jalkaansa perässään raahaten.
Useimmiten puujaan havaitsee näyttelijöillä Rikhard III:n
amatööriproduktioissa tai ihmisillä, jotka kantavat raskasta matkalaukkua.
PYHTÄÄ (s.) Järjetön neuvo, jota äiti erityisesti teroitti ("käytä aina
puhtaita alusvaatteita, ettei tarvitse hävetä, jos kuolet
onnettomuudessa", "rahaa ei saa pitää suussa", "vessapaperia saa käyttää
vain kaksi palaa" jne).
PYSTÖ (s., homon.) Puberteettinen yllyke yrittää pysyä ruuhkabussissa
pystyssä pitämättä kiinni tangosta.
"Juha nousi linja-autoon ja tunsi äkkinäisen pystön sydämessään." - Anni
Polva
PYYLI (s.) Pyyheturbaani, jonka naiset kietovat päähänsä käytyään saunassa
tai suihkussa.
PYÖLI (s.) Karusellin keskiosa, jossa koneenkäyttäjä seisoo järkyttävän
vakaasti.
PÄLKÄNE (s.) Täydellisen järkeenkäypä selitys. Esimerkiksi kun aviomies
selittää hampaanjäljet pakarassaan sillä, että istui epähuomiossa
tekohampaiden päälle uimarannalla.
PÄLPÄLÄ (s.) Henkilö, jolla - ankarien vaitiolovelvoitteiden säestyksellä
- kertoo salaisuuden, jonka toivoisi olevan paljon laajemmalti tunnettu.
PÄRNU (s.) Perunakokoelman epämuodostunein peruna.
PÄTIÄLÄ (s.) Äijäntappi, joka luulee, että tupruttelemalla piippua ja
tuijottamalla toista tietäväisen näköisenä hän antaa vaikutelman
äärettömästä viisaudesta ja sadankahdeksankymmenen sentin pituudesta.
PÖNKÄNEN (s., a.) Henkilö, jonka summatonta itsekylläisyyttä ruokkii se,
että hänelle on varattu paikka atomisuojassa.
PÖYHÖNEN (s.) Väärennetty antiikkinen muovisinetti mahtailevassa
viskipullossa.
R
RAAHE (s.) Yleisnimitys pienille parranpätkille, jotka peittävät lavuaarin
sen jälkeen kun joku on ajanut partansa sen yllä.
RAAPPANA (s.) Yleisnimitys kaupanmyyjän työtakin rintataskun ulkopuolelle
jääneille merkeille, jotka ovat aiheutuneet kynän osumisesta ohi.
RAATTI (s., a.) Emäntä, joka uupuu heti vieraiden saavuttua koska on
tehnyt koko päivän ruokaa.
RAISIO (s., a.) Teatterissakävijä, joka tulee myöhässä keskirivin paikalle
ja pyytää jokaiselta äänekkäästi anteeksi.
Ks. myös vähäkyrö.
RAKITSAT (s., mon.) Oudonmuotoinen metallinen keittiötarvike, joka löytyy
kattilakaapin perukoilta. Oppineet arvelevat, että rakitsat tarjoavat
sitovan näytön sellaisen nyttemmin hävinneen keltaisen juureslajikkeen
olemassaolosta, jota vanhan ajan pappiloissa oli tapana
peräänantamattomasti keittää.
RANUA (v.) Vanhojen hotellien viemäriputkista. Päästää kovia ja
odottamattomia ääniä yöllä, erityisesti noin kello viiden aikaan aamulla.
RAVASKA (s.) Käsien verryttely ennen amatööriteatterin
improvisaatioesitystä.
REHJA (s., a.) Mies, joka antaa muiden illallistajien äänekkäästi ymmärtää
mikä hän on miehiään kutsumalla chefiä etunimellä ravintolalooshistaan.
REHVO (s.) Isän lenkkipolulla pojalleen pitämä luento Elämän Tosiasioista.
REITTIÖ (s.) Skottiruudullinen matkalaukku, jota valmistetaan
kansainvälisten lentoyhtiöiden yhteislisenssillä.
Kun odottaa omaa matkalaukkua tulevaksi lentokentän liukuhihnalta, huomaa,
että viereisellä liukuhihnalla kulkee ympäriinsä yksinäinen laukku, jota
kukaan ei poimi. Kyseessä on reittiö, jonka matkatavaroita hoitava
henkilökunta on sijoittanut sinne kiinnittääkseen huomion pois siitä
tosiasiasta, että oma laukkusi laskeutuu näillä hetkillä Muurmanskiin.
RELLETTI (s., hiiht.) Näyttävä slalom-mestarin pysäytysjarrutus, jonka
tekee helpolla osuudella ravintolan edessä laskettuaan ensin mäen
kuolemanpelosta vapisten.
REMES (s., a.) 1. Mies, joka läimii kapakassa toisia selkään ikään kuin
nämä olisivat vanhoja ystäviä, vaikka tosiasiassa hänelläl ei ole ystäviä
- pitkälti juuri tämän tavan vuoksi.
2. Mikä tahansa Kari Salmelaisen Napakympissä kertoma juttu.
REPLOT (s., mon.) Kalliin sadetakin tarpeettomat epoletit.
RIHKAA (s.) Laatikko, jossa säilytetään tavaraa, jota ei koskaan käytetä.
Huolimatta siitä miten monta laatikkoa omistaa, yhdestä tulee aina rihkaa.
Vrt. pikku-rihkaa.
RIPATTI (s.) Sähkölampun aikaansaama ääni kun se väläyttää viimeisen
valonsa.
RISTIINA (s.) Takapuoleen tai reiteen jääneet jäljet sen jälkeen kun on
ottanut aurinkoa korituolissa.
ROAVVEVARRI (s.) Tapa, jolla teräspallo kierii ennen asettumistaan
reikään.
ROINILA (s.) Löysä polviin asti ulottuva villavaate, jossa on ainakin
kolme käsiaukkoa ja jonka käyttäjän hyväätarkoittava mutta lahjaton täti
on neulonut.
RONTONHORHA (s.) Raitiovaunussa itsekseen puhuvan vanhan pultsarin jupina
ja kiroilu. Myös ko. henkilö.
RUHVANA (s., lääk.) Yleisnimitys niille polvessa tai kyynärpäässä oleville
hankaumille, jotka ovat aiheutuneet pakkomielteestä rakastella halvalla
muovimatolla.
RUIMU (s.) Hahmoton riipustus, joka ei muistuta millään tavoin normaalia
allekirjoitusta, mutta on siitä huolimatta ainoa minkä ihminen kykenee
tuottamaan kun häneltä pyydetään muodollista identifikaatiota.
RUIPPO (s.) Pieni junan kahvilavaunusta saatava joustomuovista ja
alumiinifoliosta tehty maitotetra, jonka voi kätevästi kuljettaa
vaunuosastoon ja sitten rauhassa läikyttää koko sisällön päälleen
yrittäessään saada sitä auki.
RUMAR (s., erisn.) "Mukavien", "terveellisten" ja "ekologisten" vaatteiden
valmistamiseen erikoistuneen tehtaan tuotemerkki.
RUMO (s.) Lahjaksi saatu astia, josta ilahtuu ainoastaan siksi, että sen
voi joskus riidan tuoksinassa heittää "spontaanisti" seinään.
RUMPILA (s.) Kärsimätön naputus pankkiautomaatin metallipaneelin sen
sietämättömän viisisekuntisen kuluttamiseksi, jonka aikana kone rouskuttaa
kuittia.
RUOTSI (s.) & SUOMI (s.) Ruotsi ja suomi ovat kaksi lian lajia, joihin
kaikki lika jakaantuu. Ruotsi on tumma laji, joka tarttuu vaaleanvärisiin
pintoihin ja suomi on vaalea laji, joka tarttuu tummiin pintoihin.
Jokainen, joka on joskus löytänyt kahvitahroja valkoisesta paidasta tai
lokinruiskauksen iltapuvusta ymmärtää mikä tekee ruotsista ruotsin ja
suomesta suomen.
RUSKIO (s.) Epämääräinen värisävy, jonka oletetaan saavan olon
turvalliseksi sairaaloissa, yritteliääksi kouluissa ja epämukavaksi
poliisiasemilla.
RUTUNA (s.) Yleisnimitys rusinarypyille, jotka ilmestyvät sormiin ja
varpaisiin kylvyn jälkeen.
RYMÄTTYLÄ (s., a.) Mies, joka saa Armanin puvun kahden tunnin käytön
jälkeen näyttämään halvalta teryleeniltä.
RYSSÖ (s.) Eläkkeellä olevan upseerin viimeinen mielentila ennen
valkopukuisten miesten saapumista.
RYSTINKI (s.) Sotamuistomerkin päällä oleva (tarpeeton) kahva.
RYTTYLÄ (s.) Pieni kierrenahka, joka erottaa ketjussa olevat makkarat
toisistaan.
RYÖKKYLÄ (s.) Se, miten jokin tulee ulos yhdellä purskauksella huolimatta
kaikista yrityksistä saada se tulemaan ulos tasaisesti ja hitaasti, esim.
jauhot kastikkeeseen, ketsuppi ruokaan, multa kukkaruukkuun jne.
RYÖMÄ (s.) Kapea, paksun lian peitossa oleva rako hellan ja tiskialtaan
välissä vuokra-asunnossa.
RÄIHÄ (s.) Avioparin kesken taksissa sukeutuva riita juhlien jälkeen, kun
he ovat pinnistelleet koko illan ollakseen toisilleen kohteliaita.
RÄMINKI (s.) Mikä hyvänsä esine, jolla aikaansaadaan meteliä vetämällä
sitä vasten rauta-aitaa.
"Marsalkka Mannerheim valitsi huolellisesti tukevan rämingin ja poistui
Päämajasta." - Veijo Meri
RÖMPPEE (s.) Opettajan vanha karvainen takki, jonka alkuperäinen väri on
jo vakavasti liitupölyn, musteen, munien ja mielenkiinnottomista
kemiallisista kokeista peräisin olevien saosten peittämä.
RÖYKKÄ (s.) Nousuhumalaisten 18-vuotiaiden seurue, joka saa päähänsä
yrittää autoon ahtautumisen maailmanennätystä.
RÖYVÄ (s.) Edellä jonottava naishenkilö Stockmannin herkkuosastolla.
S
SAAMAINEN (s., a.) Henkilö, joka ei koskaan saa mitään tehdyksi koska
kuluttaa kaiken aikansa muistilistojen kirjoittamiseen.
SAAPUNKI (s.) Kesämökin eteiseen kerääntynyt laaja kokoelma saappaita,
joista yksikään ei sovi kenellekään perheenjäsenelle.
SAMMATTI (s.) Puku, jolla on kokonainen elämänura takanaan. Sammatteja
näkee useimmiten keski-ikäisillä sosiologian assistenteilla. Alunperin
sammatti oli heidän paras asunsa 60-luvulla; 70-luvulla se alennettiin
kesämökkikäyttöön; viime aikoina - yliopiston palkat kun ovat mitä ovat -
sammatti on komennettu takaisin ykköspuvuksi.
SAPPIO (s., a.) Henkilö, joka on työskennellyt saman pöydän ääressä
samassa toimistossa viisitoista vuotta täynnään ideoita siitä miksi hänet
on aina sivuutettu ylennyksissä.
SARIOLA (s.) Koristeellinen päähine tai löysä vaate, jota joku käyttää
siinä uskossa että se tekee hänet paikallisen eikä suinkaan turistin
näköiseksi.
SATIMUS (s.) Periaate, jonka mukaan maantiet on viitoitettu.
SEESTA (s., a.) Alkoholin synnyttämä kuulaan itsetuntemuksen tila.
SEIJAINEN (s.) Melko epävakuuttava teeskennellyn kiinnostuksen äännähdys,
jonka aikuinen päästää kun lapsi tuo piirustuksensa ihasteltavaksi.
SELISKERI (s.) Tekninen yleistermi niille laimeille verukkeille, jotka on
painettu pienellä präntillä ruoka- tai pesuainepakkauksen kylkeen
selittämään miksei se sisällä juuri mitään. Esimerkiksi: "Sisältö on
saattanut painua kasaan kuljetuksen aikana." Tai: "Pitääksemme jokaisen
keksin tuoreena ne on pakattu yksittäin hopeapaperiin ja sellofaaniin sekä
erotettu korrugoidulla pahvilla."
SELUSKA (s., a.) Henkilö, joka on palkattu seisoskelemaan koko päiväksi
lehtihyllyjen ääreen lueskelemaan aikakauslehtiä.
SIERLA (s.) Röyhelöinen vessapaperirullansuojain. Ks. keerla, kierla,
mierla ja tuorla.
SIHTUUNA (s.) Kohta, josta avautuu oiva mahdollisuus tarkkailla
makuuhuoneessaan riisuutuvia ihmisiä.
"Onpa hyvät sihtuunat, sano ukko kun kirkolle kerrostaloon muutti" - SL,
Hankava
SIHVOLA (s.) Leikkisä vekotin, kuten posliinihevonen tai lasinen manneken
piss, josta hilpeä isäntä suihkuttaa vettä viskiin.
SIKSALA (s.) Huomaamaton äkkikierähdys, joka tytön on tehtävä vuoteessa,
jotta saisi pojan nukkumaan märän läiskän päällä.
SILVA (s.) Tiskialtaaseen sijoitettu terävä esine, joka on oiva apuväline
haavan leikkamisessa käteen.
SIMILÄ (s.) Lähes tarkalleen sanomalehteä muistuttava objekti. Ratkaiseva
ero on kuitenkin se, että similä kuuluu jollekulle toiselle ja on siksi
mitattomasti kiinnostavampi kuin oma kappale - joka saataa muissa
suhteissa olla täysin identtinen.
Vaikka onkin olemassa sääntö, että juna tai jokin muu julkinen tila
saattaa sisältää rajoittamattoman määrän similöitä mutta vain yhden
sanomalehden, on täysin mahdollista muuntaa oma tyystin tavallinen
sanomalehti similäksi sillä yksinkertaisella konstilla, että antaa jonkun
muun lukea sitä.
SIMPELE (s., interj.) Maalaiskampaajan anteeksipyyntö, kun hän on
taituroinut hiuksillesi täystuhon. Vrt. simpura.
SIMPSIÖ (s.) Pieni teeskennellyn kainouden ele, jonka rintava tyttö tekee
kiskoessaan leninkiään polvien alapuolelle.
SIMPURA (s., interj.) Maalaiskampaajan anteeksipyyntö niistä syvistä
haavoista päälaellasi, jotka aiheutuivat hänen yrityksestään paikata
kaikki se mikä kirvoitti simpeleen.
SINERVO (s.) Kasvoissa hehkuva mustelma, josta kukaan ei
kohteliaisuudessaan huomauta, koska on selvää, että se on peräisin
puolison kanssa käydystä tappelusta - mutta jonka tosiasiassa aiheutti
törmääminen oveen. Todellisen selityksen esittäminen on hyödytöntä, koska
kukaan ei usko sitä.
SIPPOLA (s.) Ylirasittunut hyväntekeväisyysaktiivi.
SIPOO (s.) Mitta = 0,00000176 mg.
Määritellään siksi määräksi margariinia, jolla pystytään voitelemaan sata
leipäviipaletta yhden molekyylin syvyydeltä, mikä on Suur-Helsingin
kahviloissa sallittu laillinen maksimi.
SIURUA (v.) Siirtyä jonossa hienovaraisesti yksi sija eteenpäin ilman,
että kukaan huomaa sitä.
SKRIKO (s.) Hampurilaisravintolan taustaääni, joka syntyy ihmisten
yrittäessä saada pirtelöstä viimeiset pisarat ulos ryystämällä äänekkäästi
pillillä.
SNAPPERTUNA (s.) Kiukku siitä, ettei humallu vaikka on tuhlannut ja aivan
helvetisti rahaa.
SOKLI (s.) Sokli on tavallinen kivi- tai soralaji, joka on levinnyt
laajalle ympäri Suomenniemen.
Jokainen yksittäinen kivi (vielä keksimistään odottavan ominaisuutensa
tähden) on varustettu "negatiivisella" painovoimalla.
Tämä tarkoittaa, että riippumatta siitä miten paljon soklia ikinä
siirrätkin pihamaasta, sitä enemmän sitä pintautuu.
SOLMUSLOMPOLO (s.) Muoti sitoa solmiot niin, että alla oleva kapea osa on
pidempi kuin päällä oleva leveä osa.
SOSKUA (v.) Roiskia keskustelukumppanin naamalle puoliksi pureskeltuja
keksinmurusia.
SOTKAMO (s.) Moderni veistos, joka syntyy kun käsittelee teippiä
väsyneenä.
SOTUNKI (s.) Tammikuussa kirjoitetun päiväyksen ylipyyhitty osa.
STRUKA (s.) Viikon vanhan pataruoan kuivuneet jäänteet, jotka nautitaan
tukevassa humalatilassa noin klo 3 yöllä.
SUHA (s.) Tuulipuvun lahkeiden ääni niiden hankautuessa toisiaan vasten.
SUININKI (s.) Harmi siitä, ettei voi enää nähdä lempielokuvaansa
ensimmäistä kertaa. Vrt. ylä-suininki.
SUKSISUO (s.) Taksikuski, jolla on summaton luottamus siihen, että
matkustaja jakaa hänen monimutkaisia poliittisia kiistakysymyksiä koskevat
sikamaisen jyrkät kantansa.
SULENTO (s.) Juopuneen ihmisen yritys olla hurmaava.
SULVA (s.) Sylki, joka valuu suusta ainoastaan silloin, kun on nukahtanut
vaatteet päällä.
SYLLÖDÄ (s.) Kansallisoopperan orkesterimontun lattialle vähitellen
kerrostuva räkä.
SYSMÄ (s.) Syvä masennus, joka ilmenee siten, että
a) katsoo Koulu-TV:n;
b) ei jaksa lukea dekkaria vaan alkaa tutkia muropaketin palkintotehtävää;
c) pelaa seisaaltaan pasianssia;
d) päättää hemmotella itseään jollakin, muttei keksi mitään.
Sysmä-diagnoosiin riittää yksikin yllämainituista oireista.
SYYRY (s.) Prosessi, jossa dekkarin lukija pohtiessaan kuka sen teki pitää
keikki vaihtoehdot avoimina niin, että voi kirjan lopussa uskotella
tienneensä koko ajan kuka sen teki.
SÄTKÄNÄ (s.) Pensaslaji, jonka varassa sarjakuvahahmot roikkuvat
kielekkeen reunalla.
SÖDÖ (s.) Teinitytön makuuhuoneessa oleva pieni seinähyllykkö, jossa on
ihania pikkuesineitä kuten lasibambeja ja posliiniponeja.
SÖGLÖ (s.) Yleisnimitys niille olioille ja partikkeleille, joita ihmiset
etsivät katsoessaan niistämisen jälkeen nenäliinaansa.
SÖYRINKI (s.) Äärimmäisen mutkikas solmu, jota käytettiin alunperin
kahvelipurjeisen klipperin prammijaluksen sitomiseen, mutta jota näkee
nykyisin lähinnä silloin kun yritetään vetää vanhaa leijaa ulos komerosta.
T
TAHLO (s.) Aine, jota yritetään poistaa toisella kädellä jolloin se
tarttuu vuorostaan siihen ja lopulta mihin tahansa jolla se yritetään
poistaa.
TAKA-IKOLA (s.) Etu-ikola, joka on sittenkin toisella puolella.
TAKALO (s., homon.) Naisen asun tila sen jälkeen kun hän on WC:ssä
kiskonut sukkahousut ylös ja hame on jäänyt ruttuun niiden sisään, minkä
jälkeen hän on kävellyt ulos huomaamatta mitään.
TALSA (s.) "Loistava säilytyspaikka", jonka sijainnin unohtaa pantuaan
sinne jotakin.
TAMPERE (s.) Pöydältä putoavan pyyhekumin ääni hiljaisessa huoneessa.
Myös tunne joka syntyy juuri ennen kuin nimi, jota yrittää muistella,
peruuttamattomasti katoaa kielen päältä.
TAPATON (a.) Kuvaa katsetta, jonka kohteliaat mutta vihaiset jonottajat
luovat töykeänrauhalliseen kiilaajaan.
TARTTILA (s.) Painava kirjalajitelma, jota ilman ei voi lähteä lomalle ja
joka ei ole missään suhteessa lomapäivien määrään.
TENNI (s.) Erektio joka ei laske, kun miehen on mentävä pissalle kesken
rakastelun.
TEPPOLA (s.) Mies-miehelle-tyyppinen hyvää pataa oleminen, johon
työnantaja turvautuu ennen kuin kertoo alaiselle, että tämä saa potkut.
TEUVA (s.) Tiskien viimeinen lusikka.
TIETTI (s.) Henkilö, joka ärsyttää ihmisiä sanomalla lauseet loppuun
heidän puolestaan ja selittämällä mitä he itse asiassa tarkoittivat.
TIFTÖ (s.) Naurettavan heiveröinen aivastus, joka lopulta pääsee kun muut
ovat jo ehtineet varautua ruhtinaalliseen vortsaan.
TIIPUKKA (s.) Golf-pelaajan tapa koukistaa polviaan.
TIKKURILA (s.) Maalin sekoittamiseen kertaalleen käytetty puukeppi, joka
varastoidaan ikuisiksi ajoiksi vajaan.
TIMITRA (s.) & RÖTIKKÖ (s.) Timitra on pieni mittaamattoman arvokas tai
elintärkeä objekti, joka putoaa vahingossa lattialle (esim. timanttinen
solmioneula, piilolinssi) ja rötikkö on valtava hievahtamaton esine (esim.
kustavilainen astiakaappi, autonmurskain), jonka alle se vierii.
TIRKKELI (s.) Lastulevyvessan seinään porattu monikäyttöinen reikä.
TOHMO (a.) Kuvaa kämmenien pintaa sen jälkeen kun käsienkuivauspuhallin on
lopettanut - juuri sen verran kosteat, että olisi kiusallista kätellä
ketään.
TOIJALA (s.) Katse, josta huomaa toisen olevan aivan liian päissään jotta
hän ymmärtäisi mitään siitä mitä hänelle on sanottu viimeisen
kahdenkymmenen minuutin aikana.
"Junassa yritin puhua hänelle, mutta hän oli jo toijalassa." - Antti Hyry
TOLKKA (s.) Seitsemättä kertaa tekemäsi huomautus jollekulle, joka väittää
itsepintaisesti ymmärtäneensä täsmälleen mitä tarkoitat, mutta jolla ei
selvästi ole siitä hämärintäkään aavistusta.
TOLONEN (s.) Tyhjä ja aavistuksen kiusaantunut alta kulmain luotu katse.
Kuvaa sellaisen henkilöln ilmettä, joka on selvästi unohtanut nimesi. Ks.
myös tampere.
TOPPARLA (s., vanh.) Sininen unisex-lämpöpuku, joita näkee sunnuntaisin
kävelevillä aviopareilla.
TORITTU (s.) Yksi vihannes- ja hedelmämyyntikojusta varastettu hedelmä.
TORNIO (s.) Kesämökillä pelattavaa shakkiottelua edeltävä gambiitti, jossa
puuttuvat nappulat korvataan pienillä takanreunukselta otetuilla
koriste-esineillä.
TSAARMANJARGA (s.) Yleisnimitys sille vaikealle sanalle, jonka lausuu
tahallaan portsarin kuullen osoittaakseen, ettei ole humalassa.
TSEÄRBMAKJOHKA (s.) Sana, joka tulee ulos, kun yrittää sanoa
tsaarmanjargan.
TSUUGISAUTSI (s.) Maalaisen käsitys Helsingin slangista.
TUNKELO (s.) Oikea nimi pienelle, pitkävartiselle teräslastalle, jollaisia
kirurgit käyttävät potilaan sierainseinämien puhdistamiseen ennen
poskiontelo-operaatiota.
TUORAKKA (s.) Vihreä synteettinen avaruusturve, jonka päälle
vihanneskauppiaat asettelevat tuotteensa näytille.
TUORLA (s.) WC-raikastin, joka huipentaa keerlan, kierlan, mierlan ja
sierlan aiheuttaman efektin sopimalla niihin sävy sävyyn.
TURAKKA (s.) Peruuttamaton ja vanttera pieru, joka pääsee korkea-arvoisen
henkilön läsnäollessa ja joka kuulosta melko lailla ohikulkevalta mopolta
(mutta ei riittävästi).
TURENKI (s.) Pieru, jonka jälkeen toivoo seurueen puhkeavan puhumaan
mahdollisimman nopeasti.
TURPPA (s.) Näyttelijän autenttinen sylki, jolta suojautuu vaistomaisesti,
vaikka se tulee TV:stä.
TURSA (s.) Pakollinen jokaisen hotellin kylpyhuoneessa. Shampoota,
hoitoainetta tai saippuaa sisältävä pussi, jonka saa auki vain hampailla.
TURTOLA (s.) Tekninen termi orgasmikohtauksen kolmannelle otolle
pornoelokuvan kuvauksissa.
TUSA (s.) Kuivunut huopakynä, joka on kiinnitetty narulla keittiön
muistitauluun ja jota ei koskaan käytetä muttei heitetä poiskaan.
TYNI (s., a.) Katse, jonka jo drinkkinsä saaneet ihmiset kohdistavat
jäljessätuleviin teatteriesityksen väliajalla.
TYRKKÖ (s., a.) Henkilö, joka näytti huomattavasti viehättävämmältä
illalla diskossa kuin sängyssä aamulla.
TYRMY (s.) Tuhkakupin tiskaamisesta syntyvä kammottava katku.
TÄMÄKKÄ (s.) Terävä piikki puunkannossa, jonka kohdalta puu on sahattaessa
napsahtanut poikki.
TÖFTÖ (s.) Yleisnimitys mukaviin uusiin verkkareihin kerääntyville
kuitupalloille.
TÖLPPÄ (s.) Kylpyammeen tulppa, joka on jostain käsittämättömästä syystä
tarkoitettu lepäämään aukon reunojen päällä eikä sopimaan sen sisään.
TÖLVÄ (s., a.) Ihminen, joka tiskaa kaiken muun paitsi paistinpannun,
valkosipulinpuristimen ja puurokattilan.
TÖNNÖ (s., a.) Henkilö, joka nähdessään Vesa-Matti Loirin kadulla vaatii
tätä kaatumaan hassusti.
TÖÖLÖ (s.) Hyytynyt tahna, joka jää ketsuppipullojen suuaukon reunukseen
halvoissa kahviloissa.
"Suomen älymystö on juuttunut töölöön." - Paavo Haavikko
U
UHKOILA (s.) Tunne, joka syntyy kun lähtee ensimmäistä kertaa liikkeelle
upouudella moottoripyörällä.
UKAA (a.) Äänensävy, johon tarjoilijat siirtyvät kaksi minuuttia
valomerkin jälkeen.
ULLA (s.) Liian pienten rintaliivien kupinreunasta pullistuva lihapoimu.
ULMALA (s.) Kesämökin urheiluvajan haju.
ULVILA (s.) Tyystin unohtunut syyllisyys, jonka kaapista löytyvä vanha
kirje tuo vyöryen takaisin.
UNARI (s.) Henkilö, joka päihittää mestarin jossakin pelissä pelaamalla
niin kammottavan huonosti, ettei tämän kekseliäistä taktiikoista ole
mitään hyötyä.
URO (s., a.) Henkilö, joka ei kykene pissaamaan muiden läsnäollessa.
"...on maa uron hurmetta juonut." - Toivo Lyy
URPOVAARA (s.) Autoilijoiden nimitys kännikalalle, joka ilmestyy ruuhkassa
keskelle tietä ja alkaa esittää liikennepoliisia.
UUMAJA (s.) Tietynlainen modernin taiteen näyttelyssä syntyvä hämmennys.
Uumaja syntyy kun ei tiedä onko jokin vekotin taidetta vaiko museon
kalustukseen kuuluva käyttöesine.
V
VAANI (s.) Hyvin paksu ja raskas lumikinos, joka on asettunut ovikatoksen
päälle odottamaan oikeaksi arvioimaansa putoamishetkeä.
VAASA (s.) Mitta, jonka verran kesämökkinaapuri siirtää rajapyykkiä talven
aikana.
VAIMARO (s.) Tunne, joka hiipii noin kello neljä iltapäivällä, jos ei ole
saanut tarpeeksi aikaan.
VAIVIO (s.) Henkilö, joka on vaivaksi pyytämälllä jatkuvasti anteeksi
sitä, että on vaivaksi.
VALAMO (s.) Hotelliaamiaisella vatsanpohjan läpäisevä aalto, joka syntyy
kun tajuaa, että osapuilleen juuri nyt kerrossiivooja löytää kiusallisen
tahran lakanoista.
VALITTULA (s.) Toimi Kankaanniemen eläkevuosikseen tilaaman piilopirtin
työnimi.
VALJULA (s.) Esko Ahon eläkevuosikseen tilaaman piilopirtin työnimi.
VALKKUNA (s.) Vasta-avatun kananmunan lakissa oleva teelusikallinen
valkuaista.
VALPPERI (s.) Älykäs ruoholaji. Se pukkaa esiin yhden kovan varren ja
kotiutuu pihanurmelle. Nähdessään ruohonleikkurin se maastoutuu ja pomppaa
taas pystyy ruohonleikkurin mentyä ohi.
VAMPULA (s.) Pieni oudonmuotoinen muovinpala tai käsittämätön
metallikomponentti, jonka löytää keittiön laatikon pohjalta
kevätsiivouksen yhteydessä tai teippiä etsiessä.
VANNESLUOMA (s.) Henkilö, jonka armolahjana on kyky säädellä jaloillaan
ammeen vesihanoja.
VANTAA (s., a.) Hiusten hikinen ja litistynyt tila sen jälkeen kun on
hiihtänyt kansanhiihdon pipo päässä.
"Jätkällä oli hiukset ihan vantaalla." - Alpo Ruuth
VASKIVAARA (s.) Viereisellä paikalla konsertissa istuva tyyppi, joka
kuvittelee olevansa a) kapellimestari b) torvisektio.
VAUHKAPUHTO (s., a.) Henkilö, joka pesee kätensä nähtyään pulun.
VAUKKARI (s.) Yleisnimitys sellaisille ärsyttäville sanoille kuin
"tsaukki", "liikkis", "fantsu" ja "semma".
VEHMAA (s.) Seurue, joka elokuvista tultuaan seisoo päämäärättömästi
jalkakäytävällä jahkaillen siitä mennäkö syömään kiinalaista ruokaa
johonkin lähistölle vai ravintolaan, jota joku oli kehunut mutta ei ollut
varma missä se on, vai ottaako ensin yhdet ja miettiä asiaa vai mennä vain
kotiin vai mennä syömään kiinalaista johonkin lähistölle - kunnes
yksimielisyys saavutetaan, jolloin kaikki paikat ovat jo kiinni.
VEKKA (s.) Kaikissa kevyissä kotitalous- ja sähköesineissä on lukuisa
määrä elintärkeitä osia sekä lisäksi ainakin yksi vekka.
Jos on juuri vaihtanut sulakkeen tai sähkölampun tai korjannut
tehosekoittimen, vekka on se pieni, litteä tai pyöreä muovi- tai
bakeliittikappale, joka jää yli - mikä tarkoittaa, että koko vehje on
purettava ja kaikki on aloitettava alusta.
VEKKELI (s., a.) Ihminen, jolla on aina jekku mielessä.
VELPPULA (s., a.) Mies, joka merkitsee rivot sutkauksensa silmäniskulla.
VENGA (s.) Haitarivarsi, jonka varassa käkikellon käki tulee ulos.
VENÄJÄ (s.) Lisuke, jolla ravintolat yrittävät peittää varsinaisen
annoksen pienuuden.
VESSI (s.) & VIMPELI (s.) Vessi on miehen housunlahkeessa näkyvä tahra,
joka on havaittavissa hänen palatessaan WC:stä. Vessi aiheutuu
onnettomasta vesihanojen käsittelystä eikä sitä tule sekoittaa vimpeliin,
riittämättömästä ravistamisesta aiheutuneeseen tahraan.
VETKO (a.) Alahuulen käyttäytymisestä silloin kun yrittää sylkeä ulos
pesuvettä hammaslääkärin suihkutuksen jälkeen.
"Kaarina Maununtytär heittäytyi äkkiä vetkona Juhanan käsivarsille." -
Kaari Utrio
VIHTI (s., a.) Hopeapaperin tuntu hampaanpaikkaa vasten.
VIILO (s., omin.) Tyynyn kääntöpuolen miellyttävä kylmyys.
VIIPURI (s.) Kadonnut esine, joka ilmestyy esiin välittömästi sen jälkeen
kun on ostanut tilalle uuden.
VILISKERI (s.) Korkeasaaren lipunmyyjien käyttämä sangen erikoistunut
tilastotermi, joka viittaa sunnuntai-iltapäivisin kohoavaan kävijämäärään.
Viliskerin taas aiheuttavat henkilöt, jotka tulevat eläintarhaan
rakastuneina kuvitellen, että pantterinhiki ja matelijoiden
pidätyskyvyttömyys jollakin tavalla kohottavat romanssin tuntua.
VINKIÄ (v.) Liikutella turhaan etusormiaan ja silmäkulmiaan siinä
toivossa, että päättäväisen sokea tarjoilija huomaisi.
Myös: yrittää epätoivoisin elein estää jotakuta möläyttämästä jotakin
seurassa. Ks. myös paska-kraasukka.
VOLOT (s., mon.) Näkkileipäviipaleessa olevat pienet painaumat.
VORTSA (s.) Se mikä iskeytyy ikkunaan raivokkaan aivastuksen jälkeen.
VÄHÄKYRÖ (s.) Naurettava viiden sentin kumara, johon teatteriin myöhässä
saapuvat ihmiset turvautuvat siinä turhassa ja hedelmättömässä uskossa,
että tämä korvaa aiheutuvan häiriön. Vrt. raisio.
VÖHÖ-RÖYHIÖ (s.) Yleisnimi lahjanantajan selityksille siitä miksi lahja
oli erityisen osuva.
VÄHÄ-ÄINIÖ (s.) Henkilö, joka kuvittelee nigerialaisen ymmärtävän paremmin
ruotsia kuin suomea.
VÄNNI (s.) Kahden kauppakatoksen välinen alue, jonka poikki on pakko mennä
sateella.
VÄXAR (s.) Koira, joka on niin pieni, että sen pelkäämistä huomaa
häpeävänsä.
VÄÄKSY (s.) Keskustelumitta. Vääksy mittaa sen väitteen pituuden, kovuuden
ja kiusallisuuden, jonka lausuu samalla hetkellä kun kaikki muut lakkaavat
yhtaikaa puhumasta.
VÖYRI (s.) Supermarketin sisäänkäynnin tienoille rakennettu suunnaton
juomatölkkipyramidi.
Y
YLENTOLA (s.) Katse, jonka korkeammassa asemassa oleva henkilö luo siihen
sisääntulijaan, jolla on tilaisuuten sopimattomat kengät.
YLETTYLÄ (s.) Absurdi hiussuortuva, jonka turhamainen ja kaljuuntuva mies
kasvattaa pitkäksi toisen korvansa yläpuolelle kammatakseen sen poikittain
päälakensa yli.
YLILUOMA (s.) Auton korin design, jonka tarkoituksena on luoda rekassa
istuvalle maallikolle illuusio siitä, että auto on aivan liian iso
mahtuakseen tielle.
YLÄ-SUININKI (s.) Jonkin elokuvan karttaminen vain siksi, ettei joutuisi
kokemaan suininkia.
YYTERI (s.) Yyterin kokee se, joka huomaa itse olevansa nytkymen kohteena.
YXPILA (s.) Keskipohjalainen vitsinkertoja.
YÖTTÄJÄ (s.) Viina, jota juodaan ainoastaan kuvottavan pitkien juhlien
lopuksi, kun kaikki juomakelpoinen viina on loppunut.
Ä
ÄETSÄ (s.) Uusperheen joka toinen viikko vaihtuva äiti. Vrt. isiäinen.
ÄHTÄRI (s.) Paniikki, joka syntyy kun on pakko mennä WC:hen eikä kykene
päättämään minkä kirjan tai lehden ottaa mukaansa.
ÄHTÄVÄ (s.) Epätoivoinen kopilta toiselle juoksentelu julkisessa WC:ssä,
jotta löytäisi sellaisen, jossa on lukko ovessa, ehjä istuin ja valkoiset
pytynreunamat. Vrt. ähtäri.
ÄKÄSLOMPOLO (s.) Punottava märkäpaise, joka sykkii.
ÄLGÖ (s.) Oksettava mutta hellittämätön tunne, joka syntyy kun löytää
jääkaapista muovilokerikon, jossa kasvaa jotakin. Vrt. jääskö, mönki.
ÄLÄNNE (s.) Pelko siitä, että valinta osuu sinuun, kun näyttelijät alkavat
"kokeilevalssa" tai "interaktiivisessa" teatteriesityksessä ottaa
kontaktia yleisöön.
ÄMTTÖÖ (s.) Niiden poliitikkojen puhetapa, jotka sanovat "kstappuolue" ja
"amttiyhstysliike".
Ö
ÖLJÄKKÄ (s.) Tupakantumppi, joka löytyy jatkoilla siemaistusta huikasta
tölkkiolutta.

[Tuomas T Korppi]

Pannaan yksi itsekeksitty sekaan:

Kausala = Näennäisen harmiton tapahtuma, joka saa aikaan katastrofaalisen
tapahtumavyöryn. Esim. toisen maailmansodan kausala oli se, että
taidemaalauksenopettaja haukkui Adolf-poikaa.

--
TUOMAS

----------------------------------------------------------------------------
VIINANVASTUSTAJIEN KOKOUKSEEN TULI KYLÄN RAITISTA PORUKKAA.
----------------------------------------------------------------------------
Don't forget to visit my homepage
http://www.helsinki.fi/~korppi
----------------------------------------------------------------------------

[Helena Lindeberg]

teemu(eispammiakiitos)@verso.st.jyu.fiwrites:

>Tässä teille muutamia oivalluksia Suomen loisteliaasta kielesta(Adamsin
>innoittamana, toki). Voi suomentajat, olitte niin hauskalla tuulella,
>kiitos!

-snip-
>Elimäen tarkoitus

(Eh, ei millään pahalla, muta oletko ajatellut, miten tämä postaus
suhtautuu tekijänoikeuksiin?)
Mutta mitäs me siitä, kirja (Elimäen tarkoitus) on tukehduttavan hauska!
Vinkki: sitä kannattaa lukea varovasti, vaivihkaa, yhden sieltä, toisen
täältä - muuten saa yliannostuksen!

Ja auttakaa, ystävät: mitä ihmettä tarkoittavat (Rauman lähellä olevat)
ÄYHÖ ja LÄYLIÄINEN?! Tartuin ko. kirjaan löytääkseni selityksen,
mutta voi, ei löytynyt! Parhaat palkitaan (aplodein ja kiitoksin)...

hl

[Arto Wikla]

Helena Lindeberg kysyy:

>Ja auttakaa, ystävät: mitä ihmettä tarkoittavat (Rauman lähellä olevat)
>ÄYHÖ ja LÄYLIÄINEN?! Tartuin ko. kirjaan löytääkseni selityksen,
>mutta voi, ei löytynyt! Parhaat palkitaan (aplodein ja kiitoksin)...

ÄYHÖ (s.)
Se hivenen mahaa ahdistava tunne, joka tulee liiallisen kinkkusipulipizzan
syömisen seurauksena. Äyhöön liittyy usein tarve maltilliseen röyhtäilyyn.

LÄYLIÄINEN (s.) _on_ kirjassa! ("Taksin haju silloin, kun ihmiset ovat
juuri poistuneet siitä.")

Arto

[Stoned]

Helena Lindeberg kirjoitti artikkelissa
<msg293149.thr-...@online.tietokone.fi>...
-------------

| Ja auttakaa, ystävät: mitä ihmettä tarkoittavat (Rauman lähellä olevat)
| ÄYHÖ ja LÄYLIÄINEN?! Tartuin ko. kirjaan löytääkseni selityksen,
| mutta voi, ei löytynyt! Parhaat palkitaan (aplodein ja kiitoksin)...

ÄYHÖ Voisi olla piintyneen oluenystävän tunne silloin, kun hän
saunasta tultuaan retkahtaa sohvalle jääkaappikylmän olut-
pullon kera ja huomaa pullonavaajan jääneen keittiöön.

LÄYLIÄINEN Taas tuo mieleen tuttavalliseksi heittäytyvän hu-
malaisen henkilön, jonka tarkoitusperistä ei saa mitään selvää.

-Stoned

[Juhana Siren]

wi...@cs.Helsinki.FI (Arto Wikla) writes:

> LÄYLIÄINEN (s.) _on_ kirjassa! ("Taksin haju silloin, kun ihmiset ovat
> juuri poistuneet siitä.")

Sitäpaitsi Läyliäinen on myös Lopella.

> Arto

--
** Juhana...@oulu.fi ** 65°3'28"N, 25°28'20"E ** Vacuum cleaners suck. **

[Juhana Siren]

"Stoned" <peimainok...@nettilinja.fi> writes:

> ÄYHÖ Voisi olla piintyneen oluenystävän tunne silloin, kun hän
> saunasta tultuaan retkahtaa sohvalle jääkaappikylmän olut-
> pullon kera ja huomaa pullonavaajan jääneen keittiöön.

"Hän rojahti sohvalle pitkäkseen aikoen ryhtyä katsomaan nauhalta
hyvää elokuvaa. Silloin hän huomasi kaukosäätimen lojuvan
videonauhurin päällä. Äyhö riitti pilaamaan koko illan."

> LÄYLIÄINEN Taas tuo mieleen tuttavalliseksi heittäytyvän hu-
> malaisen henkilön, jonka tarkoitusperistä ei saa mitään selvää.

Oulun kaupunginosia:

KAAKKURI (s.) Termillä "kälä-ämmä" luonnehdittavien (nais)ihmisten
suurissa laumoissa tuottama ääni.

HÖYHTYÄ (v.) Kaasusta t. hajusta: leijailla, viivähtää. "Asemalla
höyhtyi vielä ohi kulkeneen tavarajunan dieselinkatku." "Kaasuvuodon
jälkeen on varottava höyhtymään jäänyttä kaasua, joka voi ilmaan
sekoittuneena aiheuttaa räjähdysvaaran." Taivutus: kuten "löyhtyä",
"löystyä". Kantasana HÖYHĹ: lähestulkoon kadonnut, suurimmaksi osaksi
haihtunut, aavistus jstk. "Aiempi löyhkä oli höyhtynyt, jäljellä oli
enää höyhä tuoksahdus."

> -Stoned

¹ Tämä ei ole kaupunginosa.

[Marko Mäkelä]

>>>>> "Juhana" == Juhana Siren <jsi...@rak131.oulu.fi> writes:

Juhana> Sitäpaitsi Läyliäinen on myös Lopella.

Lopella toimii myös urheiluseura Lopen Uupuneet. Ja Kyröskoskella on
Kyröskosken Pärske. Mutta Tampereen teekkarien Perinneseura ei saanut
HTTP-palvelimelleen virallista nimilyhennettään vaan joutui tyytymään
nimeen pseura.cc.tut.fi.
--
Marko Mäkelä <Marko....@HUT.FI>, http://www.hut.fi/home/msmakela/
Helsinki University of Technology, dept. of Computer Science

[Stoned]

Juhana Siren kirjoitti artikkelissa <m0af8ck...@rak131.oulu.fi>...

| Oulun kaupunginosia:
|
| KAAKKURI (s.) Termillä "kälä-ämmä" luonnehdittavien (nais)ihmisten
| suurissa laumoissa tuottama ääni.
|
| HÖYHTYÄ (v.) Kaasusta t. hajusta: leijailla, viivähtää. "Asemalla
| höyhtyi vielä ohi kulkeneen tavarajunan dieselinkatku." "Kaasuvuodon
| jälkeen on varottava höyhtymään jäänyttä kaasua, joka voi ilmaan
| sekoittuneena aiheuttaa räjähdysvaaran." Taivutus: kuten "löyhtyä",
| "löystyä". Kantasana HÖYHĹ: lähestulkoon kadonnut, suurimmaksi osaksi
| haihtunut, aavistus jstk. "Aiempi löyhkä oli höyhtynyt, jäljellä oli
| enää höyhä tuoksahdus."

TUIRA Tunne joka yllättää hiihtäjän, hänen lennähtäessään
metsäisessä alamäessä ns.perssiilleen ja satuttaessaan
häntäluunsa.

RAKSILA Tienvarteen termiittien runneltavaksi unohtunut
autovainaa.
Tai talkkari joka innostuu pihalla leikkimään kakaroitten kanssa.

[Jussi Salmi]

Tuomas T Korppi wrote:

> Pannaan yksi itsekeksitty sekaan:
>
> Kausala = Näennäisen harmiton tapahtuma, joka saa aikaan
> katastrofaalisen
> tapahtumavyöryn. Esim. toisen maailmansodan kausala oli se, että
> taidemaalauksenopettaja haukkui Adolf-poikaa.

Kaarinassa (tain onko se Turun puolella) on Kausela. Itsekin
olen aina saanut siitä ohi ajettaessa kummallisen loogisen
filosofisen syy-yhteyden tunteen.

Jussi

----------------------------------------
Jussi Salmi
Disclaimer: This post does not represent
the opinions of my employer

[tuo...@stekt.oulu.fi.mil]

Juhana Siren <jsi...@rak131.oulu.fi> wrote:
> KAAKKURI (s.) Termillä "kälä-ämmä" luonnehdittavien (nais)ihmisten

> HÖYHTYÄ (v.) Kaasusta t. hajusta: leijailla, viivähtää. "Asemalla

Selitäpä "HINTTA".

-Tuoppi-

--
The fact that windows is one of the most popular ways to operate a computer
means that evolution has made a general fuckup and our race is doomed.
Mosquito Meeting 98 -- http://www.compart.fi/icebreakers/MM98.html
** All spam recycled to /dev/null by procmail **

[Arto Wikla]

> Selitäpä "HINTTA".

HINTTA (s.)
Tunne jonka kokee kun alennusmyyntituote osoittautuu kallimmaksi kuin
normaalihinnoiteltu tuote. Esim.: "Hänellä oli paha hintta".

Arto

[Arto Wikla]

Helena Lindeberg:

>>Ja auttakaa, ystävät: mitä ihmettä tarkoittavat (Rauman lähellä olevat)
>>ÄYHÖ ja LÄYLIÄINEN?! Tartuin ko. kirjaan löytääkseni selityksen,
>>mutta voi, ei löytynyt! Parhaat palkitaan (aplodein ja kiitoksin)...

Minä:

>ÄYHÖ (s.)
>Se hivenen mahaa ahdistava tunne, joka tulee liiallisen kinkkusipulipizzan
>syömisen seurauksena. Äyhöön liittyy usein tarve maltilliseen röyhtäilyyn.

Missä viipyvät aplodit ja kiitos? Mitään ei kuulu!

Arto

[Tommi Raulahti]

Tämän ja muut tänne postatut selitykset voisi joku joskus lisätä
tuohon Elimäen Tarkoitus opukseen jotta siitä tulisi mahdollisimman
täydellinen.

Tuota lisäyksin varustettua opusta voitaneen alkaa kutsua Elimäen
Tarkoitus, laajennettu painos.

-Tommi-

[Jussi Salmi]

Arto Wikla wrote:

Eläköön! Eläköön! Eläköön!

[Tapio Rauma]

Arto Wikla wrote:
>
> Helena Lindeberg:
>
> >>Ja auttakaa, ystävät: mitä ihmettä tarkoittavat (Rauman lähellä olevat)
> >>ÄYHÖ ja LÄYLIÄINEN?! Tartuin ko. kirjaan löytääkseni selityksen,
> >>mutta voi, ei löytynyt! Parhaat palkitaan (aplodein ja kiitoksin)...
>
> Minä:
>
> >ÄYHÖ (s.)
> >Se hivenen mahaa ahdistava tunne, joka tulee liiallisen kinkkusipulipizzan
> >syömisen seurauksena. Äyhöön liittyy usein tarve maltilliseen röyhtäilyyn.
>
> Missä viipyvät aplodit ja kiitos? Mitään ei kuulu!
>

> Arto

Tosi Hyviä! Täytyy Kirjoittaa Kiitokset Oikein Isojen Kirjaimien
Kanssa!!!

JippiJaiJJee.

terv. TRauma

[Ala-aho Jussi]

KÄRNÄ=Pikkutuneilla snagarin jonossa yskäisty värikäs haukotus kaverin
kengille.
LOPPI=Ravintolassa valomerkin jälkeen epäonnistunut viime hetken
lähentymisyritys vastakkaiseen sukupuoleen.
LÖYHTYVÄ=Se odoori haju soundi mikä löytyy pitkän matkan marssin jälkeen
varuskunnan kuivashuoneeseen levitetystä garderobista.
RAUMA=Se traumaattinen fiilis kun olet iskenyt yökerhosta hehkeän daamin
jolta loppupelissä löytyykin pallit.

[Jussi Metsä-Vähälä]

Helena Lindeberg wrote:
>
>
> Ja auttakaa, ystävät: mitä ihmettä tarkoittavat (Rauman lähellä olevat)
> ÄYHÖ ja LÄYLIÄINEN?! Tartuin ko. kirjaan löytääkseni selityksen,
> mutta voi, ei löytynyt! Parhaat palkitaan (aplodein ja kiitoksin)...
>

Äyhö lienee olotila sen jälkeen kun on käynyt 10 kertaa särkänniemellä
sky flyerissa ja heti perään 10 kertaa Aika matossa.

Läyliäinen sitten luultavasti kerran possujunassa

--

Jude
http://www.sci.fi/~judemv/
"Jesus saves..
..But Selänne gets the rebound and he SCOOOOOOREEEEES!"

[Arto Wikla]

In <m0k97cf...@rak131.oulu.fi> Juhana Siren <jsi...@rak131.oulu.fi> writes:

[erinomaisten sananselityksiensä jälkeen]

>Näistä voisi melkein koota WWW-sivun.

Hyvä ajatus! "Täydennyksiä 'Elimäen tarkoitukseen'", tms. Osallistun
mielelläni täydennyksien laadintaan. Olisiko mahdollista vaikkapa
jossakin uutisryhmässä (s.k.v:tä sopivammassa?) keskustella näistä
uusista sananselityksistä ja aina konsensuksen saavuttamisen jälkeen
lisätä selitys täydennysosaan? Tai perustaisiko joku ehkä postituslistan
asialle - koska oma uutisryhmä saattaa olla liikaa vaadittu - jonnekin
majordomoon sellainen syntynee helposti?

Mielestäni selitysten arvottamisessa luontevuus, lyhyys ja monien
kielikorvan toteama luontevuus olisivat tärkeimmät perusteet.

Arto Wikla

PS Minäkin voisin ruveta ylläpitämään sivua noista, mutta saattaa olla
että olisin liian tiukka "moderaattori"... Vaikka oikeastaan
tuo jopa miltei kiinnostaisi... Kieli kun maistuu ...

[Juhana Siren]

tuo...@stekt.oulu.fi.mil writes:

> Selitäpä "HINTTA".

HINTTA (s.): Kahvia päivittäin juovan henkilön työpäivänä kokema
hutera, ärtyisä ja aikaansaamaton olo ennen aamun ensimmäistä
kahvikupillista. Suoraan verrannollinen työn värttöön (q.v.). "Hänen
hinttansa oli uskomaton ja työnsä värttö vailla vertaa." Lievittyy
ainoastaan kahvilla. Mikäli kahvia ei ole saatavissa, h. jatkuu aina
ensimmäisen kupillisen nauttimiseen asti.
IINATTI (s.): Itku ja hammasten kiristys, joka seuraa toistuvista
epäonnistuneista yrityksistä suorittaa jtk. pientä, mutta vaativaa
tehtävää, esim. liimata kaksi t. useampia kappaleita yhteen siten,
että sauma pitää, kaikki kappaleet jäävät oikeaan asentoon, liimaajan
sormet eivät jää kiinni saumaan eikä liimaa mene vääriin paikkoihin.
"Pienoismalliharrastusta aloitellessaan kannattaa varautua runsaaseen
iinattiin."
ISKO (s., adj.): 1. Ärtymyksen kaltainen, mutta voimakkaampi
tunnetila, joka seuraa, kun runsaan iinatin jälkeen saa tehtävän
päätökseen ja huomaa joutuvansa samantien purkamaan tuloksen ja
tekemään iinattia aiheuttaneen työn uudelleen. I. kasvaa aina
tehtäessä sama työ uudelleen. Liiallisen i:n seuraukset ovat
arvaamattomat, mutta yl. tuhoisat. 2. (adj.) Iskoa
aiheuttava. "Sinulla on sentään helppoa. Minulla on paljon iskompi
projekti."
VÄRTTÖ (s.): Suure, jolla mitataan työn ns. v-mäisyyttä; jos työn
värttö on pieni, sitä tekee mielellään. Indeksiluontoinen luku, ei
mittayksikköä. V:öön vaikuttavat palkka, olosuhteet, tekijän
mieltymykset sekä työhön liittyvän iinatin (q.v.) määrä. "Työt, joilla
on pieni värttö, ovat kaikkein halutuimpia, mutta myös
harvinaisimpia." Laboratorio-olosuhteissa on saavutettu värttö 0,3,
alhaisin luonnossa tavattu on ollut 7,96. Useimpien ATK-alan töiden
v. on luokkaa 200-300, mutta mikrotukitehtävien v:n tiedetään
ylittäneen 1000:n. Yleensä v. pienenee uralla edettäessä.

Näistä voisi melkein koota WWW-sivun.

[Juhana Siren]

wi...@cs.Helsinki.FI (Arto Wikla) writes:

> Missä viipyvät aplodit ja kiitos? Mitään ei kuulu!

Tap, ktos.

> Arto

[Juhana Siren]

koski...@ugly.ll.netppl.fi (Pekka Koski) writes:

> Juhana Siren <jsi...@rak131.oulu.fi> wrote in a flash of inspiration:

>
> >Näistä voisi melkein koota WWW-sivun.
>

> Tee se! Mutta kun sinulla tuntuu irtoavan, niin annahan mennä vielä
> muutama: Rusko, Toppila, Hollihaka, Heinäpää, Simpsi, Hiukkavaara ja
> Nokela.

http://rieska.oulu.fi/~jsiren/oulu/

Sivulle tipahtelee määritelmiä pikkuhiljaa, ja graafisenkin asun
pitäisi parantua pikapuoliin.

[Juhana Siren]

wi...@cs.Helsinki.FI (Arto Wikla) writes:

> In <m0k97cf...@rak131.oulu.fi> Juhana Siren <jsi...@rak131.oulu.fi> writes:
>
> [erinomaisten sananselityksiensä jälkeen]
>

> >Näistä voisi melkein koota WWW-sivun.
>

> Hyvä ajatus! "Täydennyksiä 'Elimäen tarkoitukseen'", tms. Osallistun
> mielelläni täydennyksien laadintaan. Olisiko mahdollista vaikkapa
> jossakin uutisryhmässä (s.k.v:tä sopivammassa?) keskustella näistä
> uusista sananselityksistä ja aina konsensuksen saavuttamisen jälkeen
> lisätä selitys täydennysosaan? Tai perustaisiko joku ehkä postituslistan
> asialle - koska oma uutisryhmä saattaa olla liikaa vaadittu - jonnekin
> majordomoon sellainen syntynee helposti?

No, nyt on Suomen sanakirja aloitettu osoitteessa
http://rieska.oulu.fi/~jsiren/suomi/ näitten minun Oulu-selitysteni
pohjalta. Siitä voinee sitten jatkaa. Katsotaan nyt mitä tästä
kehkeytyy.

> Mielestäni selitysten arvottamisessa luontevuus, lyhyys ja monien
> kielikorvan toteama luontevuus olisivat tärkeimmät perusteet.

Ilman muuta.

> Arto Wikla
> PS Minäkin voisin ruveta ylläpitämään sivua noista, mutta saattaa olla
> että olisin liian tiukka "moderaattori"... Vaikka oikeastaan
> tuo jopa miltei kiinnostaisi... Kieli kun maistuu ...

Niin no. Ihan miten vain.

[Juhana Siren]

Juhana Siren <jsi...@rak131.oulu.fi> writes:

> http://rieska.oulu.fi/~jsiren/oulu/

Päivitys:
Uusi URL on http://rieska.oulu.fi/~jsiren/suomi/ ja synsteemi
kulkee nimellä Suomen sanakirja.

[J-P Laitinen]

> Selitäpä "HINTTA".

Hintta: Hieman hintahtava tyyppi, joka kertoo homovitsejä.

[J-P Laitinen]

>
>Lopella toimii myös urheiluseura Lopen Uupuneet. Ja Kyröskoskella on
>Kyröskosken Pärske.

Kyröskosken Pärske -> KyrPä

[Mikko Suokas]

On Fri, 22 May 1998, Jussi Metsä-Vähälä wrote:

> Äyhö lienee olotila sen jälkeen kun on käynyt 10 kertaa särkänniemellä
> sky flyerissa ja heti perään 10 kertaa Aika matossa.
>
> Läyliäinen sitten luultavasti kerran possujunassa

Tämmöiset keksimme lukioaikana:

LYNYRD SKYNYRD: ääni, joka syntyy hampaita narskutellessa
DURAN DURAN: hernerokan aikaansaama luonnonääni

-Mikko-

[Helena Lindeberg]

wi...@cs.Helsinki.FI writes:
> >ÄYHÖ (s.)
> >Se hivenen mahaa ahdistava tunne, joka tulee liiallisen
kinkkusipulipizzan
> >syömisen seurauksena. Äyhöön liittyy usein tarve maltilliseen
röyhtäilyyn.
>

>Missä viipyvät aplodit ja kiitos? Mitään ei kuulu!

Clap clap clap! Wheee! Encore!

Encorena voit varmaan selittää, mitä JUOPPERI tarkoittaa!
(tällaisen tienviitan muistan nähneeni jossain Lappeenrannan
ja Haminan välillä)

hl

[Arto Wikla]

Helena Lindeberg kirjoitti äyhön selityksestäni:

>Clap clap clap! Wheee! Encore!

Kiitos!

>Encorena voit varmaan selittää, mitä JUOPPERI tarkoittaa!
>(tällaisen tienviitan muistan nähneeni jossain Lappeenrannan
>ja Haminan välillä)

JUOPPERI (s.)
Olutravintoloiden tarjoama suolainen pikku purtava, jonka ainoa
tarkoitus on tehdä asiakas janoiseksi.

Arto

PS Vähän aikaa sitten yksi tuttavani kysyi tuollaisessa paikassa
jotain pientä syötävää. Ei ollut tarjolla muuta kuin
suolapähkinöitä...

[Arto Wikla]

Vaikka Juhana Siren jo ennätti perustaa oman "Elimäen tarkoitusta"
täydentävän sivunsa "Suomen sanakirja" päätin minäkin perustaa
omani: http://www.cs.Helsinki.fi/~wikla/ElimakiPlus.html

Arto

[Pekka Huhta]

h...@online.tietokone.fi (Helena Lindeberg) writes:

>Encorena voit varmaan selittää, mitä JUOPPERI tarkoittaa!
>(tällaisen tienviitan muistan nähneeni jossain Lappeenrannan
>ja Haminan välillä)

Se on tilanne, jossa henkilö on humalaspäissään napittanut farkkunsa
julpin eli sepaluksen ristiin. "Sillä oli housut juopperissa."

pekka
--
pekka huhta
Awopbopaloobopalapbamboom!! 09-468 2606
-Little Richard- phu...@hiili.hut.fi

[Juhana Siren]

wi...@cs.Helsinki.FI (Arto Wikla) writes:

Juu, mikäs siinä. Sinulla näkyy olevan suurin piirtein ne sanat, jotka
minulta puuttuvat.

> Arto

[J-P Laitinen]

>Encorena voit varmaan selittää, mitä JUOPPERI tarkoittaa!

ala-astella oli liikunnan opettajan sukunimi Juoperi

[Erkki Norrman]

J-P Laitinen <jus...@voimax.cygnnet.jkl.fi> kirjoitti artikkelissa
<slrn6mq7ac....@voimax.cygnnet.jkl.fi>...

> >Encorena voit varmaan selittää, mitä JUOPPERI tarkoittaa!
>
> ala-astella oli liikunnan opettajan sukunimi Juoperi

Onkohan kyseessä se sama mies?

[Sepi, puhuva käsi]

Oma ehdotukseni:

ÄYHÖ:

Poikaikäisenä hauskutimme toisiamme "nielemällä" mahan täyteen ilmaa
ja sitten pitkän röyhtäisyn aikana yritimme puhua mahd. pitkiä lauseita.
ÄYHÖ on em. tilanteessa oleva tunne ennen röyhtäisyä.

LÄYLIÄINEN:

Järvisimpukan jalka. Uloke, jolla simpukka etenee järven pohjassa.
Biologian tunnilla: "tässä näette kuinka simpukan läyliäinen on
selvästi havaittavissa".

t.jukka

"Käymälää saa käyttää vain junan kulkiessa"

Helena Lindeberg <h...@online.tietokone.fi> kirjoitti artikkelissa
<msg293149.thr-...@online.tietokone.fi>...

> >clipclip

[joakim terinen]

Juhana Siren wrote:

> wi...@cs.Helsinki.FI (Arto Wikla) writes:
>
> > LÄYLIÄINEN (s.) _on_ kirjassa! ("Taksin haju silloin, kun ihmiset ovat
> > juuri poistuneet siitä.")
>
> Sitäpaitsi Läyliäinen on myös Lopella.

>
> > Arto
>
> --
> ** Juhana...@oulu.fi ** 65°3'28"N, 25°28'20"E ** Vacuum cleaners suck. **

no niin on

[Pasi ja anne]

Tietty kaikille on tuttua, että Jaron jalisjoukkueen nimi tulee sanoista Jakobstads rostfria tarkoittaen Rautaruukin teräsputkia. Aluksi ajateltiin tehdä sama suomeksi eli Pietarsaaren ruostumattomat. Lyhenteenä olisi vain ollut Pieru tai Piru.


J-P Laitinen <jus...@voimax.cygnnet.jkl.fi> kirjoitti artikkelissa <slrn6mi7sa....@voimax.cygnnet.jkl.fi>...

[Ilkka Rytkönen]

Pasi ja anne kirjoitti viestissä <01bd98a3$78c04680$450c59c2@default>...

Tietty kaikille on tuttua, että Jaron jalisjoukkueen nimi tulee sanoista
Jakobstads rostfria tarkoittaen Rautaruukin teräsputkia. Aluksi ajateltiin
tehdä sama suomeksi eli Pietarsaaren ruostumattomat. Lyhenteenä olisi vain
ollut Pieru tai Piru.

Vetelissä toimii seura: Vetelin Kuivat =)

[Tommi Raulahti]

Pelaa samssa sarjassa kuin Lopen Uupuneet...

-Tommi-

[Ilkka Haapavirta]

Pasi ja anne wrote:
>
> Tietty kaikille on tuttua, että Jaron jalisjoukkueen nimi tulee
> sanoista Jakobstads rostfria tarkoittaen Rautaruukin teräsputkia.

Siis
jakob = rauta
stad = ruukki
rost = teräs
fri = putki

[JaKKi]

=) =) =)

Jaro på finska -> Pietarsaaren Ruosteettomat (Pieru)

ObJoke:
Q: Miksi Jumala loi orgasmin?
A: Ettei elämä menisi pelkäksi naimiseksi.

[Jouko Karhunen]

Ilkka Haapavirta (ilkka.ha...@nmp.nokia.com) wrote:
: Siis

: jakob = rauta
: stad = ruukki
: rost = teräs
: fri = putki

Englannin kielen sana cream tarkoittaa siis suomen sanaa telo (Last o
with dotts)

uskoo Jouko

[Jari Huikari]

Pasi ja anne <pasi...@iuakk.fi> wrote:

> ... sama suomeksi eli Pietarsaaren ruostumattomat. Lyhenteenä olisi vain
> ollut Pieru tai Piru.

Mutta Jyvaskylassapa on melontaseura, jonka nimi on ihan oikeasti
Melanvilauttajat...

Jari
--
http://www.math.jyu.fi/~huikari/

Homepage sweet homepage

[Teemu M{ki]

Jouko Karhunen <karh...@kmol.oamk.fi> wrote:

: Englannin kielen sana cream tarkoittaa siis suomen sanaa telo (Last o
: with dotts)
: uskoo Jouko

"Otatko maitoa vai telöä kahviisi?"

ObHuumori:
Otsikko Iltalehdessä: SYNNYTYS KÄYMÄLÄSSÄ ONNISTUI - äiti sai kopin
--
Teemu Mäki * tm5...@uta.fi * http://www.uta.fi/~tm58298/
Eagles soar, but weasels don't get sucked into jet-engines.

[Tatu Valavuo]

Teemu M{ki kirjoitti viestissä <6mlan1$i30$2...@baker.cc.tut.fi>...

>Otsikko Iltalehdessä: SYNNYTYS KÄYMÄLÄSSÄ ONNISTUI - äiti sai kopin

Juttu Aamulehdessä: Kohenna elintasoasi - kähvellä konttoritarvikkeita

[Mikko Suokas]

TÖMYLI

Muistinvarainen lainaus Taru Stenvallin kirjasta "Marskin siivellä":

"Tämä lehtimies oli todellinen trikkikuvaaja; painoin silloin ja painan
yhä 55 kiloa ja olen 165 senttiä pitkä. Lehtikuvassa näytin 85-kiloiselta
tömyliltä."

[Teppo Hilakivi]

joo, ja ViTUt tulee semmosesta ku
Vihannin Työväen Urheilijat

etta repikaa siita!!

[Marko Poutiainen]

In sfnet.keskustelu.vitsit Teppo Hilakivi <thil...@raahenet.ratol.fi> wrote:

: joo, ja ViTUt tulee semmosesta ku
: Vihannin Ty?v?en Urheilijat

: etta repikaa siita!!

Heh heh. Hauska vitsi, mutta tuollaista seuraa ei olekaan. Vihannista
köytyy Vihannin Urheilijat ja Sinkki-Sepot, joista ViU keräsi "mainetta"
häviämällä nelosdivarin jalkapallo-ottelun 28-0. Tulos oli jonkin aikaa
maailmanennätys kunnes joku walesilainen pubiporukka hävisi ottelunsa 32-0
pubi-illan jälkeisenä päivänä.

No, ViU:n tulosta selittänee ainakin osittain se, että he saivat kokoon
vain kahdeksan pelaajaa pelireissulle..

ViU:n legendaarinen maalivahti Timo "Imuri" Ukonlehto sai lempinimensä
juuri tuosta ottelusta, hän tosin vartioi maalia vain ensimmäisen
puoliajan. Kaleva raportoi aikoinaan ottelusta, että "ViU:n peli parani
toiselle puoliajalle, kun he vaihtoivat 13-0 tilanteessa maalivahtia".

---
Marko Poutiainen | These are my principles.
m...@paju.oulu.fi | If you don't like them, I have others.
http://samson.hifm.no/~mep/everton/ | -Groucho Marx

[Jussi Haanpaa]

m...@paju.oulu.fi (Marko Poutiainen) writes:

> Heh heh. Hauska vitsi, mutta tuollaista seuraa ei olekaan. Vihannista
> köytyy Vihannin Urheilijat ja Sinkki-Sepot, joista ViU keräsi "mainetta"
> häviämällä nelosdivarin jalkapallo-ottelun 28-0. Tulos oli jonkin aikaa
> maailmanennätys kunnes joku walesilainen pubiporukka hävisi ottelunsa 32-0
> pubi-illan jälkeisenä päivänä.

Ainakin Keskisuomalaisessa uutisoitiin viime kevään aikana, että Thaimaa
vastaan joku, jota en muista päättyi 92-0. Tuosta voi laskea kuinka monta
maalia syntyy minuutissa...nopein hattutemppu oli muistaakseni siinä
parin kymmenen sekunnin korvilla.

Voihan tuo jotain naurattaa, minua ei....siispä pakko kertoa teille järkyttävän
vanha ja huono hupijuttu:

Mitä yhteistä naisella ja 70-luvun telkkarilla ??
...
Kerran kuukaudessa värilähetys ja kakkoselta tulee vain paskaa

-j-

[Markku Stenborg ®]

On 2 Jul 1998 05:58:17 GMT, m...@paju.oulu.fi (Marko Poutiainen) wrote:

[snip]

> Heh heh. Hauska vitsi, mutta tuollaista seuraa ei olekaan. Vihannista
> köytyy Vihannin Urheilijat ja Sinkki-Sepot, joista ViU keräsi "mainetta"
> häviämällä nelosdivarin jalkapallo-ottelun 28-0. Tulos oli jonkin aikaa
> maailmanennätys kunnes joku walesilainen pubiporukka hävisi ottelunsa 32-0
> pubi-illan jälkeisenä päivänä.

Itse olen ollut katsomassa ottelua, joka päättyi jotain 89-0. Maaliero
jäi noin pieneksi lähinnä koska voittajajoukkue lopetti yrittämisen
siinä määrin kuin se herrasmiessääntöjen mukaan vain on sopivaa jo
ennen kuin edes ensimmäisen vartti oli täynnä ja kentälle päästettiin
kaikki penkinlämmittäjät.

Kyse oli tosin Oikeasti Miesten Jalkapallosta (jota Suomeesa jostain
syystä kutsutaan amerikkalaiseksi), ei tuosta pikkutyttöjen leikistä,
missä koko ajan kaatuillaan, loukkaanutaan verisesti ja itketään.

ObJoke [http://www.wirecom.com/jim]:

AT&T is reportedly interested in buying America Online. If
this occurs, federal regulators are concerned the merged
corporation will have a total monopoly on busy signals.

--
© Markku Stenborg
OFC & Turku Biz School
ROT13ed for the hell of it:
zne...@hgh.sv <- out-of-order for the time being
znexxh....@svabsp.sv

[Teemu M{ki]

Markku Stenborg ® <real.a...@bottom.of.msg> wrote:
: On 2 Jul 1998 05:58:17 GMT, m...@paju.oulu.fi (Marko Poutiainen) wrote:

: Kyse oli tosin Oikeasti Miesten Jalkapallosta (jota Suomeesa jostain

: syystä kutsutaan amerikkalaiseksi), ei tuosta pikkutyttöjen leikistä,
: missä koko ajan kaatuillaan, loukkaanutaan verisesti ja itketään.

Mitäs h*etin jalkapalloa se semmoinen on, missä kuljetetaan käsissä soikeaa
nahkaesinettä, höh?

--
Teemu Mäki * tm5...@uta.fi * http://www.uta.fi/~tm58298/

Eine Leiche macht keinen Friedhof.

[Sami Kallio]

Teemu M{ki wrote:

> Markku Stenborg ® <real.a...@bottom.of.msg> wrote:
> : On 2 Jul 1998 05:58:17 GMT, m...@paju.oulu.fi (Marko Poutiainen)
> wrote:
>
> : Kyse oli tosin Oikeasti Miesten Jalkapallosta (jota Suomeesa jostain
>
> : syystä kutsutaan amerikkalaiseksi), ei tuosta pikkutyttöjen
> leikistä,
> : missä koko ajan kaatuillaan, loukkaanutaan verisesti ja itketään.
>
> Mitäs h*etin jalkapalloa se semmoinen on, missä kuljetetaan käsissä
> soikeaa
> nahkaesinettä, höh?

Ehkäpä siksi että pallo on jalan mittainen. Ja kyllähän se aina tuon
neitilajin eli potkupallon voittaa...

--
Sami Kallio

[Marko Poutiainen]

In sfnet.keskustelu.vitsit Sami Kallio <sami_...@rocketmail.com> wrote:

: Ehkäpä siksi että pallo on jalan mittainen. Ja kyllähän se aina tuon
: neitilajin eli potkupallon voittaa...

No, onneksi on olemassa tuo jenkkifutis henkilöille, joiden keskittymiskyky
ei riitä yli viiden sekunnin tapahtumiin. ÄO:n on myös suotavaa olla
pienempi kuin kengännumeron..

On se velmun näköinen laji, kun topatun gorillan näköiset tyypit seisoo
aloituksessa rystyset maassa ja yksi örisee "urgh urgh urgh". Tulee ihan
"Sumuisten vuorten gorillat" mieleen..

[Marko Pykäläniemi]

Marko Poutiainen kirjoitti:

>
>No, onneksi on olemassa tuo jenkkifutis henkilöille, joiden keskittymiskyky
>ei riitä yli viiden sekunnin tapahtumiin. ÄO:n on myös suotavaa olla
>pienempi kuin kengännumeron..
>
>On se velmun näköinen laji, kun topatun gorillan näköiset tyypit seisoo
>aloituksessa rystyset maassa ja yksi örisee "urgh urgh urgh". Tulee ihan
>"Sumuisten vuorten gorillat" mieleen..
>

Oletkos koskaan käynyt katsomassa kyseistä lajia?
Oletkos koskaan seurannut Super Bowlia?
Oletkos koskaan tutustunut lajin sääntöihin?
Oletkos koskaan kokeillut itse?
Ilmeisesti et, jos tietämyksesi ja asenteesi on tällä tasolla.

Ja sitten sitä huumoria... Mistä tietää, että blondi on käynyt jääkaapilla?
Kurkussa on huulipunaa...

t: Make

[Riku Turkia]

Marko Pykäläniemi wrote:

> Oletkos koskaan tutustunut lajin sääntöihin?

Tuosta tulee mieleen, että etteikö ollut periamerikkalainen Valitut
Palat, joka murjaisi: amerikkalaisessa jalkapallossa sen paremmin
pelaajat kuin tuomarit eivät tunne pelin kaikkia sääntöjä. Ei kai niitä
nyt niin paljoa ole.

--
Riku Turkia
Karjalan Tietovalta Oy
Puh. (013) 2637 173
Fax (013) 2637 190

[Marko Poutiainen]

In sfnet.keskustelu.vitsit Marko Pykäläniemi <marko.py...@sci.fi> wrote:

: Oletkos koskaan käynyt katsomassa kyseistä lajia?

En.

: Oletkos koskaan seurannut Super Bowlia?

Olen.

: Oletkos koskaan tutustunut lajin sääntöihin?

Olen.

: Oletkos koskaan kokeillut itse?

En.

: Ilmeisesti et, jos tietämyksesi ja asenteesi on tällä tasolla.

Sain puolet. Mistä voin noutaa palkkion?

Seuraavaksi saamme kai kuulla kuinka se itse asiassa on älykköjen laji..
Onhan siinä sentään erilaisia PELEJÄ. Juu, pitää olla valmiita pelejä, kun
äijät ei osaa improvisoida. "No niin, jästipää. Kun huudetaan urgh urgh
tuu, sinä juokset täsmälleen tällä tavalla. Jos pallo tulee kohdalle, niin
otat sen kiinni ja juokset tuohon suuntaan niin lujaa kuin pääset. Ja
opettelisit jo sitomaan nuo kengännauhat itse, minä en enää viitsisi!"

Miksi muuten jenkkifutiksen kannattajat saavat arvostella eurooppalaista
jalkapalloa ilmeisen asiantuntemattomasti, mutta jos asia on toisin päin,
niin kyseessä on joku, joka ei tunne lajia? Kai _jalka_pallo on laji, jonka
kaikki kuvittelee tuntevansa, vaikka useimpien lajituntemus on samaa
luokkaa kuin shakin (pl. shakin harrastajat).

ObJoke:

Jenkkifutiksen pelaaja oli ostanut 24 palan palapelin. Hän ahersi ja
ahersi sen kanssa ja lopulta parin kuukauden päästä palapeli oli koottuna.
- Katso mitä tein, se kertoi kaverilleen.
- Onpa mahtava. Kauanko teit sitä?
- Pari kuukautta.
- Onko se lyhyt vai pitkä aika?
- Oletko hölmö? Katso laatikkoa, siinähän lukee, että 2-4 v.

[Markku Stenborg ®]

On Fri, 24 Jul 1998 09:03:50 +0300, Riku Turkia
<rtu...@sasu1.carelian.fi> wrote:

> Tuosta tulee mieleen, että etteikö ollut periamerikkalainen Valitut
> Palat, joka murjaisi: amerikkalaisessa jalkapallossa sen paremmin
> pelaajat kuin tuomarit eivät tunne pelin kaikkia sääntöjä. Ei kai niitä
> nyt niin paljoa ole.

Vitsiä tässä ilm. on se, että itseasiassa niitä sääntöjä on taatanan
paljon?

ObJoke
Vaimo: Auto ei toimi; kaasarin ruiskuttimessa on liikaa vettä.
Mies: Mitä, ruiskussa vettä? Tuohan on naurettavaa!
Vaimo: Mutta jos minä sanon, että siinä on liikaa vettä, niin
siinä silloin on liikaa vettä!
Mies: Älä viitsi väittää, kun et edes tiedä mikä tai missä
polttoaineruisku on. Minä käyn katsomassa mikä siinä on
vikana; mihin jätit auton?
Vaimo: Uima-altaaseen.

[Sami Kallio]

Marko Poutiainen wrote:

> No, onneksi on olemassa tuo jenkkifutis henkilöille, joiden
> keskittymiskyky
> ei riitä yli viiden sekunnin tapahtumiin.

Ja onhan se onni että on olemassa jalkapallo niille jotka haluavat
tylsistyttää itsensä hengiltä...

> ÄO:n on myös suotavaa olla pienempi kuin kengännumeron..

Jalkapallon pelaaja oli ostanut 24 palan palapelin. Hän ahersi ja

ahersi sen kanssa ja lopulta parin kuukauden päästä palapeli oli
koottuna.
- Katso mitä tein, se kertoi kaverilleen.
- Onpa mahtava. Kauanko teit sitä?
- Pari kuukautta.
- Onko se lyhyt vai pitkä aika?
- Oletko hölmö? Katso laatikkoa, siinähän lukee, että 2-4 v.

Sanomattakin selvää mihin jatkot...
--
Sami Kallio

[Sami Kallio]

[teemu....@helsinki.fi]

>> Mitäs h*etin jalkapalloa se semmoinen on, missä kuljetetaan käsissä
>> soikeaa nahkaesinettä, höh?

> -- ehkäpä siksi että pallo on jalan mittainen. Ja kyllähän se aina tuon
> neitilajin eli potkupallon voittaa...

Mutta sittenhän sen nimi pitäisi olla suomeksi 30cm-pallo.

[Marko Poutiainen]

In sfnet.keskustelu.vitsit Sami Kallio <sami_...@rocketmail.com> wrote:

: Ja onhan se onni että on olemassa jalkapallo niille jotka haluavat
: tylsistyttää itsensä hengiltä...

Niin, no, jos tykkää mainoksista, niin kai se sitten am. futis on sopivampi
laji..

: Sanomattakin selvää mihin jatkot...

Olishan tuon kerrallakin uskonut.

[Marko Pykäläniemi]

Marko Poutiainen kirjoitti:

>
>Miksi muuten jenkkifutiksen kannattajat saavat arvostella eurooppalaista
>jalkapalloa ilmeisen asiantuntemattomasti, mutta jos asia on toisin päin,
>niin kyseessä on joku, joka ei tunne lajia? Kai _jalka_pallo on laji, jonka
>kaikki kuvittelee tuntevansa, vaikka useimpien lajituntemus on samaa
>luokkaa kuin shakin (pl. shakin harrastajat).
>

Shakki oli muuten varsin sopiva vertaus.
Amerikkalainen jalkapallohan tunnetaan myös nimellä "vihreän veran shakki".
Ehkä tuo kertoo sinullekin kyseisestä pelistä jotain. Tai sitten ei.

t: Make

Sorri, nou zouk.

[Lasse Laaksonen]

In article <6palif$e3g$1...@tron.sci.fi>, "Marko Pykäläniemi" <marko.py...@sci.fi> says:
>
>Shakki oli muuten varsin sopiva vertaus.
>Amerikkalainen jalkapallohan tunnetaan myös nimellä "vihreän veran shakki".
>Ehkä tuo kertoo sinullekin kyseisestä pelistä jotain. Tai sitten ei.

Korjaisin sen verran, että tuolla typerällä lempinimellä
kuvaillaan juuri socceria, ei footballia. Että silleen.
(Jos jossain maailmankolkassa nimityksellä tarkoitetaan
amerikkalaistakin jalkapalloa pyydän anteeksi)

>Sorri, nou zouk.

Sitä samaa.

****** Lasse Laaksonen ******

[Mic "Mika" Pirhonen]

Marko Pykäläniemi wrote:
>
> Shakki oli muuten varsin sopiva vertaus.
> Amerikkalainen jalkapallohan tunnetaan myös nimellä "vihreän veran shakki".
> Ehkä tuo kertoo sinullekin kyseisestä pelistä jotain. Tai sitten ei.

Buhhahhaa!!!

Ja minä kun luulin, että shakki vaatii älyä.

Sorry, kyse on oikeasta futiksesta, eikä kainalo- eli 30cm-pallosta.

> Sorri, nou zouk.

Älä nyt ole vaatimaton!

--
Mic "Mika" Pirhonen
--
Absolutely absolute.

[Marko Poutiainen]

In sfnet.keskustelu.vitsit Marko Pykäläniemi <marko.py...@sci.fi> wrote:

: Shakki oli muuten varsin sopiva vertaus.
: Amerikkalainen jalkapallohan tunnetaan myös nimellä "vihreän veran shakki".
: Ehkä tuo kertoo sinullekin kyseisestä pelistä jotain. Tai sitten ei.

Funny that. Itse asiassa eurooppalaista jalkapalloa on myös sanottu
"nurmikenttien shakiksi".

Erona on se, että eurooppalaisessa versiossa pelaajat tekevät muutakin
kuin täsmälleen (paino sanalla täsmälleen) sen mitä valmentaja käskee. Eli
myös pelaajat pelaavat, eivätkä ole vain pelinappuloita. Niin, toisaalta.
Kyllä kai se sitten tuo jenkkifutis on lähempänä shakkia - kaksi äijää
siirtelee puupäitä ympäri pelialuetta.

Tiedäthän, "luovuus", "yllätyksellisyys", "omat ratkaisut". Ever heard of
those?

[Jari Huikari]

Marko Poutiainen <m...@oka7.oulu.fi> wrote:
> In sfnet.keskustelu.vitsit Marko Pykäläniemi <marko.py...@sci.fi> wrote:

> Erona on se, että eurooppalaisessa versiossa pelaajat tekevät muutakin
> kuin täsmälleen (paino sanalla täsmälleen) sen mitä valmentaja käskee. Eli
> myös pelaajat pelaavat, eivätkä ole vain pelinappuloita. Niin, toisaalta.
> Kyllä kai se sitten tuo jenkkifutis on lähempänä shakkia - kaksi äijää
> siirtelee puupäitä ympäri pelialuetta.

> Tiedäthän, "luovuus", "yllätyksellisyys", "omat ratkaisut". Ever heard of
> those?

Joskus olen huvittuneena seurannut jenkkifutiksen harjoituksia. Ei eroa
suuresti armeijan sulkeisista. Mutta sulkeisethan olivat mukavaa ja
kehittavaa touhua...

Jari
--
http://www.math.jyu.fi/~huikari/

Prognoses Marcher/Chronograms Peers/Hanger Compressor/Chess Program Nero

[Toivo...@fimug.fi]

>> Erona on se, että eurooppalaisessa versiossa pelaajat tekevät muutakin
>> kuin täsmälleen (paino sanalla täsmälleen) sen mitä valmentaja käskee. Eli
>> myös pelaajat pelaavat, eivätkä ole vain pelinappuloita. Niin, toisaalta.
>> Kyllä kai se sitten tuo jenkkifutis on lähempänä shakkia - kaksi äijää
>> siirtelee puupäitä ympäri pelialuetta.

>> Tiedäthän, "luovuus", "yllätyksellisyys", "omat ratkaisut". Ever heard of
>> those?

>Joskus olen huvittuneena seurannut jenkkifutiksen harjoituksia. Ei eroa
>suuresti armeijan sulkeisista. Mutta sulkeisethan olivat mukavaa ja
>kehittavaa touhua...

Itse olen ihmetellyt samaa pesäpallon kohdalla. Juoksuja ei synny,
kun ei ole merkki päällä.

Topi

[Sami Kallio]

Marko Poutiainen wrote:

> Erona on se, että eurooppalaisessa versiossa pelaajat tekevät muutakin
>
> kuin täsmälleen (paino sanalla täsmälleen) sen mitä valmentaja käskee.

Ai malliin- "syötän sulle, syötä takasin, ei nyt se tulee kohti potkasen
pois..."
- "kokeillaanko kumpi potkasee pitemmälle..."
- "tuomari, ilkeä setä koski muhun, anna sille punanen kortti..."

> Tiedäthän, "luovuus", "yllätyksellisyys", "omat ratkaisut". Ever heard
> of
> those?

Ever heard of speed, action... Sillä noita ei potkupallosta löydy!

Ja jos sanot että pelaajien ei tartte pelata ja käyttää järkeään, vaan
tehdä niin kuin valmentaja käskee niin kokeile joskus pelaamista! Se
että pelaaja saa pallon jonkin kuvion päätteeksi ei vielä ole sen pelin
(tai "yritys") loppu. Tämän jälkeen kun sitten pitäis päästä eroon
niistä takakentän puolustajista. Se vaatii vähintään yhtä paljon
luovuutta kuin potkupallo. Puhumattakaan fyysisistä kyvyistä...

--
Sami Kallio

[Marko Pykäläniemi]

Lasse Laaksonen kirjoitti:

>>
>>Shakki oli muuten varsin sopiva vertaus.
>>Amerikkalainen jalkapallohan tunnetaan myös nimellä "vihreän veran shakki".
>>Ehkä tuo kertoo sinullekin kyseisestä pelistä jotain. Tai sitten ei.
>

>Korjaisin sen verran, että tuolla typerällä lempinimellä
>kuvaillaan juuri socceria, ei footballia. Että silleen.
>(Jos jossain maailmankolkassa nimityksellä tarkoitetaan
>amerikkalaistakin jalkapalloa pyydän anteeksi)
>

Ote Juha Pinomaan kirjasta "Amerikkalainen jalkapallo - katsojan ja pelaajan
opas":

"Amerikkalainen jalkapallo on 1980-luvun nopeimmin kasvanut joukkuelaji
Suomessa. Tästä vauhdikkaasta ja taktiikaltaan monipuolisesta 'ruohokenttien
shakista' onkin jo povattu..."

Joten myös jenkkifutis tunnetaan "shakkina". Itse olen aina yhdistänyt
termin "vihreän veran shakki" vain amerikkalaiseen jalkapalloon, syynä
lajin luonne.

t: Make

[Marko Pykäläniemi]

Mic "Mika" Pirhonen kirjoitti:

>
>Buhhahhaa!!!
>
>Ja minä kun luulin, että shakki vaatii älyä.
>
>Sorry, kyse on oikeasta futiksesta, eikä kainalo- eli 30cm-pallosta.
>

Vaatiiko pyöreän nahkakuulan potkiskelu "älyä" ?
Eikö jenkkifutaajalla voi olla "älyä" ?

t: Make

[Marko Pykäläniemi]

Marko Poutiainen kirjoitti:

>
>Erona on se, että eurooppalaisessa versiossa pelaajat tekevät muutakin

>kuin täsmälleen (paino sanalla täsmälleen) sen mitä valmentaja käskee. Eli
>myös pelaajat pelaavat, eivätkä ole vain pelinappuloita. Niin, toisaalta.
>Kyllä kai se sitten tuo jenkkifutis on lähempänä shakkia - kaksi äijää
>siirtelee puupäitä ympäri pelialuetta.
>

Aikamoisia stereotypioita. Ja paikkaansapitämättömiä.

>Tiedäthän, "luovuus", "yllätyksellisyys", "omat ratkaisut". Ever heard of
>those?
>

Yes. Näitä asioita sisältävät molemmat lajit, ainakin huipputasolla.

t: Make

[Erkki Norrman]

Marko Pykäläniemi wrote in message <6pnp2n$hem$1...@tron.sci.fi>...

Vitsinä tuo kyllä menettelee, totuuden kanssa tuolla ei juurikaan
yhtymäkohtaa
taida olla. 1980-luvullakin taisi salibandy ja kaukalopallo kasvaa
nopeammin.
Taitaa rullakiekkojoukkueitakin olla maassa aika lailla enemmän kuin
jenkkifutisseuroja. Mutta jokainenhan saa uskoa siihen, mihin lystää.

[Marko Pykäläniemi]

Erkki Norrman kirjoitti:

>>
>>Ote Juha Pinomaan kirjasta "Amerikkalainen jalkapallo - katsojan ja
>pelaajan
>>opas":
>>
>>"Amerikkalainen jalkapallo on 1980-luvun nopeimmin kasvanut joukkuelaji
>>Suomessa. Tästä vauhdikkaasta ja taktiikaltaan monipuolisesta
>'ruohokenttien
>>shakista' onkin jo povattu..."
>>
>

>Vitsinä tuo kyllä menettelee, totuuden kanssa tuolla ei juurikaan
>yhtymäkohtaa
>taida olla. 1980-luvullakin taisi salibandy ja kaukalopallo kasvaa
>nopeammin.
>Taitaa rullakiekkojoukkueitakin olla maassa aika lailla enemmän kuin
>jenkkifutisseuroja. Mutta jokainenhan saa uskoa siihen, mihin lystää.
>

Kuten varmasti huomaat, kyseessä on lainaus eräästä kirjasta, ei siis
allekirjoittaneen oma väite tai kannanotto. Tuo Pinomaan teos on viimeistelty
alkuvuodesta 1987, eli kesken kyseistä vuosikymmentä, ja ainakin itse
uskon salibandyn kasvun ajoittuneen eniten vuosikymmenen loppuun. Ja
vielä voimakkaampaa salibandyn kasvu lienee ollut 90-luvulla. Muutenkin
"nopeimmin kasvanutta joukkuelajia" lienee melko vaikea absoluuttisesti
mitata: onko ratkaisevin tekijä harrastajamäärä, joukkuemäärä, tv-aika,
maksaneet katselijat vai joku aivan muu seikka. Tästä vaikeudesta kertonee
myös se seikka, että omassa kommentissasi on taitaa-sanaa käytetty
varsin usein, varmaa tietoa ei siis liene sinullakaan.

Lainasin kyseistä kohtaa, kuten huomannet, lähinnä osaksi keskusteluun
"ruohokenttien shakista", muuten se ei edusta näkemyksiäni.

t: Make

[Jori F Airamo]

Sami Kallio <sami_...@rocketmail.com> wrote:
> että pelaaja saa pallon jonkin kuvion päätteeksi ei vielä ole sen pelin
> (tai "yritys") loppu. Tämän jälkeen kun sitten pitäis päästä eroon
> niistä takakentän puolustajista. Se vaatii vähintään yhtä paljon
> luovuutta kuin potkupallo. Puhumattakaan fyysisistä kyvyistä...

Ameriikan heittopallossa mättää:
1. Katkoja miljoona
2. Tuhat taktiikkaa
3. Pelin lopussa menee puoli tuntia taktiikoiden veivailuun
4. Yksi hyökkäyskerta alkaa... (5 sekuntia) se loppuu ja tauko
5. Liian fyysistä, ei vaadita taitoa kuin QB:ltä ja juoksijalta -
Quarter Back on tarkka ja juoksija pirun nopea ja ketterä, kaikki muut
on pysäyttäjämassaa

Miten on, onko laji kehittynyt rugbysta vai toisin päin? Luulisi, että
Wanha Kunnon Brittimeininki takaisi sen, että rugby on joltain
800-luvulta. Mihin väliin sijoitetaan Australialainen jalkapallo?
--
< "And then we wonder how machines >
< can steal each others' dreams" > Jori

[Sami Kallio]

Erkki Norrman wrote:

> Vitsinä tuo kyllä menettelee, totuuden kanssa tuolla ei juurikaan
> yhtymäkohtaa
> taida olla. 1980-luvullakin taisi salibandy ja kaukalopallo kasvaa
> nopeammin.
> Taitaa rullakiekkojoukkueitakin olla maassa aika lailla enemmän kuin
> jenkkifutisseuroja. Mutta jokainenhan saa uskoa siihen, mihin lystää.

Ja tuonkin saa uskoa kuka haluaa. Taidat Erkki sekoittaa 80- ja
90-luvut! 80-luvulla kaukalopallo ehkä, salibandy tais olla
lapsenkengissä vielä tuolloin.

--
Sami Kallio

[teemu....@helsinki.fi]

> Eikö jenkkifutaajalla voi olla "älyä" ?

Tiesittekö muuten, että anagrammi sanoille "amerikkalainen jalkapallo"
on "lian palkkiona karamelleja"? Tai "rajanne paikoilla, mellakka"

Tai "jopa inkerinmaalla kakalle" tai "pakoja kenraalin kamelilla"

[Niilo Paasivirta]

<teemu....@helsinki.fi> wrote:
>Tiesittekö muuten, että anagrammi sanoille "amerikkalainen jalkapallo"
>on "lian palkkiona karamelleja"? Tai "rajanne paikoilla, mellakka"
>Tai "jopa inkerinmaalla kakalle" tai "pakoja kenraalin kamelilla"

Tai sitten (aakkosjärjestyksessä):

"ajallinen kellaripakkaamo"
"alempi Karjala-lakkolainen"
"anarkia, melkein jalkapallo"
"armollinen kalpaleikkaaja"
"eilinen makkara -jalkapallo"
"elollinen kamarapilkkaaja"
"elonmerkki ajaa pilkallaan"
"erkki-maalainen jalkapallo"
"illallinen kampaaja-erakko"
"Ilmanpaine korkealla! Kalja!"
"Jaarli Miekkakala-Pallonen"
"jalkapallo: kermainen kaali"
"Jalmari, kalpea lakkolainen"
"jalomielinen allakka parka"
"Jarno Lellikki Kalpeanaama"
"jeparimaanikko kallellaan"
"jokeri: lamelli kankaanpala"
"Kalpea Jorma liikekannalla!"
"kankaanpala jollei meklari"
"kapea rajallinen maallikko"
"kapillaarinen mellakka-ajo"
"karamellipaja-lakkolainen"
"karjalainen kalliokampela"
"karjalainen mellakkalapio"
"kirjailla kalmankalpea eno"
"likainen jalkapallokamera"
"limainen karkea jalkapallo"
"lojaali karamellipakkanen"
"lojaali palkkarakenne-ilma"
"makeilla arjalainen polkka"
"mallikelpoinen raaka kalja"
"miekkailla, parannella jako"
"norja kalpeanaama-lellikki"
"paarma, kolja, liikekannalle!"
"rajallinen maapallokeikka"
"ranne ja kamala palloleikki"

--
<a href="http://www.jyu.fi/%7Enp/index.html"> Niilo Paasivirta </a>

[Erkki Norrman]

Sami Kallio wrote in message <35C04A2F...@rocketmail.com>...
>Erkki Norrman wrote:

>> taida olla. 1980-luvullakin taisi salibandy ja kaukalopallo kasvaa
>> nopeammin.
>> Taitaa rullakiekkojoukkueitakin olla maassa aika lailla enemmän kuin
>> jenkkifutisseuroja. Mutta jokainenhan saa uskoa siihen, mihin lystää.
>
>Ja tuonkin saa uskoa kuka haluaa. Taidat Erkki sekoittaa 80- ja
>90-luvut! 80-luvulla kaukalopallo ehkä, salibandy tais olla
>lapsenkengissä vielä tuolloin.
>

Kunhan tarkistat. Puulaakijoukkueitakin oli satoja jo 80-luvulla.
Ei tässä kai ollut puhe kuin lajeista ja joukkueista.
Eli ei niiden joukkueiden ole tarvis pelata SM-sarjaa.

[Marko Poutiainen]

In sfnet.keskustelu.vitsit Jori F Airamo <jai...@cc.helsinki.fi> wrote:

: Miten on, onko laji kehittynyt rugbysta vai toisin päin? Luulisi, että

: Wanha Kunnon Brittimeininki takaisi sen, että rugby on joltain
: 800-luvulta. Mihin väliin sijoitetaan Australialainen jalkapallo?

(Crosspostataan sfnet.urheiluun). Ei vitsiä tällä kertaa...

Eli rugby ja jalkapallohan kehittettiin tuossa n. 1800-luvun puolivälissä,
kun herroille pelaajille tuli kiistaa siitä, saako palloa kuljettaa
käsissä vai ei. Syntyivät Rubgy Union (lempinimi Rugger tulee tuosta) ja
Assocation Football ("Soccer"), kun kiistaa ei muuten saatu selvitettyä.

Amerikkalainen versio rugbystä kehitettiin ilmeisesti sen vuoksi, että
saadaan tarpeeksi mainoskatkoja?

Tähän sopiikin vanha sanonta: "Rugby is a game where gentlemen act like
hooligans on the field, and football is a game where hooligans act like
gentlemen".

Tietenkin rugbyn ja jalkapallon kaltaisia lajeja on pelattu Britten
saarilla ja ympäri maailmaa jo ammoisista ajoista, tunnetustihan mm.
kelteillä oli omat pallopelinsä.

[Harri Mansikka]

Immortal words of Niilo Paasivirta <n...@kanto.cc.jyu.fi>:
%> "ranne ja kamala palloleikki"

Siinähän se oli viimeisenä se osuvin.

Mutta sanopa noin alan miehenä, ovatko anagrammit,
joissa on puolet alkuperäistä sellaisenaan, eli
ainakin nuo kaikki, joissa oli "jalkapallo",
"hyväksyttäviä"? Hyviä ne eivät ainakaan ole, mutta
onko olemassa Maailman Anagrammistijärjestön laatimaa
pronssiin valettua anagrammisäännöstöä, jossa tarkkaan
määriteltäisiin, mikä voidaan hyväksyä onnistuneeksi
anagrammiksi?

--
_--_---__ -___- -_--______
elintilaa huusi tullessaan

[Niilo Paasivirta]

Harri Mansikka <mans...@iki.fi> wrote:
>Immortal words of Niilo Paasivirta <n...@kanto.cc.jyu.fi>:
>%> "ranne ja kamala palloleikki"
>Siinähän se oli viimeisenä se osuvin.

>Mutta sanopa noin alan miehenä, ovatko anagrammit,
>joissa on puolet alkuperäistä sellaisenaan, eli
>ainakin nuo kaikki, joissa oli "jalkapallo",
>"hyväksyttäviä"? Hyviä ne eivät ainakaan ole, mutta
>onko olemassa Maailman Anagrammistijärjestön laatimaa
>pronssiin valettua anagrammisäännöstöä, jossa tarkkaan
>määriteltäisiin, mikä voidaan hyväksyä onnistuneeksi
>anagrammiksi?

Maailman Anagrammijärjestöjen Kansainvälisen Keskusliiton hallituksen
puheenjohtajana voinen sanoa että tämä on tapauskohtaista. Koska tässä
tapauksessa anagrammien kärki oli kohdistettu nimenomaan amerikkalaisen
jalkapallon kaltaiseen äärimmäisen typerään ja idioottimaiseen peliin,
voidaan vääntää sanaa "amerikkalainen" ja jättää sana "jalkapallo". Toki
parempi tietysti on, että saa termin kokonaisuudessaan anagrammiksi.

[Jan Sandvik]

Hey viittiskö kukaan kertoa mistä jutun ensimmäisessä
artikkelissa oli kyse? Olen Pietarsaaresta...

[Mika Ketola]

Jan Sandvik wrote:
>
> Hey viittiskö kukaan kertoa mistä jutun ensimmäisessä
> artikkelissa oli kyse? Olen Pietarsaaresta...

Luultavasti siitä perinteisestä.... PIEtarsaaren RUostumaton. Mutta
tämänhän jo tiesitkin. :o)

Mika