JiiHoo kirjoitti 18.2.2024 klo 9.38:
> on 18.2.2024, Ari Saastamoinen supposed :
>> Matti Lehtiniemi <
ma...@jotain.fi> writes:
>>
>>> Miksi siis osamaksu(siis ilman luotonlaajennusta) olisi sama asia kuin
>>> lainaaminen luotonlaajennuksen kanssa ?
>>
>> Lainaaminen ja osamaksu on ihan sama asia oli luotonlaajennusta tai ei.
>> Osamaksun ja lainan ero on vain siinä, että kuka sen velan myöntää.
>
> Eikö se nyt ole luotonlaajennusta, jos annetaan lainaa? Oli lainan
> antaja kuka vaan. Siinä ostetaan jotain, mihin ei ole rahaa, joten
> laajennetaan luottoa.
Luotonlaajennuksella tarkoitetaan hieman eri asiaa. Yksinkertaistettu
esimerkki:
Kuvittele maailma, jossa on keskuspankki, liikepankki ja yksityisiä
toimijoita eikä latin latia rahaa. Sitten keskupankki painaa 100 rahaa,
jotka liikepankki ottaa lainaksi keskuspankilta. Liikepankki lainaa ko.
rahat edelleen yksityisille toimijoille. Raha ehkä kiertää eri
toimijoiden kesken, mutta lopulta se päätyy liikepankkiin jonkun
yksityisen toimijan tilille. Pankki on nyt siis ottanut keskuspankilta
lainaa 100 yksikköä, se on antanut sen lainaksi yksityisille ja
yksityiset ovat tallettaneet 100 yksikköä pankkiin. Tässä vaiheesa ei
ole vielä tapahtunut luotonlaajennusta.
Koska pankissa on taas 100 yksikköä rahaa, on sillä intressi pistää raha
poikimaan ja lainata se yksityisille toimijoille. Liikepankin tulee
kuitenkin pitää jemmassa ainakin osa yksityisten tallettajien rahoista
siltä varalta, että nämä päättäisivätkin nostaa rahojaan. Oletetaan nyt
esimerkin vuoksi 10%. Tällöin pankin talletuskannan ollessa 100 rahaa,
se voi lainata ulos 90 rahaa. Tämä on se vaihe, jolloin luotto lähtee
laajenemaan. Jälleen 90 rahaa palautuu pankkiin talletuksina ja siitä
pankki voi lainata ulos 81 rahaa aiemmin ulos lainattujen 100 ja 90
rahan lisäski. Ja nekin rahata palautuvat pankkiin ja taas pankki voi
lainata ulos 72,90 rahaa jne. jne.
Idea on siis se, että yksi yksikkö keskuspankin liikkeelle laskemaa
rahaa lisää talouden rahamäärää moninkertaisesti, mutta ei kuitenkaan
rajattomasti. Pankkijärjestelmä siis luo rahaa, mutta ei tyhjästä, vaan
keskuspankkirahasta.
Ja tietysti menee niinkin, että keskuspankin liikepankeilta perimä korko
vaikuttaa siihen, onko liikepankin kannattavampaa lainata keskuspankilta
velaksi ottamansa raha yksityisille vai onko sen kannattavampaa lyhentää
velkaansa keskuspankille. Jos liikepankit lyhentävät velkojaan
keskuspankille, toimii tässäkin se, että yksi yksikkö vähemmän velkaa
kutistaa liikkeellä olevan rahan määrää moninkertaisesti.